Annas kun setä auttaa ja kertoo sinulle pienen matkakertomuksen jossa on mukana sinua miellyttävä hyönteispotato.
Kuten aiemmin totesin, niin en enää ajele prätkällä tuonne Buriramiin. Liian raskasta kuumassa ja tylsää suoraa baanaa, paitsi viimeinen sata kilsaa on vähän kumparetta, viidakkoa ja maisemaa kun ajelee luonnonpuiston läpi.
Suoralla hyväkuntoisella tiellä meinasin ajaa kerran sataakolmeakymppiä keskellä tietä olevaan syvään ja pitkään uraan joka olisi lennättänyt minut hevon kuuseen, jos en olis ollut tarkkana. Tie oli yksinkertaisesti ratkennut.
Tylsällä motomatkalla piristeenä toimii Amazon kahvilat, joita on liki jokaisen isomman huoltoaseman levähdysalueella. Aijai ne kaakut ja paakelsit on suussasulavan nannaa kahvin ja tuoreista hedelmistä tehdyn jäisen smoothien kanssa. (Tai kuten sinä konserniravintoloitsija ammattimiehenä kirjoitit "smuutie")
Juu. Olin hyönteisen näköisellä japanilaisella kasisatasella sporttilaitteella siellä tyttöystävän kotipuolessa käymässä. Tyttöystävän siskon poika ihaili siinä sitä pyörää ja kysyi saako istua satulassa. Tottakai. Poika on isokokoinen ja roteva thaimaalaiseksi ja hänellä on omakin mopo.
Hyvin ammattimaisesti siinä hän vähän kaasutteli paikallaan ja fiilisteli. Sanoin että saat sä käydä ajamassakin jos lupaat ajaa hiljaa. No poikahan kävi. Hienosti osasi ajaa, ei huudattanut pyörää ja tuli vartin päästä takaisin ja parkkeerasi nätisti.
Juteltiin siinä kaikenlaista ja kysäisin että mites vanha sä oikeen oot? (Arvelin hänen olevan noin 17) Poika vastasi että 13. Silloin säikähdin että ei saakeli annoin 13 vuotiaalle pojalle 130 heppaisen pyörän ajettavaksi. Muut ei siitä olleet moksiskaan mutta itse säikähdin että ei vee jos jotakin olisi sattunut.
Itselläni oli 13 vuotiaana 350cc kaksipyttyinen cepari Honda. Se oli takuulla raskaampi pyörä kuin nykyiset kasisataset sporttijapsit, mutta toki nuhainen laite. Velipojan autonkin lainasin salaa samassa iässä muutaman kerran ja kävin ajelemassa tyyny pyllyn alla. Kerran tuli poliisitkin vastaan ja nauratti jälkikäteen se ottamani ilme jolla yritin näyttää vanhemmalta. Sen verran landella asuttiin, ettei siellä ollut niin nokonnuukaa millä me lapset ajeltiin.
Hommasin nyt tällä viime käynnillä läjän lekaharkkoja ja muutaman säkin betonia ja laastia. Seuraavalla kerralla muuraan heille kunnollisen keittiökatoksen sinne ranchin laidalle, kun se nykyinen viritys on varsin säälittävä. Siellä he kokkaavat melkein joka päivä töiden jälkeen.
Siinä ruokavaliossa olisi suomalaisille kalapuikko ja lihapullamiehille vähän opittavaa. Kasviksia ainakin kymmentä sorttia, kalat omasta lammesta, itsetehdyt vuohenjuustot ja juuri poimitut hedelmät, chilisörssöjä eri muodoissaan jne. Lao khaoa on myös tarjolla, jota lähinnä appiukko kiskoo ja tarjoaa minulle. Toiset odottaa innoissan irvistystäni, mutta sitä ei tule sillä on sitä pahempaakin juotu.
Tunnin päästä lähdetäänkin tästä illastamaan Pattayan todennäköisesti tuottoisimpaan panimoravintolaan, joka on asiakkaansa ja asemansa ansainnut.
Ei muuta ku potato potato! Ai niin huomasin että aviolerpsu oli haaveillut vaihteeksi Hummerista ja että T-Fordinsa oli saavuttanut suuren kiinnostuksen myynti-ilmoituksellaan.
Voi lersan terpsa noita juttujasi. Sen verran mainittakoon että Hummerit on kamalia kapistuksia. Maantiellä ajaminen muistuttaa kaivinkonekuljettajan työtä. Paljon melua tyhjästä, voisi kuulua Hummerin myyntilause.
Jos haluat haaveilla oikeasti hyvästä ja hienosta maasturista, niin hommaa unelmiisi Ford Raptor. On kiva peli ajella maantielläkin, kun ei laita liian roheita renkaita.
Kuten aiemmin totesin, niin en enää ajele prätkällä tuonne Buriramiin. Liian raskasta kuumassa ja tylsää suoraa baanaa, paitsi viimeinen sata kilsaa on vähän kumparetta, viidakkoa ja maisemaa kun ajelee luonnonpuiston läpi.
Suoralla hyväkuntoisella tiellä meinasin ajaa kerran sataakolmeakymppiä keskellä tietä olevaan syvään ja pitkään uraan joka olisi lennättänyt minut hevon kuuseen, jos en olis ollut tarkkana. Tie oli yksinkertaisesti ratkennut.
Tylsällä motomatkalla piristeenä toimii Amazon kahvilat, joita on liki jokaisen isomman huoltoaseman levähdysalueella. Aijai ne kaakut ja paakelsit on suussasulavan nannaa kahvin ja tuoreista hedelmistä tehdyn jäisen smoothien kanssa. (Tai kuten sinä konserniravintoloitsija ammattimiehenä kirjoitit "smuutie")
Juu. Olin hyönteisen näköisellä japanilaisella kasisatasella sporttilaitteella siellä tyttöystävän kotipuolessa käymässä. Tyttöystävän siskon poika ihaili siinä sitä pyörää ja kysyi saako istua satulassa. Tottakai. Poika on isokokoinen ja roteva thaimaalaiseksi ja hänellä on omakin mopo.
Hyvin ammattimaisesti siinä hän vähän kaasutteli paikallaan ja fiilisteli. Sanoin että saat sä käydä ajamassakin jos lupaat ajaa hiljaa. No poikahan kävi. Hienosti osasi ajaa, ei huudattanut pyörää ja tuli vartin päästä takaisin ja parkkeerasi nätisti.
Juteltiin siinä kaikenlaista ja kysäisin että mites vanha sä oikeen oot? (Arvelin hänen olevan noin 17) Poika vastasi että 13. Silloin säikähdin että ei saakeli annoin 13 vuotiaalle pojalle 130 heppaisen pyörän ajettavaksi. Muut ei siitä olleet moksiskaan mutta itse säikähdin että ei vee jos jotakin olisi sattunut.
Itselläni oli 13 vuotiaana 350cc kaksipyttyinen cepari Honda. Se oli takuulla raskaampi pyörä kuin nykyiset kasisataset sporttijapsit, mutta toki nuhainen laite. Velipojan autonkin lainasin salaa samassa iässä muutaman kerran ja kävin ajelemassa tyyny pyllyn alla. Kerran tuli poliisitkin vastaan ja nauratti jälkikäteen se ottamani ilme jolla yritin näyttää vanhemmalta. Sen verran landella asuttiin, ettei siellä ollut niin nokonnuukaa millä me lapset ajeltiin.
Hommasin nyt tällä viime käynnillä läjän lekaharkkoja ja muutaman säkin betonia ja laastia. Seuraavalla kerralla muuraan heille kunnollisen keittiökatoksen sinne ranchin laidalle, kun se nykyinen viritys on varsin säälittävä. Siellä he kokkaavat melkein joka päivä töiden jälkeen.
Siinä ruokavaliossa olisi suomalaisille kalapuikko ja lihapullamiehille vähän opittavaa. Kasviksia ainakin kymmentä sorttia, kalat omasta lammesta, itsetehdyt vuohenjuustot ja juuri poimitut hedelmät, chilisörssöjä eri muodoissaan jne. Lao khaoa on myös tarjolla, jota lähinnä appiukko kiskoo ja tarjoaa minulle. Toiset odottaa innoissan irvistystäni, mutta sitä ei tule sillä on sitä pahempaakin juotu.
Tunnin päästä lähdetäänkin tästä illastamaan Pattayan todennäköisesti tuottoisimpaan panimoravintolaan, joka on asiakkaansa ja asemansa ansainnut.
Ei muuta ku potato potato! Ai niin huomasin että aviolerpsu oli haaveillut vaihteeksi Hummerista ja että T-Fordinsa oli saavuttanut suuren kiinnostuksen myynti-ilmoituksellaan.
Voi lersan terpsa noita juttujasi. Sen verran mainittakoon että Hummerit on kamalia kapistuksia. Maantiellä ajaminen muistuttaa kaivinkonekuljettajan työtä. Paljon melua tyhjästä, voisi kuulua Hummerin myyntilause.
Jos haluat haaveilla oikeasti hyvästä ja hienosta maasturista, niin hommaa unelmiisi Ford Raptor. On kiva peli ajella maantielläkin, kun ei laita liian roheita renkaita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lampi ja appiukko oli jo 1,5 vuotta sitten ja tintsu tuli kuvioihin (3 kk ) sitten.
Paljon melua tyhjästä, voisi kuulua Pattayan myyntilause.
Tämän baakelssipullamössönössön olisi mukava tavata, mutta häntä ei tunne kukaan muu kuin hänen omat nimimerkkinsä.