Olen kuullut semmoisen väitteen ettei ateisti koskaan tule näkemään mitään koska hänellä on ns. kanavat kiinni. Voi olla vaikka iso ryhmä ihmisiä aavikolla yöaikaan ja vain muutama näkee täysin tai osan aluksesta miten heillä on "kanavat auki"
Noh... minä aloin uskomaan näihin tiettyihin henkisen maailman asioihin, ufothan liittyy henkisiin asioihin, koska kaikki olemme henkisiä olentoja, ainoastaan egomme estää meitä olemasta henkisiä tietyltä osin, kaiken A ja O on henkisyys. "Rauta"ufoja ei ole. Ja Uskonnot on ihmisten selitys henkisyydelle, siksi erosin kirkostakin.
Olen tutustunut henkisiin asioihin ja olen vakuuttunut siitä esim. ettei kuolemaa ole. Kerran parvekkeella pyysin pienen valomerkin ufolta jos heitä on, ja niin sain, taivaalla näkyi pienen pieni valomerkki.
Noh... toissailtana olin kuvaamassa tähtiä, ufot ei olleet millään tavalla edes mielessä, kun olin säätämässä järkkärin asetuksia... sillä välin näkyi tähdistössä ihan kunnon iso VÄLÄHDYS, kuin kameran iso salama keskellä taivasta? En edes ollut pyytänyt mitään valomerkkiä ja se näkyi vain kerran!
Miksi tuon ekan pyytämäni välähdyksen jälkeen alan näkemään "juttuja" vaikka en edes pyydä mitään?
Kirjoitan tämän lähinnä siksi juuri teille ateisteille, että kun te uskotte "mainstream-tieteeseen" ja materialismiin, ette koskaan edes pysty näkemään koko totuutta vasta kuin kuoleman jälkeen näette oman egonne rajallisuuden, kuinka pieni se tietoisuuden kaikkeudessa onkaan =D HAHAHA!
Noh... minä aloin uskomaan näihin tiettyihin henkisen maailman asioihin, ufothan liittyy henkisiin asioihin, koska kaikki olemme henkisiä olentoja, ainoastaan egomme estää meitä olemasta henkisiä tietyltä osin, kaiken A ja O on henkisyys. "Rauta"ufoja ei ole. Ja Uskonnot on ihmisten selitys henkisyydelle, siksi erosin kirkostakin.
Olen tutustunut henkisiin asioihin ja olen vakuuttunut siitä esim. ettei kuolemaa ole. Kerran parvekkeella pyysin pienen valomerkin ufolta jos heitä on, ja niin sain, taivaalla näkyi pienen pieni valomerkki.
Noh... toissailtana olin kuvaamassa tähtiä, ufot ei olleet millään tavalla edes mielessä, kun olin säätämässä järkkärin asetuksia... sillä välin näkyi tähdistössä ihan kunnon iso VÄLÄHDYS, kuin kameran iso salama keskellä taivasta? En edes ollut pyytänyt mitään valomerkkiä ja se näkyi vain kerran!
Miksi tuon ekan pyytämäni välähdyksen jälkeen alan näkemään "juttuja" vaikka en edes pyydä mitään?
Kirjoitan tämän lähinnä siksi juuri teille ateisteille, että kun te uskotte "mainstream-tieteeseen" ja materialismiin, ette koskaan edes pysty näkemään koko totuutta vasta kuin kuoleman jälkeen näette oman egonne rajallisuuden, kuinka pieni se tietoisuuden kaikkeudessa onkaan =D HAHAHA!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tunnustatkin tuossa jutussasi jo mihin uskosi yliluonnolliseen perustuu ja mikä on sen motiivi: Pelkäät kuolemaa niin että valitset helpoimman tien ja satuilet itsellesi lohduksi asioita, vastoin kylmää todellisuutta joka kyllä saavuttaa sinutkin ennen pitkää. Siinä ei satuilu auta.
Myöskin "ufo"- havaintosi on tyypillinen, ensin on usko ja sitten nähdään esimerkiksi Iridiumin välähdys ja pidetään sitä ufona.
Tässä videossa näytetään kuinka kanava aukeaa -
https://www.youtube.com/watch?v=gyw2LtC7qoc
Aika vaikuttavaa!
Ymmärtääkseni tuo on kyllä ihan mahdollista mitä avaaja kuvailee ufohavainnoistaan ja merkeistä taivaalla..ja olihan USA:ssakin henkilö joka sai valopalloja ilmaantumaan taivaalle halutessaan ja tästä kerrotiin Suomenkin mediassa. En tiedä onnuistuiko hän siinä aina, mutta ainakin joitakin kertoja niin kuulemma tapahtui.
En tiedä mitä "kanavien avautuminen" tarkoittaa, enkä tiedä chakroista juuri mitään. Laajalti uskotaan kuitenkin siihen, että kun ihminen (ego) saavuttaa yhteyden sieluunsa, niin se avaa tien korkeampaan ymmärrykseen ja -tietoisuuteen. Joillakin tuo sieluyhteys on synnynnäinen, mutta ei läheskään kaikilla.
Sielumme tietää ja ymmärtää asioita, joista egolla ei välttämättä ole mitään tietoa ja aavistustakaan. Sieluyhtyden avautumisen esteenä voivat kuitenkin olla liialliset ennakkoluuliot, mustavalkoajatelu, liiallinen negatiivisuus (tietoinen epärehellisyys, liiallinen itsekeskeisyys yms), kapeakatseinen ja liian rajoittunut ajattelu jne. Ja ymmärtääkseni sielu voi sitten avata yhteyden korkeammallekin tasolle - näin ainakin itse uskon...ja tuota kautta voi periaatteessa saada taivaaltakin jonkinlaisia merkkejä.
Uskoakseni "Pyhän Hengen" -kokemuksetkin ovat mahdollisia vasta sitten kun ihmisellä on yhteys omaan sieluunsa. Egon vallan täytyy ensin vähentyä, ja se vähenee ihmispersoonassa sieluyhteyden myötä edelleen ja tietääkseni vasta sitten on mahdollista saada yhteys "Jumalaan" ja "Korkeampiin Voimiin".
Lapsellista hölynpölyä.
Jos ei usko sieluun, niin asian voi nähdä noinkin. Kyllä se kuitenkin on niin, että liiallinen egokeskeisyys on monien ongelmien takana. Perspektiivi elämään kokonaisuutena voi jäädä kapeaksi ja lyhytnäköiseksi. Sielu on kuitenkin ihmisen ydinolemus, joka jatkaa olemassaoloaan kun persoonallinen minä aikanaan kuolee. Jos on elänyt pelkän egon vallassa, niin se ei ole sielulle hyväksi... ja sieluhan on kuitenkin se, joka on lopulta vastuussa egostakin. Tämä on jollakin tavalla muistaakseni ilmaistu Raamatussakin.
Ei se sielu ole uskon asia, vaan sellaisesta ei ole olemassa yhtäkään todistetta. Siksi höpinäsi on pelkkää lapsellista hölynpölyä, kuolemanpelkoisen itselleen uskottelemaa satua.
Todisteet siitä ovat sisälläsi. Usko on työkalu. Toki voit olla uskomatta ja elää harhassasi.
Sinun sisälläsi on noin kuusi kiloa pa*kaa. Ei sitä silti kannata suoltaa ihmisten naurettavaksi.
Uskosta. Oon viime aikoina tutkinut sitä, missä yhteyksissä englanninkielisissä kristillisissä teksteissä käytetään sanaa faith-sanaa ja missä yhteyksissä believingiä. Suomessahan käytetään vain yhtä sanaa kaikissa yhteyksissä.
Esoteerisesti tulkittuna faith on mielestäni henkistä uskoa, johon liittyy myös henkinen selvänäkö ilman visuaalisia kuvia. Faithiin liittyy siksi sisäänrakennettu varmuus. Believing-sana puolestaan näyttää liittyvän enempi tavalliseen uskoon, että jotain on olemassa. Believing on epävarmaa, se voi helposti muuttua.
Kun usko käsitetään ed mainitulla tavalla, niin se saa syvällisemmän transsendenttisen ulottuvuuden. Usko (faith) voi olla vahva työkalu. Usko on siis muutakin kuin että jotain oletetaan olemassaolevaksi. Faith lähestyy näkemistä ja se on uskon spirituaalinen muoto.
Tuossa valotit faithia. Tulee olla jonkunverran jo varmuutta ”sielutietoisuudesta”, jotta syntyisi kunnollista uskoa ja luottamusta siihen. Uskolla omistat tulevan kokemuksen itsellesi. Jos et usko saamaasi kokemukseen ja pidät sitä harhana (latistat sen arvon) niin sen mahdollinen anti voi valua saavuttamattomiin.
Tilanne on vähän nurinkurinen. Saadakseen yhteyden korkeampaan voimaan/tietoisuuteen, jota Pyhäksi Hengeksi tai inkkareilla Suureksi Valkeaksi Hengeksi sanotaan, tulee jo valmiiksi uskoa sen mahdollisuuteen. Tähän suuntaan olen kallistumassa myös. Usko avaa mielen ja voi myös sulkea mielen tietyiltä kokemuksilta.
Erosit kirkosta ja päätit ryhtyä ufouskovaiseksi? Mikään ei siis muuttunut. Nämä uskomuksethan muuttuvat ajan myötä ja teknologian kehittyessä. Ei siis mitään syytä kokea, että olisit nyt jotenkin viisaampi. Samaa huttua.