Huomasin seuraavan, Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteerin kirjoituksen lehdessä. Sopii tännekin avaukseksi:
"Myös uskonnottomuus huomioon
Ihmisten ja tapakulttuurin maallistuminen on hyvä ottaa kohteliaasti huomioon keskinäisessä kanssakäymisessä.
Yhä useammat parit asuvat aluksi avoliitossa ja yhä useammat solmivat siviiliavioliiton. Monessa liitossa toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei. Hääjuhla voi silti olla vaikka kuinka komia.
Yhä useampi lapsi saa nimensä ilman pappia ja kastetilaisuutta. Silti voidaan järjestää perhejuhla, nimiäiset. Viime vuonna voimaan tuleen lain mukaan vauva voidaan liittää jäseneksi uskonnolliseen yhdyskuntaan vain molempien vanhempien yhteisellä päätöksellä.
Päivähoidossa ja koulussa kaikki lapset eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Elämänkatsomustiedon opetusryhmiä alkaa olla jo pienissäkin kouluissa.
Vaikka lähes 80 prosenttia käy rippikoulun, monet nuoret eivät käy. Ja jotkut käyvät katsomuksellisesti sitoutumattoman Prometheus-leirin. Perhe voi silti järjestää 15-vuotiaalle tavanomaista juhlavamman syntymäpäivät, ja nuori saattaa toivoa ja saada isovanhemmilta ja muiltakin tavanomaista isompia lahjoja.
Huomaavaisuus on paikallaan myös elonkaaren loppupäähän ja hautajaisiin liittyen. Siviilihautajaisten osuus hautauksista lisääntyy, toki jonkinlaisella viiveellä. Omaiset voivat järjestää jäähyväis- eli saattotilaisuuden sekä hautaan laskun ilman pappia, samoin tilaisuuden ennen vainajan tuhkausta tai joskus sen jälkeenkin.
Eivätkä kaikki enää hautaa tai sirottele vainajan tuhkaa hautausmaalle. Sirottelu on mahdollista muuallekin maa- tai vesialueen omistajan luvalla. Kotkassa yli 10 prosenttia vainajista päätyy tuhkana mereen. Sirottelu ei tarkoita, että suru olisi laimeampaa, vaan vainajan muiston ja tahdon kunnioittamista.
Yhteiskunnassa tapahtuu maallistumista eli sekularisaatiota. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti myös uskonnosta tai vakaumuksesta huolimatta. Koetetaan myös yksilöinä antaa sijaa ihmisten ajatusten ja perheiden tapakulttuurin kirjon moninaistumiselle.
Esa Ylikoski
pääsihteeri"
"Myös uskonnottomuus huomioon
Ihmisten ja tapakulttuurin maallistuminen on hyvä ottaa kohteliaasti huomioon keskinäisessä kanssakäymisessä.
Yhä useammat parit asuvat aluksi avoliitossa ja yhä useammat solmivat siviiliavioliiton. Monessa liitossa toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei. Hääjuhla voi silti olla vaikka kuinka komia.
Yhä useampi lapsi saa nimensä ilman pappia ja kastetilaisuutta. Silti voidaan järjestää perhejuhla, nimiäiset. Viime vuonna voimaan tuleen lain mukaan vauva voidaan liittää jäseneksi uskonnolliseen yhdyskuntaan vain molempien vanhempien yhteisellä päätöksellä.
Päivähoidossa ja koulussa kaikki lapset eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Elämänkatsomustiedon opetusryhmiä alkaa olla jo pienissäkin kouluissa.
Vaikka lähes 80 prosenttia käy rippikoulun, monet nuoret eivät käy. Ja jotkut käyvät katsomuksellisesti sitoutumattoman Prometheus-leirin. Perhe voi silti järjestää 15-vuotiaalle tavanomaista juhlavamman syntymäpäivät, ja nuori saattaa toivoa ja saada isovanhemmilta ja muiltakin tavanomaista isompia lahjoja.
Huomaavaisuus on paikallaan myös elonkaaren loppupäähän ja hautajaisiin liittyen. Siviilihautajaisten osuus hautauksista lisääntyy, toki jonkinlaisella viiveellä. Omaiset voivat järjestää jäähyväis- eli saattotilaisuuden sekä hautaan laskun ilman pappia, samoin tilaisuuden ennen vainajan tuhkausta tai joskus sen jälkeenkin.
Eivätkä kaikki enää hautaa tai sirottele vainajan tuhkaa hautausmaalle. Sirottelu on mahdollista muuallekin maa- tai vesialueen omistajan luvalla. Kotkassa yli 10 prosenttia vainajista päätyy tuhkana mereen. Sirottelu ei tarkoita, että suru olisi laimeampaa, vaan vainajan muiston ja tahdon kunnioittamista.
Yhteiskunnassa tapahtuu maallistumista eli sekularisaatiota. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti myös uskonnosta tai vakaumuksesta huolimatta. Koetetaan myös yksilöinä antaa sijaa ihmisten ajatusten ja perheiden tapakulttuurin kirjon moninaistumiselle.
Esa Ylikoski
pääsihteeri"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lahden seurakunnan hautausmaalla ei kappelia kuulemma saa käyttää uskonnottomaan saattotilaisuuteen ennen arkkuhautausta tai tuhkausta eli krematointia. Nastolassa kuulemma on saanut. Miten liitosten jälkeen? Kirkkohan saa "yleisten hautausmaiden" pyörittämiseen yli 100 miljoonaan euroa valtion budjettirahoitusta eli liki 20 euroa/kuntalainen.
Siemennän päiväkoti tyttöjä sekä poikia.
Uskonnonopetuksessa oleva oppilas, joka ei kuulu evl kirkkoon, voi nyt vielä hyvin vaihtaa uskonnosa elämänkatsomustietoon. Huoltajan ilmoituksella.
Lukuvuosi on sen verran alussa, että ei ole mitään ongelmaa vaihtaa. Ja ehtiipä lapsen erottaa kirkostakin, jolloin syntyy oikeus valita ET, kyllä. Saman tien.
Ja lukiolainen, jolla ei ykköskurssissa ollut uskontoa, voi erota kirkosta ja valita sen jälkeen ET:n seuraavassa tai seuraavissa jaksoissa. Tosin 15 vuotta täyttänyt alle 18-vuotias voi erota itse vain molempien huoltajien suostumuksella.
Kenenkään ei ole pakko osallistua koulun aamuhartauksiin eikä päivään ympättyihin jumalanpalveluksiin. Mitä useampi perhe ilmoittaa, että lapsi osallistuu vain ei-uskonnolliseen opetukseen ja muuhun toimintaan, sitä nopeammin tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen ymppääminen koulun toimintaan loppuu. Opetushalllituksen ohjeissa tammikuulta 2018 sanotaan selvästi, että koulu ja päiväkoti voivat päättää, että niiden toimintaan ei sisälly uskonnollisia tilaisuuksia. (Koulun uskonnonopetusta ei katsota uskonnolliseksi tilaisuudeksi.)
Suomalaiseen kulttuuriin työpaikoilla eivät kuuku aamuhartaudet, ruokarukoukset pomon johdolla tai kirkkoon meno työaikana. Semmoisen ei pitä kuulua koulunkaan hommiin.