vuohi, lehmä, sika ja kana?
Ihan lemmikkeinä kun ovat. Lehmää ei olisi tarkoitus lypsää tai mitään.
Määrät ja aineet lähinnä kiinnostavat, ja kuinka usein ja paljon kerralla annetaan?
-Kiits-
Ihan lemmikkeinä kun ovat. Lehmää ei olisi tarkoitus lypsää tai mitään.
Määrät ja aineet lähinnä kiinnostavat, ja kuinka usein ja paljon kerralla annetaan?
-Kiits-
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kanat eivät syö kovinkaan paljon päivässä riittää laakeaan kuppiin jyviä,ja tietysti kesäisin niitä voi sirotella myös ulos pihalle nokittavaksi. Kanalle riittää tuo jyväkuppi täyteen päivässä,tosin jos kanoja enemmän pitää että jos kuppi tyhjenee,niin täyttää sen. Jyvien lisäksi kana tarvitsee hiekkaa.(kivenmuruja),sekä myös murkattuja kananmunankuoria voi antaa,etenkin muninnan alettua,näin saavat kalkkia.Myös lantun,omenan puolikkaita voi tarjota kanoille nokittaviksi,etenkin talvella tärkeätä kun eivät pääse nokkimaan ulkoa vihreätä.
Meillä tuo jyväseos ollut kauran,ohra, sekoitusta, vehnääkin voi lisätä joukkoon hieman.
Ja tietysti joka päivä tarjolla kuppi tuoretta vettä,jos juottaa likaista vettä missä lintujen kakkaa,taudit tulevat nopeasti(salmonella).Näin onkin hyvä sijoittaa juomakuppi sinne missä ei ole orsia ylhäällä.
Kanat tarvitsevat myös valkuaisrehuja, joissa on sekä kasvi- että eläinvalkuaista. Helpoin ja kallein tapa ruokkia kanaa on täysrehu, jota pidetään vapaasti saatavilla. Toinen helppo tapa on vilja ja puolitiiviste, puolet ja puolet.
Haasteellisin tapa on koota itse monipuolinen rehuvalikoima juuri "kanan" mainitsemista jyvistä, munankuorista tai kaupasta ostettavasta kalkista ja tuoreesta ruuasta sekä valkuaisrehuista, joita ovat mm. piimä, kala, soija, rypsi ja herne. Valkuaisrehuista rypsin määrää pitää rajoittaa viiteen prosenttiin ruskeisiin muniin tulevan makuvirheen vuoksi, eikä muidenkaan valkuaisrehujen kanssa pidä mennä älyttömiin määriin.
Siihen, miten paljon kana syö, vaikuttaa moni asia. Näitä ovat mm. kanan koko ja ympäristön lämpötila.
Miten muka ympäristön lämpötila vaikuttaa?
Kanat syövät kyllä saman verran säällä kuin säällä.
Tottakai kanan rehunkulutukseen vaikuttaa ympäristön lämpötila, eli lämpimässä kana syö vähemmän kuin kylmässä. Kylmässä kana tarvitsee lisäenergiaa lämmöntuotantoon. Nämä ovat siis kanalan lämpötiloja, ihan ulkolämpötila ei toki vaikuta kanan syömiseen, jos kanalan lämpötila pysyy suhteellisen samana.
en ole kyllä huomannut,meillä kanat ainakin syövät kuvun täyteen,oli sitten helle tai ei.
Talvellakin kun kanalassa patterit lämmittää,eivät syö silloin yhtään vähempää,joten en tajua juttuasi?
Ympäristö on tila kanan ulkopuolella. Siis ilma ja sen lämpötila muualla kuin kanassa itsessään.
Jos siis sinulla on kanalassa patterit, jotka pitävät kanalan lämpötilan ympäri vuoden noin 20-asteisena tai suunnilleen sitä luokkaa, ei kanojesi syömisen toki pidäkään vaihdella, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen tai porottaisi paahtava helle.
Mutta jos kanat ovat talvella kanalassa, jonka lämpötila laskee ulkolämpötilan kylmetessä, kanat kuluttavat varmasti enemmän rehua siellä kylmemmässä kanalassa lämpimämpään nähden.
Ympäristö ei tässä tapauksessa siis tarkoita mitään kaupunkia tai kyläyhteisöä, vaan kanan ympärillä olevaa tilaa...
Ymmärrätkö? Rautalankaa en tätä enempää osaa tämän asian ympärille kieputtaa, eikä liene tarviskaan...
"Mutta jos kanat ovat talvella kanalassa, jonka lämpötila laskee ulkolämpötilan kylmetessä, "
Noin ei saisi käydä,jos on kunnolla rakennetut tilat.kanat voivat sairastua silloin.Joten en pitäisi kanoja tuommoisissa tiloissa.
"kanat kuluttavat varmasti enemmän rehua siellä kylmemmässä kanalassa lämpimämpään nähden."
Kana voi silti syödä vain kupunsa verran,ja meidän kanat ainakin aina yhtä ahneita ja syövät kupunsa täyteen,heti aamulla. Sulattelevat pitkin päivää,voivat nokkia hieman lisää aina välillä kupista.Mutta silti syövät sen kupillisen,vajaan..
Kana ei säikähdä pienistä lämpötilan muutoksista. Kylmyyden sieto riippuu jonkin verran rodusta, mutta erityisesti maatiaiset ja paksun höyhenpeitteen omaavat kanarodut pärjäävät hyvinkin matalissa lämpötiloissa. Nykyhybridit ovat jonkin verran herkempiä muutoksille, mutta tuotantokanaloissakin lämpötilaa pidetään suht korkeana (yleensä 15-20 astetta) juuri rehun kulutuksen minimoimiseksi. Jos lämpötila tuosta laskee, kasvaa rehun (energian) tarve merkittävästi.
Kanalla tosiaankin on tietty maksimimäärä, minkä se voi syödä. Sen syöntikyky ei siis ole rajaton. Lämpötilan laskiessa kana yrittää syödä tietenkin enemmän, koska energiaa kuluu paljon lämmön tuottamiseen. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, koska määräänsä enempää ei voi syödä. Jos kana ei saa riittävästi energiaa siitä määrästä, minkä se pystyy rehua syömään, seuraa tästä erilaisia ongelmia.
Kanan energian kulutuksen muuttuminen lämpötilan mukaan pitäisikin huomioida niin, että jos kanalassa on kylmä, rehun energiapitoisuutta lisätään. Näin syöntikyky ei rajoita kanan riittävää energian saantia. Toisaalta kesän tultua rehua pitäisi "laimentaa", sillä kanat lihovat helposti saadessaan lämpimällä energiapitoista talvirehua (koska tosiaan tykkäävät syödä sen kupunsa täyteen). Jos kanoja ei erikseen punnitse, voi pientä lihomista ja laihtumista olla vaikea huomata, mutta painon soutaminen ylös ja alas ei ole kuitenkaan terveellistä. Jos kanat ulkoilevat ja saavat vastapainoksi enemmän liikuntaa kesäisin, ei energiapitoisen talvirehun antamisesta ympäri vuoden ole suurta haittaa.
Tiedätkö muuten mikä on vanhin kana joka elänyt?
Tai mikä maksimi-ikä,kiinostaisi tietää,itsellä silkkikana joka melkein kymmenenvuotias,ellei ylikin,on ollut minulla leikki-ikäisestä asti.
Silkkikanat ovat muuten hurmaavimpia kanoista..=)
Sanotaan että kana kylpee mullassa puhdistaakseen loisia,mutta eihän ne loiset oikeasti lähde mullanmukana,ovat sen verran takiaisia,joten tekevätkö sitä vain huvikseen?,heti ensimmäisen kevätpäivän koitettua kanat yrittävät ulkona kylpeä pienimmässäkin multaläntissä..
Kanat elävät keskimäärin 7-vuotiaiksi. Joistain lähemmäs 20-vuotiaistakin olen kuullut, mutta virallista tietoa vanhimmasta kanasta ei minulla ole. Varmasti jotain vaihtelua myös eri rotujen välillä on. Monilla muilla eläimillä, kuten kaneilla, kääpiörodut elävät isokokoisia lajitovereitaan vanhemmiksi, joten miksei näin voisi olla myös kanan kohdalla. Oma silkkikanani on vasta 2-vuotias, joten ennätyksiin on vielä pitkä matka.
Kylpeminen kuuluu kanan luontaiseen käyttäytymiseen. Sen tarkoituksena on paitsi vähentää loisia, myös parantaa höyhenpeitteen kuntoa ja sitä kautta lämpötaloutta. Vaikka kana ei kylpemällä pääse kokonaan eroon loisistaan, auttaa kylpeminen pitämään loisten määrän kurissa niin, että ne eivät vaaranna kanan terveyttä. Kokein on osoitettu, että kana kylpee, vaikka sillä ei olisi ainuttakaan loista ja vaikka se olisi putipuhdas. Kanalla on kylpemiseen niin voimakas sisäinen tarve, että se kylpee häkkikanaloissa jopa rautaverkolla, kun parempaa kylpypaikkaa ei ole. Kanan kannalta olisi mukava, jos se voisi kylpeä myös talvella esim. kuivassa kestopehkussa tai purussa tai kypemistä varten laitetussa kylpylaatikossa, jossa on hienoa hietaa ja mahdollisesti myös vähän tuhkaa loisten häätämiseksi.
"Kanan kannalta olisi mukava, jos se voisi kylpeä myös talvella esim. kuivassa kestopehkussa tai purussa tai kypemistä varten laitetussa kylpylaatikossa, jossa on hienoa hietaa ja mahdollisesti myös vähän tuhkaa loisten häätämiseksi. "
kyllähän niitä näkee yrittävän kylpevän purun joukossa,mutta emme pidä kylpyastiaa,sillä sinne myös kakitaan,eikä sitä pystyisi talvisin vaihtamaan uutta hiekkaa,loisia niillä ei tällä hetkellä ole,ovat saaneet loislääkettä,semmoista joka imeytyy vereen,jos oikein muistan ja kun punkit,loiset juovat verta,niin kuolevat,todella tehokas.Ja paljon helpompi kanoille kun ennen jouduimme kastamaan ne lääkeveteen,sulkineen ja aineen piti antaa kuivua hyöheniin,moni kana ei siitä kyllä pitänyt,varsinkin isossa kukossa oli pitelemistä,kun rimpuili hulluna..
Loiset ovat sitten piruja..ja niitä pakosti tuleekin kun kanat liikkuvat vapaina.Tosin ihmetyttää mistä niitä aina tulee,jos omilla linnuilla niitä ei ole lääkityksen jälkeen ollut..villilinnuilta? heinien joukosta? Pihassa käy kyllä varpusista villikyyhkyihin eri lintuja,yrittävät hyötyä kanojen jyvistä..
Tiedätkö, minkä nimisiä nuo loislääkkeet olivat? Oliko niillä varoaikaa?
Itse tietämiäni loislääkkeitä ovat ihon pinnalle laitettava Coopersect, Ektosid, johon koko kana kastetaan ja Ivomec, joka usein annetaan pistoksina. Kaikkien noitten antamisen jälkeen on munilla 28 vuorokauden varoaika, jolloin munissa esiintyy lääkejäämiä, eikä niitä saa myydä eikä varsinkaan Ivomecin jälkeen edes itse syödä. Ainakaan Coopersectiä ei kyllä ole edes rekisteröity kanoilla käytettäväksi, joten tarkkoja tietoja munien lääkejäämistä ei ole olemassa, mutta varmuuden vuoksi varoaikaa olisi hyvä noudattaa.
Joka tapauksessa juuri tuon pitkän varoajan takia en ole uskaltanut muniville kanoille mitään lääkkeitä antaa, vaan olen yrittänyt pitää loiset muuten kurissa. Olisi sääli heittää kaiken maailman munat hukkaan. Onkohan olemassa mitään loislääkettä, josta ei tulisi jäämiä muniin?
Onkohan olemassa mitään loislääkettä, josta ei tulisi jäämiä muniin?
tuo Ektosid oli juuri sitä mihin ennen kastettiin kanat.Eihän siitä pitäisi tulla muniin mitään? vai tuleeko? no ei sillä niin väliä,koska emme myy munia,syömme kyllä itse,mutta osa kanoista jo niin vanhoja ettei munia,mutta onhan siinä tietysti joskus voinu tulla syötyä tuommoinen muna.Eikö ektosidi jää vain linnun höyheniin,pinnalle ei imeydy?
Toi lääke mitä nyt käytettiin,syksyllä oli kauppanimellä Ivomec,sitä saa eläinlääkäriltä,tekee laimennetun version siitä,sitä ei kyllä pistetä kanoihin,vaan joko laitetaan suun kautta,tai sivellään kaulaan,suonen kohdalle,paljaalle iholle,tai siiven alle,sieltä sitten imeytyy vereen..
Ivomecia piikitetään ainakin silloin, jos yritetään nitistää verta imeviä loisia, kuten täitä. Ne kuolevat syötyään Ivomec-pitoista verta. Jos sen sijaan kyse on ei-verta imevistä ötököistä, kuten väiveistä tai kalkkijalan aiheuttavasta syyhypunkista, kannattaa lääkettä käyttää ulkoisesti. Mutta entäpä suun kautta annettuna? Tappaakohan se niin sitten sisäloisiakin?
Maalaisjärjellä ajateltuna lääkkeen antotapa voisi vaikuttaa siihen, tuleeko lääkejäämiä. Toisaalta luulisi, että jos lääke on vain höyhenissä, ei sitä kamalasti voisi muniin joutua. Koska todellisesta ajasta, jolloin lääkejäämiä esiintyy, ei useinkaan ole tietoa, noudatetaan melkein minkä tahansa lääkkeen kohdalla tuota 28 vuorokauden varoaikaa, ja munantuotantokanaloissa ei monia lääkkeitä varmuuden vuoksi käytetä lainkaan.
En tiedä, onko minkään lois- tai muunkaan lääkkeen antamisesta aiheutuvia jäämiä virallisesti tutkittu kanoilla. Niitä kun pidetään niin arvottomina eläiminä, että ainoana hoitomuotona mihin tahansa vaivaan käytetään kirvestä.
"Mutta entäpä suun kautta annettuna? Tappaakohan se niin sitten sisäloisiakin? "
joo tappaa sisäloisetkin..
eikö ne kaikki ime verta? kauheeta en nyt muista,söikö väiveet sitten höyheniä? Inhottavia pikkupirulaisia..Kalkkijalkaan olen muuten todennut hyväksi kookosrasvan,ja tervan seoksen.
Eka pestään jalka ja sitten rasvataan jalka,tosin sama konsti myös vaseliinilla.
tukehduttaa ne ötökät.tämä tehdään 2 kertaa,toinen kerta vähän myöhemmin(kk:n kuluttua)
Väiveet syövät ainakin kuollutta ihon pintasolukkoa.
Oletko jalkojen pesun jälkeen rapsutellut töhnää irti vai suoraan laittanut rasvan?
"Oletko jalkojen pesun jälkeen rapsutellut töhnää irti vai suoraan laittanut rasvan?"
joo oon rapsuttanu,jos on lähtenyt helpolla,kuumalla vedellä liotus helpottaa,niiden rupien lähtemistä(epämuodustuneiden suomujen),jos kanan jalat jo menneet semmoiseen kuntoon.
Sitten jalkojen annetaan kuivua,ja levitään rasva.
Jos lammas ja vuohi on vain lemmikki, sen ruokintaan ei paljon rehuja kulu. Periaatteessa riittää pelkkä heinä, n. 1,5kg/pvä. Lisäksi tietysti puhdasta ja raikasta vettä, suolakiveä ja kivennäisiä. Lemmikkiä yleensä haluaa hemmotella, joten leipää, porkkanaa, omenaa, banaania, oikeastaan mitä tahansa kasvista tai hedelmää voi syöttää, mutta niiden määrän kanssa kannattaa noudattaa järkeä, ettei tule pötsihäiriöitä. Lisäksi herkkuna ja mielenvirkistykseksi voi tarjota talvisin männyn tai kuusen oksia havuineen tai kuivattuja lehdeksiä, kesällä lehtipuiden ja pensaiden oksia. Eläimet voi hyvin laittaa talvipäiviensä piristykseksi kuorimaan aitatolpat, molemmat hyötyvät ;)
Molemmat tarvitsevat tietysti vielä kuivikkeita, olkea, turvetta tai kutterinlastuja.
Eivätpä syö paljoa tosiaankaan :D
Minkälainen kivennäinen on sopivaa lampaille ja vuohille? Missä suhteessa ja paljonko ne mahtavat eri kivennäisiä tarvita? Sopisiko hevosen yleiskivennäinen myös lampaille?
Lampaalle ei voi syöttää hevosten kivennäisiä, koska niissä on kuparia. Lampaalle sopiva kivennäinen on lammashertta. Vuohelle hevosen kivennäiset sopivat hyvin. Lammaskivennäistä kuluu 10g/eläin/pvä tai vapaasti, vuohelle käytän itse nuolukiveä, jossa annosteluongelmaa ei ole, vaan vuohi annostelee itse kivennäisensä. Rinnalla kannattaa pitää pelkkää suolakiveä, jolloin vuohi ei suolanhimossaan yliannosta kivennäiskiveä.
Muista hevoskivennäisistä en osaa sanoa mitään, olen käyttänyt lehmien kivennäisiä vuohilla.
Täsmennykseksi lampaiden kuparin tarpeesta se, että kupari on lampaallekin elintärkeä hivenaine.
Valitettavasti lampailla on vähän alhaisempi tuo myrkyllisyysraja kuin naudoilla ja hevosilla.
Suomenlampaan kuparintarve on 9 ja liharoduilla 6 mg/kg ka. Siis suomenlammas kestää ja tarvitsee kuparia hiukan enemmän kuin liharotuiset.
Valitettavasti monet lampurit luulevat ettei lampaille saa antaa kuparia ollenkaan. Siitä onkin seurannut, että turhan moni lammas jää ilman kipeästi tarvitsemiaan kivennäis- ja hivenaineita kun lampuri ei uskalla antaa mitään.
Varsinkin tiineyden loppupuolella olevalle uuhelle tulee antaa monipuolista kivennäis- ja vitamiiniseosta jotta vältytään hankalilta sairauksilta ja karitsat syntyvät pirteinä ja elinvoimaisina.
Vielä kerran: jos uuhi ei saa mistään kuparia, niin se jopa kuolee kuparinpuutteeseen.
Pidettyäni joitakin kesiä erilaisia elikoita kesämökilläni, talvet maalaistalossa, olen tullut vakuuttuneeksi vuohen ylivertaisuudesta muihin hyötyelikoihin nähden. Lammas on mukava mutta viettää aikansa mieluummin muiden lampaiden kanssa, eikä opi/tee temppuja, jurottaa vaan ja märehtii. Iloluontoinen vuohi, ainakin oma vuohikaverini, on toista maata. Vuohi kujeskelee vierelläni, nappaa maasta korren, marjaretkellä marjan, on koiraa ystävällisempi ja moninverroin viisaampi. Vuohi hyppii, loikkii ja tykkää istua saunassa.
Hanki vuohi, se elukoista erikoisin.
Mita sille vuohelle voi syottaa, kuinka paljon se syo? Mita hyotya olet huomannut vuohesta, kun vaan lemmikki ominaisuudet?
Vuohi syö samoja sapuskoita ja suunnilleen samoja määriä kuin lammaskin. Ainoa ero on kivennäinen, vuohella kivennäisen täytyy sisältää kuparia, lammas taas ei sitä juurikaan siedä.
Vuohi on hauska lemmikki, koiran veroinen kaveri kaikkeen mahdolliseen. Oppii temppuja, on seurallinen jne. Ruohonleikkurina lammas on parempi, vuohi on ronkelimpi. Vuohi ei myöskään oikein viihdy aidoissa, meillä hyppäsi viimeisillään tiineenä ollut kuttu vauhditta 120cm korkeutta.
Jos hyötyeläimen haluaa, vuohi tuottaa terveellistä ja hyvää maitoa kahdesta neljään litraan päivässä suhteellisen pienellä ruokamäärällä (lehmään verrattuna). Lypsävä tai tiine kuttu luonnollisesti tarvitsee myös väkirehua heinän lisäksi.
Sen verran pitää kommentoida tuohon kutun maidon määrään suhteessa ruokaan, niin kuttu tarvitsee noin viisi kertaa enemmän ruokaa saman maitomäärän tuottamiseen, kuin lehmä. Tietysti kuttu ei kokonsa puolesta paljon syö, kun taas lehmä tarvitsee jo muutenkin enemmän ravintoa.
Kuulostaa aika hurjalta... Niin hurjalta, että pitää ihan alkaa laskemaan. Lehmä tarvitsee energiaa 1 maitokilon tuottamiseen 0,44 ry, joten kolmeen maitokiloon tarvitaan 1,32 ry. Jos vuohen tarvitsema energiamäärä on viisinkertainen, sen pitäisi saada energiaa 3 maitokilon tuottamiseen 6,6 ry. Tämä tarkoittaisi käytännössä esim. 6,6 kg ohraa, 10 kg heinää tai 30,7 kg esikuivattua säilörehua. Lisäksi pitäisi vielä syödä hengissä pysymiseksikin. Taitaa vuohilla olla aikamoinen ruokahalu..? Tietysti pitäisi huomioida myös valkuaistarpeet näissä laskelmissa.