Pieni runolaari

Nuorena jaksoi ja ehti
nyt uuvuttaa kiire ja hoppu
kääntynyt on elämän lehti
juoksut ja iloko loppu?

Tahtoisin kerran tai kaksi
hyppiä kivillä rannan
ylös ja alas kuin lapsi
ilon kirkaisun ilmoille annan.

Nyt en jaksa, väsyttää
Tää kiireinen ihana viikkoni muistoihin jää.

Mandi 18.8.2018

Viikon nautin kylpylässä
siitä kerronkin nyt tässä
Viron poika tutuks tuli
Boris katso, minä sulin
Söimme joimme, yhdes uitiin
maksoin matkan, sain vain kuitin
Boris uusia jo lähti tapaan
minust tuli mutsi hapan.

Silokallion lämpö säilyy iltamyöhään
se ottaa yöuimarin lempeästi vastaan
kivilajien juovat kertovat historiaansa
ulapan puolella irtokivet hioutuneet
silkinsileiksi, täydellisen muotoisiksi
toinen toistaan kauniimpia sävyjä
otan muistoksi ihanasta meripäivästä
saavat pitää pöytäliinaani paikoillaan
sadonkorjuujuhlassa omenien, luumujen
punajuurien, tomaattien muotoja toistamassa
auringonkukkia kokonainen loistava pelto


kiitos kesäsade, kiitos aurinko, kiitos tuuli !

Siristän silmiäni, väsyttää.

Näen myrskyävän järvenpinnan, hopeisena välkkyvän auringon sillan. Tunnen kasvoillani lämpimän länsituulen, väsyttää.

Kesäkeittoa terassilla, saaristoleipää ja aurajuustoa. Suklaanappeja lasipurkista.

Väsyttää.


Mandi 19.8.2018

Pilvet, taivaan lampaat valkoiset,
ne hitaasti liikkuvat empien.
Mihin kiire heillä ois,
tuuli varmaan auttaa vois.

Katsele taivaan pilviä noita,
tuulen suhinaa lehtipuissa,
se kummasti mieleen rauhan tuo
aatokset liitää pilvien luo.

Mikä oottaakaan meitä tuolla,
taivaan pilvien tuolla puolla.
Se arvoitus suuri on,
en tiedä määrä matkan sen.

Kauniista luonnosta nauttia saa,
levossa, rauhassa odottaa.
Tuntematon on eloin tie,
johonkin päättyy, minne se vie?
,
,

Kuin somat ajatusten kultajyvät
ma löysin tulleissain,
Ei yhtään sanaa karheaa, on runoon
sisältuneet sanat joita hain.
Ei leivästä elä ainoastaan
vaan kaikki me jaamme nuo kysymykset
edessäsi - Sinä suuri tuntematon.

Uusi viikko, uudet kujeet,
mitä tarkoittaa voi tuo.
Kai on joku leikki miellä,
sanat lausahtanut nuo.

Leikkisä ois hyvä olla,
jos vain muistaa voisi tuon,
elämä voi hymyellä,
kera myöskin arjen, työn.

Onnistuisko vielä tuo,
hymyyn laittaa joka suu.
Hyvän mielen siitä saa,
vastaan tulijakin naurahtaa.

Hymyhän ei mitään maksa,
sen ilman rahaa aikaan saa.
Siispä muista hymyellä,
elo siitä huojentuu.

Äitii! Äitii kato ny
puhalsin saippuakuplia
osoitin sormellani suurinta
kirmasin kilpaa tuulen kanssa
varpaani tunsivat keväänpehmeän nurmikon
nauroin nauroin lapsuuteni naurun

särkyivät saippuakuplat
lapsuuteni maisema niin ikään
tänään tänään ikkunani sumeat
jalkani vuosirenkaiden kahleissa
metsä ikuiseksi luulemani
kasvaa lasia ja betonia
lapsuuteni nurmikko
mustaksi värjätty
janoisten hevosten laukata

Tästä on nyt hyvä jatkaa
väsymys jo voitettu
eteenpäin elonmatkaa
kompuroida koetettu.
Pyykit pesin, laskut maksoin
Aamusta ne tehdä jaksoin.

Terveyspalvelut mua hiertää
netin kautta kaikki kiertää.
Jos soitat sinne, soitat tänne
hidasta on aikajänne.

Puhelinvastaaja.. soita numeroon ....
numerossa puhelinvastaaja.....paina 2
ei, ei tuu hullua hurskaammaksi.

Mitä se hyöveijjää...

Mandi 20.08.2018

On tinteillä noilla rasvan kaipuu
kun tuoksukynttilät loppuun haipuu.
Ne pyrähtelevät parvekkeellain
kun sateesta pyykkini sisälle hain.
Nyt mahtaa ripuli seurata siitä
vaan eikö luonnossa syötävät riitä?
Mansikkaani olen antanut maistaa
se marjoja puskee kun aurinko paistaa.
Kun salmonellaakin pelätä saa
on aatellut, syökäähän sitten marjani vaan.

Miten mukava päivä on ollutkaan mulla
ei leipomukseni ollutkaan pulla.
Vaan perunalastuja uunissain tein
ja sohvapöydälle astian vein.
Siinä filmiä katselin ja rapeita söin
kotitekoisilla mä Taffel'it löin.