Valitus käräjäoikeuteen?

Riippuen omaisuuden arvosta, että millain epäoikeuden mukainen.

Jako kenen suorittama? pesänosakkaiden tekemä vaiko pesänjakajan?
Pesänjakajan tekemästä valitetaan edesmenneen ja perinnönjättäjän kuolemanhetkellä olleen kaupungin käräjäoikeuteen ja ilmoitetaan tyytymättömyyttä.

Osakkaiden suorittamasta jaosta muotoseikkojen vuoksi.

Eli nostat moitekanteen.

Guugluta. perinnönjako moitekanne

Guuglutin jo: "Valittaminen perinnönjaosta, osakkaan moiteoikeus
Voiko perinnönjakoon tyytymätön myöhemmin valittaa?

Osakkaalla on oikeus moittia sopimusjakona tehtyä perinnönjakoa muodollisella perusteella kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaon toimittamisesta. Moiteoikeutta ei sopimusjaossa ole sisällöllisellä perusteella, mikä ilmentää yleistä oikeusperiaatetta sopimusten sitovuudesta.

Pesänjakajan toimittamaa jakoa on osakkaalla oikeus moittia sekä sisällöllisellä että muodollisella perusteella. Moiteaika on sama kuusi kuukautta perinnönjakokirjan allekirjoittamispäivästä.Perinnönjakoa moittivan tulee nostaa sitä koskeva kanne muita osakkaita vastaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa.Moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla samalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta. Moiteoikeudesta voi jälkikäteen muutoinkin luopua ja luopuminen on sitova.
"

Moitekanne tehdään ihan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä tavalla ja asia käsitellään riita-asian käsittelyjärjestyksestä säädetysti.

Käräjäoikeuteen pitää tehdä haastehakemus määräajassa. Koska vastapuolen oikeudenkäyntikulut tulevat helposti häviäjän maksettavaksi, ei ole suositeltavaa yrittää itse opiskella perusteista lähtien, mihin haastessaan voisi vedota. Lakimiehen luona saattaa saada maksutta kannanoton siihen, onko jutussa ainesta siihen, että hän ottaisi sen ajaakseen.

"Moitekanne tehdään ihan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä tavalla ja asia käsitellään riita-asian käsittelyjärjestyksestä säädetysti."

Mistä ihmeestä voi tietää mikä on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2. Näitä tietoja ei netissä ole oikeusaputoimistoon ajat buukattu täyteen. Tietoja ei saa mistään.

Nyt täyty sillä pesänjakaja unohti/jätti tahallisesti mainitsematta suurista summista jotka ovat hävinneet eli käytetty johonkin ilman tiedotusta asiasta. Tilit ja kaikki oli jätetty mainitsematta.

Suuria summia, kun vainaja on jo kuollut vai ennen kuolemaansa?

Olen huomannut ihan käytännöntasolla, että testamenttia moittii eniten ne sukulaiset, jotka ovat vähiten olleet vainajan kanssa _missään_ tekemisissä. Raha toimii näille haaskoille tärkeimpänä motivaattorina.
Yleensä nämä rotat ovat itsekin ns. kuoppaan menossa eli eläkeläisiä tai kohta jäämässä pois työelämästä.

Ainoa mahdollisuutesi on siis varata aika yksityiseltä juristilta. Jo ensi käynnillä hän mielellään katsoo jakokirjaa ja ottaa kantaa siihen, että onko käräjänoikeudessa menesymismahdollisuuksia vai ei. Kuulostaa aika epätodennäiköiseltä, että käräjäoikeuden määräämä juristi olisi jättänyt ison summan huomiotta ilman syytä. Eivät altista itseään moiselle mokalle.

Nimimerkille "Haudankaivajanne" sanon, että myös vainaja on omasta puolestaan valinnut keiden kanssa hän haluaa olla tekimisissä. Se on aina molemminpuolinen asia onko, ja kuka, ollut vainajan kanssa eniten tai vähiten teekmisissä. Vähiten tekemisissä olleille ehkä perintö on juuri siitä syystä tärkeää, että tulee tunne siitä, että vainaja edes jotenkin on huomioinut.

Kakasi avioliittoa takana,Ensimmäisen liiton kaksi perillistä saa 25% perinnöstä .Toisen liiton perilliset saavat 75% perinnöstä.
Onko tämä ihan oikein perintölakia noudattaen.Tarttisa varmaankin tehdä jotain.
Miksi kaikki yli 18 vuotiaat perilliset eivät ole lakia noudattavia ja ilmoitaisivat saamansa ennakoperintönsä ja vainajien maksamat velat perukirjoituksessa.
Meillä kun on jo 200 umpi kieroa valittua edustajaa eduskunnassa,pitääkö niitä vielä
löytyä lisää perintöasioissakin.