"Ulosottomies saattaa parhaimmillaan jopa pelastaa nuoren tulevaisuuden. Näin kävi Tiinalle, 41, joka asuu ja työskentelee nykyään pääkaupunkiseudulla.
Vuosi oli 1995. Tiina asui Porissa, oli 18-vuotias ja muuttanut juuri omilleen. Kun postin mukana alkoi tulla laskuja, hän havahtui. Vanhemmat olivat aiemmin hoitaneet laskunmaksun, nyt ne pitäisi hoitaa itse.
Kerran posti toi muutaman kymmenen markan laskun, ehkä terveyskeskuksen käyntimaksun tai vastaavan. Tiinan mielestä summa oli kohtuuttoman suuri. Hän jätti laskun maksamatta.
Sitten postiluukusta alkoi tuli huomautuksia.
Tiina ei enää tarkkaan muista, mistä yksittäisestä laskusta oli kyse ja miksi hän päätti pyhästi, ettei sitä maksa. Sen sijaan hän muistaa edelleen ulosottomiehen, joka soitti ja kutsui hänet käymään toimistollaan Satakunnan ulosottovirastolla.
Tiina meni, onneksi.
Maksuhäiriö olisi sotkenut tulevaisuuden
Ulosottomies kertoi juurta jaksain, mitä seuraa, kun laskua ei maksa.
– Hän kertoi, etten todennäköisesti tulisi saamaan opinto- tai asuntolainaa ja että vuokra-asunnon saaminen vaikeutuisi. Ongelmia saattaisi tulla myös vakuutusten ja puhelinliittymän kanssa. Ulosottomiehen viesti oli, että maksuhäiriömerkintä sotkisi tulevaisuuteni useiksi vuosiksi.
Tiina sopi ulosottomiehen kanssa, että maksaisi laskun ja siitä tulleet huomautusmaksut. Ulosottoa ei jatkettaisi.
– Päätin samalla, että jatkossa hoidan raha-asiani huolellisemmin ja huolehdin siitä, ettei mitään päädy ulosottoon, Tiina kertoo.
Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, en olisi ymmärtänyt välinpitämättömän toimintani seurauksia.
Suunnitelma oli valmis. Siitä huolimatta Tiina joutui myöhemmin oppimaan asioita kantapään kautta, sillä hän oli myöhemmin vähällä joutua pulaan postimyynnistä osamaksulla tekemiensä ostosten takia.
– Tein silloin osa-aikatöitä ja tuloni olivat pienet. Kuukausimaksut tuntuivat loputtomilta, koska korot olivat järkyttävän korkeat. Ymmärsin, että homma kannattaa hoitaa toisin päin: ensin pitää säästää ja ostaa vasta sitten. Sillä tavoin en joutuisi upottamaan pienestä palkastani merkittäviä summia jättikorkoa kiskovalle postimyyntifirmalle.
Jos keskustelua ei olisi käyty, elämä olisi mennyt toisin
Myöhemmin Tiina joutui turvautumaan juuri niihin ulosottomiehen mainitsemiin pankkilainoihin, jotka 18-vuotiaana olivat kuulostaneet kaukaisilta ja vierailta.
Hän rahoitti ammattikorkeakouluopintonsa opintolainalla, pääsi töihin valmistumisensa jälkeen ja sai matalakorkoisen asuntolainan. Lainojen maksu on nyt loppusuoralla.
– En olisi ehkä edes saanut kumpaakaan lainaa, jos olisin päästänyt raha-asiani repsahtamaan teini-iässä. Siitä olisi pahimmillaan voinut seurata vuosien kierre, Tiina kertoo.
Tiinaa surettaa, että niin monet nuoret ovat velkaongelmissa. Kun hän lukee uutisia lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä, hän ajattelee yhä lämmöllä Satakunnan ulosottoviraston työntekijää, joka pelasti hänet kurimukselta.
– Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, en olisi ymmärtänyt välinpitämättömän toimintani seurauksia."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005777576.html
Vuosi oli 1995. Tiina asui Porissa, oli 18-vuotias ja muuttanut juuri omilleen. Kun postin mukana alkoi tulla laskuja, hän havahtui. Vanhemmat olivat aiemmin hoitaneet laskunmaksun, nyt ne pitäisi hoitaa itse.
Kerran posti toi muutaman kymmenen markan laskun, ehkä terveyskeskuksen käyntimaksun tai vastaavan. Tiinan mielestä summa oli kohtuuttoman suuri. Hän jätti laskun maksamatta.
Sitten postiluukusta alkoi tuli huomautuksia.
Tiina ei enää tarkkaan muista, mistä yksittäisestä laskusta oli kyse ja miksi hän päätti pyhästi, ettei sitä maksa. Sen sijaan hän muistaa edelleen ulosottomiehen, joka soitti ja kutsui hänet käymään toimistollaan Satakunnan ulosottovirastolla.
Tiina meni, onneksi.
Maksuhäiriö olisi sotkenut tulevaisuuden
Ulosottomies kertoi juurta jaksain, mitä seuraa, kun laskua ei maksa.
– Hän kertoi, etten todennäköisesti tulisi saamaan opinto- tai asuntolainaa ja että vuokra-asunnon saaminen vaikeutuisi. Ongelmia saattaisi tulla myös vakuutusten ja puhelinliittymän kanssa. Ulosottomiehen viesti oli, että maksuhäiriömerkintä sotkisi tulevaisuuteni useiksi vuosiksi.
Tiina sopi ulosottomiehen kanssa, että maksaisi laskun ja siitä tulleet huomautusmaksut. Ulosottoa ei jatkettaisi.
– Päätin samalla, että jatkossa hoidan raha-asiani huolellisemmin ja huolehdin siitä, ettei mitään päädy ulosottoon, Tiina kertoo.
Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, en olisi ymmärtänyt välinpitämättömän toimintani seurauksia.
Suunnitelma oli valmis. Siitä huolimatta Tiina joutui myöhemmin oppimaan asioita kantapään kautta, sillä hän oli myöhemmin vähällä joutua pulaan postimyynnistä osamaksulla tekemiensä ostosten takia.
– Tein silloin osa-aikatöitä ja tuloni olivat pienet. Kuukausimaksut tuntuivat loputtomilta, koska korot olivat järkyttävän korkeat. Ymmärsin, että homma kannattaa hoitaa toisin päin: ensin pitää säästää ja ostaa vasta sitten. Sillä tavoin en joutuisi upottamaan pienestä palkastani merkittäviä summia jättikorkoa kiskovalle postimyyntifirmalle.
Jos keskustelua ei olisi käyty, elämä olisi mennyt toisin
Myöhemmin Tiina joutui turvautumaan juuri niihin ulosottomiehen mainitsemiin pankkilainoihin, jotka 18-vuotiaana olivat kuulostaneet kaukaisilta ja vierailta.
Hän rahoitti ammattikorkeakouluopintonsa opintolainalla, pääsi töihin valmistumisensa jälkeen ja sai matalakorkoisen asuntolainan. Lainojen maksu on nyt loppusuoralla.
– En olisi ehkä edes saanut kumpaakaan lainaa, jos olisin päästänyt raha-asiani repsahtamaan teini-iässä. Siitä olisi pahimmillaan voinut seurata vuosien kierre, Tiina kertoo.
Tiinaa surettaa, että niin monet nuoret ovat velkaongelmissa. Kun hän lukee uutisia lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä, hän ajattelee yhä lämmöllä Satakunnan ulosottoviraston työntekijää, joka pelasti hänet kurimukselta.
– Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, en olisi ymmärtänyt välinpitämättömän toimintani seurauksia."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005777576.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pyh, semmonen satu si.
On se kaukana onnesta jos ottaa suomalaisen tyyliin älyttömän asuntolainan ja on sit sen muutaman sadan tuhannen velan kanssa naimisissa.
Vuokralla on huolettomampi elää kun ne työt voi kans loppua joskus yllättävällä tavalla. Opintolainaa kyllä saa ilman luottotietoja ettei haittaa.
Toinen tarina.
Matti auttoi ystäväänsä yrityksen perustamisessa ja lähti mukaan takaamalla tälle lainaa. Takauksen piti olla vain muodollisuus, ja pankinjohtajan mukaan takausta ei tarvittaisi lainkaan enään kuuden kuukauden kuluttua. Yrityksen rahoitus olisi silloin hoidettu erilaisilla tuilla ja valtion takauksilla kuntoon. Pankinjohtaja kätteli Mattia hymyillen ja kiitti luottamuksesta.
Kaksi vuotta myöhemmin koko lainasumma korkoineen lankesi yllättäen Matin maksettavaksi. Ja ennenkuin Matti ehti edes sopia käyntiaikaa pankkiin, olivat ulosottomies ja pankinjohtaja hoidelleet Matin pankkitilin jo lähes tyhjäksi.
Tänä päivänäkin Matti maksaa joka kuukausi ulosottoon isohkon summan palkastaan, ja tällä menolla hän saa ulosottovelkansa maksetuksi vihdoin vuonna 2085.
Matti on katkeroitunut ja vittuuntunut ihmisiin, ja Matti hautoo kostoa koko yhteiskuntaa kohtaan.
Nämä matit laittavat aina oman tyhmyytensä muiden syyksi ja kertovat tarinaansa toisessa persoonassa. Sitten matti katkeroituu ja heittää hanskat tiskiin jääden muiden elätiksi ja valittaa, kun rahat ei taaskaan riitä ylelliseen ja helppoon elämään.
Ilman Matin kaltaisia me eläisimme vieläkin keräilytaloudessa, ja sinäkin keittelisit syksyllä turnipsin päitä ruoaksesi.
tästä super tarinasta voisi maalata kommunistisen ihanne taulun