Joka ei synny uudesti, ylhäältä, ...

Ei tähän ole mitään selitystä. Jos Jeesus olisi sanonut "ylhäältä", ei iällä olisi mitään merkitystä.

Vain siinä tapauksessa että Jeesus sanoi "uudelleen", joka tarkoittaa uudelleen kohdusta syntymistä, olisi iällä jokin merkitys.

Sinulle imbesillikin logiikka on aivan uskottavaa, koska olet valinnut sen ennalta, ja kieltäydyt kyseenalaistamasta ajatteluasi terveellä järjellä.

Syntyä " ylhäältä, alusta tai uudelleen" aivan sama.
Syntyä on aina syntyä ja Nikodemus ei sitä tässä yhteydessä ymmärtänyt.

Aika epätoivoinen veto lynkata Johanneksen evankeliumi sinulta exap tässä nyt.

2 Kor 5:17 Siis jos joku on Kristuksessa, niin hän on UUSI LUOMUS ,se,mikä on vanhaa on kadonnut,katso,uusi on sijalle tullut.
Gal 6:15 sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus , vaan UUSI LUOMUS.

armonjumala kirjoitti:

Syntyä " ylhäältä, alusta tai uudelleen" aivan sama.
Syntyä on aina syntyä ja Nikodemus ei sitä tässä yhteydessä ymmärtänyt.

Aika epätoivoinen veto lynkata Johanneksen evankeliumi sinulta exap tässä nyt.

Lue lisää

Sinun mielestäsi äitisi siis synnytti sinut "ylhäältä" ?

Oletko kyykkysynnytyksen tulos, vai ... ???

Exap kirjoitti:

Sinun mielestäsi äitisi siis synnytti sinut "ylhäältä" ?

Oletko kyykkysynnytyksen tulos, vai ... ???

Olet huvittava. Hah.

Exap kirjoitti:

Sinun mielestäsi äitisi siis synnytti sinut "ylhäältä" ?

Oletko kyykkysynnytyksen tulos, vai ... ???

Ehkäpä jopa ylenantaen...

armonjumala kirjoitti:

2 Kor 5:17 Siis jos joku on Kristuksessa, niin hän on UUSI LUOMUS ,se,mikä on vanhaa on kadonnut,katso,uusi on sijalle tullut.
Gal 6:15 sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus , vaan UUSI LUOMUS.

Lue lisää

Joh 3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä
Tiit 3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

"Ihmeellistä jos joku muu olisi sen kirjoittanut silloin hänen nimissään ja että Johannes ei muka ollut tästä tietoinen."

Evankeliumin teksti ei sisältänyt tekijän nimeä. Kukaan ei ole siis kirjoittanut sitä "Johanneksen nimissä". Miksi kukaan olisi siis asiasta murhetta kantanut ?

Evankeliumeitahan oli valtavasti, mutta vain nelisenkymmentä on säilynyt näihin päiviin.

Sinullapa hyvät tiedot asiasta. Mistä olet tietosi ammentanut?

Efesonpiispa kirjoitti:

Sinullapa hyvät tiedot asiasta. Mistä olet tietosi ammentanut?

Sieltä, jossa asioita on tutkittu, eikä tehty oletuksia perimätiedon ja Nikean kirkolliskokouksen päätösten perusteella, tai oman kirkkokunnan valintoja peesaillen.

Ne kirjalliset lähteet kun ovat ihan kaikkien saatavilla. Myös siis ihan oikeiden tutkijoiden.

Exap kirjoitti:

"Ihmeellistä jos joku muu olisi sen kirjoittanut silloin hänen nimissään ja että Johannes ei muka ollut tästä tietoinen."

Evankeliumin teksti ei sisältänyt tekijän nimeä. Kukaan ei ole siis kirjoittanut sitä "Johanneksen nimissä". Miksi kukaan olisi siis asiasta murhetta kantanut ?

Evankeliumeitahan oli valtavasti, mutta vain nelisenkymmentä on säilynyt näihin päiviin.

Lue lisää

"Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi." (21:24)

Teksti sanoo "on se opetuslapsi" ei siis oli menneessä ajassa/ "todistaa näistä" ei siis on todistanut menneessä ajassa/ "on nämä kirjoittanut" nyt mennyt aika siis kirjoittanut aiemmin.

Jeesukselle rakas opetuslapsi (Joh 13:24) kirjoittaja vaihtoehtoja ei siis montaakaan ja kirjoitus ei mainitse Johanneksen omaa nimeä missään kohtaa, ainoastaan "Sebedeuksen pojat" mainitaan, sen lähemmäksi ei mainita.

Jos tällainen kirjoitus olisi kulkenut tuona aikana kristittyjen parissa ilman että Johannes ei henkilökohtaisesti olisi siitä tiennyt mitään, niin pidän sitä mahdottomana ajatuksena.

Efesonpiispa kirjoitti:

"Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi." (21:24)

Teksti sanoo "on se opetuslapsi" ei siis oli menneessä ajassa/ "todistaa näistä" ei siis on todistanut menneessä ajassa/ "on nämä kirjoittanut" nyt mennyt aika siis kirjoittanut aiemmin.

Jeesukselle rakas opetuslapsi (Joh 13:24) kirjoittaja vaihtoehtoja ei siis montaakaan ja kirjoitus ei mainitse Johanneksen omaa nimeä missään kohtaa, ainoastaan "Sebedeuksen pojat" mainitaan, sen lähemmäksi ei mainita.

Jos tällainen kirjoitus olisi kulkenut tuona aikana kristittyjen parissa ilman että Johannes ei henkilökohtaisesti olisi siitä tiennyt mitään, niin pidän sitä mahdottomana ajatuksena.

Lue lisää

Eikö olekin mielenkiintoista kun Uusi testamentti mainitsee Sebedeuksen pojat kolme kertaa. Kaksi kertaa mainitaan Jaakob ja Johannes myös nimeltä mutta yllättäen Johanneksen evankeliumissa nämä nimet jätetään mainitsematta vaikka kuuluivat Jeesuksen lähimpiin opetuslapsiin.

Markuksen evankeliumi:
10:35 Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme."

Luukkaan evankeliumi:
5:10 ja samoin myös Simonin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä."

Johanneksen evankeliumi:
21:2 Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä.

"Sieltä, jossa asioita on tutkittu, eikä tehty oletuksia perimätiedon ja Nikean kirkolliskokouksen päätösten perusteella, tai oman kirkkokunnan valintoja peesaillen."
Ne kirjalliset lähteet kun ovat ihan kaikkien saatavilla. Myös siis ihan oikeiden tutkijoiden.

Tässä sitten yksi linkki tähän "harhaan", Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistyksen kirjoitukseen Johanneksen evankeliumista.

https://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/UTn_yleisluennot/Joh6-21A.htm

Efesonpiispa kirjoitti:

"Sieltä, jossa asioita on tutkittu, eikä tehty oletuksia perimätiedon ja Nikean kirkolliskokouksen päätösten perusteella, tai oman kirkkokunnan valintoja peesaillen."
Ne kirjalliset lähteet kun ovat ihan kaikkien saatavilla. Myös siis ihan oikeiden tutkijoiden.

Tässä sitten yksi linkki tähän "harhaan", Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistyksen kirjoitukseen Johanneksen evankeliumista.

https://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/UTn_yleisluennot/Joh6-21A.htm

Lue lisää

Pientä lainausta kirjoituksesta:
"Kirkollisissa traditioissa on useita mainintoja siitä, että tekijä on apostoli Johannes. Tämän kertoo kirkkoisä Irenaeus, Gallian piispa n.v.185, ja mainitsee myös Efeson, jossa Johannes eli keisarin Trajanuksen aikoina. Saman kertoo Canon Muratori ja piispa Papias v.145. Smyrnan piispa Polykarpos vahvistaa saman asian. Hän oli seurustellut "Johanneksen ja muiden kanssa, jotka olivat nähneet Herran"

Myös evankeliumin ajoittaminen on viimeisten sadan vuoden aikana joutunut kiistelyn kohteeksi. Varsinkin vuosisatamme alkupuolella monet tutkijat pitivät evankeliumia hyvin myöhäsyntyisenä, jopa vasta myöhään toisella vuosisadalla kirjoitettuna. Tähän vaikuttivat erityisesti evankeliumin keskeiset käsitteet, joiden nähtiin juontavan hellenistisestä maailmasta, sekä epäilty epätarkkuus ja virheellisyys Pyhän maan maantieteeseen nähden. Kolme arkeologista löytöä viimeisen puolen vuosisadan aikana ovat kuitenkin jopa tyystin hälventäneet tällaiset epäilyt: 1. 1935 löydettiin Egyptin hiekasta pieni katkelma evankeliumista, 30 kreikankielistä sanaa papyrukselle kirjoitettuna. Tutkimus osoitti tuon katkelman olevan n.v:lta 125 ja vanhimmaksi tunnetuksi meille säilyneeksi UT:n katkelmaksi. Tämä löytö todistaa sitovasti, että Johanneksen evankeliumi tunnettiin jo varhain Egyptissä asti! 2. Evankeliumissa mainitun Betesdan lammikon (luku 5) olemassaoloa epäiltiin eräillä tahoilla pitkään, kunnes arkeologisissa kaivauksissa tuo lammikko on saatu esiin ja sen on nähty täysin vastaavan Johanneksen kuvausta. 3. Uuden ajan arkeologian kaikkein merkittävimmät löydöt vuodesta 1947 Kuolleen meren luoteispuolelta Qumranista ovat tuoneet merkittävää lisävalaistusta myös Johanneksen evankeliumiin. Ne ovat sitovasti osoittaneet, että evankeliumin tyypilliset vastakkaiskäsitteet, valo ja pimeys eritoten, eivät ole kotoisin hellenistisestä maailmasta melko myöhäiseltä ajalta, vaan täysin juutalaiselta pohjalta. Niitä käytti ahkerasti esim. Qumranin veljistö omissa teoksissaan.

Niinpä kaiken edelläolevan perusteella ja samalla vanhan kristillisen tradition mukaisesti Johanneksen evankeliumi voidaan ajoittaa 70-90-luvuille ja sen kirjoittajana on ollut henkilö, joka on tuntenut sekä Pyhän maan maantieteen että ollut silminnäkijänä ja korvinkuulijana sille, mitä hän evankeliumissaan tuo ilmi."

Efesonpiispa kirjoitti:

Pientä lainausta kirjoituksesta:
"Kirkollisissa traditioissa on useita mainintoja siitä, että tekijä on apostoli Johannes. Tämän kertoo kirkkoisä Irenaeus, Gallian piispa n.v.185, ja mainitsee myös Efeson, jossa Johannes eli keisarin Trajanuksen aikoina. Saman kertoo Canon Muratori ja piispa Papias v.145. Smyrnan piispa Polykarpos vahvistaa saman asian. Hän oli seurustellut "Johanneksen ja muiden kanssa, jotka olivat nähneet Herran"

Myös evankeliumin ajoittaminen on viimeisten sadan vuoden aikana joutunut kiistelyn kohteeksi. Varsinkin vuosisatamme alkupuolella monet tutkijat pitivät evankeliumia hyvin myöhäsyntyisenä, jopa vasta myöhään toisella vuosisadalla kirjoitettuna. Tähän vaikuttivat erityisesti evankeliumin keskeiset käsitteet, joiden nähtiin juontavan hellenistisestä maailmasta, sekä epäilty epätarkkuus ja virheellisyys Pyhän maan maantieteeseen nähden. Kolme arkeologista löytöä viimeisen puolen vuosisadan aikana ovat kuitenkin jopa tyystin hälventäneet tällaiset epäilyt: 1. 1935 löydettiin Egyptin hiekasta pieni katkelma evankeliumista, 30 kreikankielistä sanaa papyrukselle kirjoitettuna. Tutkimus osoitti tuon katkelman olevan n.v:lta 125 ja vanhimmaksi tunnetuksi meille säilyneeksi UT:n katkelmaksi. Tämä löytö todistaa sitovasti, että Johanneksen evankeliumi tunnettiin jo varhain Egyptissä asti! 2. Evankeliumissa mainitun Betesdan lammikon (luku 5) olemassaoloa epäiltiin eräillä tahoilla pitkään, kunnes arkeologisissa kaivauksissa tuo lammikko on saatu esiin ja sen on nähty täysin vastaavan Johanneksen kuvausta. 3. Uuden ajan arkeologian kaikkein merkittävimmät löydöt vuodesta 1947 Kuolleen meren luoteispuolelta Qumranista ovat tuoneet merkittävää lisävalaistusta myös Johanneksen evankeliumiin. Ne ovat sitovasti osoittaneet, että evankeliumin tyypilliset vastakkaiskäsitteet, valo ja pimeys eritoten, eivät ole kotoisin hellenistisestä maailmasta melko myöhäiseltä ajalta, vaan täysin juutalaiselta pohjalta. Niitä käytti ahkerasti esim. Qumranin veljistö omissa teoksissaan.

Niinpä kaiken edelläolevan perusteella ja samalla vanhan kristillisen tradition mukaisesti Johanneksen evankeliumi voidaan ajoittaa 70-90-luvuille ja sen kirjoittajana on ollut henkilö, joka on tuntenut sekä Pyhän maan maantieteen että ollut silminnäkijänä ja korvinkuulijana sille, mitä hän evankeliumissaan tuo ilmi."

Lue lisää

Kuten tyypillistä, kirjoitus pohjautuu kristilliseen traditioon ja Irenaeuksen arvauksiin. Se ei lainkaan pohdi niitä opillisia ja historiallisia ristiriitoja joissa neljäs evankeliumi on täysin eri mieltä kolmen muun eli synoptisten kanssa.

Tällainen kuvaamasi ei ole todistus mistään. ei edes osoitus, vaan tekstiä joka on kirjoitettu vain virallisen kannan tukemiseksi, ilman oikeastaan yhtään mitään perusteluja.

Jos ENSIMMÄISET maininnat tekstistä, jotka esittävät evankeliumin opetuslapsi Johanneksen kirjoittamaksi, ovat kerran 180-luvulta, niin voipi kysyä miksei tekstiä tunnettu aikaisemmin Joh kirjoittamana.

Muistuttaisin vielä, että Papiaksen kirjoitukset eivät mitenkään yhdistä niissä mainittuja "Johanneksen kirjoituksia" tuntemaamme neljänteen evankeliumiin, vaikka useissa teksteissä näin annetaan tahallisesti lukijan ymmärtää.

Exap kirjoitti:

Kuten tyypillistä, kirjoitus pohjautuu kristilliseen traditioon ja Irenaeuksen arvauksiin. Se ei lainkaan pohdi niitä opillisia ja historiallisia ristiriitoja joissa neljäs evankeliumi on täysin eri mieltä kolmen muun eli synoptisten kanssa.

Tällainen kuvaamasi ei ole todistus mistään. ei edes osoitus, vaan tekstiä joka on kirjoitettu vain virallisen kannan tukemiseksi, ilman oikeastaan yhtään mitään perusteluja.

Jos ENSIMMÄISET maininnat tekstistä, jotka esittävät evankeliumin opetuslapsi Johanneksen kirjoittamaksi, ovat kerran 180-luvulta, niin voipi kysyä miksei tekstiä tunnettu aikaisemmin Joh kirjoittamana.

Muistuttaisin vielä, että Papiaksen kirjoitukset eivät mitenkään yhdistä niissä mainittuja "Johanneksen kirjoituksia" tuntemaamme neljänteen evankeliumiin, vaikka useissa teksteissä näin annetaan tahallisesti lukijan ymmärtää.

Lue lisää

"voipi kysyä miksei tekstiä tunnettu aikaisemmin Joh kirjoittamana."

Ehkä asiaa pidettiin tuolloin itsestäänselvyyteenä. Ei tarvinnut selitellä asiaa niinkuin nykyisin.
Liberaali-teologia alkoi kehittyä vasta 1700-luvun lopulla ja siitä asti sittenon kritisoitu raamatun tekstejä tavoin jos toisinkin.
Mutta Johanneksen evankeliumi itsessään paljastaa tekijän kyllä jos aistit on auki ja Joh 3:3 mukaisesti "näkee Jumalan valtakunnan".
Luuk 13:20,21 Ja taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?
Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."

Efesonpiispa kirjoitti:

"voipi kysyä miksei tekstiä tunnettu aikaisemmin Joh kirjoittamana."

Ehkä asiaa pidettiin tuolloin itsestäänselvyyteenä. Ei tarvinnut selitellä asiaa niinkuin nykyisin.
Liberaali-teologia alkoi kehittyä vasta 1700-luvun lopulla ja siitä asti sittenon kritisoitu raamatun tekstejä tavoin jos toisinkin.
Mutta Johanneksen evankeliumi itsessään paljastaa tekijän kyllä jos aistit on auki ja Joh 3:3 mukaisesti "näkee Jumalan valtakunnan".
Luuk 13:20,21 Ja taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?
Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."

Lue lisää

Ehkä siihenkin, evankeliumien kirjoittajien anonyymiteettiin, oli omat syynsä miksi alkukristityt eivät halunneet paljastaa suoralta kädeltä evankeliumitekstien kirjoittajaa tai taustaa. Olihan kuitenkin kysymys ihmisistä jotka elivät monien vainojen keskellä ja toiseksi ehkä idea olikin näissä vain korottaa Jeesusta Kristusta ja kirjoittajat halusivatkin näin pysyä anonyymeinä. Myös Hebrealaiskirje on hyvä esimerkki tästä.
Joh. 7:18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.

Emmehän ihan täysin tiedä synoptisten evankeliumienkaan taustatekijöitä täysin kunnolla (Q-lähde yms.), paitsi ehkä Luukkaan , joka tavallaan toimikin ulkopuolisena tutkijana keräten "sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet."

Efesonpiispa kirjoitti:

Ehkä siihenkin, evankeliumien kirjoittajien anonyymiteettiin, oli omat syynsä miksi alkukristityt eivät halunneet paljastaa suoralta kädeltä evankeliumitekstien kirjoittajaa tai taustaa. Olihan kuitenkin kysymys ihmisistä jotka elivät monien vainojen keskellä ja toiseksi ehkä idea olikin näissä vain korottaa Jeesusta Kristusta ja kirjoittajat halusivatkin näin pysyä anonyymeinä. Myös Hebrealaiskirje on hyvä esimerkki tästä.
Joh. 7:18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.

Emmehän ihan täysin tiedä synoptisten evankeliumienkaan taustatekijöitä täysin kunnolla (Q-lähde yms.), paitsi ehkä Luukkaan , joka tavallaan toimikin ulkopuolisena tutkijana keräten "sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet."

Lue lisää

Ja tähän perään voidaan puhua vaikka sitten Matteuksen evankeliumista josta Bo Giertz sanoo näin:

"Sen, että hän (Matteus) kirjoitti evankeliumin, me saamme ensimmäi­sen kerran kuulla piispa Paplaalta (n. v. 130). Hän sanoo: "Matteus kokosi ja yhdisti Jeesuksen hepreankieliset (mikä voi myös tarkoittaa arameaa) sanat ja käänsi ne kaikki sitten niin hyvin kuin taisi.‑

Kirkkoisä Irenaeus (n. 180) sanoo, että Matteus kirjoitti evankeliuminsa "juutalaisten keskuudessa heidän omalla kie­lellään Pietarin ja Paavalin saarnatessa evankeliumia Roomas­sa" (siis 60‑luvulla).

Kirkkoisä Origenes (k. 254) sanoo: "Ensiksi kirjoitettiin Matteuksen evankeliumi. Sen tekijä oli mies, joka oli aikai­semmin ollut publikaani, mutta josta oli tullut Jeesuksen Kristuksen apostoli. Hän kirjoitti sen hepreaksi niille, jotka olivat olleet juutalaisia, mutta tulleet uskoviksi."

Suurin piirtein tämän verran varhaiskirkossa arveltiin tie­dettävän siitä henkilöstä, joka kirjoitti "evankeliumin Mat­teuksen mukaan". Mitä tutkimuksella on nyt tästä sanotta­vana? Varsin ilmeistä on, että tämä evankeliumi on kirjoitettu lähinnä juutalaisille. Kirjoittaja ei selitä juutalaisia tapoja ja sanontoja (kuten Markus). Hän edellyttää niiden olevan luki­joille tuttuja.

Sitä vastoin on kielimiesten mielestä erittäin epätodennä­köistä, että tämä evankeliumi (sellaisena kuin me sen tunnem­me) olisi alun perin kirjoitettu hepreaksi (tai arameaksi). On tosin selvää, että Jeesuksen sanat samoin kuin kertomukset hänestä ovat ensiksi säilyneet arameankielisinä, ja että ne on vasta myöhemmin käännetty kreikaksi. Mutta evankelistan oma kieli näyttää mitä ilmeisimmin olleen kreikka."

Efesonpiispa kirjoitti:

Ehkä siihenkin, evankeliumien kirjoittajien anonyymiteettiin, oli omat syynsä miksi alkukristityt eivät halunneet paljastaa suoralta kädeltä evankeliumitekstien kirjoittajaa tai taustaa. Olihan kuitenkin kysymys ihmisistä jotka elivät monien vainojen keskellä ja toiseksi ehkä idea olikin näissä vain korottaa Jeesusta Kristusta ja kirjoittajat halusivatkin näin pysyä anonyymeinä. Myös Hebrealaiskirje on hyvä esimerkki tästä.
Joh. 7:18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.

Emmehän ihan täysin tiedä synoptisten evankeliumienkaan taustatekijöitä täysin kunnolla (Q-lähde yms.), paitsi ehkä Luukkaan , joka tavallaan toimikin ulkopuolisena tutkijana keräten "sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet."

Lue lisää

"Ehkä siihenkin, evankeliumien kirjoittajien anonyymiteettiin, oli omat syynsä miksi alkukristityt eivät halunneet paljastaa suoralta kädeltä evankeliumitekstien kirjoittajaa tai taustaa. "

Osuit naulan kantaan. Ja erittäin tärkeä syy sille oli se, että näiden tekstien kirjoittajilla ei ollut mitään "tunnettua nimeä", joten he vain kirjoittivat tekstinsä ja laittoivat sen levitykseen. Monet toki ihan puhtain sydämin ja hyvällä omallatunnolla. Hehän eivät edes väittäneet olevansa Matteuksia tai Johanneksia.

Paitsi tietysti esimerkiksi pastoraalikirjeet, joiden kirjoittaja oli kenties joku, joka uskoi omaavansa tärkeän sanoman jota ei hänen omalla nimellään olisi koskaan tullut levitykseen. Paavalihan niitä ei ole kirjoittanut.

Muta ehkä juuri Paavalin kirjeet laittavatkin tähän hyvän perspektiivin: 300-luvun lopulla, kun Raamatun kaanon kirjoia nykymuodossan ensimmäisen kerran ehdotettiin valittavaksi satojen ja tuhansien muiden joukosta, valittiin sinne 14 kirjettä siksi, että niiden OLETETTIIN olevan Paavalin kirjoittamia. Todellisuudessa vain 7 niistä mitä ilmeisimmin ON Paavalin kirjoittamia.

Matteuksen tiedetään kirjoittaneen "jotakin", mutta on aivan selviö ettei se ollut ensimmäinen evankeliumi. Ei nykyisen Raamatun ensimmäinen, eikä myöskään ajallisesti ensimmäinen. Se oli tutkimuksen perusteella ilmeisesti lyhyt kooste Jeesuksen sanoista tai jotakin. Ei evankeliumi.

Joten tässäkin asiassa kirkkoisät olivat aivan metsässä.

Vai salaliiton ? No ei nyt sentään.

Kysymys on vain siitä, kulkeeko silmät tukevasti ummessa, ja jatkaa vanhaa perinnettä.

Kreikkalainen jumalatar Athene syntyi ehdottoman varmojen silminnäkijätodistusten mukaan ylijumala Zeuksen päästä. Tätä varmaankin voisi sanoa syntymiseksi “ylhäältä”.

exap: Neljäs evankeliumi väittää, että Jeesus teurastettiin ENNEN kuin pääsiäislammas syötiin.
Joh 18:28 "Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta."
Joh 19:14 "Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!""
______________________________________________-

" Tarkkaan ottaen varsinainen "pesah" pääsiäisaterioineen oli niisankuun 14.päivän iltana, kun taas "happamattoman leivän juhla" alkoi 15,päivänä ja kesti seitsemän päivää eli niisankuun 21:nteen asti. Näillä juhlilla oli niin kiinteä yhteys keskenään, että Vanha ja Uusi testamentti käsittelee niitä yhtenä. Josefus nimittääkin pääsiäistä johdonmukaisesti "kahdeksan päivän juhlaksi"
Tämä nimitysten tarkkailu ei ole saivartelua. Jos tätä ei oteta huomioon, Johanneksen evankeliumista voi saada sen käsityksen, että opetuslapset eivät olisikaan syöneet pyhällä Ehtoollisella varsinaista pääsiäisateriaa. Pääsiäisenä oli siis kaksi merkittävää "bagigaa"-yhteysuhria. Ensimmäinen "bagigaa" uhrattiin niisankuun 14.päivänä, ja se liittyi saman illan pääsiäisateriaan. Toinen "bagigaa" jonka voisi kääntää myös sanalla "juhlauhri" tapahtui 15.niisankuuta eli ensimmäisenä happamattoman leivän juhlapäivänä. Tästä toisesta uhrista on kysymys Joh 18:28:ssa, kun kerrotaan , että hurskaat juutalaiset eivät voineet mennä sisälle palatsiin, "etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta."

Monet kristityt tutkijat ovat arvelleet että varsinainen pääsiäisateria olisikin ollut tämän mukaan vasta Jeesuksen kuolinpäivänä, perjantaina. Mutta tällainen saastuminen olisi kestänyt juutalaisen tavan mukaan vain auringonlaskuun asti. Ja pääsiäisateriahan syötiin aina myöhään iltayöstä. Kuitenkin saastuminen olisi haitannut osallistumista niisankuun 15.päivän juhlaseremoniaan. Ja Johanneksen käyttämä hebrean sana "pasha" tarkoittaa ilmeisesti tässä yhteydessä iltapäivän juhlallista "hagigaa" uhritapahtumaa."

Johannes käyttää siis kreikkalisessa alkutekstissä (18:28) hebrealaista sanaa "pasha", joka viittaa 15. nisankuuta olleeseen iltäpäivän "bagigaa uhriliturgiaan. Ja tästä ei pidä tehdä kainotekoisia johtopäätöksiä.


Risto Santala / Juuret II s. 194,195

Tässä asiassa ei ole mitään epäselvyyttä.

Joh 18:28 "Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä PÄÄSIÄISlammasta."
Joh 19:14 "Ja oli PÄÄSIÄISEN valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!""

Pääsiäislammas teurastettiin nisan 14 ja syötiin samana iltana. Samoin happamatonta leipää ei saanut olla talossa enää silloin, kun pääsiäislammas syötiin. Happamattoman leivän juhla ja pääsiäinen kun alkoivat tasan samana päivänä - lampaan syönnillä.

Valmistuspäivä kummallekin oli siis aivan sama - eli se päivä jona lammas teurastettiin, nisan 14.
"Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, syökää happamatonta leipää, ja niin tehkää aina saman kuun yhdennenkolmatta päivän ehtooseen asti."

otakoppieikirj kirjoitti:

exap: Neljäs evankeliumi väittää, että Jeesus teurastettiin ENNEN kuin pääsiäislammas syötiin.
Joh 18:28 "Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta."
Joh 19:14 "Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!""
______________________________________________-

" Tarkkaan ottaen varsinainen "pesah" pääsiäisaterioineen oli niisankuun 14.päivän iltana, kun taas "happamattoman leivän juhla" alkoi 15,päivänä ja kesti seitsemän päivää eli niisankuun 21:nteen asti. Näillä juhlilla oli niin kiinteä yhteys keskenään, että Vanha ja Uusi testamentti käsittelee niitä yhtenä. Josefus nimittääkin pääsiäistä johdonmukaisesti "kahdeksan päivän juhlaksi"
Tämä nimitysten tarkkailu ei ole saivartelua. Jos tätä ei oteta huomioon, Johanneksen evankeliumista voi saada sen käsityksen, että opetuslapset eivät olisikaan syöneet pyhällä Ehtoollisella varsinaista pääsiäisateriaa. Pääsiäisenä oli siis kaksi merkittävää "bagigaa"-yhteysuhria. Ensimmäinen "bagigaa" uhrattiin niisankuun 14.päivänä, ja se liittyi saman illan pääsiäisateriaan. Toinen "bagigaa" jonka voisi kääntää myös sanalla "juhlauhri" tapahtui 15.niisankuuta eli ensimmäisenä happamattoman leivän juhlapäivänä. Tästä toisesta uhrista on kysymys Joh 18:28:ssa, kun kerrotaan , että hurskaat juutalaiset eivät voineet mennä sisälle palatsiin, "etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta."

Monet kristityt tutkijat ovat arvelleet että varsinainen pääsiäisateria olisikin ollut tämän mukaan vasta Jeesuksen kuolinpäivänä, perjantaina. Mutta tällainen saastuminen olisi kestänyt juutalaisen tavan mukaan vain auringonlaskuun asti. Ja pääsiäisateriahan syötiin aina myöhään iltayöstä. Kuitenkin saastuminen olisi haitannut osallistumista niisankuun 15.päivän juhlaseremoniaan. Ja Johanneksen käyttämä hebrean sana "pasha" tarkoittaa ilmeisesti tässä yhteydessä iltapäivän juhlallista "hagigaa" uhritapahtumaa."

Johannes käyttää siis kreikkalisessa alkutekstissä (18:28) hebrealaista sanaa "pasha", joka viittaa 15. nisankuuta olleeseen iltäpäivän "bagigaa uhriliturgiaan. Ja tästä ei pidä tehdä kainotekoisia johtopäätöksiä.


Risto Santala / Juuret II s. 194,195

Lue lisää

"Monet kristityt tutkijat ovat arvelleet että varsinainen pääsiäisateria olisikin ollut tämän mukaan vasta Jeesuksen kuolinpäivänä, perjantaina. "

Tämä on täysin looginen päätelmä siksikin, että Johanneksen kertomuksesta käy ilmi, että Jeesuksen kuolinpäivä oli suuren sapatin aatto (Joh. 19:31). Suuri sapatti tuskin voi tarkoittaa muuta kuin pääsiäispäivää.

Jos Jeesus ja opetuslapset olisivat syöneet pääsiäsaterian edellisenä yönä, silloinhan Jeesuksen kuolinpäivä olisi ollut pääsiäispäivä, ja jäisi ihmeteltäväksi, mitä Johannes suurella sapatilla tarkoittaa. Johannes ei toki ateriaa pääsiäisateriaksi nimitäkään, vaan synoptikot nimittävät, ja tässä juuri piilee ristiriita.

suuri_sapatti kirjoitti:

"Monet kristityt tutkijat ovat arvelleet että varsinainen pääsiäisateria olisikin ollut tämän mukaan vasta Jeesuksen kuolinpäivänä, perjantaina. "

Tämä on täysin looginen päätelmä siksikin, että Johanneksen kertomuksesta käy ilmi, että Jeesuksen kuolinpäivä oli suuren sapatin aatto (Joh. 19:31). Suuri sapatti tuskin voi tarkoittaa muuta kuin pääsiäispäivää.

Jos Jeesus ja opetuslapset olisivat syöneet pääsiäsaterian edellisenä yönä, silloinhan Jeesuksen kuolinpäivä olisi ollut pääsiäispäivä, ja jäisi ihmeteltäväksi, mitä Johannes suurella sapatilla tarkoittaa. Johannes ei toki ateriaa pääsiäisateriaksi nimitäkään, vaan synoptikot nimittävät, ja tässä juuri piilee ristiriita.

Lue lisää

Vain joh väittää sitä suureksi sapatiksi. Mark sen sijaan kertoo seikkaperäisesti siitä, että Jeesus lähetti opetuslapset valmistamaan pääsiäislammasta, joka sitten illalla syötiin.

Äläkä unohda sitä, että jos joh kertomus pitäisi paikkaansa, niin Jeesus ei syönyt pääsiäislammasta, eikä siis asettanut ehtoollista.

Valittavana on joko pitää joh tarinaa vääränä, tai sitten koko kristillistä ehtoollisperinnettä täytenä huhaana. Valinta lienee aika helppo, sinullekin.

Mietihän asioita hieman ja käytä yksinkertaista logiikkaa, niin tajuat että neljäs evankeliumi haluaa tässä ainoastaan julistaa Jeesuksen pääsiäislampaaksi, jonka vuoksi Jeesuksen kuolinpäivää oli pakko aikaistaa yhdellä.

Exap kirjoitti:

Vain joh väittää sitä suureksi sapatiksi. Mark sen sijaan kertoo seikkaperäisesti siitä, että Jeesus lähetti opetuslapset valmistamaan pääsiäislammasta, joka sitten illalla syötiin.

Äläkä unohda sitä, että jos joh kertomus pitäisi paikkaansa, niin Jeesus ei syönyt pääsiäislammasta, eikä siis asettanut ehtoollista.

Valittavana on joko pitää joh tarinaa vääränä, tai sitten koko kristillistä ehtoollisperinnettä täytenä huhaana. Valinta lienee aika helppo, sinullekin.

Mietihän asioita hieman ja käytä yksinkertaista logiikkaa, niin tajuat että neljäs evankeliumi haluaa tässä ainoastaan julistaa Jeesuksen pääsiäislampaaksi, jonka vuoksi Jeesuksen kuolinpäivää oli pakko aikaistaa yhdellä.

Lue lisää

Kirjoitin hieman epäselvästi, en tarkoittanut puuolustaa Johanneksen evankeliumia, vaan käsitellä sitä, mikä on loogista tuon tarinan pohjalta. Jeesuksen kuolinpäivä tuossa tarinassa oli suuren sapatin aatto, jolloin edellisen yön ateria ei voinut olla pääsiäisateria. Synoptisissa Jeesuksen kuolinpäivä oli pääsiäisateriaa seuraava päivä, eli pääsiäispäivä, tai Mooseksen kirjojen terminologialla happamattoman leivän juhlan 1. päivä.

suuri_sapatti kirjoitti:

Kirjoitin hieman epäselvästi, en tarkoittanut puuolustaa Johanneksen evankeliumia, vaan käsitellä sitä, mikä on loogista tuon tarinan pohjalta. Jeesuksen kuolinpäivä tuossa tarinassa oli suuren sapatin aatto, jolloin edellisen yön ateria ei voinut olla pääsiäisateria. Synoptisissa Jeesuksen kuolinpäivä oli pääsiäisateriaa seuraava päivä, eli pääsiäispäivä, tai Mooseksen kirjojen terminologialla happamattoman leivän juhlan 1. päivä.

Lue lisää

Aivan. Luin kirjoituksesi näemmä hieman huonosti. Sorry.

Näin se juuri on. On mielenkiintoista, että ihmiset jotka lukevat näitä, eivät edes ajattele miten karkeasti joh sanoma on ristiriidassa synoptisten kanssa. Tämähän on vain yksi pieni yksityiskohta monien joukossa.

Niin vai pitäisikö uskoa tätä?

http://www.apokryfikirjat.com/nikkis.htm

Nikodeemuksenevankeliumi kirjoitti:

Niin vai pitäisikö uskoa tätä?

http://www.apokryfikirjat.com/nikkis.htm

"Nämä ovat asiat, jotka Herran ristiinnaulitsemisen ja kärsimyksen jälkeen Nikodeemus tallensi ja jakoi ylipapille ja muille juutalaisille: ja sama Nikodeemus kirjoitti ne hepreaksi."

Ei tätäkään episodia kerro kuin Luukas.
Pitäisikö uskoa? Valehteleeko muut kun ei kerro?

Luuk 23:6 Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.23:7 Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.23:8 Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.23:9 Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.23:10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.23:11 Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.

Nikodeemuksenevankeliumi kirjoitti:

Niin vai pitäisikö uskoa tätä?

http://www.apokryfikirjat.com/nikkis.htm

Oikein hyvä esimerkki teoksista, joita kirjoiteltiin varsin runsaasti, vielä satoja vuosia jälkeenpäinkin.

Suosittelisin lukemaan myös Juudaksen evankeliumin ja Pietarin ilmestyksen, ihan noin vertailun vuoksi.

Ja näihin kaikkiin uskottiin...