Heinänteossa
mummolassa
mustikkamehua kannussa
hiki otsalla
sortsit jalassa
keltainen kesäpaita päällä
tauko
juoksu uimaan
kuka kerkiä ensin
juoksu hurja
töminä lasten jalkojen
epistä
isä hyppäsi jokeen kengät jalassa!
mummolassa
mustikkamehua kannussa
hiki otsalla
sortsit jalassa
keltainen kesäpaita päällä
tauko
juoksu uimaan
kuka kerkiä ensin
juoksu hurja
töminä lasten jalkojen
epistä
isä hyppäsi jokeen kengät jalassa!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aamulla herään satakielen lauluun,
kuulen sen järven takaa.
Ne kilvan virittelevät,
rantalehdossa, lepikossa.
Järvenpinta aivan tyyni,
tiiratkin heräilee.
Aurinko sarastaa lepikon läpi,
säteet tunjeutuvat ajatuksiin,
toivoisin niille kuulijan.
...aamun raikasta tuoksua
yön kaste kuivu hiljalleen
satakielen laulua kuuntelen
heinäsirkat virittävät soittonsa
lupauksesta tulevasta
- päivästä tulee aurinkoinen.
Paahtavan helteen jälkeen,
illan vilvoittava rauhallisuus,
rastaiden keskustelu,
iltamyöhälle,
saattaa minut unille,
unissa näin sinut,
siksi en halunnut herätä.
hyvä, syvä, utuinen?
Todellisuus untasi kauniimpi?
Mietin, milloin elämme
unemme todeksi?
Istuisin kanssasi kesäillan hämärään,
laulaisin kauneimman lauluni sinulle.
Laulun jälkeen kuuntelisimme hiljaisuutta.
En tahtoisi mennä nukkumaan.
Valvoisin kanssasi koko kesäyön.
Löytäisin ystävän,
käden lämpöisen,
kuuntelijan,
etsin hiljaisuutta,
että kuulisin elämän.
Laula minulle,
hartaimman ajatuksesi,
olen hiljaa,
katselen vain sinua,
odotan vain sinua.
Tahtoisin kuulla elämän äänet
syvimmät sävelet
antaa sen soida jo mikä jo soi
antaa sen vain tulla ja olla
mikä jo on
- vesien virtailu vapaana -
niin kuin se itse tahtoo.
Miettimättä menneisyyttä
murehtimatta tulevaisuutta
nauttia lämmöstä tai
kesäillan rauhasta
- sellaisenaan kuin se on -
Rakkaus.
Niin, mennyttä ei voi muuttaa,
tulevasta voi unelmoida.
Rauhaisa mieli,
sydän levoton.
Sydän odottaa,
illan hiljaisuutta,
syvää tuntoa,
voiko sen löytää,
että kesästä nauttisin.
Saako rakkauden omakseen,
avoimin mielin ja sydämin?
joka hetki
olet täysin vapaa
minäkin olen
mutta tunnen
mitä tunnen
sinulle sen kertoilen
tukahduttaisinko sen?
Olen huomannut,
jos ne oikeasti kuulisin,
sydämeni rauhoitttuisi,
kuulisin hiljaisuuden.
Tuntisin läheisyytesi,
jakaisimme taivaan,
joka päivämme valaisee.
niin vajavainen
yrittää kuitenkin sanoa sen
mitä tuntee
se on totta minulle, mitä tunnen
muuten niin välistä levoton
sekin totta
mutta totta, mikä totta
elän sen
vaikka vajavaisestikin
haluaisin tuntea sinut paremmin
totta.
laita kirjeeseen,
sulje ,
avaan sen ja katson.
Saan tuoksusi samalla,
olen sitä jo odottanut,
monta päivää katsonut,
vain tyhjiä riviä,
silti toivon kirjettäsi....