Berliinin em. kisat osoittivat Suomen tämän hetkisen tilan yleisurheilun saralla. Laihaakin laihempi tulos antaa aihetta kriittiseen, mutta samalla myös rakentavaan keskusteluun.
Umpisurkea tulos ei ole minkään yksittäisen tekijän summa, vaan se on monen tekijän summa. Pääpaino kritiikistä on syytä osoittaa lajiliiton johtohenkilöihin, jotka viime kädessä on vastuun kantajia, samaan hengenvetoon on syytä todeta myös urheilijoiden vastuu omasta tekemisestä.
Usein ja eri yhteyksissä tuodaan esiin rajalliset ja niukat resurssit, osaltaan tämä saattaa pitää paikkaansa, mutta tämä ei ole koko totuus, miksi esim. Kaisa Mäkäräinen on suomen tämän hetken menestynein urheilija? Yksinkertaisesti siksi, että hän urheilee ammatikseen ja ammattimaisella asenteella, ja hän saa leivän urheilusta.
Entäpä keinot tilanteen korjaamiseksi?
1. Kokonaisvaltainen ja ammattimainen asenne kautta koko linjan, urheilijoiden ja valmentajien asenteen muutos ammattimaiseen toimintaan ja että urheilun tulee olla ammattimaista, mikäli meinaataan menestyä.
2. Kovempia kansainvälisiä kilpailuja ja sieltä saadun kokemuksen jalostaminen tuleviin koitoksiin.
Suomessa järjestävät eliittikilpailusarja on kyläkisa tasoa kansainvälisiin koitoksiin verrattuna.
3. Tulosvastuullisuus
Urheilijan ja tämän taustavaikuttajien tulosvastuullisuus, eli taloudellinen tuki menestyksen myötä, ei niin että taloudellinen ja urheilijatuki tulee puoliammattimaisella asenteella.
4. Vetovoima
Kokonaisvaltainen vetovoiman lisääminen lajia kohtaan ja suuren yleisön tietoisuuteen ja nuorison mielenkiinnon herättäminen lajia kohtaan, sekä palkkioiden nostaminen kilpailuissa.
5. Uusia tekijöitä johtotehtäviin
Vanhat iänikuiset dinosaurukset sivuun ja tilalle uutta nuorta raikasta ajattelutapaa, ja uusia tekijöitä organisaatioon ja lajiliittoon, sama koskee puoliraihnaisia kehäraakkeja urheilijoita, joilta odotetaan ihmeitä, joiden pitäisi olla kentän reunalla kannustamassa ja tukemassa uusia ja nuoria tulosten tekijöitä.
6. Maajoukkue henki
Lajiliitossa kannattaa miettiä maajoukkueen kokoamista, ottaen mallia monista muista urheilu lajeista, joilla on A-maajoukkue sekä B- maajoukkue, jolloin molempien maajoukkueiden jäsenet harjoittelevat ja kilpailevat yhdessä.
7. Kokemusten hyödyntäminen
Kokeneiden ja menestyneiden urheilijoiden kuunteleminen ja näiltä saadun tiedon ja kokemuksen hyödyntäminen, sekä kansainvälisen yhteistyön lisääminen muiden maiden kesken.
8. Tulevaisuuden rakentaminen
Tulevaisuuden rakentaminen tulee alkaa jo nuorella iällä, eli kokonaisvaltainen vastuu nuorista lahjakkaista junioreista. Lisäksi lajin tunnettavuutta tulee tehdä tutuksi jo koulussa esim. liikuntatunneilla.
Ainoa positiivinen asia, käydyissä Em- mittelöissä oli se, että tämän huonompaan suuntaan ei voi enää vajota, jolloin ainut suunta on parempaan ja ylöspäin.
Jutun kirjoittaja on puoliammattimainen penkkiurheilija
Yleisurheilun aallonpohja
23
763
Vastaukset
- Bäinmäntyä
9. Jääkiekon ylivallan murtaminen. Vuosi 95 tappoi Suomen urheilumenestyksen, ja samalla kaikki sponsorirahat ja medianäkyvyys siirtyivät yhdelle, ainoalle lajille. Jollakin keinolla jääkiekon asema Suomessa on murrettava, muuten täältä ei enää menestyviä urheilijoita tule.
- myli55v
Ensinhän sieltä pitäis poistaa vähintään 50 ns. urheilujohtajaa.
- korjauskerroin
Kohtaan 2 "Kovempia kansainvälisiä kilpailuja ja sieltä saadun kokemuksen jalostaminen tuleviin koitoksiin."
Oma näkemys: Kovat kansainväliset kisat ovat kutsukilpailuja. Sinne kutsutaan vain parhaimmisto.
Kyse ei ole niinkään kovaista kilpailuista vaan siitä miten urheilija nousee niin hyväksi että hänet kelpuutetaan koviin kansainvälisiin kisoihin. - jasittenmontustaylös
Jos tämä on aallonpohja niin sittenhän siitä noustaan ylös. Montusta ylös matka jo vie. Muutos ja uusiutuminen tapahtuu vain kriisien kautta. Niin nytkin.
- alttufani
Alttu työntää enti vuonna kuulaa 15 meetriä.
- jalaton
Hyviä pointteja tulevaisuutta ajatellen, Pidän suurena paiseena yhteiskunnan antama raha urheilulle joka on mädännäisyyden alku. Sen näkee jo siitä johtajat vie rahoista valtaosan muodossa tai toisessa, ja kyllä sen näkee urheilijoissakin ollaan olevinaan kilpa urheilijoita mutta tyydytään olemaan kansalliseen tason parhaimmistoa jolla saadaan raha hanat auki, mutta kansainvälisesti ei ole mitään jakoa. Aiheesta on syytä keskustella.
- annarahaa
Kysyisin nyt teiltä jotka keskitytte puhumaan rahasta tai sen puutteesta, että miten vaikka eräs Mäkelä, joka vielä päivää paria ennen loppukilpailu kertoi leveästi menevänsä kisaan tekemään sekä uuden SE:n että uskovansa ottavansa tuloksellaan mitalin, niin miten siinä kävi? Otettiinko häneltä niiden parin päivän aikana jotkut rahat niin tarkkaan pois, että se sai hänet epäonnistumaan? Eli kun hänen rahatilanteensa ilmeisesti vielä niiden isojen juttujen aikaan tietenkin täytyi olla ok, niin miksi ne eivät olleet ok enää kun koitti se loppukilpailu?
Ja erään Helanderin rahahanat vissiin lyötiin kiinni jo ennen karsintoja, koskapa ei loppukilpailuun selvinnyt. vai miten muuten on selitettävissä että mies jää EM- karsinnassa kauden parhaista heitoistaan kymmenisen metriä tai yli, rahastahan tässä on kyse... - jäitähattuun
Jääkiekko vie järjestelmällisesti kaikki lapset mukaansa ja jonkin ajan kuluttua yli 99% saa palautteen ettei ole hyvä. Siis ei jääräpää tappelija. Urheilu jää siihen. Bisnesjääkiekko on kyllä saanut taas uutta rehua ja Suomen urheilu suoneniskun.
Jääkiekkouho, jota media ylläpitää kiekkomafian tukena on omiaan tuhoamaan Suomen urheilun.
Uhraamme Suomen nuorison ja kansainvälisen maineen pikkulajin ja siitä hyötyvien bisnesmiesten eduksi.- pillitetään
Jääkiekko vie minkä vie, se vienti kuitenkin perustuu sen suosioon, ymmärrätkö, suosioon! Sitä suosioita ei ole luotu jotenkin keinotekoisesti ylhäältäpäin määräämällä, päinvastoin, nuoret vain haluavat pelata kiekkoa mieluummin kuin harrastaa yleisurheilua. He haluavat meillä myös ainakin seurata esim. moottoriurheilua, Räikkösiä yms., paljon mieluummin kuin yleisurheilua. Eihän tämä ole kenenkään vika, tämä vain on ajan henki ja tapa emmekä me sitä tällä epätoivoisella itkemisellä muuta milliäkään, Nurmien, Ritolojen, Virenien, Rätyjenkin yms. aika on nyt ohi ja tulee pysymään ohiolevana pitkään ja vielä pitempäänkin.
Varsinaista uhoamista olivat esim. loikkaaja Mäkelän jutut Berliinin kisojen alla, miten ollaan kovassa kunnossa ja valmiina tekemään SE ja ottamaan mitali. - Muuu
Menestyksen kautta tulee näkyvyyttä ja harrastajia. Panostetaan niihin kellä on oikeasti potentiaalia. Se kuka 10-18 vuotiaana kovin ei ole ehkä se kelllä on paras tulevaisuus. Valmetajien tehtävä on löytää ne kellä on oikeasti potenttiaalia.
- itketään
Muuu kirjoitti:
Menestyksen kautta tulee näkyvyyttä ja harrastajia. Panostetaan niihin kellä on oikeasti potentiaalia. Se kuka 10-18 vuotiaana kovin ei ole ehkä se kelllä on paras tulevaisuus. Valmetajien tehtävä on löytää ne kellä on oikeasti potenttiaalia.
Ja kellä sitä potentiaalia sitten mielestäsi on, kuka sen tietää ja mistä tietää? Jos urheilija ei esim. 18 ikävuoteen mennessä ole esittänyt lahjakkuuttaan, koska hän sitten sitä esittää? Ja väittämäsi mukaan taas, vaikka urheilija olisi esim. 18 ikävuoteen mennessä esittänyt lahjakkaita otteita, sanot ettei hänellä välttämättä ole parasta tulevaisuutta, kuka sitten siinä vaiheessa näkee kenellä se "paras tulevaisuus" on? Minusta juttusi pyörivät tyhjää kehää ilman loogisuuden hiventäkään!
Nyt on vain niin, ettei maamme yleisurheiluun ole tulossa entisen kaltaista menestystä millään keinoilla, ei nykynuorisoa yksinkertaisesti paljoakaan kiinnosta yleisurheilu, eikä se johdu mistään näkyvyyden puutteesta vaan se johtuu siitä, että se EI KIINNOSTA!
Ja pitää hoksata muutakin, ei suomi ole mikään erityinen poikkeus tässä mielessä. Vaikka esim. Norja sai Berliinin kisoista neljä mitalia, niistäkin kolme pelkästään Ingebritsenin suvun ansiosta, niin mikä on noin muuten heidän yu- tasonsa: Norjan mestaruus mm. miesten keihäänheitossa voitettiin tuloksella 64,99 metriä ja 65 metrin ylittäjiä on Norjassa tänä vuonna ollut neljä kpl, kun jopa Suomessa heitä on ollut noin 30 kpl. Siellä saatetaan vähän ihmetellä ja verrata asioita Thorkilsenin ja Hattestadin ja sen sellaisten aikoihin? - Muuu
Juniori sarjoissa on hirveät fyysiset taso erot. Juniori sarjoissa pärjää lähes poikkeuksetta ne ketkä kasvaa ikä tovereitaan nopeammin. Totuus alkaa näkymään vasta 16-18 vuoden vaihteessa. Moni lahjakas on kerennyt jo lopettamaan urheilemisen siihen ikään mennessä kun fyysisesti tilanne olisi tasa puolinen. Tämä ongelma lähes joka lajissa. Mut jos vain satsataan vain pariin kärki urheiliaan kellä 14 vuotiaana parta kasvaa niin tulos on tämä.
Ei jääkiekko ollut suomen ykkös laji kun vasta sitten kun alkoi arvokisoista menestystä tulemaan. koripallosta ei suomessa tiedetty mitään ennen kuin susi jengi alkoi pärjäämään ja yksilöt alkoi pelaa huippu sarjoissa.
Harvoin vain saadaan suomesta nuoriso tähdistä aikuis urheilijoita - taasitkettää
Muuu kirjoitti:
Juniori sarjoissa on hirveät fyysiset taso erot. Juniori sarjoissa pärjää lähes poikkeuksetta ne ketkä kasvaa ikä tovereitaan nopeammin. Totuus alkaa näkymään vasta 16-18 vuoden vaihteessa. Moni lahjakas on kerennyt jo lopettamaan urheilemisen siihen ikään mennessä kun fyysisesti tilanne olisi tasa puolinen. Tämä ongelma lähes joka lajissa. Mut jos vain satsataan vain pariin kärki urheiliaan kellä 14 vuotiaana parta kasvaa niin tulos on tämä.
Ei jääkiekko ollut suomen ykkös laji kun vasta sitten kun alkoi arvokisoista menestystä tulemaan. koripallosta ei suomessa tiedetty mitään ennen kuin susi jengi alkoi pärjäämään ja yksilöt alkoi pelaa huippu sarjoissa.
Harvoin vain saadaan suomesta nuoriso tähdistä aikuis urheilijoitaEt ehkä ajattele ihan loogisesti ja tieteellisestikään. Ne urheilijat joista on ylipäätään tullut kansalliselle tasolle tai edes lähelle sitä myöhemmin yltäneitä, ovat valitettavasti lähes poikkeuksetta olleet muista erottuvan hyviä jo todella nuorina. On aivan turhaa kuvitella kuinka siellä jossain olisi ollut joku heidän ikätoverinsa muka sillä tavalla fyysisesti hitaammin kehittyvänä että olisi siksi jäänyt ikuiseen varjoon.
Katsoin pikaisesti sellaisen isohkon seuran kuin Tampereen Pyrinnön ikäkausiennätyksiä, jo tuolta ponnahtivat silmille seuraavat tiedot:
Pojat 9v, 60 m ennätystä pitää hallussaan Tommi Evilä, 200 m ennätystä pitää hallussaan Evilä ja pituuden ennätystä pitää hallussaan Evilä.
Tytöt 12v, kolmiloikan ennätystä pitää hallussaan Reetta Hurske ja 5- ottelun ennätystä pitää hallussaan Hurske.
Tytöt 13v, 1000 m ennätystä pitää hallussaan Maria Huntington, 60 m aj. ennätystä Lotta Harala 4- 0ttelun ennätystä Harala.
Tytöt 15v, 5- ottelun ennätys on Huntingtonilla.
Jos perkaisimme koko maan tilastot tarkoin lävitse, joutuisimme yllätys, yllätys huomaamaan miten ne myöhemmin koviksi kansallisiksi ja jopa kansainvälisiksi nousseet nuoret ovat olleet ehdotonta parhaimmistoa jo todella nuoresta iästä alkaen. Todella usein he ovat parhaimmistoa useammassakin lajissa, kuten mm. yo osoittaa!
- jyvätjaakanat
Noin se taitaa olla, lisään ihan suunnilleen ulkomuistista vaikka nyt paremmin ehkä hiihtopuolelta tunnetun Johanna Matintalon. Hänellä ovat 14-, 15- ja 17- vuotiaiden suomen ennätykset sekä 600 m että 1000 m juoksumatkoilla. 400 m hänen alle 15- vuotiaana juoksema aikansa on edelleen kaikkien aikojen toiseksi nopein suomessa ja alle 15- vuotiaana 2011 hän juoksi 800 m ajan, joka oli ko. vuonna paras aika ikäluokassaan maailmassa.
- Muuu
Ehkä sitten Suomessa tehdään oikein.?tuloksethan sen kertoo. Jos ollaan tyytyväisiä et suomessa pärjätään ja siihen tyydytään. Mut mielestäni pitäis panostaa ennemmenkin niihin nuoriin kellä on kroppa sellanen mikä riittää myös kansainvälisestikin ja halu tehdä töitä myös nuorten sarjojen jälkeenkin. Katselin tänä vuonna lähes kaikki arvokisat ja sm-kisat kaikissa ikäluokissa niin edelleenkin olen sitä mieltä et panostetaan sellaisiin urheilioihiin et ei vaan voi pärjätä tulevaisuudessa kansaivälisesti, vaikka junnu sarjoissa pärjännytkin. Lyhyet jalat ja pikä selkä. Kuulostaako tutulta?
- taaksepoistu
Muuu kirjoitti:
Ehkä sitten Suomessa tehdään oikein.?tuloksethan sen kertoo. Jos ollaan tyytyväisiä et suomessa pärjätään ja siihen tyydytään. Mut mielestäni pitäis panostaa ennemmenkin niihin nuoriin kellä on kroppa sellanen mikä riittää myös kansainvälisestikin ja halu tehdä töitä myös nuorten sarjojen jälkeenkin. Katselin tänä vuonna lähes kaikki arvokisat ja sm-kisat kaikissa ikäluokissa niin edelleenkin olen sitä mieltä et panostetaan sellaisiin urheilioihiin et ei vaan voi pärjätä tulevaisuudessa kansaivälisesti, vaikka junnu sarjoissa pärjännytkin. Lyhyet jalat ja pikä selkä. Kuulostaako tutulta?
Jaaha, ovatko vaikkapa noissa 21.8 klo 19.40 ja eilen klo 10.16 kommenteissa mainitut Evilä, Hurske, Harala, Huntington ja Matintalo lyhytjalkaisia? He ovat nimittäin pärjänneet junnusarjoissa sekä ovat olleet tai ovat parhaillaan maan parhaimmistoa myös aikuisiällä. Kuinka monta vastaavaa nimeä pitäisi etsiä että tajuaisit höpinöittesi lapsellisuuden, jankkaat varmaan samaa typerää virttäsi hamaan tappiin asti?
Ja se joka lopulta kaiken ratkaisee on kuitenkin urheilijan oma panostus, oma tekeminen, isona osana siinä on kiinnostus ja innostus siihen mitä tekee ja kilpailuvietin olemassaolo. Kuinka monella prosentilla suomalisista 10-18- vuotiaista uskot olevan kiinnostusta ja palavaa halua kilpailemiseen ja menestymisen vaatimaan kovaan treenaamiseen yleisurheilussa? Nuoret tekevät keskimäärin mieluummin ihan jotain muuta, ja urheilulajeiksikin valikoituvat useimmiten aivan muut lajit moottoriurheilua myöten. Noita yleisurheiluun kaikkensa panostavia lienee jokin promille kaikista suomalisnuorista ja kun meitä sattuu olemaan maailman yli 8 miljardista ihmisestä vaivaiset viitisen miljoonaa, miten ihmeessä juuri meiltä voitaisiin olettaa jatkuvasti löytyvän jotain yleisurheilun maailmanhuippuja. Nimittäin yhä laajemmalti urheilijat ovat saaneet mahdollisuuksia harrastaa ja päästä kilpailemaan, Afrikkalaiset, Jamaikalaiset yms,. ja tulostilastoissa se muuten myös näkyy, muutama vuosikymmen sitten urheilleet ja pärjänneet parhaimmatkin suomalaiset huiput olisivat tuloksillaan nyt pelkkää paperia!
Tulevaisuuden suomessa nousee silloin tällöin satunnaisesti esiin yleisurheiluun tekijöitä, joilla on realistiset mahdollisuudet vaikka SE:n rikkomiseen lajissaan, useimmat nykyiset ennätykset tulevat olemaan voimassa kuitenkin vielä vuosikymmeniä. Niin ikään satunnaisesti voi tulla joku joka ottaa jopa mitalin esim. EM- kisoista jne.
Suomalaisten menestys kansainvälisellä mittapuulla ei vielä ole niin matalalla kuin mihin se lopulta on asettumassa, mutta suunta on se mikä se ihan tilastollisesti asukaslukujenkin valossa tulee olemaan. Näkisin esim. että meillä on edes teoriassa tasan yksi urheilija joka täydellisesti onnistuessaan voi olla pistesijoilla Dohan 2019 MM- kisoissa, edellyttäen tietysti että jatkaa lajissaan siihen asti, ei loukkaannu ja että ylipäätään tulee valituksi. - Muuu
Meillä on muutamia KANSAINVÄLISESTI menestyneitä urheilijoita suomessa. On Iivoo,Räikköstä,Pitkämäkeä,Kauppia,Tanskasta,Markkasta ,Palanderia ja vaikkapa keskisalo 2000 luvulla. Kaikilla heillä on yksi yhteinen tekiä.He kaikki näyttävätkin oman lajinsa huipulta. Nyt vain pitää löytää niitä oikeasti lahjakkaita urheilijoita oikeisiin lajeihin. Vaikkapa ajatellaan sloveniaa tai kroattiaa he ovat selvästi pienempiä maita kun suomi niin heillä löytyy melkein lajiin kuin lajiin KANSAINVÄLISSESTI huippiu urheilijoita tenniksestä lähtien. Tuskinpa Markkanenkaan olis 170cm NBA pelaaja tai Räikkönen 100kg formula kuski
- taaksepoistu
Muuu kirjoitti:
Meillä on muutamia KANSAINVÄLISESTI menestyneitä urheilijoita suomessa. On Iivoo,Räikköstä,Pitkämäkeä,Kauppia,Tanskasta,Markkasta ,Palanderia ja vaikkapa keskisalo 2000 luvulla. Kaikilla heillä on yksi yhteinen tekiä.He kaikki näyttävätkin oman lajinsa huipulta. Nyt vain pitää löytää niitä oikeasti lahjakkaita urheilijoita oikeisiin lajeihin. Vaikkapa ajatellaan sloveniaa tai kroattiaa he ovat selvästi pienempiä maita kun suomi niin heillä löytyy melkein lajiin kuin lajiin KANSAINVÄLISSESTI huippiu urheilijoita tenniksestä lähtien. Tuskinpa Markkanenkaan olis 170cm NBA pelaaja tai Räikkönen 100kg formula kuski
Jos et jo tietäisi ja myös ulkonäöllisesti tunnistaisi esim. Räikköstä, miten hän mielestäsi erottuisi miljoonista muista suunnilleen ikäisistään ja kokoisistaan maailman ihmisistä siten, että hänet nähdessäsi tietäisit hänet lahjakkaaksi kilpa- autoilijaksi? Hänen ulkonäössään, mitoissaan ja muodoissaan ei ole mitään sellaista, mikä tekisi hänestä niitä miljoonia muita samanlaisia ihmisiä paremman kilpa- autoilijan. Sama pätee kaikkiin muihinkin mainitsemiisi, joku koripalloilija tietysti todennäköisimmin on pitkä kuin lyhyt, mutta maailmassa on myös satojatuhansia pitkiä ihmisiä, jotka eivät ole hyviä koripallonpelaajia.
Eikä tämä fyysinen sopivuuskaan aina päde, muistetaan nyt vaikka eräs ruotsalainen maailman äärimmäistä huippua vuosia kolkutellut korkeushyppääjä, hänhän oli lyhyt tappi. Onpa näitä ollut lyhyitä huippupelaajia jopa koripallossa.
Ajattelusi näyttää lähtevän sitkeästi siitä kuvitelmasta, että kyllä suomessa on lahjakkuuksia, joita ei kuitenkaan "löydetä" ja ohjata oikeisiin lajeihin. Minä toistan että jokaisen on ensisijaisesti itse itsensä löydettävä, ei ole liioin mitään etua olla mitoiltaan ja muodoiltaan sopiva kilpa- autoilija, ellei ole intoa lajiin, kilpailuhenkisyyttä, valmiutta harjoitteluun, sitoutumiseen jne. Uskon että esim. Eemil Porvari on ihan itse itsensä ihan alkuun löytänyt, ja niinhän hän on itsekin kertonut oman innostuksensa syttymisestä!
Väitän että yksikään nuori joka voisi olla tulevaisuudessa huippu yleisurheilussa, ei jää meillä löytymättä. Ne jotka mahdollisesti hyvistä fyysisistä edellytyksistään huolimatta jäävät pimentoon, eivät ole itse löytymistään ansainneet, ts. eivät ole innostuneita, eivät omaa kilpailuviettiä yms., siis heistä ei kuitenkaan koskaan kehittyisi niitä huippuja.
Miksi meillä nuoret alkaisivat intohimoisesti harrastaa yleisurheilua kun heidän vanhempansa noin keskimäärin ovat velttoja liikuntaa vieroksuvia plösöjä?
- taaksepstu
Eräs vissiin ja lyhytjalkainen Samuel Purola teki Oulun Pyrinnön ennätykset siten, että juoksi 11- vuotiaiden 60 metrin ennätyksen, sitten 13- vuotiaiden 100 metrin ennätyksen, sitten 14- vuotiaiden 100 metrin ennätyksen, sitten 15- vuotiaiden 100 metrin ennätyksen ja on kai tuossa joukossa joku Suomen ennätyskin. Pitäisikö tämä ymmärtää niin, että vain hänelle on järjestetty juoksemisen ja näyttämisen mahdollisuus? Ei, myös muilla nuorilla olivat samat mahdollisuudet juosta lujaa, mutta kun he eivät ole yhtä nopeita he ovat hitaampia, siitä seuraa sitä tasoeroa.
Purola on yksi hyvä esimerkki lisää siitä, miten hyvät erottuvat muista jo varhain.
Koskako eräät tajuaisivat miksi niitä isoja tasoeroja noilla nuorilla on? Ei, se ei liity parrankasvun alkamiseen vaan se johtuu siitä että muutamat hyvät ovat jo varhain ikätovereitaan niin paljon parempia urheilijoina.- amkf
Samuli Purola ei tule koskaan juoksemaan 10,30 paremmin, kiitos erinomaisen suomalaisen valmennuksen. Jälleen yksi menetetty lupaus.
- eiosaajuostaollenkaan
amkf kirjoitti:
Samuli Purola ei tule koskaan juoksemaan 10,30 paremmin, kiitos erinomaisen suomalaisen valmennuksen. Jälleen yksi menetetty lupaus.
Menetetty tapaus olet tasan tarkkaan sinä itse, et tule koskaan juoksemaan mitään paremmin, sellainen valmennuksen lopputuote olet.
- AperitaAatu
ja tästä Kemppaisen jalka ja selkävaivaisten fiilistely porukasta valitaan sitten vuoden urheilja.
- harkinnan.paikka
Noille olisi varmaan löytynyt paraurheilun puolelta jokin sopiva vammaisluokitus. Onko vajaakuntoisuus tai neliraajavoimattomuus jokin luokitus?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!
Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit12691Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1541290Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491145- 1271018
Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?206979Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223974Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä15939- 42879
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk297875- 72865