Muistaakseni täysissä ruumiin- ja sielunvoimissa olevan kirjoittama testamentti on pätevä., kuka sen nyt tulkitseekaan.
Varsinainen kysymys: Voiko edunvalvonnassa oleva lääkärin mukaan fyysisesti ja henkisesti terve henkilö tehdä testamentin? Jos ja kun voi, missä se olisi helpoin tehdä, että on lainmukainen?
Varsinainen kysymys: Voiko edunvalvonnassa oleva lääkärin mukaan fyysisesti ja henkisesti terve henkilö tehdä testamentin? Jos ja kun voi, missä se olisi helpoin tehdä, että on lainmukainen?
Vastaukset 93
Vanhimmat
Näin.
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.
Juuuristin vastaus oli poikkeuksellisen heikko.
Riittävän iän lisäksi testmentin tekijällä on oltava riittävä kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen.
Lain mukaan jos testamentintekoon "on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö", testamentti on pätemätön. Se tarkoittaa eräiden mielen sairauksien ja testamentin tekemisen kesken vallitsevaa syy-yhteyttä. Tätä arvioidaan aina jälkikäteen. Mikään taho ei voi etukäteen julistaa ketään testamnetitekokelvottomaksi. Edes vajaavaltaiseksi julistaminen ei poista testamentitekokelpoisuutta.
"Voiko edunvalvonnassa oleva lääkärin mukaan fyysisesti ja henkisesti terve henkilö tehdä testamentin?"
Niinpä vastaus on, että edunvalvonnassa oleva henkilö voi tehdä testamentin, koska edunvalvontapäätös, kuten ei mikään muukaan päätös, vie automaattisesti testamentintekokelpoisuutta.
Kiitos selkeästä vastauksestasi.
Vielä kysyisin, missä ja miten testamentin voi tehdä? Kiinnostaa varmaan muitakin.
Selityksen kommentti on hieman vajaa,ensinnäkin alle 18 vuotias voi tehdä tietyissä tapauksissa testamentin,jopa 15 vuotias on siihen oikeutettu,seuraava pointti on se että kyllähän kuka tahansa voi tehdä testamentin mutta juridinen sitovuus on eri asia,jos henkilö on täysin vajaa eli ei ymmärrä mistään mitään,ei osaa puhua eikä kirjoittaa niin testamentin teko on täysin mahdotonta.
Tietyt asiat vievät testamenttikelpoisuuden pois joten voidaan sanoa että kuka tahansa ei voi tehdä testamenttia.
Nopee kysymys,onko testamentin tiedoksianto pätevä jos pesässä on alaikäinen lapsi ja tiedoksianto on suoritettu todisteellisesti vain toiselle vanhemmista.
Toinen vanhempi ei ole saanut testamentista jäljennöstä.
Jos kyseessä on eronnut pariskunta ja tuo alaikäinen on alle 15v, niin tällöin molemmille vanhemmille, jollei ole sitten niin, että toinen vanhemmasta on yksinhuoltaja, eli ei ole yhteishuoltajuutta, niin silloin riittää tuolle joka on pääasiallinen holhooja, jos yli 15, niin silloin testamentin tiedoksianto toimitetaan testamentilla omaisuutta saavalle eli juurikin tuolle "alaikäiselle", hänen testamentilla saamansa omaisuus ei kuulu hänen vanhemmilleen ollenkaan.
Kts. perintökaari ja kenellä oikeus tehdä testamentti.
Alaikäiselle ei anneta testamenttia tiedoksi.
Lawetorder on hieman hukassa sen suhteen.
Jos alaikäisen ja huoltajan välillä on ristiriita(saman pesän osakkaita esim) niin silloin testamentti annetaan tiedoksi edunvalvojan sijaiselle.
Mistäköhän olet kaivanut sellaisen tiedon että alle 18 vuotialle(15 v) voidaan antaa testamentti tiedoksi?
Kaiva ensin vastaväitteesi tueksi muutama KKO-päätös, niitä ei taida olla?
Onko 15 täyttäneellä oikeus tehdä testamentti hallinnassaan olevasta omasta omaisuudesta?
Onko 15v oikeus myydä omaa omaisuuttaan ilman vanhempiensa lupaa?
Näin muuten taitaa olla, eiköstä juu järjenjättiläinen?
Noo voidaanko noista päätellä se, että 15v täyttäneellä on tällöin myös oikeus vastaanottaa omaisuutta testamentattuna? Jos on, niin kenelle se testamentti PITÄÄ ANTAA TIEDOKSI?
Huooh näitä kanootti-inkkareita.
Ristiriita millain? Siis täääh??
Jos 15v täyttäneen äidinäiti tai -isä on kuollut ja tuo edesmennyt on halunnut muistaa testamentillaan lapsenlastaan, niin kerro nyt mitä helvetin ristiriitaa siitä tulisi? Testamentti kun ohittaa perintökaaren perimysjärjestyksen.
En olis uskonut, että on olemassa perseellään ajattelevia, mutta täällä ollessani se on tullut kyllä liiankin selkeästi esille, että kyllä niitä vaan on ja tusinaan mahtuu 15 kpl niitä
Vai pitäs kaivaa pari KKO:n päätöstä tueksi sille että testamentti annetaan vain täysi-ikäiselle tiedoksi eikä suinkaan 15 vuotiaalle...Eipä tarvitse,lue holhoustoimilakia.
Sitten seuraavaksi pitäs varmaan kaivaa jotain jolla todistetaan se että jos isä/äiti ja lapsi on saman pesän osakkaita niin silloin syntyy eturistiriita ja testamentti annetaan tiedoksi edunvalvojan sijaiselle..Mitäs jos surffaisit hieman lakifirmojen sivuilla ja toteaisit että näin juurikin toimitaan jos pesän osakkaina on äippä/faija ja alaikäinen.Asian saat vielä tarkastettua kun soitat maistraattiin.
"Onko 15 täyttäneellä oikeus tehdä testamentti hallinnassaan olevasta omasta omaisuudesta?"
On.
"Onko 15v oikeus myydä omaa omaisuuttaan ilman vanhempiensa lupaa?"
On ja Ei,riippuu omaisuuden laadusta,yritäs nyt sitten myydä omistamaasi kiinteistöä naapurin eskolle.
"Noo voidaanko noista päätellä se, että 15v täyttäneellä on tällöin myös oikeus vastaanottaa omaisuutta testamentattuna? Jos on, niin kenelle se testamentti PITÄÄ ANTAA TIEDOKSI?"
Sun päättelykyky on hieman puutteellinen,testamentti annetaan tiedoksi alaikäisen huoltajille tai tilanteesta riippuen edunvalvojan sijaiselle. Tämä on fakta.
Tässä esimerkiksi minilexin sivuilta napattua tekstiä..
Lähtökohtaisesti alaikäisen lapsen perintöä hoitavat hänen huoltajansa eli vanhemmat. Perinnönjakoon ja sen vastaanottamiseen liittyvien asioiden hoitamisessa alaikäisen lapsen vanhempi saattaa kuitenkin olla esteellinen.
Alaikäisen lapsen vanhempi voi olla esteellinen edustamaan lastaan perinnönjakoon liittyvissä tehtävissä, jos he ovat molemmat kuolinpesän osakkaina. Alaikäisen lapsen huoltaja voi olla esteellinen myös, jos testamentissa on määrätty, että lapsen omaisuutta tulee hoitaa muu kuin lapsen huoltaja.
Ja lisää tekstiä koskien tiedoksiantoa..
Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille, mikäli hän haluaa vedota testamenttiin. Testamentti on annettava tiedoksi jokaiselle perilliselle erikseen. Alaikäinen perillinen on kykenemätön vastaanottamaan testamentin tiedoksiantoa, ja siksi hänen lakimääräisen edunvalvojansa täytyy vastaanottaa tiedoksianto hänen puolestaan. Jos perillinen on alaikäinen, tulee testamentin saajan siis toimittaa tiedoksianto alaikäisen perillisen lakimääräiselle edunvalvojalle, joka on pääsääntöisesti alaikäisen perillisen vanhempi. Jos alaikäisen ja edunvalvojan välillä vallitsee eturistiriita, on päämiehelle määrättävä edunvalvojan sijainen tiedoksiantoa varten. Edunvalvojan sijainen määrätään lähinnä tilanteissa, joissa alaikäisen perillisen vanhempi ei voi ottaa tiedoksiantoa vastaan sen vuoksi, että hän on itsekin perillisasemassa tai testamentin saajana.
Meneekö jakeluun?
Sivulta 16 eteenpäin,sun olisi syytä tutustua kun olet niin hukassa näistä asioista.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41010/sveholm_sanna.pdf?sequence=1
Itseppä lainasit, jos niin kuin lukemisen ummärtäminen on noinkin vaikeaa. "Lähtökohtaisesti. (siis LÄHTÖKOHTAISESTI. mutta ei AINA ALAIKÄISEN LAPSEN) alaikäisen lapsen perintöä hoitavat hänen huoltajansa eli vanhemmat. Perinnönjakoon ja sen vastaanottamiseen liittyvien asioiden hoitamisessa alaikäisen lapsen vanhempi saattaa kuitenkin olla esteellinen. ", SIIS NIIN KUIN A S I O I D E N hoitamisessa SAATTAA, eli sielläkin meni ihan arvailuksi. niinpä niin, inkkareita huudetaan kanoottiin.
Eturistiriita on hiukka, tai oikeastaan paljonkin eri asia kuin ESTEELLINEN.
Jos kumpi ja kampi tappelee, ei ole kyse siitä kumpi voittaa, vaan siitä miksi asia riitelee eli jos toinen saa etua joka toisen mielestä kuuluisi hänelle, niin sitä sanotaan kateudeksi.
Esteellinen tarkoittaa sitä, että ehkäistään sellainen tilanne jossa voisi olla mahdollisuus tehdä asiassa jotain omaksi eduksi taikka jonkun muun sukulaisen eduksi.
eturistiriita syntyy vain siinä tapauksessa jossa kahdon tahon edut on puntarissa, eli edustaja inkkarilla on tili pankissa ja laina toisessta pankista ja hän vie maksulaput tilinpitäjä pankkiinsa jotta laina hoituisi, niin tuossa tulee ETURISTIRIITA.
Ps, kaiva minulle laki, jossa alaikäinen ei voi olla testamentatun omaisuuden saaja ja tätä myöten myöskin esteellinen ottaan vastaan testamentin tiedoksiannon tai jokin oikeuden päätös.
Sinulla kun on niin sarjakuvamaisen mahtipontinen nicci ja ei näyttäis oikein istuvan kirjoittajalle, niin ehdotankin, että vaihdat käyttämääsi ja pilaamasi nicin toiseksi, vaikkapa näin: "RudgeLöbs", olisi sopivampi teikäläiselle.
Ps, sarjakuvia katselemalla ei opi lukemaan, vielä vähemmän ymmärtämään lukemaansa.
Sitähän se minäkin, ei ole lukemisensa ymmärtämistä RudgeLöbsillä.
Oppaassa on kyse ainoastaan JOS RINTAPERILLISEN jompi kumpi kuolee TAIKKA molemmat, ei siis tilanteessa jossa isovanhempi tai joku muu sukulainen kuolee ja haluaa muistaa auttavaista lasta tai jotain muuta vastaavaa.
Huomioi se, että kummassakin noista syntyy eloon jääneelle vanhemmalle esteellisyys, koska näin estetään se, ettei alaikäisen saamaa varallisuutta käytetä väärin, näitähän väärinkäytöksiä on suomessakin vaikka kuinka paljon.
"Tämä opinnäytetyö tehtiin oppaaksi kuolinpesäasioiden hoitoon. Opas suunnattiin erityisesti alaikäisille perittävän rintaperillisille, sekä heidän edunvalvojilleen."
Niin,saattaa mutta se ei todellakaan tarkoita sitä että 15 vuotiaalle annetaan testamentti tiedoksi.
"Ps, kaiva minulle laki, jossa alaikäinen ei voi olla testamentatun omaisuuden saaja ja tätä myöten myöskin esteellinen ottaan vastaan testamentin tiedoksiannon tai jokin oikeuden päätös"
ai että mun pitäs kaivaa sulle faktaa siitä että alaikäiselle ei voi testamentata mitään?
Ootko ihan pihalla vai mistä mättää?
Holhoustoimilaki sanoo että alaikäinen on esteellinen ottamaan testamentin tiedoksiantoa vastaan.
Kun holhoustoimilaissa määrätään että alaikäisen asioita hoitaa huoltaja niin silloin se tarkoittaa sitä että alaikäinen on esteellinen ottamaan testamentin tiedoksiantoa vastaan.
Eturistiriita tarkoittaa nimenomaan sitä perintöasioissa että huoltaja on esteellinen.
"Ps, sarjakuvia katselemalla ei opi lukemaan, vielä vähemmän ymmärtämään lukemaansa. "
No se on sun osaltasi ainakin tullut selväksi,sun ymmärrys asioita kohtaan on aika heikko kun et ymmärrä vaikka tuodaan lakipykälät esille.
Jos pesässä on monta alaikäistä niin voi olla että yksi edunvalvojan sijainen ei riitä vaan jokaiselle alaikäiselle tulee hommata oma sijainen.
Vastavetona,näytä sinä minulle yksikin artikkeli/oikeuskirjallisuutta/oikeuden päätös/lakifirman blogi/lakipykälä missä sanotaan että testamentti voidaan antaa tiedoksi alaikäiselle itselleen.
Et takuulla löydä yhtäkään.
Mietippä itse, äitini isä kuolee ja myöskin hänen vaimonsa, äidillä on yksi sisar jolla ei ole lapsia ja joka asuu ja elää yhdysvalloissa eli äitini on ainoa joka voi ottaa pesän haltuunsa ja teetättää perunkirjoituksen, niin tällöinhän pesänhaltuun ottaja on velvollinen tiedottamaan kuolemasta, että pesän saattamisesta perukirjoituskuntoon ja myöskin mahdollisen lapsenlapselle tehdyn testamentin tiedoksiannosta, niin kenelle hän sen tekee?
Noilla ohjeistuksilla lakitoimistot tienaa ylimääräistä, mikään lakipykälä ei esitä tällaista, etteikö tiedoksianto alaikäisen saamasta testamentista voitaisi toimittaa perinnönsaajalle itselleen.
Voiko esimerkiksi se perillisistä joka on ohitettu testamentilla, vedota johonkin mistä ei ole todistetta, esimerkiksi testamenttaajan kelpoisuuteen tehdä testamentti? Ei edunvalvontaa, hoitaa itse asiansa ja on työelämässä.
Lakiosan tietysti tulee sivuutettu saamaan. Vai tekeekö jakamattoman edellisen sukupolven pesänosuuksista, sen vainajan leski testamentin, niinkuin itse sanoi? Mielestäni mitä ei itse yksin omista, ei voisi testamentata, hallintaoikeudella. Käsitänkö tuossa väärin? Tuossa kys pesässä tietysti ensin tulee osittaa, ja loput on sen pesän perillisten, seuraus että yksi osuus plus kerätty oma vähä on sitä mistä teen itse testamentin. Siis mikäli voin sivuuttaa omista lapsistani toisen pelkän lakiosan antamalla joko ennakkoon tai saa sittenkun. Ja tarvitseeko sivuutuksen syytä mainita?
Siitä perinnöttömäksi jättämisestä on perintökaaressa ihan oma osionsa, siis selitetty ja se pitää syy olla, että myöskin jotain millä osoittaa sen paikkansa pitävyys, koska tällaisen pystyy riitauttaan.
Sitä, että riitauttaa ilman näyttöä testamenttaajasta, niin ei pysty.
Vai tekeekö ja jne??? Mitähän tällä yrität sanoa? Tarkoitatko, että edellisen sukupolven eli isoäiti/-isä jakamattoman kuolinpesän testamenttaa jollekkin muulle?
Siihen se ei kykene, koska jakamaton kuolinpesä, siis jos on niinkin vanha, niin pitää jakaa ensin ja oman osuutensa tuo leski voi sitten testamentata kenelle tahansa.
Lisää säännöstöä löydät perintökaaresta.
"Jos 15v täyttäneen äidinäiti tai -isä on kuollut ja tuo edesmennyt on halunnut muistaa testamentillaan lapsenlastaan, niin kerro nyt mitä helvetin ristiriitaa siitä tulisi? Testamentti kun ohittaa perintökaaren perimysjärjestyksen."
Silloin syntyy ristiriita jo pelkästään siitä että tämän lapsen isä/äiti on saman pesän osakkaana.
Ylläolevasta tapauksesta johtuen vanhempien pitää hakea lapselleen edunvalvojan sijaista.
Sillä ei ole asiassa merkitystä että todellista ristiriitaa ei synny jos vanhemmat ovat samaa mieltä lapsen kanssa että miten asiat hoidetaan,eturistiriitaan riittää se seikka että ollaan vain saman pesän osakkaita.
RudgeLöbs, tämä on lainattu ihan maistraatin pdf:tä: "Alaikäisen edunvalvoja tarvitsee sijaisen, jos asiassa vastapuolena on edunvalvoja itse, hänen lapsensa tai
puolisonsa tai joku, jota edunvalvoja edustaa. Vastapuolia ovat esimerkiksi myyjä ja ostaja, vuokranantaja ja
vuokralainen tai kuolinpesässä leski ja perilliset"
Eli tuolloin on kysymyksessä esteellisyys hoitaa asiaa, aivan niin kuin on lakiloisessa kun ilmaistaan juomarin, anteeksi, siis oikeudenpuheejohdottomuuden esteellisyys.
Samassa kuolinpesässä osakkaanhan ei ole ristiriitaista tilannetta, koska jos alaikäinen lapsi saa testamentilla jotain, niin sehän tavallaan pistetään jos perukirjassa oleen "erillään" muusta kuolinpesään kuuluvasta., KTS. verottajan ohjeet.
"Sitähän se minäkin, ei ole lukemisensa ymmärtämistä RudgeLöbsillä.
Oppaassa on kyse ainoastaan JOS RINTAPERILLISEN jompi kumpi kuolee TAIKKA molemmat, ei siis tilanteessa jossa isovanhempi tai joku muu sukulainen kuolee ja haluaa muistaa auttavaista lasta tai jotain muuta vastaavaa."
Huomaa se että asiassa ratkaisee se että onko jompikumpi vanhempi osakkaana samassa pesässä kuin alaikäinen lapsi,sillä ei ole merkitystä että kuka tai mikä taho jättää alaikäiselle perintöä testamentilla.
Onko vaikeaa ymmärtää lausetta "eturistiriita syntyy jos saman pesän osakkaina on alaikäinen sekä hänen huoltaja"?
Samassa kuolinpesässä osakkaanhan ei ole ristiriitaista tilannetta, koska jos alaikäinen lapsi saa testamentilla jotain, niin sehän tavallaan pistetään jos perukirjassa oleen "erillään" muusta kuolinpesään kuuluvasta., KTS. verottajan ohjeet.
Olet väärässä kuin käki,asia on sulle jo todistettu että jos kuolinpesän osakkaina on alaikäinen ja hänen huoltajansa niin silloin tarvitaan edunvalvojan sijainen joka hoitaa alaikäisen perintöasiat.
" Vastapuolia ovat esimerkiksi myyjä ja ostaja, vuokranantaja ja
vuokralainen tai kuolinpesässä leski ja perilliset""
Väärässä olet taas,kuolinpesässä kaikki osakkaat ovat toistensa vastapuolia,jos pesässä on 10 osakasta joista 1 on leski niin kaikki ovat vastapuolia.Asia ei mene niin että leski vastaan muut osakkaat.
Miksi sinä nyt riitaa haet siihen pesään, kysehän oli vain ja ainoastaan testamentin tiedoksiannosta, niin missä siinä on se sinun eturistiriitasi?
Onko oljenkorret jo käytetty, ota tosta kasa pultteja taskuihisi.
Vastapuolia on vasta silloin, JOS JOKIN ASIA RIITAUTETAAN, ei ennemmin.
Vastapuolia on vasta silloin, JOS JOKIN ASIA RIITAUTETAAN, ei ennemmin.
Pesän osakkaat ajavat omaa etuaan kuolinpesässä joten he ovat alusta saakka toistensa vastapuolia.
Odottelen edelleen sitä faktaa että annetaanko 15vuotiaalle alaikäiselle testamentti tiedoksi vai ei?
Onko sulla nyt sitä faktaa esittää vai ei?
Tässä RudgeLöbsille: "14 luku
Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta (17.8.1990/700)
1–3 §
1–3 § on kumottu L:lla 17.8.1990/700.
4 §
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. (17.8.1990/700)
Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antamisen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamentin tekijä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi valtiokonttorille. (17.8.1990/700)
Jos on useita testamentin saajia, on tiedoksianto, jonka joku heistä on toimittanut, pätevä myös muiden osalta. (17.8.1990/700)
5 § (17.8.1990/700)
Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan.
6 § (26.4.1991/768)
Perillisen oikeus moittia testamenttia ei siirry hänen velkojilleen".
Esitä tuosta kohta joka sanoo, "alaikäisen hyväksi tehty testamentti annetaan tiedoksi vain hänen huoltajalleen tai edunvalvojalle.
Tuossahan tuota faktaa on ihan lakipykälien muodossa ja nopeesti tarjottu, vain kaksi minuuttia sinun rukoilemisesi jälkeen.
On se nopee tää netti, pirkule vieköö, perillisetkin olis kateellisia.
Pieni vastaus alkuperäiseen kysymykseen, jolta blahetorder on jälleen kerran vienyt huomion ääliömäisellä sekoilullaan: Testamentin voi tehdä kuka tahansa, mutta testamentilla tavoitellut oikeusvaikutukset voivat jäädä toteutumatta, jos joku vaikkapa moittii testamenttia onnistuneesti.
Edunvalvonnassa olo on riski testamentin pätevyyden kannalta, joten kannattaa hankkia ja tallettaa nuo lääkärinlausunnot, kuten aloittaja kai suunnittelikin. Lisäksi kannattaa käydä laatimassa testamentti sellaisen lakimiehen luona, joka on luultavasti elossa vielä testaattorin kuollessa. Hän on aikanaan hyvä todistaja mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Hän myös hankkinee testamentille toisen todistajan, jota teroitetaan kiinnittämään huomiota siihen, että testaattori on testamenttauskelpoisessa kunnossa.
Koettaisit nyt lukea, etenkin ymmärtäen, aloittaja kysymyksen esitti nicci "minäjahän", se kenelle vastasin oli tämä:
" tiina675
26.7.2018 21:59
Nopee kysymys,onko testamentin tiedoksianto pätevä jos pesässä on alaikäinen lapsi ja tiedoksianto on suoritettu todisteellisesti vain toiselle vanhemmista.
Toinen vanhempi ei ole saanut testamentista jäljennöstä".
Onks hiukka eroo kahden eri kysyjän välillä?
Niin ja vastaushan tähän kysymykseen on, että tiedoksianto on täysin pätevä, vaiko mitä numeronicci haluaa sanoa edellisestä lakiosiosta, oletko vastaan vaiko myönteinen?
Minä en rupea vääntämään sinulle rautalankaa. Ajatuksesi hyppivät aivan pitkin seiniä. Yrität ilmeisesti samastaa testamenttauskelpoisuuden ja kelpoisuuden vastaanottaa tiedoksianto. Voi voi.
Sinähän se tässä väännät tekstiä muka toisen sanomaksi, en vastannut millään tavalla nicci "minäjahän" kysymykseenkään, vaan juurikin hänelle kenelle vastasinkin, pysyhän asiassa, ettei joku muu väännä ratakiskosta, esim, perustuslain merkityksen.
Ps. sitäpaitsi RudgeLöps-niccihän tässä sekoilee.
Olen väittänyt sinusta vain, että sekoilet. Ja niin sinä teet. Nytkin alat horista perustuslaista, vaikka kyse on vajaavaltaisen oikeudesta oikeustoimiin.
Esitä tuosta kohta joka sanoo, "alaikäisen hyväksi tehty testamentti annetaan tiedoksi vain hänen huoltajalleen tai edunvalvojalle.
huoh...eikö se napero nyt ymmärrä että perintökaari ei asiaa määrittele vaan holhoustoimilaki.
luku 1 pykälä 3
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.
Kyseinen pykälä määrittelee sen seikan että edunvalvoja ottaa vastaan tiedoksiannon jos pesässä on alaikäinen.
Samoin toimitaan jos alaikäisen tulee antaa tiedoksianto muille osakkaille,silloinkin asian hoitaa edunvalvoja.
Huoooh, on tää niin vaikeaa opettaa lukemisensa ymmärätämistä, esitä kohta tästä kysymyksestä JOSSA KYSYTÄÄN, MITEN TOIMITAAN JOS TIEDOKSIANTAJA ONKIN ALAIKÄINEN.
"" tiina675
26.7.2018 21:59
Nopee kysymys,onko testamentin tiedoksianto pätevä jos pesässä on alaikäinen lapsi ja tiedoksianto on suoritettu todisteellisesti vain toiselle vanhemmista.
Toinen vanhempi ei ole saanut testamentista jäljennöstä".
" Tässä on kysymys siitä ONKO TESTA;ENTIN TIEDOKSIANTO P Ä T E V Ä jos pesässä on alaikäinen lapsi ja tiedoksianto on toimitettu todisteellisesti toiselle vanhemmista ja laki sanoo näin: "4 §
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. (17.8.1990/700)"
Eli kysymyksestä ei edes ilmene kenelle on testamentattu, vaan onko tiedonantopätevä JOS TIEDOKSIANTO ON TAPAHTUNUT VAIN TOISELLE VANHEMMISTA, ja onhan se.
Asia on hyvin yksinkertainen, että täytyy ihmetellä mitä te sekoilette.
Bytheway, miksi muuten otat konseptista irti jotain ja todistelet niillä olevasi oikeassa, eikö uskallus riitä ottaan koko pykäliä ja vaikkapa linkki finlexiin juurikin tuolle kohtaa????
Kummallista, löytyy tällaisia kohtia: "4 luku
Vajaavaltaisen asema
23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen -> 24 §
Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.
Lahja tai irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus, joka on annettu vajaavaltaiselle ilman edunvalvojan myötävaikutusta, sitoo antajaa, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt asian merkityksen.
25 §
Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä edunvalvoja on tämän lain 38 §:n mukaisesti antanut hänen vallittavakseen. Vajaavaltaisella on oikeus määrätä myös edellä mainitun omaisuuden tuotosta sekä siitä, mikä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan.".
Kummaa kummaa, missähän tuossa "vajaavaltaisen asema ilmaistaan selkeästi ettei vajaavaltainen voi tehdä YHTÄKÄÄN OIKEUSTOINTA?
Oletta te vain kummia väittelijöitä, ensinnä ei ole lakipykälät selkeästi hanskassa ja kun tajutaan että väärin menee, niin pimitetään oma osaamattomuus ja ymmärtämättömyys osalainauksien taakse ja luullaan ettei nyt kukaan löydä mitään.
Voi teitä ressukoita, minä seikkailin netissä jo silloin kun te lepertelitte paskallenne käsillä leipoen sitä muotoon x.
Ps. sitäpaitsi RudgeLöps-niccihän tässä sekoilee.
Kiistä sinä vain todellisuus ja korvaa se omallasi.
Tuleeko sitä faktaa vai ei?
Kummaa kummaa, missähän tuossa "vajaavaltaisen asema ilmaistaan selkeästi ettei vajaavaltainen voi tehdä YHTÄKÄÄN OIKEUSTOINTA?
Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.
Testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen ei ole vähäinen oikeustoimi.
et ymmärrä lukemaasi, etkä etenkään lakipykäliä vaikka ne sokerilla kuorritettaisiin, niin ei minun kannata tehdä puolestasi töitä jotka itse olet saanut sekaisin osaamattomuudellasi.
Vähän sama asia kuin sinulle on "epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänsäkökäänsäkökään" (copyright).
Kysymys on myös siitä että onko testamentinsaajan antama tiedoksianto pätevä jos se on annettu vajaavaltaiselle,tähän on helppo vastata..tiedoksianto ei ole pätevä.
Vajaavaltainen ei esimerkiksi voi moittia testamenttia joten se jo yksissään osoittaa sen että tiedoksianto pitää antaa huoltajalle.
Ei jumalauta, EI SITÄ TESTAMENTTIA OLE ANNETTU VAJAA, EIKÄ EDES NELJÄNNESVALTAISELLE.
Lue nyt vielä viidennen kerran se yksinkertainen kysymys : " tiina675
26.7.2018 21:59
Nopee kysymys,onko testamentin tiedoksianto pätevä jos pesässä on alaikäinen lapsi ja tiedoksianto on suoritettu todisteellisesti vain toiselle vanhemmista.
Toinen vanhempi ei ole saanut testamentista jäljennöstä".
ONKO TESTAMENTIN TIEDOKSIANTO PÄTEVÄ, JOS SITÄ EI OLE ANNETTU TIEDOKSI TOISELLE VANHEMMALLE, KUOLINPESÄÄN KUULUU YKSI ALAIKÄINEN.
Erittäin yksinkertainen ja sinä jaakaat alaikäisestä, JOLLA ON OIKEUS SAADA TESTAMENTATUSTA OMAISUUDESTAAN, ETTÄ TESTAMENTISTA TIEDOKSIANTO JA SE TESTAMENTTI HALTUUNSA, KOSKA HÄN ON PERIJÄ ja perintökaari ei tunne alaikäisyyttä, että myös se seikka, että tuo holhouslaki pääasiassa tarkoittaa sellaista henkilöä joka ei ole täydessä ymmärryksessä, että jo viisitoistavuotias kyllä ymmärtää tasan tarkkaan mikä on testamentti, mikä on tiedoksianto, saahan ne niitä poliiseiltakin tämän tästä tiedoksiantoja, MITENKÄS SE ESTETÄÄN, ettei poliisit kirjoittelisi tiedoksiantoja alle 18 vuotiaille??
"et ymmärrä lukemaasi, etkä etenkään lakipykäliä vaikka ne sokerilla kuorritettaisiin, niin ei minun kannata tehdä puolestasi töitä jotka itse olet saanut sekaisin osaamattomuudellasi."
Puhut varmasti itsestäsi,minä kyllä ymmärrän lukemaani ja varsinkin lakipykäliä.
Löytyykö sulta sitä faktaa mikä todistaa sen että tiedoksianto voidaan antaa alaikäiselle?
Esitä sinä ensin perintökaaresta se kohta joka kieltää antamasta testamentin tiedoksiantoa alle 18 vuotiaalle perijälle.
eikö se napero ymmärrä sitä että perintökaari ei määrittele sitä että minkä ikäiselle testamentti voidaan antaa tiedoksi?
Asian määrittelee holhoustoimilaki,esitä holhoustoimilaista pykälä joka antaa vajaavaltaisen tehdä huomattavia oikeustoimia.
Ainiin...ei sellaista pykälää ole.
Yritä nyt sitten antaa testamentti tiedoksi 2 vuotiaalle vauvalle ja odottele että milloin moiteaika alkaa juoksemaan. Onnea matkaan.Menetätkö oikeutesi testamenttiin jos et anna sitä tiedoksi 10 vuoden kuluessa? Juridisesti tiedoksiantoa ei ole tapahtunut jos lykkäät tiedoksiannon vajaavaltaisen kouraan ja pyydät kuittauksen.
Kannattaisko sinun käyttää ihan minun järkeäni, eikä omaasi?
Holhouslaki juurikin tähdentää, että sellainen oikeustoimi joka on merkityksetön, eli onko perinnönsaajalla mahdollisuus ylivelkaantua tuon johdosta jos hän saa testamentin tiedoksi annon? Ei ole.
Merkityksellinen oikeustoimi on sellainen, että tekee velkakirjam eli ottaa velkaa omiin nimiinsä. tekee velkaa, ottaa pikavipin.
Testamentintiedoksianto ei ole merkityksellinen oikeustoimi ja harvemmin kukaan lähtee itseään vastaan tekeen testamentin moitekannetta.
Tässä sinulle wikibediasta tietoa: "Holhous
Holhous tarkoittaa oikeudellista asemaa sekä toimia, joita tehdään vajaavaltaisen henkilön oikeudellisten tai taloudellisten olosuhteiden hoitamiseksi tilanteessa, joissa holhottava ei kykene niistä suoriutumaan. Suomessa holhoojaa kutsutaan laissa edunvalvojaksi ja holhottavaa hänen päämiehekseen.
Alaikäisen holhoojana on yleensä hänen vanhempansa, joskus myös muu huoltajansa. Tuomioistuin voi nimetä myös muun holhoojan, jos vanhempi tai holhousviranomainen sitä pyytää.
Holhous-sanaa voidaan käyttää myös kielikuvana tarkoittamaan liiallista huolehtimista toisesta ihmisestä".
Sitten lisä tietoja: "1 §
Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.
Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.
2 §
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi".
Siis kerro mitä taloudellisia toimia tehdään KUN OTETAAN VASTAAN TESTAMENTIN TIEDOKSIANTO???
Vasta sen jälkeen saattaa tulla kyseeseen taloudellisia toimia, esim jos haluaa myydä ja jos kyse on huomattavan arvokkaasta omaisuudesta, laki määritteli jotain kakskytdonaa.
että myös se seikka, että tuo holhouslaki pääasiassa tarkoittaa sellaista henkilöä joka ei ole täydessä ymmärryksessä, että jo viisitoistavuotias kyllä ymmärtää tasan tarkkaan mikä on testamentti, mikä on tiedoksianto, saahan ne niitä poliiseiltakin tämän tästä tiedoksiantoja, MITENKÄS SE ESTETÄÄN, ettei poliisit kirjoittelisi tiedoksiantoja alle 18 vuotiaille??
Oot pihalla kuin lumiukko,tiesit varmaan että rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 ikävuodesta lähtien,kaikki tiedoksiannot mitä annetaan alle 18 vuotiaalle kierrätetään huoltajien kautta tai vaihtoehtoisesti sosiaaliviranomaisten/ja huoltajien kautta.
"että myös se seikka, että tuo holhouslaki pääasiassa tarkoittaa sellaista henkilöä joka ei ole täydessä ymmärryksessä,"
ei vaan se tarkoittaa sellaista henkilöä joka on alle 18v. sun lause meni puoliksi oikein,onnea!
"MITENKÄS SE ESTETÄÄN, ettei poliisit kirjoittelisi tiedoksiantoja alle 18 vuotiaille?? "
Ei mitenkään kun laki ei sitä kiellä.
RudgeLöps kirjoitti: 28.7.2018 2:26 "MITENKÄS SE ESTETÄÄN, ettei poliisit kirjoittelisi tiedoksiantoja alle 18 vuotiaille?? "
Ei mitenkään kun laki ei sitä kiellä.". Kieltääkö laki sitten antamasta tiedoksiantoa 15 vuotiaalle?
"Holhouslaki juurikin tähdentää, että sellainen oikeustoimi joka on merkityksetön, eli onko perinnönsaajalla mahdollisuus ylivelkaantua tuon johdosta jos hän saa testamentin tiedoksi annon? Ei ole."
Testamentin tiedoksiannon ottaminen vastaan ei ole merkityksetön oikeustoimi.
"Siis kerro mitä taloudellisia toimia tehdään KUN OTETAAN VASTAAN TESTAMENTIN TIEDOKSIANTO???"
Asialla ei ole merkitystä.
Tuohon voisi vastata myös silleen että tiedoksiantoon tarvitaan vastaanottajan kuittaus,vajaavaltaisen kuittaus ei ole juridisesti pätevä.
Se on vähän sama asia kuin että sä et voi kuitata naapurin eskon postipakettia,sulla ei vaan ole oikeuksia kuitata sitä.Toki valtakirjalla sekin onnistuu,sama pätee testamentin tiedoksiantoon mutta sillä erotuksella että alaikäinen ei voi tehdä valtakirjaa.
Valtuuttajan tulee olla oikeustoimikelpoinen, joten alaikäinen ei voi valtuuttaa toista toimimaan puolestaan, jos ei itse olisi toimeen oikeutettu.
Asiaa voidaan tarkastella myös käänteisesti,onko tiedoksianto pätevä jos sen kuittaa 3 vuotias kakara?
Luehan nyt oikein tarkkaan: "
Holhoustoimilaki
4 §
Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.
10 §
Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos:
1) kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan;
2) muutoin on tarpeen, että poissa olevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan;
3) tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle omaisuus menee, tai joku saa omaisuuden omistusoikeuksin haltuunsa vasta myöhemmin ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta hänen lukuunsa; tai
4) lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista.
Päämiehen asema
14 §
Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
26 §
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan.
Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.
Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa".
On määrättyjä oikeustoimia joihin alle 18v ei saa ryhtyä, tiedoksianto jostain asiasta ei ole sellainen, poliisien kirjoittama sakko on tiedoksianto rangaistusmääräyksestä ja se annetaan 15v täyttäneelle OIKEUSTOIMIKELPOISELLE henkilölle, ei ole rikosvastuuta jollei ole oikeustoimikelpoinen.
Laki ei kiellä antamasta 15vyotiaalle tiedoksiantoa ja edunvalvoja määrätään taloudellisten etujen valvomiseksi, onko tiedoksianto jokin taloudellinen siirto alaikäiseltä jollekkin muulle?
Korjausta, alun 4§ ei kuulu joukkoon.
Kuten tuolla edellä RudgeLöps ilmaisit, mitä e ole laissa kiellettyä, on tällöin sallittua, noinko se oli?
Laki ei kiellä antamasta 15vyotiaalle tiedoksiantoa ja edunvalvoja määrätään taloudellisten etujen valvomiseksi, onko tiedoksianto jokin taloudellinen siirto alaikäiseltä jollekkin muulle?
Otetaan esimerkki,on alaikäinen testamentinsaaja,jotta hän saa oikeuden perintöön tulee hänen antaa testamentti tiedoksi muille.Lain mukaan alaikäisen raha-asioita hoitaa huoltaja.
Näin ollen alaikäinen ei voi antaa itse testamenttia tiedoksi muille osakkaille.
Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää että testamentin tiedoksianto tuo osakkaalle tiettyjä etuja?
Ja jotta etu aktualisoituu tulee edunvalvojan tehdä sen eteen hieman töitä,lapsi itse ei voi juridisesti tehdä niitä asioita jotka on lain mukaan annettu edunvalvojalle.
Lopettaisit nyt jo tuon typerän saivartelusi, kun se testamentti ei ole rahanarvoinen, vaan se omaisuus on, niin tällöin tiedoksisaanto/antotodistus jostain paperista on vielä vähemmän, eli palaneen puupennin arvoinen.
RudgeLöps löpsöttää jälleen : "Otetaan esimerkki,on alaikäinen testamentinsaaja,jotta hän saa oikeuden perintöön tulee hänen antaa testamentti tiedoksi muille.Lain mukaan alaikäisen raha-asioita hoitaa huoltaja.
Näin ollen alaikäinen ei voi antaa itse testamenttia tiedoksi muille osakkaille".
Tulee hänen saattaa testamentti muille tiedoksi, PALJONKO SIINÄ SIIRRETÄÄN rahaa? Viite: Lain mukaan alaikäisen raha-asioita hoitaa huoltaja.
SIIS HUOOOOM nyt täys idiootti, taloudellisia asioita alaikäinen voi hoitaa jos kyseessä on hänen omat ansionsa, niihin huoltajakaan EI VOI PUUTTUA, tai mitä hän saa taloudellista etua, niin ei niihinkään.
Luen vittu edes kerrankin kunnolla se holhoustoimilaki läpi äläkä nyt viitsi saivarrella ihan tyhjää ja antaa täysin väärää tietoa.
Korjaan: "luen" pitää olla LUE.
Voi pientä lawetordia, poika osaa lukea mutta ei ymmärrä lukemaansa.
Taas kerran meni metsään pojun kommentit.
Teillä on ollut debattia kahdesta asiasta:
1) Laki ei kiellä antamasta 15-vuotiaalle testamentin tiedoksiantoa ja edunvalvoja määrätään taloudellisten etujen valvomiseksi, onko tiedoksianto jokin taloudellinen siirto alaikäiseltä jollekin muulle?
2) Otetaan esimerkki,on alaikäinen testamentinsaaja,jotta hän saa oikeuden perintöön, tulee hänen antaa testamentti tiedoksi muille.
Kohdan 1 osalta oikea vastaus on: testamentin tiedoksianto on tehtävä 18 vuotta täyttäneelle täysivaltaiselle henkilölle ollakseen pätevä. Jos 18-vuotias on julistettu vajaavaltaiseksi, tiedoksianto on tehtävä hänen edunvalvojalleen. Samoin alaikäiselle tehtävä testamentin tiedoksiaanto on tehtävä hänen edunvalvojalleen (joka useimmiten on sama henkilö kuin alaikäisen huoltaja.)
Perustelu: Testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen ei ole varsinaisesti oikeustoimi, mutta tilannetta on tarkasteltava sen kannalta, mitä tiedoksiannosta seuraa. Testamentin tiedoksiannosta seuraa testamentin moiteajan alkaminen, jonka kuluttua umpeen testamentti tulee lainvoimaiseksi. Alaikäinen perillinen ei voi itse arvioida niin merkittävään toimeen ryhtymistä kuin testamentin moite. Niinpä YLEISTEN OIKEUSPERIAATTEIDEN nojalla testamentin tiedoksianto on tehtävä sellaiselle taholle, joka voi edustaa vajaavaltaista. Tämä ei perustu siis suoraan lakiin vaan oikeusperiaatteisiin.
Kohta 2 osalta oikea vastaus on, että alaikäinen tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen ei voi tehdä pätevällä tavalla testamentin tiedoksiantoa, ellei hänen edunvalvojansa ole siihen antanut suostumustaan. Virheellinen tiedoksianto kuitenkin sitoo SEN SAAJAA, koska holhousoikeudessa on periaatteena, että alaikäisen tekemä häntä itseään sitomaton oikeustoimi toimi tulee kuitenkin sitä tahoa sitovaksi, johon oikeustoimi on kohdistettu, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt asian merkityksen. Vajaavaltaiselle jää mahdollisuus myöhemmin todeta tekemänsä tiedoksianto häntä sitomattomaksi, jos se olisikin ollut hänen etunsa vastainen toimenpide.
Vajaavaltainen, joka myöhemmin on tullut täysivaltaiseksi, tai hänen edunvalvojansa, voivat myöhemmin testamentin tiedoksiannon hyväksyä, jolloin se tulee sitovaksi vajaavaltaista kohtaan.
Perustelu tukeutuu holhouslain 26 §
"Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan.
Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy."
Älähän nyt selittely hae tukea mielipiteellesi ihan vääristä lainkohdista, noissa tarkoitetaan SOPIMUKSIA, SOPIMUSTA OSTAA JOTAIN, MYYDÄÄ JOTAIN, VUOKRATA, ANTAA VUOKRALLE tai vastaavaa.
Miksei sitten edunvalvoja voi peruuttaa tai tehdä testamenttia vajaavaltaisen puolesta????
"Edustaminen
29 §
Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty.
Jos tuomioistuin on niin määrännyt, edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään. Edunvalvojalla ei tämän määräyksen nojalla ole kuitenkaan edustusvaltaa asiassa, josta on toisin säädetty.
Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen.
Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona säädetään erikseen".
Tässä nyt on paha juttu se, että laki ei kiellä ja alaikäinen holhoustoimilain mukaan saa tehdä taloudellisia asioita, JOS HÄN ON ANSAINNUT OMAA rahaa, eli ostaa jotain tai vastaava, toinen on että, jos saa taloudellista etua, laki ei määrittele taloudellisen edun suuruutta ollenkaan : "Päämiehen asema
14 §
Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä."
Lisäksi siellä on jännä kohta myöskin siitä, että testamentilla voidaan määrätä ja koko laki perustuu alaikäisenkin kohdalla siihen, että vajaavaltaiselta, eli vaikkapa 15 vuotiaalta TIEDUSTELLAAN hänen mielipidettään, vaikkapa tällain : "4 luku
Vajaavaltaisen asema
23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
Jollei laissa toisin säädetä,
vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen."
Tämä on kans jännä kohta, mitä edynvalvoja ei saa tehdä, aika pitkä litania, mutta huomatkaa 33§ koskee vain poissa olevaa, eli vaikkapa yhdysvalloissa asuvaa joka ei tule esim. perinnönjakoon.
33 §
Poissa olevalle 10 §:n mukaisesti määrätty edunvalvoja ei saa ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun viimeksi oli tietoa poissa olevasta, myydä hänen omaisuuttaan, ellei myyminen ole tarpeen velan maksamiseksi, pesän selvittämiseksi, omaisuuden turmeltumisen estämiseksi tai muusta vastaavasta syystä. Tulevan omistajan oikeutta valvomaan 10 §:n nojalla määrätty edunvalvoja ei saa myydä valvontaansa uskottua omaisuutta, ellei siihen ole edellä mainittua syytä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu edunvalvoja saa edustaa perillistä tai testamentinsaajaa asiassa, joka koskee testamentin tiedoksiantamista tai moittimista, mutta hänellä ei ole kelpoisuutta tämän puolesta estää perillisen tai testamentinsaajan oikeuden vanhentumista.
Oikeustoimet, jotka poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta valvomaan määrätty edunvalvoja tekee määräyksensä nojalla, ovat päteviä, vaikka omaisuus menee muulle kuin sille, jota edustamaan hänet oli määrätty.
34 §
Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:
1) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;
2) luovuttaa pantiksi omaisuutta tai muulla tavoin perustaa siihen panttioikeutta;
3) luovuttaa kiinteää tai muuta 1 kohdassa tarkoitettua omaisuutta toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;
4) ottaa muuta lainaa kuin valtion takaamaa opintolainaa taikka sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta;
5) ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa päämiehensä lukuun;
6) tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä;
7) luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta;
8) tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta;
9) tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai erottelusta taikka perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren (40/1965) 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa; (14.1.2011/32)
10) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitettua asumisoikeutta taikka osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä, lukuun ottamatta 13 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja osakkeita tai osuuksia; (25.5.2007/649)
Sanotaanko suoraan, että on taas juridiikkapellet eduskunnassa tehneet/laatineet niin ristiriitaisen lain kuin olla voi ja joka tuottaa ainoastaan asianajajaliiton jäsenille RAHAAA, tästä syystähän lakiin tuli myöskin se, että asiamiehenä ei voi olla enään täysi-ikäinen suomen kansalainen.
Toisaalta, näillä kahdella lailla, laki holhoustoimesta, että uusi holhouslaki, niin voidaan kuka tahansa julistaa vajaavaltaiseksi, melkein millä perusteella tahansa, että näin saadaan laillisesti, huomattavakin omaisuus pois päämieheltä, annetaan parisataa kuukaudeksi käyttörahaa ja kun on kuollut, nin omaisuus katoaa.
Lääkärin edunvalvonnasta tiedä, mutta vanha ja uudempi testamentti riittävät luottamuksen ylläpitämiseksi oikein mainiosti. Liitoista vitonen.
"Tulee hänen saattaa testamentti muille tiedoksi, PALJONKO SIINÄ SIIRRETÄÄN rahaa? Viite: Lain mukaan alaikäisen raha-asioita hoitaa huoltaja."
Niin,kuinkas paljon sitä omaisuutta siirtyy testamentin saajalle kun hän antaa testamentin tiedoksi?
Testamentin tiedoksianto on juridinen tapahtuma jolla käynnistetään testamentin saajan oikeudet..Kukas lain mukaan on oikeutettu käynnistämään alaikäisen testamentinsaajan oikeudet?
Oisko kenties se 3 vuotias testamentin saaja joka antaa testamentin tiedoksi muille osakkaille vai onko se kenties tämän 3 vuotiaan edunvalvoja joka antaa sen tiedoksi?
Vinkkinä sulle että testamentti on juridinen paperi joka tuo saajalleen omaisuutta..
Toinen vinkki,kuka vallitsee alaikäisen omaisuutta?
"SIIS HUOOOOM nyt täys idiootti, taloudellisia asioita alaikäinen voi hoitaa jos kyseessä on hänen omat ansionsa, niihin huoltajakaan EI VOI PUUTTUA, tai mitä hän saa taloudellista etua, niin ei niihinkään."
Eikö?
Osaat varmaan lukea mutta miten on tuon ymmärryksen laita?
Jos vajaavaltainen käyttää oikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai jos siihen on ilmeinen vaara, edunvalvoja voi ottaa hoitoonsa 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta siltä osin kuin se on tarpeen vajaavaltaisen edun suojaamiseksi. Jos toimenpide koskee vajaavaltaisen työansiota, siihen on hankittava holhousviranomaisen suostumus.
Kerrataan nyt tosiasiat,teksti kopioitu minilex sivulta.
Mikäli testamentin saaja on vajaavaltainen, hänen puolestaan tiedoksiannon toimittaa edunvalvoja. Testamentin sisällöllä ei ole vaikutusta velvollisuuteen antaa testamentti tiedoksi.
Jotta testamentin tiedoksianto olisi laillinen, perillisellä tulee olla riittävä kelpoisuus sen vastaanottamiseen. Mikäli perillinen on vajaavaltainen, käytännössä alaikäinen tai tuomioistuimen päätöksellä vajaavaltaiseksi julistettu, hänen puolestaan testamentin vastaanottaa edunvalvoja tai tämän sijainen.
Tutustutaan sitten vielä oikeuskirjallisuuteen...
(Koponen 2010 s.41)
Alaikäisen testamentinsaajan kohdalla testamentin tiedoksiannosta vastaavat hänen edunvalvojansa ja jos alaikäinen on perillisasemassa, tiedoksianto on vastaavasti toimitettava hänen edunvalvojilleen. Mikäli vajaavaltaisen ja edunvalvojan välillä on eturistiriita, on vajaavaltaiselle määrättävä testamentin tiedoksiantoa varten edunvalvojan sijainen.
Kohta 2 osalta oikea vastaus on, että alaikäinen tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen ei voi tehdä pätevällä tavalla testamentin tiedoksiantoa, ellei hänen edunvalvojansa ole siihen antanut suostumustaan. Virheellinen tiedoksianto kuitenkin sitoo SEN SAAJAA, koska holhousoikeudessa on periaatteena, että alaikäisen tekemä häntä itseään sitomaton oikeustoimi toimi tulee kuitenkin sitä tahoa sitovaksi, johon oikeustoimi on kohdistettu, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt asian merkityksen. Vajaavaltaiselle jää mahdollisuus myöhemmin todeta tekemänsä tiedoksianto häntä sitomattomaksi, jos se olisikin ollut hänen etunsa vastainen toimenpide.
Tuo on puppua..tiedoksiannon tekee aina edunvalvoja eikä alaikäinen vaikka siihen olisi huoltajan suostumus.
Olet väärässä.
En ole.
24 §
Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.
Testamentin tiedoksianto ei ole tavanomainen eikä vähäinen oikeustoimi,näin ollen holhooja ei voi edes antaa vajaavaltaiselle sellaisia oikeuksia joka kumoaisi pykälän 24.
Laki määrittelee sen millaisia oikeistoimia alaikäinen saa tehdä,se että huoltaja antaa luvan sellaiselle oikeustoimelle joka on laissa kielletty ei tee siitä sallittua eikä se muutu sallituksi suhteessa toiseen osapuoleen eli sille jolle testamentti annetaan tiedoksi.
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan.
Tämä sitoo vajaavaltaista mutta ei kolmatta osapuolta.
Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.
Tämä sitoo vajaavaltaista mutta ei kolmatta osapuolta.
Testamentin tiedoksianto pitää tehdä niinkuin laki määrää ja laki määrää että vajaavaltaisen osalta sen tekee edunvalvoja.
Oikeusneuvos Koponen tietää nämä asiat varmasti paremmin kuin me yhteensä.
Nyt olet tainnut lukea "koposesta" ihan omiasi!
"24 §
Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä."
Näin on, mutta kaikkiin vajaavaltaisen tekemiin oikeustoimiin, joissa hän ymmärtää asian merkityksen, voidaan liittää edunvalvojan suostumus, tai jälkeenpäin antaa edunvalvojan hyväksyminen. Sillä tavalla oikeustoimi tulee vajaavaltaista itseään sitovaksi.
"Laki määrittelee sen millaisia oikeistoimia alaikäinen saa tehdä,"
Kyllä, mutta edunvalvoja on juuri sitä varten, että hänen suostumuksellaan vajaavaltainen voi tehdä toimia, joita ei muutoin voisi. Sen sijaan edunvalvoja ei voi tehdä tiettyjä laissa säädettyjä oikeustoimia vajaavaltaisen puolesta: edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen (Holhouslaki 29 § 3 mom).
"Tämä sitoo vajaavaltaista mutta ei kolmatta osapuolta."
Sekoilet. Edunvalvojan suostumuksessa vajaavaltaisen tekemälle oikeustoimelle ei ole mitään kolmatta osapuolta (ellet sitten tarkoita tällä "kolmannella osapuolella" edunvalvojaa). Holhouslain 26 § koskee vajaavaltaisen tekemää oikeustointa tosien henkilön kanssa.
" Testamentin tiedoksianto pitää tehdä niinkuin laki määrää ja laki määrää että vajaavaltaisen osalta sen tekee edunvalvoja."
Tällaista nimeomaista määräystä ei missään laissa ole. Tiedoksiannon tekemistä koskee holhouslain 4 luvun säännökset niin kuin muitakin vajaavaltaisen tekemiä oikeustoimia. Edunvalvojan toimia koskee mainitun lain 5 luku.
Mitäs jos lukisit itse mitä Koponen kirjoittaa, Koponen sanoo että testamentin tiedoksianto annetaan alaikäisen huoltajalle ja Koponen sanoo että alaikäisen testamentin saajan tiedoksiannon suorittaa vajaavaltaisen edunvalvoja. Koponen 2010 s. 41 Koponen sentään on KKOn oikeusneuvos/tuomari
Panenko lanttini likoon Koposen puolesta vai sinun?
Saat laittaa lanttisi kenelle haluat. Lait säätää eduskunta ja niihin voit tutustua julkisissa palveluissa. Et ole kumonnut houlhouslakia omilla kirjoituksillasi.
Ei mua kiinnosta se että mitä mieltä sä olet asioista,minä tiedän mitkä ovat asian faktat ja se riittää mulle.
"
"Laki määrittelee sen millaisia oikeistoimia alaikäinen saa tehdä,"
Kyllä, mutta edunvalvoja on juuri sitä varten, että hänen suostumuksellaan vajaavaltainen voi tehdä toimia, joita ei muutoin voisi."
Otetaan nyt rautalangasta esimerkki,vajaavaltainen voi tehdä tavanomaisia ja mitättömiä oikeustoimia,testamentin tiedoksianto ei ole tavanomainen eikä mitätön oikeustoimi.
Edunvalvoja ei voi antaa vajaavaltaiselle sellaisia oikeuksia joita täysivaltainen nauttii,kuten testamentin tiedoksiantaminen.
holhoustoimilain pykälät 26 ja 27 eivät levennä vajaavaltaisen oikeustoimikelpoisuutta,ei edes jos huoltaja on antanut sille suostumuksen,toisinsanoen ne eivät kumoa pykälää 24.
Tätä voisi verrata vaikka siihen että sun mutsis antaa sulle luvan että saat ostaa kaupasta bissee vaikka olet alaikäinen.
Huoltaja ei voi antaa vajaavaltaiselle parempia oikeuksia kuin mitä laki antaa ja pykälä 24 menee pykälän 26/27 edelle.
Pykälässä 26/27 tarkoitetut oikeustoimet eivät voi olla suurempia kuin mitä pykälä 24 säädetään.
Minuakaan ei kiinnosta virheelliset tietosi houlhousasioista. Olen kertonut täällä OIKEAT vastaukset niin kuin ne lain mukaan ovat ja viitaten ao. lainkohtiin.
"Otetaan nyt rautalangasta esimerkki,vajaavaltainen voi tehdä tavanomaisia ja mitättömiä oikeustoimia,testamentin tiedoksianto ei ole tavanomainen eikä mitätön oikeustoimi."
Tarkoittanet tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia. Laki sallii vajaavaltaisen tekemänä vain ne. "Mitättömiä" oikeustoimia olisi esim. testamentti, jonka edunvalvoja tekisi vajaavaltaisen puolesta. Se olisi ns. nulliteetti eli katsottaisiin olemattomaksi = inekstenssi. Tällaista testamenttia ei tarvitse moittia määräajassa vaan se olisi pätemätön itsessään. Se on myös laissa nimeomaisesti kielletty (ks. aiemmin HolhousTL 29 §).
"Edunvalvoja ei voi antaa vajaavaltaiselle sellaisia oikeuksia joita täysivaltainen nauttii,kuten testamentin tiedoksiantaminen"
Nimenomaan edunvalvoja voi antaa suostumuksen vajaavaltaiselle oikeustoimen tekemiseen, esim. asiakirjassa voidaan vajaavaltaisen allekirjoituksen jälkeen lisätä kohta, jossa edunvalvoja allekirjoittaa kohdan "edunvalvojan suostumus". Tällaisia asiakirjoja on paljon, esim. pankeissa voidaan lainahakemuksessa varata kohta edunvalvojan suostumukselle. Jos on tarkoitus ottaa muuta kuin valtion takaamaa opintolainaa, taikka sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta, tarvitaan lisäksi holhousviranomaisen lupa.
En ymmärrä miten voit olla näin tietämätön? Sinulla ei lie lapsia.
"Tätä voisi verrata vaikka siihen että sun mutsis antaa sulle luvan että saat ostaa kaupasta bissee vaikka olet alaikäinen."
Missään tapauksessa tuollainen vertaus ei ole oikein!
Edunvalvoja ei voi antaa alaikäiselle lupaa ostaa alkoholia, koska alkoholilaki kieltää alkoholin myymisen alaikäiselle. Tämä ei liity holhoukseen mitenkään. Ei edunvalvoja voi antaa lupaa tehdä rikoksiakaan! Sen sijaa holhoustoimilain 26 §:n mukaan on mahdollista, että edunvalvoja antaa suostumuksen 24 §:stä poiketen vajaavaltaisen vähäistä merkityksellisempiin oikeustoimiin.
Jos ihan tarkkoja ollaan niin vajaavaltainen ei voi tehdä mitään oikeustointa kuolinpesässä.
Tässä olisi purtavaa
Alaikäinen pesänosakas on saamassa perintöä isukiltaan,pesässä on 12 muuta osakasta.
Yksi osakas saa testamentilla suurimman osan,alaikäinen joutuu vaatimaan lakiosuutta jos meinaa saada tarpeeksi täppiä.
No sitten asiaan,testamentin saaja antaa tiedoksi testamentin alaikäiselle,alaikäinen ei hyväksy testamenttia,vaatii lakiosuutta ja allekirjoittaa itse lakiosavaatimuksen sekä paperin että on saanut testamentin tietoonsa. Huoltaja on antanut suostumuksen että alaikäinen lapsi saa itse ottaa vastaan tiedoksiannon ja saa vaatia itse lakiosuutta.
Testamentin saaja ei hyväksy sellaista peliä ja viheltää sen poikki alta aikayksilön.
Harmittava fakta on se että näin oikeasti voi tapahtua ja se on täysin laillista,testamentinsaaja voi tosiaankin viheltää pelin poikki ja vaatia että alaikäisen holhooja ottaa testamentin vastaan ja holhooja tekee lakiosavaatimuksen vajaavaltaisen puolesta.
Pykälä 26 ei anna suojaa toista osapuolta kohtaan ja pykälä 26 ei anna suurempia oikeuksia kuin pykälä 24.
Ei mulla muuta.
Siltä osin kirjoitat puuta heinää, että huoltaja (joka olisi myös edunvalvoja) ei voisi antaa suostumusta alaikäiselle tehdä testamentin tiedoksiannon vastaaottamista ja lakiosailmoitusta.
HTL 26 §:n mukaan edunvalvoja voi antaa mainitun suostumuksen. Edellytys on kuitenkin, että myös vajaavaltainen ymmärtää asian merkityksen, mikä on aina vähimmäisvaatimus vajaavaltaisen tekemiin oikeustoimiin. Vertaa 23 § 2mom: "Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen." Esim. isyyden tunnustamisen vajaavaltainen voi tehdä, jos asian merkityksen ymmärtää.
Jos testamentin vast.oton / lakiosailmoituksen tekisi esim. alle 3-vuotias lapsi, ei sillä olisi merkitystä, vaikka edunvalvoja siihen suostumuksen antaisikin. Niin pieni lapsi ei ymmärtäisi asiasta mitään. Tosin tuollaisessa tapauksessa olisi kenties mahdollista tulkita "edunvalvojan suostumuksen antaminen" hänen tekemäkseen testamentin vast.otoksi/lakiosailmoitukseksi riippuen olosuhteista, missä mainittu asiakirja on laadittu.
"Minuakaan ei kiinnosta virheelliset tietosi houlhousasioista. Olen kertonut täällä OIKEAT vastaukset niin kuin ne lain mukaan ovat ja viitaten ao. lainkohtiin."
Olen samoilla linjoilla koposen kanssa.
"Sen sijaa holhoustoimilain 26 §:n mukaan on mahdollista, että edunvalvoja antaa suostumuksen 24 §:stä poiketen vajaavaltaisen vähäistä merkityksellisempiin oikeustoimiin."
Jos tuo olisi totta niin silloin pykälä 24 ja 26 olisivat ristiriidassa keskenään.
Mukaanlukien se että alle 18 vuotias on vajaavaltainen.
Ei pykälä 26 voi antaa sellaista oikeutta joka on nimenomaan kielletty pykälässä 24.
Pykälässä 26 ei nimenomaan sanota että sillä voitaisiin antaa suurempia oikeuksia kuin mitä pykälä 24 sisältää.
Nyt menee jo huvittavaksi!
"Ei pykälä 26 voi antaa sellaista oikeutta joka on nimenomaan kielletty pykälässä 24.
Pykälässä 26 ei nimenomaan sanota että sillä voitaisiin antaa suurempia oikeuksia kuin mitä pykälä 24 sisältää."
Luet lakia väärin!
HTL 23 § on annettu kielto koskien yleisesti vajaavaltaisen tekemiä oikeustoimia:
"Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, ------>jollei laissa toisin säädetä<-----."
23 §:ssä on, kuten olen yllä nuolin korostanut, ehto, jollei laissa toisin säädetä. Ja laissa todellakin säädetään toisin:
24 §:ssä säädetään: "Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä." POIKKEUS 23 §:N KIELLOSTA Peruste: oikeustoimen vähäisyys
26 §:ssä säädetään: "Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan." POIKKEUS 23 §:N KIELLOSTA Peruste: edunvalvojan suostumus
26 §:ssä lisäksi on huomattava, että poikkeuksen oikeusseuraamus on säädetty vain vajaavaltaisen sitoumukselle: "ei sido häntä". Oikeustoimen toista osapuolta vajaavaltaisen kanssa tehty oikeustoimi silloinkin sitoo.
Vajaavaltaisen tekemän oikeustoimen hyväksymisestä jälkeenpäin on säädetty omissa pykälissään.
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
JA aivan,laissa säädetään millaisia oikeustoimia voidaan tehdä(pykälä 24)
Sensijaan pykälässä 26 ei säädetä toisin,siinä ei puhuta että millaisia oikeustoimia voidaan tehdä huoltajan suostumuksella,onko ne sitten vähäisiä vai vähäistä suurempia.Näin ollen pykälä 24 menee pykälän 26 edelle kun pykälässä 24 säädetään se erikseen että mitä oikeustoimia voi alaikäinen tehdä.
Edelleen pykälä 26 ei anna suurempia oikeuksia vajaavaltaiselle kuin pykälä 24.
"Sensijaan pykälässä 26 ei säädetä toisin,siinä ei puhuta että millaisia oikeustoimia voidaan tehdä huoltajan suostumuksella,onko ne sitten vähäisiä vai vähäistä suurempia."
No, mitä oikeustoimia se 26 § sitten koskee mielestäsi? Loogisesti ei jää mitään 26 § soveltamisalaan, jos tulkitaan lakia niin kuin sinä teet.
Otetaan esimerkki,saako alaikäinen tehdä testamentin moitekanteen käräjille huoltajan suostumuksella? Vai meneekö asia kenties niin että huoltaja allekirjoittaa hakemuksen?
Muuta esimerkkiä ei tarvita,pykälä 26 ei anna huoltajalle sellaisia oikeuksia että hän voisi delegoida valtuutensa alaikäiselle pesänosakkaalle.
Toisinsanoen testamentin moitekanne ei ole mahdollinen jos hakemuksen allekirjoittajana on alaikäinen.Kaikkihan sen tietävät että tälläinen oikeustoimi on vähäistä suurempi oikeustoimi ja kysymys nimenomaan on siinä että millaisia oikeustoimia pykälä 26 sallii.
"saako alaikäinen tehdä testamentin moitekanteen käräjille huoltajan suostumuksella? Vai meneekö asia kenties niin että huoltaja allekirjoittaa hakemuksen?"
Siis molemmat allakirjoittaa silloin hakemuksen:
Hakemuksen allekirjoitukset
N. N.
hakija (alaikäinen)
M.M
edunvalvojan suostumus
hakemusta ei hyväksytä vaikka siinä olisikin maininta että huoltajan suostumuksella vajaavaltainen pekka puupää saa allekirjoittaa tämän hakemuksen.
"No, mitä oikeustoimia se 26 § sitten koskee mielestäsi? Loogisesti ei jää mitään 26 § soveltamisalaan, jos tulkitaan lakia niin kuin sinä teet. "
Jää,silloin tulkitaan pykälää 24.
Ei pykälä 26 ole sellainen että se tekee tehottomaksi pykälän 24.
Eikä pykälä 26 ole sellainen että se antaa tehdä mitä tahansa oikeustoimia holhoojan luvalla.
"Jää,silloin tulkitaan pykälää 24."
Eli kerrotko, mihin vajaavaltaisen oikeustoimeen, joka sallitaan 24 §:ssä, tarvitaan edunvalvojan suostumus 26 §:n nojalla?
Ja holhoustoimilaissa on kielletty sellainen seikka että edunvalvojalle määrätyt tehtävät eivät ole delegoitavissa takaisin vajaavaltaiselle.
Toisinsanoen tarkoittaa sitä että edunvalvoja ei voi delegoida testamentin tiedoksiantoa vajaavaltaisen niskoille.Ei edes jos vajaavaltainen on halukas ottamaan delegoinnin vastaan.
Ei delegoinnista kukaan ole puhunut, vaan edunvalvojan suostumus tiettyyn oiekustoimeen.
Mitään blankoa delegointia ei voi tehdä!
Juu muttakun asia on delegointia jos huoltaja antaa suostumuksen sille että alaikäinen ottaa vastaan testamentin tiedoksiannon.
Käytännössähän silloin alaikäinen hoitaa tehtävää joka on määrätty edunvalvojalle.
Höpöä!
Testamentin tiedoksianto
Olen saanut tänään tiedoksi X:n pp.kk.vvvv laatiman testamentin ja saanut siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen.
allekirjoitukset
N. N.
Perillinen (alaikäinen)
M.M
edunvalvojan suostumus
Höpö höpö RudgeLöps, ei laissa, ei holhoustoimilaissa, eikä holhouslaissa KIELLETÄ tiedoksiannon vastaanottoa, eikä antamista, vaan voi tehdä taloudellisia , että myöskin sellaisia toimia joilla on henkilökohtainen merkitys, testamentin teko, testamentin vastaanottaminen, näillä sanoilla laista suoraan : "Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, ---->tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa<---, --->joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen<----.
Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona säädetään erikseen."
" Höpöä!
Testamentin tiedoksianto
Olen saanut tänään tiedoksi X:n pp.kk.vvvv laatiman testamentin ja saanut siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen.
allekirjoitukset
N. N.
Perillinen (alaikäinen)
M.M
edunvalvojan suostumus"
Voihan tuollaisen paperin ruksata mutta alaikäisen nimmarin osalta sillä ei ole mitään juridista painoarvoa,tuo tulkitaan tasan tarkkaan sellaiseksi oikeustoimeksi että tiedoksiannon on ottanut vastaan edunvalvoja eikä suinkaan alaikäinen.
Testamentin tiedoksiannon saajana ei voi olla yhtäaikaa sekä vajaavaltainen että huoltaja.
Ja edelleen lain mukaan tiedoksianto osoitetaan huoltajalle,nyt mieti että mitä juridista painoarvoa on vajaavaltaisen kuittauksella.
Tee samainen allekirjoitus soppa testamentin moitekanteeseen ja katso että kuka merkitään hakemukseen jättäjäksi,takuuvarmasti edunvalvoja tai sitten hakemus tulee bumerangina takaisin.
"Voihan tuollaisen paperin ruksata mutta alaikäisen nimmarin osalta sillä ei ole mitään juridista painoarvoa,tuo tulkitaan tasan tarkkaan sellaiseksi oikeustoimeksi että tiedoksiannon on ottanut vastaan edunvalvoja eikä suinkaan alaikäinen."
Tästähän olemme olleet koko ajan samaa mieltä. Ks. kirjotukseni 28.7. klo 19:40:
Kohdan 1 osalta oikea vastaus on: testamentin tiedoksianto on tehtävä 18 vuotta täyttäneelle täysivaltaiselle henkilölle ollakseen pätevä. Jos 18-vuotias on julistettu vajaavaltaiseksi, tiedoksianto on tehtävä hänen edunvalvojalleen. Samoin alaikäiselle tehtävä testamentin tiedoksiaanto on tehtävä hänen edunvalvojalleen (joka useimmiten on sama henkilö kuin alaikäisen huoltaja.)
Perustelu: Testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen ei ole varsinaisesti oikeustoimi, mutta tilannetta on tarkasteltava sen kannalta, mitä tiedoksiannosta seuraa. Testamentin tiedoksiannosta seuraa testamentin moiteajan alkaminen, jonka kuluttua umpeen testamentti tulee lainvoimaiseksi. Alaikäinen perillinen ei voi itse arvioida niin merkittävään toimeen ryhtymistä kuin testamentin moite. Niinpä YLEISTEN OIKEUSPERIAATTEIDEN nojalla testamentin tiedoksianto on tehtävä sellaiselle taholle, joka voi edustaa vajaavaltaista. Tämä ei perustu siis suoraan lakiin vaan oikeusperiaatteisiin.
"Tee samainen allekirjoitus soppa testamentin moitekanteeseen ja katso että kuka merkitään hakemukseen jättäjäksi,"
Edunvalvoja. Näin toimitaan käytännön syistä. Vaikka vajaavaltainen voi tehdä hakemuksen edunvalvojan suostumuksella, se koskee vain sitä hakemuksen hetkeä. Vajaavaltainen tarvitsee jokaiseen prosessitoimeen aina uudestaan yksilöidyn suostumuksen /hyväksynnän edunvalvojaltaan. Siksi tuomioistuin osoittaa yhteydenottonsa asiassa edunvalvojalle.
Eli kerrotko, mihin vajaavaltaisen oikeustoimeen, joka sallitaan 24 §:ssä, tarvitaan edunvalvojan suostumus 26 §:n nojalla?
En koska asiaa ei ole määritelty laissa,mutta sen voin kertoa että se ei voi olla sellainen asia jossa alaikäinen hoitaa huoltajan tehtäviä eli tekee oikeustoimia jotka on määrätty edunvalvojalle.
3 §
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.
Tämä pykälä itsessään sanoo jo sen että edunvalvoja ei voi antaa lupaa sellaiselle oikeustoimelle jossa alaikäinen hoitaa edunvalvojalle määrättyjä tehtäviä,tämä pykälä itsessään kertoo myös sen että edunvalvoja ottaa vastaan testamentin tiedoksiannon ja antaa tiedoksiannon muille osakkaille alaikäisen puolesta.
Huomaatko RudgeLöps, ajat itseäsi vain koko ajan syvempään kuoppaan.
Sinulta lainattu : "3 §
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita ---->tässä laissa<----- tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja."
Perintökaaressa on ainoastaa PERINNÖNSAAJA, holhoustoimilaissa on pari viitettä perintökaareen, mutta missään noista laissa ei kielletä alaikäistä ottamasta vastaan testamenttia/tiedoksiantoa testamentista tai antamasta sellaista, vaan pikemminkin on, ettei edunvalvoja VOI TEHDÄ VAJAAVALTAISEN PUOLESTA TESTAMENTTIA.
Äläs nyt hölmöile lawetorder,sun lakitietämys on nyt ihan hukassa.
" Höpöä!
Testamentin tiedoksianto
Olen saanut tänään tiedoksi X:n pp.kk.vvvv laatiman testamentin ja saanut siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen.
allekirjoitukset
N. N.
Perillinen (alaikäinen)
M.M
edunvalvojan suostumus"
Tuokin tapa on ihan berberistä,tuossa ei käy edes ilmi se että mihinkä tai mitä varten suostumus on annettu,jos siinä lukisi että annan edunvalvojana suostumuksen että vajaavaltainen peppu puupää saa tehdä hakemuksen käräjille koskien testamentin moitekannetta..jos näin paperissa lukisi niin silloin pykälän 3 mukaan edunvalvoja on siirtänyt tehtävän vajaavaltaiselle ja sehän tunnetusti ei ole holhoustoimilain mukaan sallittua koska vajaavaltaisen asioita hoitaa edunvalvoja.
Tämäkin debatti ratkeaa pelkästään sillä että otetaan huomioon pykälä 3.
Lukekaa nyt hyvät ihmiset tämä...
https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/publications/milloin-alaikaisen-(85e6f276-e38c-4007-9cd8-d617118fe2e4).html
Tosin yksi ongelma on,se että miten saan tuon artikkelin käsiini.
10 pistettä sille joka etsii kyseisen artikkelin mulle.