Ensin lainaus toisesta ketjusta:
Tietoisuuden teoriat
"Tämä ketju on jatkoa tälle (erityisesti liittyen Grazianon ja Metzingerin teorioihin):"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14409317/tietoisuuden-teoriat
"Keinotekoiseen tietoisuuteen liittyen ei itselleni oikein kolahtanut, koska se oli ensisijassa eettistä pohdintaa siitä miksei sellaisia pitäisi luoda, siinä missä Graziano on keskittynyt tekniseen puoleen. Metzingerin mukaan käytännössä siksi, että suurella todennäköisyydellä noin luotaisiin kärsiviä keinotietoisuuksia, ja maailmankaikkeuden kärsimyksen määrää ei tulisi lisätä. Jostain syystä Metzinger ei kuitenkaan tuossa kohtaa maininnut mitään siitä, että miksikäs sitten yhä lisäännymme biologisesti ja luomme uusia kärsijöitä?"
Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?
Jo ihmisten toiminnassa on huomattavissa että yltäkylläisyyden ja vaurauden keskittyminen harvojen käsiin tarkoittaa kärsimyksen lisääntymistä yhä suuremmassa osassa ihmiskuntaa. 8 maailman rikkainta omistaa jo varallisuutta enemmän kuin köyhempi puolisko 50% ihmiskunnasta, eli 3,8 miljardia ihmistä. Osa väittää että valumisteoria parantaa köyhien asemaa, mutta näin ei ole käynyt. Käteen jäävä dollarimäärä köyhimmillä on voinut hieman nousta, mutta globaali uusliberalistinen ahneustalous nostaa hintoja niin paljon että todellisuudessa köyhyys itse asiassa lisääntyy köyhempien ja rikkaampien välillä, sillä noilla dollareilla ei saa enää niin paljon ruokaa ja muita pakollisia elintarpeita kuin ennen. Hinnat nousevat koska osalla väestöstä on ostovoimaa ja tuotantomäärät eivät riitä kuitenkaan kaikille, sillä tuotannosta tulee liian matalilla hinnoilla kannattamatonta länsimaiden tuottajille sekä niille jotka omistavat ja hallitsevat kehitysmaiden ravinnontuotantoa, jotka ovat länsimaisia tahoja. Ruuan kysyntä on kovaa ja hintoja voidaan nostaa. Tämän uusliberalistisen veronkiertovelkatalouden eli ahnaustalouden syytä on myös yhteiskunnallisen levottomuuden lisääntyminen mm. sotien ja pakolaisuuden sekä massamaahanmuuttoinvaasioiden myötä, jotka aiheuttavat kärsimyksen lisääntymistä myös kehittyneissä maissa mm. EU-maissa. Äärioikeistolaisuuden lisääntymistä joka johtuu hallitsemattomasta maahanmuutosta ja kansallisesta hajaannuksesta ym. lieveimiöistä, sekä sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, hyvinvointipalveluita, työehtoja ym. heikentävien uusliberalistipuolueiden nousua mm. Kokoomus, jotka aiheuttavat kärsimysten lisääntymistä hyvinvointivaltioissakin hyvinvointioikeusvaltion ja sopimusyhteiskunnan alasajon takia.
Entäpä kehittyneen maailman tehomaatalous, joka tuottaa yhä enemmän lihakulutushyödykkeitä "kärsimyslihaa" aiheuttaen lisääntyvässä määrin kärsimyksen kasvua sekä tuotantoeläinten määrissä katsoen että siirryttäessä yhä tehokkaampaan eläinten luonnollisen ympäristön vastaiseen tuotantoon? Ihmisen hyvinvoinnin lisääntyminen lisää samassa mitassa ravinnoksi käytettävien tuotantoeläinten kärsimyksiä niiden tuotantomäärän kasvaessa, niiden elinolosuhteiden muuttuessa luontaisesta yhä suurempiin tuotantoyksiköihin ja ahtaampiin sekä keinotekoisempiin elinympäristöihin, sekä myös itse tuotantoeläinten kärsiessä jalostuksen niille aiheuttamista haitoista. Länsimaiden ihmisten hyvinvoinnin takia vähentynyt kärsimys on siis siirtynyt lisääntyvästi tuotantoeläimiimme (kärsimyksen kompensointi). Tietenkin myös työhön ja tehokkuuteen perustuva yhteiskunta aiheuttaa puutekärsimyksen siirtymistä kiirestressiin, suoriutumis- ja menestymispaineisiin ym. vaatimuksiin, jotka lisäävät kärsimyskuormaa yhä useammille.
Entä hehkutettu siirtyminen proteiiniravinnossa nisäkkäiden ja linnunlihasta hyönteisravintoon? Yhden naudan kärsimyksen sijaan saman proteiinisisällön saamiseksi pitää tappaa ravinnoksi tuhansittain, jopa miljoonittain hyönteisiä. Miten tämä vaikuttaa kärsimyksen määrään? Onko hyönteisen kärsimys vähäisempää kuin lehmän, sian, kanan..jne?
Onko maailmankaikkeuden kärsimyksen määrä vakio?
43
565
Vastaukset
Kärsimyksen määrä ei ole vakio.
Esimerkiksi äiti teresa olisi voinut monien uhriensa kärsimystä lievittää helposti saatavilla lääkkeillä ja rahaahan tuo haaska keräsi massoittain.
Kyseessä oli tahallinen kristinuskon innoittama kärsimyksen ylistäminen.Tuskin on vakio, mutta jokin katto kärsimyksen määrällä on. Noin 4 miljardin vuoden kuluttua kaikki on nollattu.
- tieteenharrastaja
Aloituksen kysymys seisoo tukevasti kolmella jalalla tyhjän päällä:
- kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
- ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia
- sille, että kärsimysmäärä olisi vakio, ei ole minkäänlaista perustelua
Asian pohdinta menee väistämättä löysäksi filosofoinniksi tai aatteelliseksi polemiikiksi.- höpöpö
Höpö höpö.
Kärsimyksen määrittely edellyttää tietoisuuden ja informaation ymmärtämistä. Näitä ei ymmärretä sellaisella tasolla, että voisimme rakentaa kärsimysmittarin.
Kärsimystä ei ole olemassa ilman tietoisuutta, eikä sitä voi mitata ilman tietoisuutta. Mutta tietoisuuden ja subjektiivisen kokemuksen kautta kärsimystä voidaan mitata ja sitä on paljon mitattukin erilaisissa psykologisissa kokeissa.
Jokaisella meillä on oma kärsimysasteikkomme, vaikka tuo asteikko on subjektiivinen, se on hyvin samankaltainen koko ihmiskunnalla. Hammaslääkärin poran kokee kärsimyksenä lähes kaikki.
Meillä on myös käytössä kärsimykseen perustuvia asteikkoja. Tuomioistuimissa raiskauksen katsotaan aihetutavan yhtä paljon kärsimystä kuin jonkinasteisen puukotuksen. Seuraa yhtä suuri rangaistus. Mielihyväasteikot mitataan rahalla. Sisäfilepihvi on useimpien mielestä parempaa kuin maksa. Se on myös kalliimpaa, vaikka sisäfilettä saadaan yhdestä teuraasta enemmän kuin maksaa.
On selvää että kärsimys/mielihyvä asteikot ovat paljon suurpiirteisempiä kuin vaikkapa lämpömittarin asteikot. Mutta lämpötilankin mittaus on suurpiirteistä. Tuskin millään mittarilla päästään tuhannesosa-asteen tarkkuuteen huoneenlämmöössä.
Totta on, että kärsimyksen määrä ei ole eikä voi olla vakio. Jos pieksät puolisoasi, jossakin muualla kärsimys ei vähene vastaavaa määrää. - tieteenharrastaja
Jos meillä kummallakin on päänsärky, niin mistä tiedetään, kumpi kärsii enemmän? Vai ovatko kaikki päänsäryt määritelmällisesti yhtä pahoja?
>kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
>ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia
Nämä kaksi kohtaa eivät tosiaan pidä paikkaansa. Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä.
>sille, että kärsimysmäärä olisi vakio, ei ole minkäänlaista perustelua
Tästä olen myös minä samaa mieltä.
>Asian pohdinta menee väistämättä löysäksi filosofoinniksi tai aatteelliseksi polemiikiksi.
Oikeastaan vain silloin kun puhutaan uskonnollisesta filosofoinnista. À la jumala ja maailman kärsimys, synnit ja kärsimys tai jeesuksen kärsimys,Buck_Naked kirjoitti:
>kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
>ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia
Nämä kaksi kohtaa eivät tosiaan pidä paikkaansa. Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä.
>sille, että kärsimysmäärä olisi vakio, ei ole minkäänlaista perustelua
Tästä olen myös minä samaa mieltä.
>Asian pohdinta menee väistämättä löysäksi filosofoinniksi tai aatteelliseksi polemiikiksi.
Oikeastaan vain silloin kun puhutaan uskonnollisesta filosofoinnista. À la jumala ja maailman kärsimys, synnit ja kärsimys tai jeesuksen kärsimys,”Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä. ”
Oikeustieteessä mitataan enemmänkin vahinkoa.- höpöpö
tieteenharrastaja kirjoitti:
Jos meillä kummallakin on päänsärky, niin mistä tiedetään, kumpi kärsii enemmän? Vai ovatko kaikki päänsäryt määritelmällisesti yhtä pahoja?
Onko lukutaidossa vai luetun ymmärtämisessä ongelmia. Kirjoitin: 2..kärsimys/mielihyvä asteikot ovat paljon suurpiirteisempiä.."
Molemmilla on päänsärkyä, monesti voidaan varmuudella sanoa, kummanko kokemus särystä on suurempi. Selvää on että asteikko on aika karkea. kolme pykälää löytyy varmasti, ehkä viisi yksikköä loytyy aika helposti. - en.muista.mitä.käytin
höpöpö kirjoitti:
Onko lukutaidossa vai luetun ymmärtämisessä ongelmia. Kirjoitin: 2..kärsimys/mielihyvä asteikot ovat paljon suurpiirteisempiä.."
Molemmilla on päänsärkyä, monesti voidaan varmuudella sanoa, kummanko kokemus särystä on suurempi. Selvää on että asteikko on aika karkea. kolme pykälää löytyy varmasti, ehkä viisi yksikköä loytyy aika helposti.Eli totaalisen hyödytön sen suhteen mistä kaiketi oli kyse(onko vakio). Jolloin tämä pitää kutinsa:
"- ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia" marathustra kirjoitti:
”Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä. ”
Oikeustieteessä mitataan enemmänkin vahinkoa.>Oikeustieteessä mitataan enemmänkin vahinkoa.
No juu, kärsimys on vahinkoa ja vahingosta kärsitään. Minilexistä seuraava lainaus:
"Kärsimykseen perustuva korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan vahinkoa kärsineelle."
Kärsimystä määritellään ja mitataan, sanoisin.- tieteenharrastaja
Buck_Naked kirjoitti:
>kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
>ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia
Nämä kaksi kohtaa eivät tosiaan pidä paikkaansa. Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä.
>sille, että kärsimysmäärä olisi vakio, ei ole minkäänlaista perustelua
Tästä olen myös minä samaa mieltä.
>Asian pohdinta menee väistämättä löysäksi filosofoinniksi tai aatteelliseksi polemiikiksi.
Oikeastaan vain silloin kun puhutaan uskonnollisesta filosofoinnista. À la jumala ja maailman kärsimys, synnit ja kärsimys tai jeesuksen kärsimys,Ei kärsimystä yleisesti, vaan sen määriteltyjä alalajeja:
"Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä. "
Lääketieteessä mitataan fyysisen kivun voimakkuutta, tarkemmin ottaen kivun kokijan ilmoitusta subjektiivisen tuntemuksensa vahvuudesta. psykologiassa ilmeisesti samalla tavoin muunlaisten tuntemusten aiheuttamaa kärsimystä. Oikeustieteessä "kärsitään" taloudellisia ja muita vahinkoja, joille asetetaan subjektiivisia rahallisia mittalukuja. Mitkään näistä mitoista eivät ole objektiivisia tai keskenään vertailukelpoisia. On paljon kärsimyksen lajeja, joille ei ole lainkaan määritelmää tai mittaa ("voiko v-tutukseeen kuolla?").
Toistan kantani: "ei ole mahdollista [yleisesti] mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia". Näissä oloissa ei aloittajan otsikossa asettama kysymys ole vastattavissa. - tieteenharrastaja
höpöpö kirjoitti:
Onko lukutaidossa vai luetun ymmärtämisessä ongelmia. Kirjoitin: 2..kärsimys/mielihyvä asteikot ovat paljon suurpiirteisempiä.."
Molemmilla on päänsärkyä, monesti voidaan varmuudella sanoa, kummanko kokemus särystä on suurempi. Selvää on että asteikko on aika karkea. kolme pykälää löytyy varmasti, ehkä viisi yksikköä loytyy aika helposti.Noita subjektiivisia tuntemuksia summaamallako laskisit maailmankaikkeuden päänsärkykärsimyksen määrän?
tieteenharrastaja kirjoitti:
Ei kärsimystä yleisesti, vaan sen määriteltyjä alalajeja:
"Kärsimystä mitataan niin psykologiassa kuin oikeustieteessä. "
Lääketieteessä mitataan fyysisen kivun voimakkuutta, tarkemmin ottaen kivun kokijan ilmoitusta subjektiivisen tuntemuksensa vahvuudesta. psykologiassa ilmeisesti samalla tavoin muunlaisten tuntemusten aiheuttamaa kärsimystä. Oikeustieteessä "kärsitään" taloudellisia ja muita vahinkoja, joille asetetaan subjektiivisia rahallisia mittalukuja. Mitkään näistä mitoista eivät ole objektiivisia tai keskenään vertailukelpoisia. On paljon kärsimyksen lajeja, joille ei ole lainkaan määritelmää tai mittaa ("voiko v-tutukseeen kuolla?").
Toistan kantani: "ei ole mahdollista [yleisesti] mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia". Näissä oloissa ei aloittajan otsikossa asettama kysymys ole vastattavissa.>Toistan kantani: "ei ole mahdollista [yleisesti] mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia". Näissä oloissa ei aloittajan otsikossa asettama kysymys ole vastattavissa.
Niin ja minä toistan kantani että sinulla on asiasta huonot tiedot, eli olet väärässä. Katso vaikka:
Schulz et al (2010) 'Measuring the Experience and Perception of Suffering'
Tiivistelmästä:
"Implications: Suffering is an important but understudied domain. This article provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans."
Kärsimystä, vaikka onkin subjektiivinen tuntemus ja voi johtua eri seikoista, mitataan, arvioidaan ja määritellään.Buck_Naked kirjoitti:
>Toistan kantani: "ei ole mahdollista [yleisesti] mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia". Näissä oloissa ei aloittajan otsikossa asettama kysymys ole vastattavissa.
Niin ja minä toistan kantani että sinulla on asiasta huonot tiedot, eli olet väärässä. Katso vaikka:
Schulz et al (2010) 'Measuring the Experience and Perception of Suffering'
Tiivistelmästä:
"Implications: Suffering is an important but understudied domain. This article provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans."
Kärsimystä, vaikka onkin subjektiivinen tuntemus ja voi johtua eri seikoista, mitataan, arvioidaan ja määritellään.Linkki tutkimukseen:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3003549/>Oikeustieteessä "kärsitään" taloudellisia ja muita vahinkoja, joille asetetaan subjektiivisia rahallisia mittalukuja. Mitkään näistä mitoista eivät ole objektiivisia tai keskenään vertailukelpoisia.
Siis oikeudessa arvioidaan kärsimykseen määrää ja sen perusteella määrätään korvauksia. Paljon kärsimystä --> paljon rahaa, vähän karsimystä --> vähän rahaa. Haluaisin ajatella että suomalaisen oikeuslaitoksen tuomiot ovat verrattavissa ja suhteessa toisiinsa.Buck_Naked kirjoitti:
>Oikeustieteessä "kärsitään" taloudellisia ja muita vahinkoja, joille asetetaan subjektiivisia rahallisia mittalukuja. Mitkään näistä mitoista eivät ole objektiivisia tai keskenään vertailukelpoisia.
Siis oikeudessa arvioidaan kärsimykseen määrää ja sen perusteella määrätään korvauksia. Paljon kärsimystä --> paljon rahaa, vähän karsimystä --> vähän rahaa. Haluaisin ajatella että suomalaisen oikeuslaitoksen tuomiot ovat verrattavissa ja suhteessa toisiinsa.Eipä taida korvaukset hirveästi perustua uhrin kokemaan kärsimykseen vaan yleiseen tasoon perustuen aikaisempiin tuomioihin. Eli korvauksia jaellaan ennemmin rikoksen kuin kärsimyksen perusteella.
- en.muista.mitä.käytin
Buck_Naked kirjoitti:
>Toistan kantani: "ei ole mahdollista [yleisesti] mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia". Näissä oloissa ei aloittajan otsikossa asettama kysymys ole vastattavissa.
Niin ja minä toistan kantani että sinulla on asiasta huonot tiedot, eli olet väärässä. Katso vaikka:
Schulz et al (2010) 'Measuring the Experience and Perception of Suffering'
Tiivistelmästä:
"Implications: Suffering is an important but understudied domain. This article provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans."
Kärsimystä, vaikka onkin subjektiivinen tuntemus ja voi johtua eri seikoista, mitataan, arvioidaan ja määritellään.Puurot ja vellit sekaisin. Tietysti mittaamme tavoilla mitä tässä esitetty. Mutta kun ne perustuvat moneen kertaan todettuun subjektiivisuuteen niin niistä ei ole ole kuin karkea arvio niiden samankaltaisuudesta.
Joku mainitsi hampaan poraamiseen. Esimerkiksi kun tämän asettaa kärsimyskyselyn pahimmaksi kärsimykseksi, tai keskimmäiseksi sama se, mihinkä verraten vastaajat sitten kuvaisivat omaansa, niin automaattisesti koko kysely on vinksallaan: ihmiset eivät yksinkertaisesti koe tilannetta samoin. Täten(kin) _maailman faktuaalista kärsimyksen määrää_ ei voi mitata. Siitä aloittajalla oli kyse. Siitä th:lla uskoakseni oli kyse. Eikä siitä miten suurpiirteisesti mittailemme, koska tarve niin vaatii. marathustra kirjoitti:
Eipä taida korvaukset hirveästi perustua uhrin kokemaan kärsimykseen vaan yleiseen tasoon perustuen aikaisempiin tuomioihin. Eli korvauksia jaellaan ennemmin rikoksen kuin kärsimyksen perusteella.
>Eli korvauksia jaellaan ennemmin rikoksen kuin kärsimyksen perusteella.
Eipä taida olla kukaan ehdottanutkaan että oikeuslaitokselta voisi vaatia korvauksia eksistentiaalisesta kärsimyksestä. Totta kai kärsimys oikeudessa liittyy tiettyyn rikokseen.
Henkinen kärsimys käsitteenä ymmärretään laissa jotenkin näin: negatiivinen muutos tunnetilassa esimerkiksi voimakas suru, pelko, nöyryytys, järkytys. Kärsimyskorvausta määritellessä pohditaan esimerkiksi sitä onko kärsimys ollut "poikkeuksellista" tai "voimakasta".en.muista.mitä.käytin kirjoitti:
Puurot ja vellit sekaisin. Tietysti mittaamme tavoilla mitä tässä esitetty. Mutta kun ne perustuvat moneen kertaan todettuun subjektiivisuuteen niin niistä ei ole ole kuin karkea arvio niiden samankaltaisuudesta.
Joku mainitsi hampaan poraamiseen. Esimerkiksi kun tämän asettaa kärsimyskyselyn pahimmaksi kärsimykseksi, tai keskimmäiseksi sama se, mihinkä verraten vastaajat sitten kuvaisivat omaansa, niin automaattisesti koko kysely on vinksallaan: ihmiset eivät yksinkertaisesti koe tilannetta samoin. Täten(kin) _maailman faktuaalista kärsimyksen määrää_ ei voi mitata. Siitä aloittajalla oli kyse. Siitä th:lla uskoakseni oli kyse. Eikä siitä miten suurpiirteisesti mittailemme, koska tarve niin vaatii.>Täten(kin) _maailman faktuaalista kärsimyksen määrää_ ei voi mitata. Siitä aloittajalla oli kyse. Siitä th:lla uskoakseni oli kyse.
EI vaan tästä:
"-kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
- ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia"
Sanoin ja sanon että kyllä määritellään ja verrataan eri kärsimysten suuruuksia.
Sitä paitsi aloittaja puhui myös verrannollisesta kärsimyksen määrästä, johon sisältyy kärsimyksen määrittely ja arvioiminen:
"Jo ihmisten toiminnassa on huomattavissa että yltäkylläisyyden ja vaurauden keskittyminen harvojen käsiin tarkoittaa kärsimyksen lisääntymistä yhä suuremmassa osassa ihmiskuntaa. "
Miksi asiasta väännetään, sitä minäkään en ymmärrä.- en.muista.mitä.käytin
Buck_Naked kirjoitti:
>Täten(kin) _maailman faktuaalista kärsimyksen määrää_ ei voi mitata. Siitä aloittajalla oli kyse. Siitä th:lla uskoakseni oli kyse.
EI vaan tästä:
"-kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
- ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia"
Sanoin ja sanon että kyllä määritellään ja verrataan eri kärsimysten suuruuksia.
Sitä paitsi aloittaja puhui myös verrannollisesta kärsimyksen määrästä, johon sisältyy kärsimyksen määrittely ja arvioiminen:
"Jo ihmisten toiminnassa on huomattavissa että yltäkylläisyyden ja vaurauden keskittyminen harvojen käsiin tarkoittaa kärsimyksen lisääntymistä yhä suuremmassa osassa ihmiskuntaa. "
Miksi asiasta väännetään, sitä minäkään en ymmärrä.>>EI vaan tästä:
"-kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
- ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia"
Sanoin ja sanon että kyllä määritellään ja verrataan eri kärsimysten suuruuksia. >>
Aivan. Ja mihin th tuolla vastaa? Aloittajan pohdintaan maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän vakiosta. Korjatkoon, jos olen väärässä. Jos mielestäsi Suomen oikeuslaitoksen käytäntö on tarpeeksi syvälle menevä luotaus käsitellä tätä kysymystä, eikä käytännön syinen yleistys subjektiivisesta asiasta, niin sitten olkoon. Jos ei ole riittävä, niin moisilla mittauksilla ei ole tekoa keskustelussa. Tiede ei pääse subjektiivisuuteen kiinni – miltä tuntuu olla joku muu kuin minä – (odotan ja toivon poikkiteloista kommenttia joltain), niin sinne ei päästä terveyskeskusten hymy-/kurttunaama kyselyilläkään. en.muista.mitä.käytin kirjoitti:
>>EI vaan tästä:
"-kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta
- ei ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia"
Sanoin ja sanon että kyllä määritellään ja verrataan eri kärsimysten suuruuksia. >>
Aivan. Ja mihin th tuolla vastaa? Aloittajan pohdintaan maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän vakiosta. Korjatkoon, jos olen väärässä. Jos mielestäsi Suomen oikeuslaitoksen käytäntö on tarpeeksi syvälle menevä luotaus käsitellä tätä kysymystä, eikä käytännön syinen yleistys subjektiivisesta asiasta, niin sitten olkoon. Jos ei ole riittävä, niin moisilla mittauksilla ei ole tekoa keskustelussa. Tiede ei pääse subjektiivisuuteen kiinni – miltä tuntuu olla joku muu kuin minä – (odotan ja toivon poikkiteloista kommenttia joltain), niin sinne ei päästä terveyskeskusten hymy-/kurttunaama kyselyilläkään.>Aloittajan pohdintaan maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän vakiosta
Siis toki korjaa lausuntoaan koskemaan aloittajan otsikkoa. Siinä olet oikeassa, eikä siitä ole kukaan ollut eri mieltä.
En ole siitä eri mieltä kuitenkaan sen takia, että "kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta" tai ettei "ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää" tai "verrata eri kärsimysten suuruuksia" -- niin kuin th esitti. Nämä eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa, lähestyi asiaa mistä kulmasta tahansa.
Ihan liberaalin talousteorian kannalta näyttäisi siltä, että kärsimystä ei voida maailmasta poistaa koska nykyinen systeemi perustuu lähtökohtaisesti eriarvoisuuteen. Hiukan ajatuskikkailemalla voidaan siis sanoa, että jonkinlainen kärsimysvakio on mahdollista määrittää.
Tämä on kieltämättä kaukaa haettu, mutta pistän sen nyt esimerkiksi koska se sopii aloittajan muuhun tekstiin ja sanomaan -- siihen mikä on siinä otsikon alla.- en.muista.mitä.käytin
Buck_Naked kirjoitti:
>Aloittajan pohdintaan maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän vakiosta
Siis toki korjaa lausuntoaan koskemaan aloittajan otsikkoa. Siinä olet oikeassa, eikä siitä ole kukaan ollut eri mieltä.
En ole siitä eri mieltä kuitenkaan sen takia, että "kärsimyksen vähänkään pitävä määrittely on mahdotonta" tai ettei "ole mahdollista mitata kärsimyksen määrää" tai "verrata eri kärsimysten suuruuksia" -- niin kuin th esitti. Nämä eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa, lähestyi asiaa mistä kulmasta tahansa.
Ihan liberaalin talousteorian kannalta näyttäisi siltä, että kärsimystä ei voida maailmasta poistaa koska nykyinen systeemi perustuu lähtökohtaisesti eriarvoisuuteen. Hiukan ajatuskikkailemalla voidaan siis sanoa, että jonkinlainen kärsimysvakio on mahdollista määrittää.
Tämä on kieltämättä kaukaa haettu, mutta pistän sen nyt esimerkiksi koska se sopii aloittajan muuhun tekstiin ja sanomaan -- siihen mikä on siinä otsikon alla."Siis toki korjaa lausuntoaan koskemaan aloittajan otsikkoa."
Ei korjaa, vaan pitää linjansa, koska jo ensimmäisessään toteaa pohdinnan filosofisuuden. en.muista.mitä.käytin kirjoitti:
"Siis toki korjaa lausuntoaan koskemaan aloittajan otsikkoa."
Ei korjaa, vaan pitää linjansa, koska jo ensimmäisessään toteaa pohdinnan filosofisuuden.>Ei korjaa, vaan pitää linjansa, koska jo ensimmäisessään toteaa pohdinnan filosofisuuden.
No nyt tipuin kärryiltä. Aloittajan kysymys oli tämä:
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?"
Niin kuin sen ymmärsin, se koskee sitä, onko mielekästä luoda maailmaan keinoälyä koska osa liberaalien taloussysteemien (kapitalismi, kommunismi) alla elävistä olennoista on pakotettu kärsimään. Sen jälkeen aloittaja siirtyy perustelemaan miksi näin on.
Tältä pohdinnalta ei putoa pohja pois sen johdosta mitä th esitti. Otsikossa mainittu kysymys on vain osa keskustelua, ja niin kuin todettu, kaikkien mielestä ei kauhean relevantti.
Aloittaja ja th ovat toki tervetulleita itsekin kontribuoimaan maanantai-illan matineaan.- en.muista.mitä.käytin
Buck_Naked kirjoitti:
>Ei korjaa, vaan pitää linjansa, koska jo ensimmäisessään toteaa pohdinnan filosofisuuden.
No nyt tipuin kärryiltä. Aloittajan kysymys oli tämä:
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?"
Niin kuin sen ymmärsin, se koskee sitä, onko mielekästä luoda maailmaan keinoälyä koska osa liberaalien taloussysteemien (kapitalismi, kommunismi) alla elävistä olennoista on pakotettu kärsimään. Sen jälkeen aloittaja siirtyy perustelemaan miksi näin on.
Tältä pohdinnalta ei putoa pohja pois sen johdosta mitä th esitti. Otsikossa mainittu kysymys on vain osa keskustelua, ja niin kuin todettu, kaikkien mielestä ei kauhean relevantti.
Aloittaja ja th ovat toki tervetulleita itsekin kontribuoimaan maanantai-illan matineaan.Ei ole mitään epäselvyyttä mistä kohdasta on kyse. Sinä väitit th:n poukkoilleen lainaamastasi kohdasta. Näin ei ole käynyt, vaikkei hänen ensimmäinen esitys selkein ollutkaan. Hänen viimeinen teesinsä koskee lainauksen kärsimysmäärän vakiota – eikä faktat sen suhteen muutu riippumatta mitä angstia aloittaja sen jälkeen kirjoittaa – joten sitä pidemmälle hän ei aloituksen käsittelyssä ole mennyt.
- en.muista.mitä.käytin
Buck_Naked kirjoitti:
>Ei korjaa, vaan pitää linjansa, koska jo ensimmäisessään toteaa pohdinnan filosofisuuden.
No nyt tipuin kärryiltä. Aloittajan kysymys oli tämä:
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?"
Niin kuin sen ymmärsin, se koskee sitä, onko mielekästä luoda maailmaan keinoälyä koska osa liberaalien taloussysteemien (kapitalismi, kommunismi) alla elävistä olennoista on pakotettu kärsimään. Sen jälkeen aloittaja siirtyy perustelemaan miksi näin on.
Tältä pohdinnalta ei putoa pohja pois sen johdosta mitä th esitti. Otsikossa mainittu kysymys on vain osa keskustelua, ja niin kuin todettu, kaikkien mielestä ei kauhean relevantti.
Aloittaja ja th ovat toki tervetulleita itsekin kontribuoimaan maanantai-illan matineaan.Otsikko ja lainaus sisältää saman kysymyksen, jos meni jostain syystä ohi.
- en.muista.mitä.käytin
en.muista.mitä.käytin kirjoitti:
Ei ole mitään epäselvyyttä mistä kohdasta on kyse. Sinä väitit th:n poukkoilleen lainaamastasi kohdasta. Näin ei ole käynyt, vaikkei hänen ensimmäinen esitys selkein ollutkaan. Hänen viimeinen teesinsä koskee lainauksen kärsimysmäärän vakiota – eikä faktat sen suhteen muutu riippumatta mitä angstia aloittaja sen jälkeen kirjoittaa – joten sitä pidemmälle hän ei aloituksen käsittelyssä ole mennyt.
"joten sitä pidemmälle hän ei aloituksen käsittelyssä ole mennyt."
Kuten ei kukaan mukaan ensivastaaja. en.muista.mitä.käytin kirjoitti:
Otsikko ja lainaus sisältää saman kysymyksen, jos meni jostain syystä ohi.
> Otsikko ja lainaus sisältää saman kysymyksen, jos meni jostain syystä ohi.
Sanon vielä tämän ja sanon sen näin: on kohtalaisen hassua ottaa kantaa pelkkään huonosti muotoiltuun otsikkoon itse tekstiä lukematta. Hölmöä taas on ottaa kantaa pelkkään huonosti muotoiltuun otsikkoon siitä huolimatta, että on lukenut itse tekstin.- en.muista.mitä.käytin
Buck_Naked kirjoitti:
> Otsikko ja lainaus sisältää saman kysymyksen, jos meni jostain syystä ohi.
Sanon vielä tämän ja sanon sen näin: on kohtalaisen hassua ottaa kantaa pelkkään huonosti muotoiltuun otsikkoon itse tekstiä lukematta. Hölmöä taas on ottaa kantaa pelkkään huonosti muotoiltuun otsikkoon siitä huolimatta, että on lukenut itse tekstin.Miksi käsitellä mitään pidemmälle ennen kuin premissi on kunnossa. Mutta jees...
- tieteenharrastaja
Buck_Naked kirjoitti:
>Toistan kantani: "ei ole mahdollista [yleisesti] mitata kärsimyksen määrää tai verrata eri kärsimysten suuruuksia". Näissä oloissa ei aloittajan otsikossa asettama kysymys ole vastattavissa.
Niin ja minä toistan kantani että sinulla on asiasta huonot tiedot, eli olet väärässä. Katso vaikka:
Schulz et al (2010) 'Measuring the Experience and Perception of Suffering'
Tiivistelmästä:
"Implications: Suffering is an important but understudied domain. This article provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans."
Kärsimystä, vaikka onkin subjektiivinen tuntemus ja voi johtua eri seikoista, mitataan, arvioidaan ja määritellään.Ajatus kärsimyksen summan laskemisesta ja oletus siitä edellyttää tuon asian objektiivista mittaamista."
"Suffering is an important but understudied domain. This article provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans."
Lainaamasi artikkelin mielestä kärsimys ("understudied domain) on eri asia kuin sen ihmisillä kokeminen ja tiedostaminen ("experience and preception"). - tieteenharrastaja
tieteenharrastaja kirjoitti:
Ajatus kärsimyksen summan laskemisesta ja oletus siitä edellyttää tuon asian objektiivista mittaamista."
"Suffering is an important but understudied domain. This article provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans."
Lainaamasi artikkelin mielestä kärsimys ("understudied domain) on eri asia kuin sen ihmisillä kokeminen ja tiedostaminen ("experience and preception").Selkeyden vuoksi en ottanut esiin aloituksen kysymystä tekotietoisuuden kärsimyksestä. Sen olemassaolo on mielestäni kiistanalainen, ja sen "kokemus ja tiedostaminen" tuskin noudattaa ihmisen mallia.
Aikanaan tietokone ei tiettävästi kärsi suorittaessaan minkäänlaista ohjelmaa, ja tähänastiset tekoälyt eivät ole olleet mitään muuta. tieteenharrastaja kirjoitti:
Selkeyden vuoksi en ottanut esiin aloituksen kysymystä tekotietoisuuden kärsimyksestä. Sen olemassaolo on mielestäni kiistanalainen, ja sen "kokemus ja tiedostaminen" tuskin noudattaa ihmisen mallia.
Aikanaan tietokone ei tiettävästi kärsi suorittaessaan minkäänlaista ohjelmaa, ja tähänastiset tekoälyt eivät ole olleet mitään muuta.Muutama huomio:
>Lainaamasi artikkelin mielestä kärsimys ("understudied domain) on eri asia kuin sen ihmisillä kokeminen ja tiedostaminen ("experience and preception").
Ei, vaan siellä todetaan, että artikkeli "provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans", eli kärsimyksen kokemisen arvioinnista puhutaan, niin kuin puhutaan silloin, kun viitataan kokemusperäisiin juttuihin.
Mielikuvitusta saa venyttää jos tuon perusteella luulet siellä puhuttavan useista eri asioista. Ellet ole Mark5 kanssa samaa mieltä (ketjun alapäässä) siitä, ettei kärsimystä maailmassa olekaan vaan pelkkää syntiä. Saatatpa ollakin.
>Selkeyden vuoksi en ottanut esiin aloituksen kysymystä tekotietoisuuden kärsimyksestä.
Yleensä keskustelua selkeyttää se, että puhuu samasta asiasta kuin toinen keskustelija. Ellet tosiaan halua vain ylimielisesti dissata kirjoitusta puuttumatta sen varsinaiseen sisältöön koska koet että se loukkaa uskoasia/fantasioitasi.- tieteenharrastaja
Buck_Naked kirjoitti:
Muutama huomio:
>Lainaamasi artikkelin mielestä kärsimys ("understudied domain) on eri asia kuin sen ihmisillä kokeminen ja tiedostaminen ("experience and preception").
Ei, vaan siellä todetaan, että artikkeli "provides valuable tools for assessing the experience and perception of suffering in humans", eli kärsimyksen kokemisen arvioinnista puhutaan, niin kuin puhutaan silloin, kun viitataan kokemusperäisiin juttuihin.
Mielikuvitusta saa venyttää jos tuon perusteella luulet siellä puhuttavan useista eri asioista. Ellet ole Mark5 kanssa samaa mieltä (ketjun alapäässä) siitä, ettei kärsimystä maailmassa olekaan vaan pelkkää syntiä. Saatatpa ollakin.
>Selkeyden vuoksi en ottanut esiin aloituksen kysymystä tekotietoisuuden kärsimyksestä.
Yleensä keskustelua selkeyttää se, että puhuu samasta asiasta kuin toinen keskustelija. Ellet tosiaan halua vain ylimielisesti dissata kirjoitusta puuttumatta sen varsinaiseen sisältöön koska koet että se loukkaa uskoasia/fantasioitasi.Selkeyttä lisää mielestäni myös, ettei käsittele useaa pointtia samassa viestissä.
Onko sinulla tarjolla jokin tekotietoisuuden laji, joka ei perustu tietokoneohjelman ajamiseen suorittimessa. Tuon prosessin nimittäin tunnen hyvin vietettyäni koko työurani sen kanssa. Uskooni se tieto ei perustu. tieteenharrastaja kirjoitti:
Selkeyttä lisää mielestäni myös, ettei käsittele useaa pointtia samassa viestissä.
Onko sinulla tarjolla jokin tekotietoisuuden laji, joka ei perustu tietokoneohjelman ajamiseen suorittimessa. Tuon prosessin nimittäin tunnen hyvin vietettyäni koko työurani sen kanssa. Uskooni se tieto ei perustu.>Selkeyttä lisää mielestäni myös, ettei käsittele useaa pointtia samassa viestissä.
No joo, joskus vaikuttaa siltä että jätät useammat pointit kokonaan käsittelemättä.
>Onko sinulla tarjolla jokin tekotietoisuuden laji, joka ei perustu tietokoneohjelman ajamiseen suorittimessa.
Tuohon ei ole tarjota edes "aitoa" tietoisuuden lajia. Ja jos tarkkoja ollaan niin aloittajan pohdinta koski nimenomaan ihmisten tuomista maailmaan kärsivinä olentoina ja siihen liittyviä ilmiselviä moraalisia ongelmia.
Ajatus toisin sanoen implikoi kristinuskon jumalan toimineen moraalittomasti. Ja niin kuin totesin tämän letkautuksesi tiimoilta:
"Asian pohdinta menee väistämättä löysäksi filosofoinniksi tai aatteelliseksi polemiikiksi."
Se menee tuollaiseksi lähinnä kristinuskon kärsimysvääntöjen kohdalla, mistä ei löydy juuri päätä eikä häntää.- tieteenharrastaja
Buck_Naked kirjoitti:
>Selkeyttä lisää mielestäni myös, ettei käsittele useaa pointtia samassa viestissä.
No joo, joskus vaikuttaa siltä että jätät useammat pointit kokonaan käsittelemättä.
>Onko sinulla tarjolla jokin tekotietoisuuden laji, joka ei perustu tietokoneohjelman ajamiseen suorittimessa.
Tuohon ei ole tarjota edes "aitoa" tietoisuuden lajia. Ja jos tarkkoja ollaan niin aloittajan pohdinta koski nimenomaan ihmisten tuomista maailmaan kärsivinä olentoina ja siihen liittyviä ilmiselviä moraalisia ongelmia.
Ajatus toisin sanoen implikoi kristinuskon jumalan toimineen moraalittomasti. Ja niin kuin totesin tämän letkautuksesi tiimoilta:
"Asian pohdinta menee väistämättä löysäksi filosofoinniksi tai aatteelliseksi polemiikiksi."
Se menee tuollaiseksi lähinnä kristinuskon kärsimysvääntöjen kohdalla, mistä ei löydy juuri päätä eikä häntää.Aloittajan pohdinnan kaksi pääpointtia näyttivät minusta olevan:
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?"
Ensimmäiseen vastasin heti ja toiseen, kun huomautit. Sinun mukaasi toinen pointti onkin tarkasti katsoen toinen:
"Ja jos tarkkoja ollaan niin aloittajan pohdinta koski nimenomaan ihmisten tuomista maailmaan kärsivinä olentoina ja siihen liittyviä ilmiselviä moraalisia ongelmia."
Kyllä hän tietenkin myös tuon asian mainitsi:
"Jostain syystä Metzinger ei kuitenkaan tuossa kohtaa maininnut mitään siitä, että miksikäs sitten yhä lisäännymme biologisesti ja luomme uusia kärsijöitä?"
Tuohon syvään kysymykseen en yritä vastata. tieteenharrastaja kirjoitti:
Aloittajan pohdinnan kaksi pääpointtia näyttivät minusta olevan:
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?"
Ensimmäiseen vastasin heti ja toiseen, kun huomautit. Sinun mukaasi toinen pointti onkin tarkasti katsoen toinen:
"Ja jos tarkkoja ollaan niin aloittajan pohdinta koski nimenomaan ihmisten tuomista maailmaan kärsivinä olentoina ja siihen liittyviä ilmiselviä moraalisia ongelmia."
Kyllä hän tietenkin myös tuon asian mainitsi:
"Jostain syystä Metzinger ei kuitenkaan tuossa kohtaa maininnut mitään siitä, että miksikäs sitten yhä lisäännymme biologisesti ja luomme uusia kärsijöitä?"
Tuohon syvään kysymykseen en yritä vastata.>Sinun mukaasi toinen pointti onkin tarkasti katsoen toinen:
"Ja jos tarkkoja ollaan niin aloittajan pohdinta koski nimenomaan ihmisten tuomista maailmaan kärsivinä olentoina ja siihen liittyviä ilmiselviä moraalisia ongelmia"
Niin, tuumailin että sinun olisi ihmistietouden kautta helpompi ottaa itse asiaan kantaa. Näyttää siltä että olin väärässä.
>Tuohon syvään kysymykseen en yritä vastata.
Miksi sitten ottaa kantaa koko ketjuun?
On nimittäin ihan validia tuumailla että kärsimys (tai sen määrä, ehkä) on vakio sitä kautta, että ilman onnellisuutta ei ole kärsimystä ja päinvastoin. Eli missä on tietoisia olentoja on tietoisuutta kärsimyksestä.
Paitsi jos taustamotivaationa toimii oman uskon pönkittäminen, mikä olisi reilua tuoda esiin. Mutta nyt tämä menee jo jankkaamiseksi.- tieteenharrastaja
Buck_Naked kirjoitti:
>Sinun mukaasi toinen pointti onkin tarkasti katsoen toinen:
"Ja jos tarkkoja ollaan niin aloittajan pohdinta koski nimenomaan ihmisten tuomista maailmaan kärsivinä olentoina ja siihen liittyviä ilmiselviä moraalisia ongelmia"
Niin, tuumailin että sinun olisi ihmistietouden kautta helpompi ottaa itse asiaan kantaa. Näyttää siltä että olin väärässä.
>Tuohon syvään kysymykseen en yritä vastata.
Miksi sitten ottaa kantaa koko ketjuun?
On nimittäin ihan validia tuumailla että kärsimys (tai sen määrä, ehkä) on vakio sitä kautta, että ilman onnellisuutta ei ole kärsimystä ja päinvastoin. Eli missä on tietoisia olentoja on tietoisuutta kärsimyksestä.
Paitsi jos taustamotivaationa toimii oman uskon pönkittäminen, mikä olisi reilua tuoda esiin. Mutta nyt tämä menee jo jankkaamiseksi.Lopetetaan toki jankkaaminen. Vastaisen varalle tiedoksi, etten ole kummoinenkaan ihmistietouden tuntija. Enemmän on tietoa matematiikasta, astronomiasta, fysiikasta, tekniikasta (erityisesti IT) ja taloudesta.
- en.muista.mitä.käytin
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio"
Ei ole näyttöä että olisi.
"ja mitä merkitsisi kärsivien keinotietoisuuksien luominen, ja näin ollen maailmankaikkeuden kärsimyksen määrän lisääminen?"
Ei mitään. Tuskin edes morkkista kärsivistä keinotietoisuuksista, vaikka hyödyt jäisikin olemattomiksi, koska ainakin kuvitteellinen potentiaali on valtava.- en.muista.mitä.käytin
"Kysymys kuuluukin, onko kärsimyksen määrä maailmankaikkeudessa vakio"
Eikä syytä olettaa, että olisi.
- Arvatasaattoikin
Truut truut piip piip prööt prööt, jaa kysyymys näkyykin tuleevan yliiopiiston koneilta.
- taikauskonnoton
Krisselit eivät ymmärrä jing&jangin päälle. Tyhmät kuvittelevat, että Jumalan luomaa pahaa ei voi poistaa, paitsi tietysti poistamalla sen itse Pahan (eli Jumalan).
Kannattaa lukea intiaanipäällikkö Seattlen puhe. Löytyy varmaan netistä.. Ihmisen perusongelma ei ole kärsimys, vaan synti. Niin kauan kuin ihminen hyväksyy synnin, tulee olemaan kärsimystä, josta joutuvat kärsimään myös ne, jotka suoraan eivät ole itse syyllistyneet johonkin tiettyyn syntiin. Esim. tupakan savusta voi joutua kärsimään ihminen, joka ei itse polta.
Synnin ongelma puolestaan ei ratkea ateistisella filosofialla, eikä sekulaarisella humanismilla. Niillä ei ole mitään ratkaisua ihmisen suurimpaan ongelmaan eli syntiin, joka on monien ellei kaikkien kärsimysten todellinen syy.
Ainoa ratkaisu on evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta, johon sisältyy syntien sovitus ja vapautuminen synnin vallasta. Jeesus sanoo:
"Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys." (Joh.10:10)- hulluja.oomme
Aloittaja käytti termiä kärsimysliha. Eckhart Tolle puhuu kärsimyskehosta. Itse uskon, että meihin on pakkautunut kaikki se kärsimys, jonka ihmiskunta on kokenut ja toisilleen aiheuttanut. Energioiden tasolla olemme kaikki yhtä, ja esim. sotien traumat on olemassa meidän kaikkien kärsimyskehoissa. Saattaa olla, että siksi rappeudumme.
Ihminen käyttää dissosiaatiota, ja katselee telkusta mitään tuntematta kuinka ihmisiä (eli itseä) tapetaan, siitä on tehty jopa viihdettä. Olemme mielisairaita. - tyhmäjuttu
Kretujen typeryyden määrä on vakio. Nyt kun kreationistien määrä vähenee joutuvat jäljelle jääneet kantamaan entistä suurempaa osaa kretujen kokonaistyperyydestä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1003459Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3071870Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2471707- 961567
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4111516Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4301417Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21410Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat401172Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun3531015Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden2771002