Lesken oikeus periä kuolleen puolison

Yhrääjä nyhrää ihan oikein, leski ei peri kuollutta, kuin ainoastaan testamentin avulla tai sitten jos on kyse lapsettomasta avioparista, mutta sitten jos vainajalla on ollut sisaria ja on elossa, niin tällöin saa ne sisaret ja jos sisar on kuollut, mutta hänellä on rintaperillisiä, niin saa nuo rintaperilliset mitä olisi heidän edesmennyt isä/äiti saanut, mutta jos taas on, edesmenneellä jolla ei rintaperillisiä, hänen vanhempansa elossa, niin he perivät edesmenneen ja leski saa vain avio-oikeuden perusteella puolet jäämistöstä, jos hän vaatii jakoa, muutoin vainajan jäämistö jää lesken hallintaan, muttei omistukseen ja samoin on asia jos joku, jolla oikeus periä edesmennyt, niin jakoa vaatii.

"3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"

Mene nyt jo RUDGELÖPS ruikkuhousuines muualle sekoilee.

Perimysjärjestys: Kuka perii ja kenet?
Kuka perii ja kenet?

Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan laissa aviopuolisoihin. Lisäksi on syytä mainita, ettei avopuolisolla ole lain mukaan oikeutta perintöön. Perittävä on tietysti voinut määrätä jäämistöstä avopuolison hyväksi testamentilla.

----->Jollei perittävältä ole jäänyt aviopuolisoa tai rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä<------.

ELI TÄSSÄ TAPAUKSESSA on aviovaimo ja hän saa puolet, mutta se perintö joka olisi tullut edesmenneelle ja jollei ole rintaperillisiä, MUTTA JOS ON VANHEMMAT; SAMA KUMPI ELOSSA, NIIN TUO PERINTÖ KYLLÄ MENEE TASANTARKKAAN ELOSSA OLEVILLE VANHEMMILLE.

Lue tarkkaan rudgelöysäthousussa: avioliittolaista: " 35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja ---->kuolleen puolison -->perilliset<----- taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään."

Tuossa ei sanota ketä perilliset ja ne on lähinnä rintaperilliset ja jos ei ole, niin niiden sijaan tulijat, ja jollei ole sisaria, niin menee vanhemmille eli periaatteella lapsi perii vanhempansa, vanhemmat perii lapsensa.

Et sitte ole sattunut katsoon metsolat sarjaa? Erkin vaimo kuoli, lapsi syntyi kuitenkin, kuoli tunnin äitinsä jälkeen, omaisuus menikin erkille, eikä vaimon veljelle.

On olemassa nimike, emähölmö, mutta nyt on pakko jo kirjoittaa, että isoemähölmö ruikkuperselöps.

Vai serkulle sinä laittelet sijaantulijoita, HUUOOOH.

Se kuka on perinnönjättäjä, ei ole sijaantulolla merkitystä, vaan perinnönsaajan sijaantulija.

Se on sama, onko testamentilla perintöä jättävä kumminkaimanserkunveli vaiko naapuri, mutta testamentilla perintöä saavan sijaantulija voi olla verisukulainen, eli äiti/isä/oma lapsi tai edesmenneen sisaret tai heidän lapsensa.

Lukisit edes kerrankin aloituskysymyksen, ettet heti menisi hakoteille, siis " kumminkaimanvävy

3.8.2018 10:58
Siis henkilö on leski. Onko hänellä oikeus periä kuolleen puolisonsa tulevaa perintöä.
Siis tämä kuollut henkilö saa perintöä kaukaiselta sukulaiselta-niin meneekö se leskelle?"

Kysymyksestä jo ilmenee, että tuo perintöä saava on siis kuollut ennemmin kuin perintöäjättävä kaukainen sukulainen, eli tässä kysyy jo edesmenneen leski, jolle on tullut tieto, että hänen edesmennyt puolisonsa on saamassa perintöä ja nyt aprikoi, saako hän tuon perinnön vaiko kuka.

Perintökaari, ei anna yksiselitteistä vastausta, mutta avioliittolaki antaa tähäntapaan: "103 b § (16.4.1987/411)

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:

1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;

2) -----> että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä <------, lahjana ---->tai testamentin nojalla<----, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ----->ei ole avio-oikeutta<-----;

3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa."

Eli siis edesmenneelle tuleva perintö menee joko hänen lapsille (jos on), hänen vanhemmilleen tai edesmenneen sisaruksille, heidän lapsilleen jollei sisaruksia ole elossa.

Eikö ole yksinkertaista, 'rakas' ruikkuperse?

Sulla se ei mene millään järkeen, että testamenttimääräykset perintökaaressa ei edellytä sukulaisuutta testamentatakseen omaisuutta, vaan se edellyttää jos testamentin saaja on kuollut, mutta ottaako se huomioon testamentin tekijän viimeisen tahdon ja toisaalta tuo 6§ on ristiriidassa oikeudesta tehdä testamenttioikeus perintöön kenelle vaan.

Lisäksi, oletko ottanut selvää kuinka kaukainen sukulainen on kyseessä, kaukainenhan voi tarkoittaa sisarta joka asuu ulkomailla, tai enoa joka asuu kaukana???

Sitten kun kirjoitetaan esim. ei niin läheinen sukulainen, voi tarkoittaa kahta asiaa, on sukua muttei läheinen, tai sitten että, ei ole eno tai täti/vastaava vaan on heidän puoleltaan sukua, niin tällöin voi olla serkku

Idiootti, ota nyt huomioon kaikki asiat ja lue aina kysymys YMMÄRTÄEN.

Sinähän se tässä kouhkaat ripulihousu, oletko edes ottanut selvää sukuasteesta joka testamentin tehnyt? ET OLE, niin miksi tuot taas kiven järven pohjasta ja selität siitä, kun on puhe järvestä.

Oletko selvittänyt onko rintaperillisiä? ET OLE.

Mitä leski kysyi?

Älä lähde vessaan jos on on ruikku housuissas.

Ensiksi, ei ollut elossa kun se ameeriika serkku salomaa kuoli. ilmenee jo kysymyksestä "Siis tämä kuollut henkilö saa perintöä kaukaiselta sukulaiselta", kuollut ei voi periä, eli oli jo kuollut kun tieto perimisestä tuli, mutta kyse myöskin se, mistä maasta perintö on tulossa, koska tässä toimitaan sen maan lakien mukaan, ei suomen perintökaaren, paitsi onhan sinne tupattu lisänä kansainvälisyyttä loppuun.

Kukahan näitä kompia tänne heittelee??