Miksi itket ihmislapsi,
suret suuria suruja?
Satuttiko sanat sokeat
salamana sinkautetut
satuttaen sydämesi?
Vai mennehiä murehditko
muinaisia muistellessa
eilisen epätoivoa?
Rakkausko runnomassa
repimässä, riipimässä
riepotellen raivoisasti,
vaikka sulosäveliä
soisikin sen soittelevan.
Moninaiset meillä murheet
maanpäällä matkatessamme
taivalta tarpoessamme.
Mutta murheen mustat päivät
vaihtua voi valoisiksi
aurinkoisiksi aamuiksi.
Aika on kullekin suotu;
ilolle ja murehille,
naurulle ja kyynelille.
suret suuria suruja?
Satuttiko sanat sokeat
salamana sinkautetut
satuttaen sydämesi?
Vai mennehiä murehditko
muinaisia muistellessa
eilisen epätoivoa?
Rakkausko runnomassa
repimässä, riipimässä
riepotellen raivoisasti,
vaikka sulosäveliä
soisikin sen soittelevan.
Moninaiset meillä murheet
maanpäällä matkatessamme
taivalta tarpoessamme.
Mutta murheen mustat päivät
vaihtua voi valoisiksi
aurinkoisiksi aamuiksi.
Aika on kullekin suotu;
ilolle ja murehille,
naurulle ja kyynelille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olipas kaunista.Ihanko oli omasta takaa?
Kiitos. Kyllä se ihan omasta takaa on)))
Runomittana yritin käyttää kalevalamittaa, mutta taitaa ontua siellä täällä.