Vuonna 2011 syntyneistä, eka luokalle menevistä 20,5 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia (HS 6.8.).
Kuitenkin heidän vanhempiensa ikäluokista, 25-44 -vuotiasta 39 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Peruskoulussa olevista lapsista puolestaan vain noin 6 % on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitetussa elämänkatsomustiedon opetuksessa.
Mistä näin isot, omituiset erot kertovat?
Mielestäni ne kertovat yhtäältä uskonnollisesta painostuksesta, todellisesta tai kuvitellusta, jota koetaan päiväkoteihin ja kouluihin liittyen sekä toisaalta elämänkatsomustiedon syrjinnästä opetusjärjestelyissä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat perheet eivät "tule kaapista" koulussa peläten altistavansa lapsensa painostukseen, todelliseen tai kuviteltuun. Eikä kaikkien alakoulujen alaluokilla ole ET-opetusryhmää aloittavalle ekaluokkalaiselle.
Näin lapsi jää uskonnonopetukseen eikä pääse ET-opetukseen.
Kuitenkin yhteiskunta maallistuu, sekulaaristuu koko ajan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa rehtoria ja opettajakuntaa ehkäisemään syrjintää myös uskontoon vai vakaumukseen liittyen. Tarvitaanko lasten vanhempien henkistä vapautusliikettä!? Tarvitaanko rohkaisua, keskinäistä tukea?
Toivottavasti alkavana lukuvuonna yhä useampi ekaluokkalainen pääsee ET-opetukseen. Siihen voi vielä viime hetken valinnoilla vaikuttaakin. Ja ET-opetukseen voivat nyt peruskoulun 2.-9. luokalla aloittavat.
Uskonnonvapaudessa ei ole kyse vain oppiaineista. Jos koulu vielä liittyy jumalanpalveluksia ja hartauksiansa lukuvuoden ohjelmaan, myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla on oikeus niiden sijaan osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Miten lukiossa?
Lukiolainen on voinut päättää pyrkimisestään ja lukio-opintoihin ryhtymisestä. Mutta kirkkoon liitetyillä on ET-kielto. Eduskunta päättii kesäkuussa 2018 pitää yhä voimassa ET MENE -säännön. ET:n a vaaminen sai kuitenki vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n eduskuntaryhmien tuen.
Kysymyste päätteeksi pari huutomerkkiä?! Protest! Valitse ET:n kurssit uskonnon sijaan! Ja Eroa kirkosta saadaksesi oikeuden valita, mikäli maailmankatsomuksesi sen sallii.
Kuitenkin heidän vanhempiensa ikäluokista, 25-44 -vuotiasta 39 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Peruskoulussa olevista lapsista puolestaan vain noin 6 % on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitetussa elämänkatsomustiedon opetuksessa.
Mistä näin isot, omituiset erot kertovat?
Mielestäni ne kertovat yhtäältä uskonnollisesta painostuksesta, todellisesta tai kuvitellusta, jota koetaan päiväkoteihin ja kouluihin liittyen sekä toisaalta elämänkatsomustiedon syrjinnästä opetusjärjestelyissä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat perheet eivät "tule kaapista" koulussa peläten altistavansa lapsensa painostukseen, todelliseen tai kuviteltuun. Eikä kaikkien alakoulujen alaluokilla ole ET-opetusryhmää aloittavalle ekaluokkalaiselle.
Näin lapsi jää uskonnonopetukseen eikä pääse ET-opetukseen.
Kuitenkin yhteiskunta maallistuu, sekulaaristuu koko ajan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa rehtoria ja opettajakuntaa ehkäisemään syrjintää myös uskontoon vai vakaumukseen liittyen. Tarvitaanko lasten vanhempien henkistä vapautusliikettä!? Tarvitaanko rohkaisua, keskinäistä tukea?
Toivottavasti alkavana lukuvuonna yhä useampi ekaluokkalainen pääsee ET-opetukseen. Siihen voi vielä viime hetken valinnoilla vaikuttaakin. Ja ET-opetukseen voivat nyt peruskoulun 2.-9. luokalla aloittavat.
Uskonnonvapaudessa ei ole kyse vain oppiaineista. Jos koulu vielä liittyy jumalanpalveluksia ja hartauksiansa lukuvuoden ohjelmaan, myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla on oikeus niiden sijaan osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Miten lukiossa?
Lukiolainen on voinut päättää pyrkimisestään ja lukio-opintoihin ryhtymisestä. Mutta kirkkoon liitetyillä on ET-kielto. Eduskunta päättii kesäkuussa 2018 pitää yhä voimassa ET MENE -säännön. ET:n a vaaminen sai kuitenki vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n eduskuntaryhmien tuen.
Kysymyste päätteeksi pari huutomerkkiä?! Protest! Valitse ET:n kurssit uskonnon sijaan! Ja Eroa kirkosta saadaksesi oikeuden valita, mikäli maailmankatsomuksesi sen sallii.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vielä ehtii ilmoittaa koululle, että oppilas osallistuu vain ei-uskonnolliseen ohjelmaan (ei aamuhartauksiin eikä jumalanpalveluksiin kirkossa).
Opetushallituksen tammikuussa antaman ohjeen mukaan koulu voi päättää, että se ei sisällytä lukuvuoden ohjelmaan uskonnonharjotustilaisuuksia. Samoin päiväkodit. Se on tietenkin paras ratkaisu koko asiaan, sillä sitten ei tarvitse järjestää kahta rinnakkaisfa ohjelmaa, uskonnonharjoitusta ja samanaikaista ei-uskonnolllista ohjelmaa.
OPS:n mukaan koulun toiminnan tulee olla uskonnollisesti, puoluepoliittissesti ja kaupallisesti sitouttamatonta. Harva koulu nostaa esiin vain yhden puolueen tai yrityksen näkemyksiä.. Lopetetaan siis myös evl kirkon suosiminen.
Ja vielä ehtii myös ilmoittaa, että oppilas siirtyy elämänkatsomustiedon opetukseen nyt alkaneena lukuvuotena.
Jos lapsi erotetaan kirkosta lukuvuoden aikana, on luontevaa saman tien siirtymisesta et-opetukseen. (Olen elämänkatsomustiedon aineenopettajana toimiessani saanut uuden oppilaan ryhmään vielä maaliskuussakin..
Ällöttävää painostusta kirkosta eroamiseen tämä ketju!
Jos kirkkokuntiin kuulumattomat, valistuneet vanhemmat haluavat jälkikasvulleen normaalia koulun uskonnonopetusta, se heille sallittakoon. Fiksut vanhemmat ja lapset eivät siitä pilalle mene, vaan saavat asiallista tietoa uskonnoista ja niiden sisällöstä. Se on yleissivistystä, jota tarvitaan oman elinympäristön ymmärtämiseen ja kaikkien ihmisten kanssa toimeentulemiseen.
Sitä paitsi vasta sitten kun tietää uskonnoista, voi tehdä omakohtaiset päätelmänsä ja ratkaisunsa aiheesta.
En sano, että elämänkatsomustieto olisi huono, ei se huono ole ollenkaan. Mutta anna ihmisten itse päättää, äläkä saarnaa kirkosta eroamisen puolesta, vaikka se onkin sinun ratkaisusi ja sinulle hyvä! Vähän suvaitsevaisuutta, please!