Oon 16.v tyttö ja todella rakastunu yhteen jätkään. Mä meinaan täss lähipäivinä kysyy voisko se alkaa mun kans. Mutt se mikä mua täs pelottaa on miten mun vanhemmat suhtautus siihen,etenki äiti.Isä ei asu meill.
Ni miten te tytöt jotka ootte ny 15-16 vuotiait ja ootte alkanu jonku kans vähän aikaa sitt ni miten teidän vanhemmat suhtautu ku aloitte seurustelee.
Hyväksykö ne sen ett sull o jo poikaystävä ja antaa sun olla sen kans millo haluut ja saat tehä mitä haluut sen kans.
Tää ny varmaan vaikutti oudolt kysymykselt mutta ku mä en oikein tiedä miten mun äiti suhtautus siihen jos sanosin sille ett oon ny yhen kans.
Enkä kyll usko pystyväni sanomaan sitä heti jos se poika vois alkaa mun kans.
Mutt toivosin ett se suhtautus siihen hyvin vaikka sen reaktio kyll vähän pelottaa miten se suhtautus siihen.
Ku se poikaki o viel semmonen pitkä hiuksinen ja kiroilee joskus ni...
Voikohan semmonen vaikuttaa.
Tavallaan e mä oikeestaan välitä mitä mun mutsi ajattelee ett oisin sen pojan kans. Mutt jos se kieltäs sen ni se täs pelottaa, jos mutsi ei annakaan mun olla sen kans...
Mutt toivottavasti se ymmärtäs :)
Ni miten te tytöt jotka ootte ny 15-16 vuotiait ja ootte alkanu jonku kans vähän aikaa sitt ni miten teidän vanhemmat suhtautu ku aloitte seurustelee.
Hyväksykö ne sen ett sull o jo poikaystävä ja antaa sun olla sen kans millo haluut ja saat tehä mitä haluut sen kans.
Tää ny varmaan vaikutti oudolt kysymykselt mutta ku mä en oikein tiedä miten mun äiti suhtautus siihen jos sanosin sille ett oon ny yhen kans.
Enkä kyll usko pystyväni sanomaan sitä heti jos se poika vois alkaa mun kans.
Mutt toivosin ett se suhtautus siihen hyvin vaikka sen reaktio kyll vähän pelottaa miten se suhtautus siihen.
Ku se poikaki o viel semmonen pitkä hiuksinen ja kiroilee joskus ni...
Voikohan semmonen vaikuttaa.
Tavallaan e mä oikeestaan välitä mitä mun mutsi ajattelee ett oisin sen pojan kans. Mutt jos se kieltäs sen ni se täs pelottaa, jos mutsi ei annakaan mun olla sen kans...
Mutt toivottavasti se ymmärtäs :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos et edes vielä seurustele pojan kanssa, ei ole aihetta murehtia. Voithan "pohjustaa" äitiäsi juttelemalla hänen kanssaan, kertoa vaikka että meiän koulussa on yksi iiihana poika, ja kertoa vähän siitä pojasta.. ja mahdollisesti kysyä äitisi mielipidettä että mitäköhän tämä poika ajattelee susta, tai että uskaltaisitkohan sä kysyä sitä alkaan oleen sun kaa.
Äitisi reaktioista voit sitten päätellä, miten hän suhtautuisi tuollaiseen tyyppiin. Ja jos/kun alat seurustella, on turha olettaa että äitisi antaa sinun tulla ja mennä miten sattuu tuon pojan kanssa, ja etenkään tehdä mitä huvittaa. Ette voi esim. alkaa sytytellä tulipaloja (huono esimerkki, mutta silti..) äitisi on vastuussa teoistasi koska olet alle 18vee.
Ja jos äitisi kieltää olemasta tuon pojan kanssa, siihen on varmasti hyvä syy. Vaadi perusteluja ja keskustelkaa aiheesta, niin asiat selviävät.
Tekijä on itse vastuussa teoistaan eikä hänen vanhempansa.
olin 15 vuotias kun aloin seurustelemaan.lähdin ekaa kertaa poikakaverilleni niin en sanonut äitille kunnolla mihin olen menossa.menin kaverin kanssa.
kaverini ei ollut kuin yhden yön ja äitini oli saanut tietää että hän on tullut pois mutta minä en ole mennyt kotia.äitillä tuli kauhea hätä ja soitti poikaverini kotia.poikakaverini isä rauhoitteli äitiä ja sanoi että kyllä meillä jotain on.äitini oisi heti tullut hakemaan minut pois mutta poikaverini isä sano että ei tulla hakemaan.joten jäin sinne ja muutaman yön päästä tulimme poikakaverini kanssa meille.eipä tuo äiti sitten erikoisempia sanonut.
ei se mistään muusta ollut vihainen kuin siitä että olin valehdellut mihin menin.
nykyään se oottaa että poikakaverini tulee käymään ja poikakaverini kotona ootetaan minua sinne.
eli eipä meillä niin suuria tapahtunut.:D
mutta sen sanon että kannattaa sanoa äitillesi suoraan.itse en uskaltanut siksi kertoa heti suoraan koska en ollu varma että tuleeko meidän suhteestamme jotain.mutta näköjään on tullut.:D
Mä olen 16vuotias tyttö myös.
Meijän äiti on aika hyvin suhtautunut kaikkiin poikaystäviini. Kun olin 13, seurustelin 17 vuotiaan kanssa, silloin äiti oli vähän raivona. Mutta viime kesänä olin uudestaan tuon pojan kanssa, mä olin 15 ja se 19. Eipä se äiti silloin sanonut mitään. Ja sai jopa tietää että me harrastetaan seksiä. :)
Nyt minulla on uus. Ja äiti hyväksyy sen täysin. Olemme olleet yhdessä, vanhempieni kanssa mökillämme. Ja poikaystäväni tulee hyvin toimeen vanhempieni ja sisaruksieni kanssa. Minä en toisaalta tule toimeen poikaystäväni vanhempien kanssa, koska he eivät ole minun makuuni. He kohtelevat mun ja poikaystäväni suhdetta aivan kamalasti.
Suurinosa vanhemmista hyväksyy kyllä seurustelut! Ensimmäinen poikaystävä voi kyllä olla järkytys, sillä he tuntevat että heidän pienokainen on jo kasvanut! Mutta säkin olet jo 16, joten heidän tulisi hyväksyä sun seurustelus!
Mut kandeis seukata ensin, ennen kuin murehtii näitä juttuja. Eikä kannata heti tuua poikaa kotiin. Kertoo vaan et menee tapaamaan poikaa kylälle tai jotain tällaista. Kyllä se sit ajan myötä tottuu siihen.
Voisikohan äitini ymmärtää jos alkaisin sen pojan kans, koska kun oli kesäloma ja äitini kävi kaupalla ja tuli takaisin sanoi nähneensä sen pojan siellä (tietää ett se on mun luokall ja olen sanonut jotain juttuja mitä hän yritti kun oli kiinnostunut minusta) ja kertoili sitten siitä kun oli nähny sen siellä kaupalla.
Ja on toistanut tapausta kun se poika tuli syksyllä meidän alakertaan ku sen kaverill oli partio siell ja tuli kattomaan sitä. Huomasin ikkunasta kun se tuli kavereineen siihen ja siitä äitini on puhunut monesti kuinka reagoin kun näin sen pojan.
Ajattelisin että jos hän noin puhuu hänestä; näki kaupalla ja miten reagoin kun näin sen tulevan meidän pihaan. Että hän voisi ymmärtää jos alkasin sen pojan kanssa. En ole kyllä puhunut mitään että pidän hänestä mutta jos äitini puhuu noin niin eiköhän hän myös hyväksyisi sen. :)
Ajattelin kumminkin asian niin etten puhu vielä mitään ennen kuin olen kysynyt siltä pojalta, kun en oikein tiedä voiko hän edes alkaa.
Mutta jos voi niin sitten sanon äidilleni missä mennään. Toivossa että hän ymmärtää ja antaa minun olla hänen kanssaan :)
Jos olet jo kertonut äidillesi, tai hän on muuten huomannut että olet kiinnostunut tästä kyseisestä pojasta, niin mielestäni sinun kannattaisi rohkeasti kysyä äidiltäsi, miltä hänestä tuntuisi jos sinulla olisi poikaystävä. Itse seurustelin ensimmäisen kerran "vakavasti" 16-vuotiaana (poika oli 20 silloin) ja olimme heti ensimmäisenä iltana minun kotonani. Kannattaa kysyä äidiltä, haluaisiko hän sitten esimerkiksi tavata pojan "virallisesti" jos alatte seurustelemaan, ja totella äitiä kun hän asettaa rajat. Rajoilla tarkoitan esimerkiksi kotiintuloaikoja, ja sitä, että et valehtele. Eli jos äitisi kieltää sinua menemästä pojan luo yöksi, et mene. Kyllä hän varmasti "lämpeää" kunhan oppii tuntemaan pojan ja luottamaan siihen että tämä sankari osaa pitää hänen "pikkutytöstään" huolta. =)
Että miten hän suhtautuisi jos minulla olisi jo poikaystävä.Sanoi että se on normaalia että on jo semmonen :)
Kysyi kyllä onko minulla jo "kierroksessa" joku, sanoin ei.Mielestäni suhtautui ihan hyvin :) Mutta en tahdo vielä kertoa kun en tiedä voisiko se poika alkaa kanssani. Jos hän voi puhun sitten äidilleni että nyt kävi sitten niin että... Hän sanoi että se on ok että minulla on joku mutta että hänenkin täytyy sitten saada nähdä hänet, että tuon meille :)
Tuntuu kyllä tavallaan pahalta kun sanoin ettei minulla nyt ole ketään "mielitiettyä" vaikka onkin :) Ihmettelen kyllä ettei äitini ole huomannut, olen kumminkin ollut koko viikon niin iloinen ja pirteä, en ole havainnut hänen aavistavan :)
En nyt muista kuka kirjoitti myös tähän asiaani mielipiteensä mutta siinä oli jotain että hänen äitinsä oli "vanhanaikainen" no, sama se on mulla. :) Ei hyväksy kiroilua (kuten sullakin) seksistä ei ole puhunut kumminkaan mitään.
En sitten tiedä kun se poika on vähän semmonen että kiroilee joskus miten äitini suhtautuu,jos ei vaan nyt saisi päähänsä että opin siltä ja alan myös itse kiroilla :) Että antaisi kumminkin minun olla hänen kanssaan vaikka hän joskus kiroilisikin. Mutta ei kumminkaan polta tai juo, josta olen myös itse iloinen :)
En haluaisikaan poikaystävää joka juo, polttaa tai käyttää jotain :)
Mä oli 16v. ku vein ekan poikaystäväni kotiin. Me oltiin oltu jo jonku aikaa yhes ennen ku vanhemmille kerroin. Äitini on tosi tarkka ja "vanhanaikainen". Ei hyväksy kiroilua tms. (juomista, seksiä..) Jätkäni tiesi siitä ja käyttäytyi meille tosi fiksusti aina. Äiti suhtautui ihan hyvin. Ensin oli paljon riitaa saanko olla jätkäb luona yötä tms. Iskä suhtautui jätkään aivan loistavasti ja ne tulikin hyvin toimeen. Tunsi toisensa ennestään koska isäni on opettaja ja opettanu mun kultaa.. Ne jutteli aina keskenään ja jätkäni oli ihan aidosti mielellään iskäni seurassa! Ite tutustuin jätkän vanhempiin myös. Pojan veli oli ihana ja meistä tuli kavereita! Myös jätkän äiti oli mahtava!! :)
Onnea sulle!! :) Kyllä se hyvin menee..
Ja Esa, kiitos niistä ajoista! Sä olit upee ja sun kanssa oli ihanaa!
Mun vanhemmat suhtautu siihen heti niinku johonkin sukulaiseen - eli tosi tuttavallisesti! xD
1. Paranna opiskeluasi seurustelun aikana (äitis huomaa, että poika tekee sulle hyvää)
2. Mikäli jätkä ei ite tajua niin kerro, että ei saa kiroilla äitisi läsnäollessa
3. Puhu avoimesti jätkästä, älä anna äidillesi mitään syytä epäillä että pojassa on jotain pahaa.
Joten nyt, eikun onnea vaan! :)