Siis yksi linssi kääntää kuvan väärinpäin. Miksi suurennuslasi tai silmälasin linssi ei tee niin?
Linssin toiminta
Liikaa_hellettä
81556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikki linssit kaikissa olosuhteissa ei käännä kuvaa väärinpäin.
Siksi, että sinä et katsele suurennuslasin tai silmälasin tekemää kuvaa, vaan suurennuslasi tai silmälasi muodostaa yhdessä oman mykiösi kanssa linssiyhdistelmän. Se taas kyllä kääntää kuvan ylösalaisin verkkokalvolle jo yksinäänkin, mutta sillä ei ole mitään väliä kun systeemi toimii joka tapauksessa niin kuin pitääkin*.
Jos haluat katsoa oikeasti suurennuslasin muodostamaa kuvaa, niin aseta valkoinen paperi sopivalle etäisyydelle suurennuslasista (ja suojaa se hajavalolta). Huomaat, että siihen muodostuu kuva joka on ylösalaisin ihan niin kuin pitääkin. Kupera silmälasin linssi (plus-linssi) tekee ihan saman, kovera miinus-linssi ei muodosta yksinään mitään kuvaa.
*) jos ihmiselle asennetaan silmien eteen prismat, jotka kääntävät kuvan verkkokalvolle "oikein päin", niin ihmisen näköjärjestelmä tottuu siihen muutamassa päivässä. Jos prismat otetaan pois, menee taas pari päivää tottua normaaliin olotilaan.
ei ehkä ihan noin. olen joskus katsonut jotain linssiä ja se käänsi maiseman ylösalaisin eikä silmäni kääntänyt sitä oikeinpäin.
Totta kyllä, kun pitää suurennuslasia kyllin kaukana silmästä. Silloin se kylläkään myöskään suurenna mitään. Kun suurennuslasi on lähellä silmää, eli oikeassa käytössään, se toimii kuten pitkähkössä vastauksessani kerroin. Sama pitkänäköisyyttä korjaavien plus-rillien kanssa.
Siis: "Silloin se EI kylläkään myöskään suurenna mitään"...
Kaavakuvia prismakiikareista ja teatterikiikareista näyttävät kovin erilaisilta......
https://en.wikipedia.org/wiki/Binoculars
Joissain teatterikiikareissa on vain kahdet linssit: kuperat etulinssit, ja koverat linssit siinä päässä, josta katsellaan läpi...
Vielä enemmän olen ihmetellyt seuraavaa seikkaa. Jos on pallopintainen peili, tai muu kupera heijastava pinta, niin likinäköinen ehkä pystyy katselemaan maisemaa sen kautta - ilman silmälaseja - niin että likinäköiset silmät tuntuvat pystyvän tarkentamaan kauas kuperan peilin kautta. Esim. joissakin aurinkolaseissa on etupuoli heijastava. Sen kautta läheltä katsoessaan, likinäköinen saattaa nähdä maiseman terävästi....
Linssien ja peilipintojen diopterivoimakkuus vaikuttaa siihen, miten tarkennus toimii...
Kaukoputkia ja kiikareita voi ryhmitellä esim. näin:
Perinteinen tähtikaukoputki (linssikaukoputki): kaksi linssiä, kupera linssi molemmissa päissä putkea, kääntää kuvan ylösalaisin.
Maakaukoputki: kolme kuperaa linssiä, kääntää kuvan oikein päin, mutta pidempi rakenne.
Prismakiikari: kuva kääntyilee moneen kertaan, joten pituus saadaan lyhyemmäksi.
Teatterikiikari ilman prismoja: muistuttaa tähtikaukoputken rakennetta, mutta putkien päissä erilaiset linssit - kupera etulinssi ja kovera putken toisessa päässä.
Peilikaukoputki: peileillä saadaan aikaan runsaasti suurennosta, mutta rakenne paksu.
Sitä en tiedä, miksi kiikareita ei valmisteta peilikaukoputken tavalla, kääntäen kuva oikein jollain prismalla tai okulaarilla. Olisiko tässä hyvä liikeidea.
Riippuu myös kohteen, katsojan ja linssin sijainnista suhteessa linssin polttoväliin.