Miten puiset ja alumiiniset ikkunapokat eroavat toisistaan hinnan/käytön suhteen? Löytyykö kokemusta ja vertailuarvoja?
Puiset vai alumiiniset pokat
Pokkana
332335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Alumiiniset ovat huoltovarmemmat toisin kuin puiset, joita saa maalata 5 vuoden välein. Tosin alumiini johtaa erittäin hyvin lämpöä - käytetäänhän sitä esim. tietokoneiden prossujen tuulettimissa - joten lämpöhävikki ikkunoiden kautta on mahdollinen, toisin kuin puisissa pokissa. Toki tiivistys muuttaa asioita.
Nykyiset puut ovat höhhöä entisiin verrattuna ja siksi suosittelen alumiinisia pokia elämättömyydensä takia.
Kiitos, oletin kyllä alumiinisten olevan huomattavastikin parempia, juuri lämpöhävikin suhteen, eikö tiiviys kuitenkin kumoa lämmön johtamisesta johtuvaa hävikkiä. Mutta entä hinta? Onko hinnoilla huomattava ero ja kumman hyväksi?
Alumiiniset ovat huomattavasti huonompia juuri lämpöhävikin takia. Tiiviys hoidetaan tiivisteillä. Hinnat saa kun kysyy niitä myyjiltä.
MIllä asiantuntijuudella vastaat? Alumiiniset ovat lähes ikuiset ja huoltovapaat. Tiiviys tarkoittaa sekä pokan tiiviyttä että lasin ja pokan ja pokan ja seinän välistä tiiviyttä, Alumiininen ei haurastu välistä. Miten selität aurinkoenergian hyödyt, jos väität alumiinipokan vain luovuttavan lämpöä. Alumiininen myös tuo lämpöä, kun aurinko lämmittää etenkin syksyisin ja keväisin hyöty on melko suuri. En kysynyt hintaa tietämättömältä, vaan kokemuksen omaavalta noin suunnilleen. Etenkin rivitaloissa pokkien huoltomaalaukset tahtovat unohtua ja jos huolto jää osakkaiden hartioille se usein jää tekemättä (ON KOKEMUSTA) Tiivisteiden ikä on vuosi kaksi, eli kyllä hommaa riittää!!!
Näin minä valintaongelman näen, mutta hinta voi muuttaa asioita.
Lämmöneristystä tarvitaan kylmällä säällä. Sillä, että lauhoilla ilmoilla auringon lämpöä tulee hiukan sisälle, on vain nimellinen etu.
Mutta tiiviydellä ja huoltovapaudella on merkitystä., samoin kestävyydellä.
Tässä muuan asiantuntijalausunto, joka asentaa molempia:
Vaivaton puu-alumiiniyhdistelmä on kotiutunut suomalaisille ikkunamarkkinoille. 1990-luvun alussa yleistynyt ulkopuitteiden alumiiniverhoilu alkaa olla sääntö, josta Pohjolan vaihtelevissa keleissä enää vain harvoin poiketaan. Valmistalopaketeissa on yleensä alumiiniverhoillut karmit ja alumiiniset ulkopuitteet. Myös valtaosa remontoijista valitsee puu-alumiinin. Puu-ikkunat ovat käytössä lähinnä kesämökeissä ja tyylisyistä myös entistyskohteissa. Muovi-ikkunat valitaan erikoiskohteisiin, kuten kosteisiin tiloihin ja teollisuushalleihin.
Kun puupuitteet alkavat vaatia huoltoa 6–7 vuoden jälkeen, puu-alumiini-ikkunoiden huoltoväli on monta vuosikymmentä. Alumiinia vierastettiin aluksi, mutta nyt tilanne on muuttunut, koska alumiiniverhoillut, polttomaalatut puitteet erottaa puusta vasta pokia koputtelemalla. Sisäpuitteet ovat edelleen puuta.
Tarkoittanet ulkopuolisia pokija? Tämän päivän ikkunoissa uloimmalla ikkunaruudulla / pokalla ei ole merkitystä lämpötalaudellisuuteen. Uloin ikkuna ottaa vastaan vain tuulen ja tuiskun vesisateineen a ei ole / tule olla edes tiivis .Tähän liittyen alumiininen poka on parempi kuin puinen sen huoltovapauden takia.
Niin, kukaan valmistaja ei tehne alumiinisia sisäpokija, joilla olisi jo merktystä lämpäenergiaan.
Tottakai ulkopuolen pokan tiiveydellä ja eristävyydellä on vaikutus koko ikkunan lämmöneristys kykyyn.
Lisäksi vaikuttaa todella paljon äänieristykseen.
No, uloimmaisen pokan tiivistystä on heikennetty tiivistettä katkomalla. syystä, että ikkunoiden väli pysyy kuivana. Selektiivilasi on se punainen lanka energiatakoudessa kuin myös ääniristyksessä.
Parisen vuotta on kokemusta selektiivi /alumiini/puu ikkunoista ja ovat kaikessa ylivertaisia perinteisiin 3-lasisiin ikkunoihin verrattuna. Todella ulkomelu ei kantaudu enää sisätioihin.Niin, ulkopokan epätiiviydestä huolimatta.
Onko sinulla kokemusta muista ikkunoista?
Toki ne vanhat ja nyt uudet, mutta onko muista?
Tietysti uudet mallit on parempia kuin vanhat. Ei luulisi tarvittavan selittää selvää asiaa. Toinen juttu on se, että onko järkeä vaihtaa hyväkuntoisia kolmepuitteisia ikkunoita uusiin energiansäästön takia. Vastaan itse: ei todellakaan. Minulla on perinteiset kolmepuitteiset ikkunat vuodelta 85. En vaihda niitä ainakaan 25 vuoteen koska siinä ei ole mitään järkeä.
Rahallisesti+ajateltuna+yksilasisia+ikkunoitakaan+ei+kannata+vaihtaa+tämän+päivän+selektiivilasisiin+ikkunoihin+puhumattakaan+kolmelasisia.+Pakkasjaksoja+on+yllättävän+vähän+vuodessa.
siis, jos ulkopoka on ilmatiivis, on se myös vesihöyrystä läpinäkymätön. vain kaappihomo tiivistää ulkopokaa, säästö mielessään.
Onko sinulla jotain faktaa josta asia kävisi oikeasti selväksi?
Minulla oli aikoinaan uudessa talossa ikkunat joiden ulkopokissa ei ollut tiivisteitä. Ensimmäisenä talvena oli yli 30 asteen pakkasia. Sisälasien pinnat oli alaosastaan jäässä. Seuraavana kesänä asensin ulkopokiin tiivisteet. Sisäikkunoissa ei ole sen jälkeen ollut koskaan jäätä.
Jos sisäikkunoiden sisäpinnalle muodostuu kosteutta, niin kyseessä on huono ilmanvaihto / liian suuri kosteuspitoisuus.
Taas, jos höyrystymistä ilmenee lasin ulkopinnalla, niin tiivisteet vuotaa / huoneisto on ylipaineistettu.
Toki, jos sisäikkuna on huono lämpöeristykseltään, niin pienetkin muutokset nostavat sen pintalämpötilaa ja siten kondensoitumisen / höyrystymisen raja nousee.
Niin, jos asennat tämän päivän ikkunooiden ulkopokaan tiivisteet, niin muutosta et havainoi ja investointia et koskaan saa takaisin.
Muuten, metka asia tuo auringosta tuleva lämmön estyminen selektiivilasissa. Omassa mörskässä sisälämpötila ei poikkoile näin helteisinä päivinäkään,- koska lasin sisäpinta ei ole erikoisemman lämmin. Taas perinteiset kolmilasiset ikkunat säteilevät lämpöä eritt'in paljon. Ihmettelein tätä eroavaisuutta käydessäni kylässä tuttavan luona. Muisti ihmisellä on todella lyhyt ja on sopeutuvainen.
Kuulepas nimim. "jänistääkö".
Mene sinä homo omille palstoillesi äläkä kirjoittele tänne!
Niin Markku minkälainen kokemus sinulla on ikkunoista?
Tunnut tietävän kaiken ikkunoista!
Ikkunoista näkee läpi, seinästä ei.
Niin, toivoisin kaikkien ihmisten ajattelevan omilla aivoillaan eli omien aistien kautta ymmärtää asioita.
Utelias kun olen luonteeltani, niin lämpöenergian siirtyminen / häviöt ovat aina kiinnostaneet ja erityisesti ikkunoiden rakenteiden muuttuminen vuosikymmenien aikana.
Niin, selektiivilasilla varustettu ikkuna pyyhii mennen tullen perinteiset ikkunat ja tämän voi jokainen havainnoida asumisviihtyisyyden kasvuna. Siis ei ole teoreettinen,- vaan aistien kautta havittava asia.
Rakenteissa myös on eroja. Tänä päivänä valmistetaan perinteisellä sormiliitoksin, mutta myös halvemmalla / heikompi tekoisesti eli yksinkertaine ruuvi kiinnitys menetelmällä. Niin, ymmärtääkseni kaikki ikkunan valmiastajat käyttää samaa selektiivi-ikkunan valmistajaa eli tässä alueella ei liene eroja.
Taas aivan oma alueensa on ikkunoiden asentaminen. Hyvän ikkunan voi pilata / menettää sen hyötyä huonolla asentamisella eli energiaa voi siten karata myös karmin ulkopuolelta.
Eli sinulla ei ole mitään oikeaa faktaa ikkunoista.
Mielipide ja tosi ovat kaksi eri asiaa.
Joita ei koskaan saisi sekoittaa toisiinsa.
Ymmärtänet miten ihmisen mielikuva piirtyy? Todellisuuteen piirtyvän mielikuvan voi jokainen sivullinen havainnoida tai on pohjautunut tutkimuslaitoksien pohjalta. Mielipide voi olla yhtä faktaan perustuva kuin tutkimuslaitoksien tuoksetkin. Ihmisestä ja sen aistien käyttämisestähän on kysymys. Juuri tuohon tekijään liittyen soisin jokaisen käyttävän omia aivoijaan ja aistejaan ja näin laajentavan ymmärrystasoaan. Olipa alue ihmisen kehityksestä tai rakentamisesta tai hifilaitteiden äänen toistosta.
Niin, viesien sisällöt ilmentää juuri kirjoittajien ymmärrysen kautta tullutta asiaa,- joka tietenkin voi olla valheellisuutta tai todellisuutta / totuutta. Niin, se onko jokin mielipide totta, niin tietenkin sen tulee sivullisetkin havainnoida samalla tavalla. Jos sivullliset eivät mahdollistu havainnoimaan, niin kysessä on valheellisuus tai sokeus / ymmärtämättömyys sivullisella ihmisellä.
Niin, kuten tiedämme, niin netissä / foorumeilla yleensä lie harvinaisempaa totuuteen perustuvat näkemykset puhumattakaan kirjoittajat, jota tahallaan etsivät huomiota ja sotkevat huomionhauisuudellaa keskusteluja. Näitä häiriköitä riittää joka puolella.
Sivun aloitukseen viitaten. On myös makuasioista,- jotka piirtävät samasta asiasta erilaisia mielikuvia. Esim. on ihmisiä, jotka näkevät,- ettei ikkunoihin voi asentaa alumiinisiä pokija, vaan ainoastaan perinteinen puu. No, molemmat lie tavallaan oikeassa, jos ei huomioida pitkäkestoisuutta.
Mielikuva on mielikuva.
Jokaisella on oma mielikuva ja se nyt vaan on erittäin harvoin on faktaa siis totta.
Se että monta ihmistä on samaa mieltä mistä tahansa asiasta, ei silti tee siitä asiasta totta.
Jos sinulla on esittää ikkunoista yksikin oikea tutkimus jossa on tutkittu esim ikkunan sisä- ja ulkopokan välitilan kosteus käyttäytyminen niin haluaisin lukea sen tutkimuksen.
Tiesitkö että on valmistettu avattavia kaksi pokaisia ikkunoita, joissa ulkopoka on tehty eristyslasilla ja ulkopoka on täysin ilma ja vesi tiivis.
Asian viereen , mutta lähelle kuitenkin. Kukaan ei todellisesti tiedä miten pitkäikäisiä on tämän päivän,- hyvin lämpöenergiaa pysäyttävät ja säästävät ikkunat. Alumiini uloin poka on pitkäikäinen, mutta kestääkö karmi jne...... Onhan rakenteessa siirrytty pitkä askel alempiin lämpötiloihin ja aina kylkiäisin tulee kondensoitumis riski. Puhumattakaan, jos ulkopoka/a tiivistetään.
Edellis talvena mielenkiinnosta mittailin sisälasin ja ulkolasin välisen tilan lämpötilaa ja esim. ulkolämpötilan ollessa -10C, niin välitilan lämpötila oli n. -7C paikkeilla.
No, entisissä vuonna -80 asennetuissa kolmilasisissa ikkunoissa ei ollut tätä riskiä ja tehdas olisi voinut antaa huoletta 200 vuoden takuun liittyen suuuuuuuuureen lämpöhävikkiin. Ikkunoissa ei ollut pienintäkään lahoamisen merkkejä 36 vuoden jälkeenkään. Ainoastaan aurinko eteläpuolella olevissa ikkunoissa oli tehnyt vaikutksensa juuri ulkopokaan.
Niin, eli tämän päivän ikkunoissa lähenstytään samoja alueita / riskejä kuin hyvin eristetyssä talossa. Kosteuden ei tule antaa hallita rakennetta liittyen alhaisiin lämpötiloihin.
Siis mitä ihmettä mahdat höpöttää.
Laita nyt jotain oikeasti totta olevaa tietoa.
Ulkopuite pitää ehdottomasti tiivistää mutta niin että tiivistys ei ole parempi kuin sisemmän puitteen.
Sisäpokan+yksilasisen+vaihtaminen+eristyslasiin,+vähentää+rakennuksen+energiankulutusta+vain+3-4%.+Kalliiksi+tulee+kun+silloin+pitää+hankkia+myös+uudet+ikkunarakenteet.+Ikkunoiden+ja+niiden+lämpöeristeiden+tiivistäminen+on+tehokkain+ja+edullisin+tapa+vähentää+energiankulutusta+ja+parantaa+sisäilman+laatua.
Taidat olla jonkun ikkunatohtorin paatoksia liikaa lukenut. Jos hieman ajattelet, niin ymmärrät itsekin, että kirjoituksesi on totaalisen typerä.
kirjoitukseni+ei+näköjään+miellyttänyt+ikkunanvalmistajan+myyntimiestä.+Nykyään+kaikki+(melkein)++tietävät+että+uudet+ikkunat+eivät+tuo+hankintahintaansa+energiansäästönä.+lisäksi+korvausilmaventtiilillä+varustetut+ikkunat+lisäävät+lämmityskustannuksia+yli+10%.
Meidän ikkunoissa lasin ja lasituslistan välissä oleva pellavaöljykitti rapisee pois.
Laita hyvä akryylimassa päälle ja maalaat hyvin niin taas toimii
Akryllimassa ja pellavaöljykitti ovat plastisia tuotteita. Eivät sovi ikkunan rakenneliitoksiin missään kohdassa. Ikkunoihin kohdistuu tuulen pummppaava vaikutus, kosteus eri muodoissaan ja lämpötilan vaihtelut. eri materiaalien samakohdat elävät eri tavalla ja plastinen massaus ei kykene seuraamaan tätä liikettä. Vain elastinen tuote pystyy aikansa n 10-15 vuotta toimimaan liitoskohdassa eristävänä tuotteena.
Puuteollisuuden antamien tietojen mukaan, maamme rakennuksissa on miljoonia 80-100 vuotiaita puuikkunoita. Toisaalla puu/metalli-ikkunoiden valmistajat ilmoittavat niiden elinkaareksi n 40 vuotta. Pistää miettimään kummat kannattaa hankkia.