Olisiko neuvoa miten voi tehdä valituksen käräjäoikeuteen epäoikeudenmukaisesta perinnönjaosta?
Valitus käräjäoikeuteen?
kysyn
101958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Riippuen omaisuuden arvosta, että millain epäoikeuden mukainen.
Jako kenen suorittama? pesänosakkaiden tekemä vaiko pesänjakajan?
Pesänjakajan tekemästä valitetaan edesmenneen ja perinnönjättäjän kuolemanhetkellä olleen kaupungin käräjäoikeuteen ja ilmoitetaan tyytymättömyyttä.
Osakkaiden suorittamasta jaosta muotoseikkojen vuoksi.
Eli nostat moitekanteen.
Guugluta. perinnönjako moitekanne
Guuglutin jo: "Valittaminen perinnönjaosta, osakkaan moiteoikeus
Voiko perinnönjakoon tyytymätön myöhemmin valittaa?
Osakkaalla on oikeus moittia sopimusjakona tehtyä perinnönjakoa muodollisella perusteella kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaon toimittamisesta. Moiteoikeutta ei sopimusjaossa ole sisällöllisellä perusteella, mikä ilmentää yleistä oikeusperiaatetta sopimusten sitovuudesta.
Pesänjakajan toimittamaa jakoa on osakkaalla oikeus moittia sekä sisällöllisellä että muodollisella perusteella. Moiteaika on sama kuusi kuukautta perinnönjakokirjan allekirjoittamispäivästä.Perinnönjakoa moittivan tulee nostaa sitä koskeva kanne muita osakkaita vastaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa.Moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla samalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta. Moiteoikeudesta voi jälkikäteen muutoinkin luopua ja luopuminen on sitova.
"
Moitekanne tehdään ihan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä tavalla ja asia käsitellään riita-asian käsittelyjärjestyksestä säädetysti.
Käräjäoikeuteen pitää tehdä haastehakemus määräajassa. Koska vastapuolen oikeudenkäyntikulut tulevat helposti häviäjän maksettavaksi, ei ole suositeltavaa yrittää itse opiskella perusteista lähtien, mihin haastessaan voisi vedota. Lakimiehen luona saattaa saada maksutta kannanoton siihen, onko jutussa ainesta siihen, että hän ottaisi sen ajaakseen.
"Moitekanne tehdään ihan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä tavalla ja asia käsitellään riita-asian käsittelyjärjestyksestä säädetysti."
Mistä ihmeestä voi tietää mikä on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2. Näitä tietoja ei netissä ole oikeusaputoimistoon ajat buukattu täyteen. Tietoja ei saa mistään.
Finlexistä löytyy koko Suomen lainsäädäntö. Oikeudenkäymiskaari on eräs laki, ja sekin löytyy nopeasti Finlexistä.
Toinen juttu on sen ymmärtäminen, mitä laissa sanotaan. Jos ei oikeusaputoimistoon pääse, käy yksityisellä. Tosin lähtökohtaisesti tuskin on perusteita lähteä perinnönjakoa moittimaan. Riskiä touhua.
Nyt täyty sillä pesänjakaja unohti/jätti tahallisesti mainitsematta suurista summista jotka ovat hävinneet eli käytetty johonkin ilman tiedotusta asiasta. Tilit ja kaikki oli jätetty mainitsematta.
Suuria summia, kun vainaja on jo kuollut vai ennen kuolemaansa?
Olen huomannut ihan käytännöntasolla, että testamenttia moittii eniten ne sukulaiset, jotka ovat vähiten olleet vainajan kanssa _missään_ tekemisissä. Raha toimii näille haaskoille tärkeimpänä motivaattorina.
Yleensä nämä rotat ovat itsekin ns. kuoppaan menossa eli eläkeläisiä tai kohta jäämässä pois työelämästä.
Niin totta! Toki meidän tapauksessa kyse nuoresta ihmisestä, joka on yhden kuolleen perillisen aikuinen lapsi. Sattumoisin tuo sakki ollut hyvätuloista porukkaa ja elänyt silti välillä yli varojen matkustellen yms. Perhe saanut nyt kuolleelta perittävältä "avustuksia" vuosien varrella. Onneksi vainajallakin jo pinna paloi ja kun taas rankuttiin rahaa, niin antoi mutta on myös kuitti ja testamentti, jossa perittävä ilmoitti antavansa rahan ennakkoperintönä. Sehän sitten luonnollisesti vähentää jälkeen jäävien perintöä. Nyt tämän kuolleen perillisen lapsonen ei ole kuullutkaan moisesta. No eihän hänen ole tarvinnut tietääkkään kun hänen vanhempi sai sen ennen kuolemaansa. Mutta onhan hän nähnyt ja allekirjoittanut perukirjan, jossa nämä kaikki on ilmoitettu.. Nyt kun tämän lapsen (siis vainajan lapsen lapsen) osuus on pienempi, ei hän oikein ota ymmärtääkseen, että suurta perintöä ei ole tulossa. Perintöön liittyy myös testamentti, joka on kaikkien sääntöjen mukainen ja peruskuntoinen talo johon yhdellä on tarkoitus jäädä asumaan. Miten joillekin on vaikea ymmärtää sitäkään, että ei talot ole joka puolella Suomea yhtä arvokkaita kuin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. No jos homma menee käräjöintiin pieni perintö menee vielä pienemmäksi, koska pesän rahoistahan kulut maksetaan. Kyllä käräjäoikeuteen rahaa saa menemään.
Ainoa mahdollisuutesi on siis varata aika yksityiseltä juristilta. Jo ensi käynnillä hän mielellään katsoo jakokirjaa ja ottaa kantaa siihen, että onko käräjänoikeudessa menesymismahdollisuuksia vai ei. Kuulostaa aika epätodennäiköiseltä, että käräjäoikeuden määräämä juristi olisi jättänyt ison summan huomiotta ilman syytä. Eivät altista itseään moiselle mokalle.
Nimimerkille "Haudankaivajanne" sanon, että myös vainaja on omasta puolestaan valinnut keiden kanssa hän haluaa olla tekimisissä. Se on aina molemminpuolinen asia onko, ja kuka, ollut vainajan kanssa eniten tai vähiten teekmisissä. Vähiten tekemisissä olleille ehkä perintö on juuri siitä syystä tärkeää, että tulee tunne siitä, että vainaja edes jotenkin on huomioinut.
Kakasi+avioliittoa+takana,Ensimmäisen+liiton+kaksi+perillistä+saa+25%+perinnöstä+.Toisen+liiton+perilliset+saavat+75%+perinnöstä.