viisaat vanhemmat

Hän on muutenkin väärässä. Yksinkertaistaa asioita joista ei luultavasti tiedä mitään. Nykyään toki erotaan helpommin kuin entisinä aikoina, mutta ei kevyin perustein muuta kuin silloin harvoin kun liittoonkin on menty kevyin perustein.

Silloin kun liitto, oli minkä niminen tahansa, muistuttaa helwetin esikartanoita enemmän kuin maanpäällistä elämää, on kaikille osapuolille - ja varsinkin lapsille - paree, että vanhemmat panevat kantapäät vastakkain ja marssivat eri suuntiin.

Kaunisteluonturhaa kirjoitti:

Hän on muutenkin väärässä. Yksinkertaistaa asioita joista ei luultavasti tiedä mitään. Nykyään toki erotaan helpommin kuin entisinä aikoina, mutta ei kevyin perustein muuta kuin silloin harvoin kun liittoonkin on menty kevyin perustein.

Silloin kun liitto, oli minkä niminen tahansa, muistuttaa helwetin esikartanoita enemmän kuin maanpäällistä elämää, on kaikille osapuolille - ja varsinkin lapsille - paree, että vanhemmat panevat kantapäät vastakkain ja marssivat eri suuntiin.

Lue lisää

JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ NIIN KYKENETKÖ KERTOMAAN MISSÄ OLEN VÄÄRÄSSÄ, VAI OLETKO PERIAATTEESTA VAI ERIMIELTÄ JA KRITISOIT ILMAN MITÄÄN PERUSTELUA KUTEN NAISILLA ON YLEENSÄ TAPANA

y15 kirjoitti:

JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ NIIN KYKENETKÖ KERTOMAAN MISSÄ OLEN VÄÄRÄSSÄ, VAI OLETKO PERIAATTEESTA VAI ERIMIELTÄ JA KRITISOIT ILMAN MITÄÄN PERUSTELUA KUTEN NAISILLA ON YLEENSÄ TAPANA

Lue lisää

Sinä y15 kritisoit jatkuvasti, etenkin naisia. Kuvitteletko että siten pääset naisten kanssa syvään keskustelu yhteyteen ja vuorovaikutukseen? Kannattaisi miettiä aloitustesi motiiveja. Sillä ketään ei kiinnosta yleistyksesi, naisten nälvintä, ja toisten ihmisten elämän kritisoiminen. Se nyt vaan on niin tyhmää ja vailla kunnioitusta.

Opettele kuuntelemaan omia tunteitasi, muiden tunteita ja elämäntilanteita, ole joustava.

Kaunisteluonturhaa kirjoitti:

Hän on muutenkin väärässä. Yksinkertaistaa asioita joista ei luultavasti tiedä mitään. Nykyään toki erotaan helpommin kuin entisinä aikoina, mutta ei kevyin perustein muuta kuin silloin harvoin kun liittoonkin on menty kevyin perustein.

Silloin kun liitto, oli minkä niminen tahansa, muistuttaa helwetin esikartanoita enemmän kuin maanpäällistä elämää, on kaikille osapuolille - ja varsinkin lapsille - paree, että vanhemmat panevat kantapäät vastakkain ja marssivat eri suuntiin.

Lue lisää

Jep. Ennen ei erottu, sellainen ei ollut tapana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että liitot olisivat olleet onnellisia, vuorovaikutteisia ja tasapainoisia. Oikeasti ne olivat ja ovat osin yhä helvetin esikartanoita, kuten sanoit. Parasta mitä vanhemmat voisivat tehdä lasten puolesta, on erota. Normaalit ihmiset eroavatkin toimimattomasta, rakkaudettomasta liitosta. Sairaalloiset riippuvuudet pitävät pystyssä noita helvetin esikartanoita. Ja lapset kärsii.

Y15 on kaksi suoraviivaista, tosin ristiriitaista käsitystä liitoista: yhdessä pitäisi jatkaa hampaat irvessä jos on lapsia. Sitten kun erotaan, ero on turha ja kevytmielisesti otettu. Mikään ei ole hyvä. y15 on vaikeuksia omassa elämässään ja hän haluaa päteä ja haukkua muita.On niin pirun helppoa sanoa tuntemattomille toisille ihmisille mitä heidän pitää tehdä ja minkälaisia olla, vaikkei itse osaa yhtään kuunnella muita ja laittaa omaa elämäänsä kuntoon. Eikä etenkään sitä millainen riesa on muille. Ihmiset yleensä valitsevat terveitä ihmissuhteita. Ei sairaita. Jos tai pikemmin kun puoliso muuttuu matkan varrella sille ei vaan voi mitään. Terve ihminen eroaa.

7878 kirjoitti:

Sinä y15 kritisoit jatkuvasti, etenkin naisia. Kuvitteletko että siten pääset naisten kanssa syvään keskustelu yhteyteen ja vuorovaikutukseen? Kannattaisi miettiä aloitustesi motiiveja. Sillä ketään ei kiinnosta yleistyksesi, naisten nälvintä, ja toisten ihmisten elämän kritisoiminen. Se nyt vaan on niin tyhmää ja vailla kunnioitusta.

Opettele kuuntelemaan omia tunteitasi, muiden tunteita ja elämäntilanteita, ole joustava.

Lue lisää

Sinä y15 kritisoit jatkuvasti, etenkin naisia. TEEN SEN SIITÄ SYYSTÄ KUN NAISET EIVÄT KYKEN VASTAAMAAN TAI PERUSTELEMAAN OMIA VÄITTEITÄ Kuvitteletko että siten pääset naisten kanssa syvään keskustelu yhteyteen ja vuorovaikutukseen? OLEN TIETOINEN MITEN NAISTEN KANSSA PÄÄSEE SYVÄÄN KESKUSTELUUN, MUTTA ONKO SE OIKEASTI AITOA Kannattaisi miettiä aloitustesi motiiveja. MINUN MOTIIVI ON PELKÄSTÄÄ TUODA REALISMIA NAISTEN JA MIESTEN VÄLISEEN KOMMUNIKAATIOON Sillä ketään ei kiinnosta yleistyksesi, NAISTEN HARRASTAMAA YLEISTYSTÄ PYRIN TUOMAAN ESIIN, JOKA NÄKYY LÄHES JOKAISESTA NAISEN KIRJOITUKSESTA. NAISET VOIVAT HAUKKUA MIEHIÄ YLEISELLÄ TASOLLA ILMAN MITÄÄN TARKENNUSTA, MIEHET OVAT ALKOHOLISTEJA, PETTÄJIÄ JNE.. naisten nälvintä, ja toisten ihmisten elämän kritisoiminen. KUN NOIN VÄITÄT OSOITA MISSÄ OLEN NOIN KIRJOITTANUT, ELLET TEE SITÄ ET KOSKAAN TIEDÄ MITÄ OLEN HALUNNUT KERTOA, KYSYMYS ON KOMMUNIKOINTI ONGELMASTA, ET YMMÄRRÄ MITÄ TARKOITAN, ETKÄ VAIVAUDU TARKENTAMAAN ETTÄ ASIA SELVIÄISI Se nyt vaan on niin tyhmää ja vailla kunnioitusta. TÄMÄ ON SYY MIKSI EROJA TULEE, MIES EI OLE ENNUSTAJA NAISEN TULEE KERTOA MITÄ TARKOITTAA,

Opettele kuuntelemaan omia tunteitasi, muiden tunteita ja elämäntilanteita, ole joustava.

Opettele kommunikoimaan siten että muut ymmärtävät mitä haluat sanoa, kukaan ihminen ei kykene aavistamaan tai ennustamaan mitä haluat sanoa. Ole rehellinen tai yritä olla.

7878 kirjoitti:

Jep. Ennen ei erottu, sellainen ei ollut tapana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että liitot olisivat olleet onnellisia, vuorovaikutteisia ja tasapainoisia. Oikeasti ne olivat ja ovat osin yhä helvetin esikartanoita, kuten sanoit. Parasta mitä vanhemmat voisivat tehdä lasten puolesta, on erota. Normaalit ihmiset eroavatkin toimimattomasta, rakkaudettomasta liitosta. Sairaalloiset riippuvuudet pitävät pystyssä noita helvetin esikartanoita. Ja lapset kärsii.

Y15 on kaksi suoraviivaista, tosin ristiriitaista käsitystä liitoista: yhdessä pitäisi jatkaa hampaat irvessä jos on lapsia. Sitten kun erotaan, ero on turha ja kevytmielisesti otettu. Mikään ei ole hyvä. y15 on vaikeuksia omassa elämässään ja hän haluaa päteä ja haukkua muita.On niin pirun helppoa sanoa tuntemattomille toisille ihmisille mitä heidän pitää tehdä ja minkälaisia olla, vaikkei itse osaa yhtään kuunnella muita ja laittaa omaa elämäänsä kuntoon. Eikä etenkään sitä millainen riesa on muille. Ihmiset yleensä valitsevat terveitä ihmissuhteita. Ei sairaita. Jos tai pikemmin kun puoliso muuttuu matkan varrella sille ei vaan voi mitään. Terve ihminen eroaa.

Lue lisää

Y15 on kaksi suoraviivaista, tosin ristiriitaista käsitystä liitoista: yhdessä pitäisi jatkaa hampaat irvessä jos on lapsia. EN KOSKAAN OLE NOIN KIRJOITTANUT ENKÄ TARKOITTANUT Sitten kun erotaan, ero on turha ja kevytmielisesti otettu.OSOITA MISSÄ OLEN NÄIN KIRJOITTANUT Mikään ei ole hyvä. y15 on vaikeuksia omassa elämässään ja hän haluaa päteä ja haukkua muita. OLET VALMIS HAUKKUMAAN VAIKKA ET TIEDÄ MITÄ MINÄ TARKOITAN KIRJOITUKSISSA, SINÄ ITSE KUVITTELET MITÄ TARKOITAT ETKÄ VAIVAUDU TEKEMÄÄN TARKENNUKSIA On niin pirun helppoa sanoa tuntemattomille toisille ihmisille mitä heidän pitää tehdä ja minkälaisia olla, vaikkei itse osaa yhtään kuunnella muita ja laittaa omaa elämäänsä kuntoon. OLEN USEASTI PYYTÄNYT TARKENNUSTA MUTTA SITÄ EI KOSKAAN OLE TULLUT, EI TÄMÄNKALTAISTEN YLEISLUONTOISTEN KIRJOITUKSIEN PERUSTEELLA KUKAAN VOI MITÄÄN OHJEITA ANTAA Eikä etenkään sitä millainen riesa on muille. MITÄHÄN TÄLLÄKIN TARKOITAT Ihmiset yleensä valitsevat terveitä ihmissuhteita. MITÄ TARKOITAT TERVEELLÄ IHMISSUHTEELLA Ei sairaita. Jos tai pikemmin kun puoliso muuttuu matkan varrella sille ei vaan voi mitään. AVIOLIITTO ON KAHDEN KAUPPA, TERVE IHMINEN YMMÄRTÄÄ ETTÄ HARVOIN SYY EROON ON PELKÄSTÄÄN TOISEN Terve ihminen eroaa. TÄTÄ MIELTÄ OLEN AINA ITSE OLLUT

y15 kirjoitti:

Sinä y15 kritisoit jatkuvasti, etenkin naisia. TEEN SEN SIITÄ SYYSTÄ KUN NAISET EIVÄT KYKEN VASTAAMAAN TAI PERUSTELEMAAN OMIA VÄITTEITÄ Kuvitteletko että siten pääset naisten kanssa syvään keskustelu yhteyteen ja vuorovaikutukseen? OLEN TIETOINEN MITEN NAISTEN KANSSA PÄÄSEE SYVÄÄN KESKUSTELUUN, MUTTA ONKO SE OIKEASTI AITOA Kannattaisi miettiä aloitustesi motiiveja. MINUN MOTIIVI ON PELKÄSTÄÄ TUODA REALISMIA NAISTEN JA MIESTEN VÄLISEEN KOMMUNIKAATIOON Sillä ketään ei kiinnosta yleistyksesi, NAISTEN HARRASTAMAA YLEISTYSTÄ PYRIN TUOMAAN ESIIN, JOKA NÄKYY LÄHES JOKAISESTA NAISEN KIRJOITUKSESTA. NAISET VOIVAT HAUKKUA MIEHIÄ YLEISELLÄ TASOLLA ILMAN MITÄÄN TARKENNUSTA, MIEHET OVAT ALKOHOLISTEJA, PETTÄJIÄ JNE.. naisten nälvintä, ja toisten ihmisten elämän kritisoiminen. KUN NOIN VÄITÄT OSOITA MISSÄ OLEN NOIN KIRJOITTANUT, ELLET TEE SITÄ ET KOSKAAN TIEDÄ MITÄ OLEN HALUNNUT KERTOA, KYSYMYS ON KOMMUNIKOINTI ONGELMASTA, ET YMMÄRRÄ MITÄ TARKOITAN, ETKÄ VAIVAUDU TARKENTAMAAN ETTÄ ASIA SELVIÄISI Se nyt vaan on niin tyhmää ja vailla kunnioitusta. TÄMÄ ON SYY MIKSI EROJA TULEE, MIES EI OLE ENNUSTAJA NAISEN TULEE KERTOA MITÄ TARKOITTAA,

Opettele kuuntelemaan omia tunteitasi, muiden tunteita ja elämäntilanteita, ole joustava.

Opettele kommunikoimaan siten että muut ymmärtävät mitä haluat sanoa, kukaan ihminen ei kykene aavistamaan tai ennustamaan mitä haluat sanoa. Ole rehellinen tai yritä olla.

Lue lisää

"Opettele kommunikoimaan siten että muut ymmärtävät mitä haluat sanoa, kukaan ihminen ei kykene aavistamaan tai ennustamaan mitä haluat sanoa. Ole rehellinen tai yritä olla."

Onko sinusta oikeaa kommunikointia tuo jatkuva HUUTAMINEN!

Minulle avioliitto ei ole kertakäyttöhyödyke. Olen kyllä eronnut yli 20v liitosta. Samoin kaikille eronneille ystäville, tuttaville ja sukulaisille avioliitto ei ole kertakäyttöhyödyke. Heillä kaikilla on suurin piirtein sama tilanne kuin itselläni; menossa toinen liitto, ikää usein miten yli 50v. En menisi sanomaan tuosta, että aina vaihdetaan uuteen, jos keski-ikäisenä on yksi ex-liitto ja nykyinen, tai nykyinen on avoliitto tai erillissuhde.

Tämä sanomani koskee myös avoliittoja. Nekään eivät ole kertakäyttöhyödykkeitä. Siis ainakaan niille ystäville, tuttaville, ja sukulaisille, jotka tunnen. Tyttäreni miehen vanhemmat ovat olleet avoliitossa yli 30v.

-Mitähän tälläkin haluat kertoa, kun miettii aiempia kirjoituksia

Ja sitä paitsi mitä se sinulle kuuluu mitä muut tekevät?

Oletko huomannut että olemme keskustelupalstalla jonne voi kommentoida tai kyseenalaistaa eri asioita. Ei kannata ottaa hernettä nenään, jos kaikki eivät mene niin kuin sinä haluat.

-Minä tiedän että lapset ovat usein ne suurimmat kärsiät avioeroissa, vain harvoin vanhemmat kykenevät eroamaan siten ettei lapsille koidu haittaa. Se vaan nyt on sillä tavalla ettei lapsia saa sekoittaa vanhempien eronjälkeisiin riitoihin. On väärin ajatella pelkästään omaa etua jos on lapsia mukana kuvioissa. On sama vaikka erotaan 10 kertaa jos kyetään huolehtimaan lasten eduista ja tällä tarkoitan sitä että vanhempien on kyettävä hoitamaan lasten asiat sovussa.

Miksi et osaa suhtautua asioihin?

-Mitä tarkoitat tällä, tarkenna

Miksi pitää arvostella toisten elämää tietämättä siitä mitään?

-Otat tämän liian henkilökohtaisesti, eihän kukaan voi tietää sinun asioista mitään kun et kykene tarkentamaan mitään, sinä kuvittelet ja arvailet mitä minun kirjoituksien takana on, mutta et kykene kysymään tai tarkentamaan mitään.

Taas provosoiva, mielikuvitusesimerkki aiheesta "avioliitto kertakäyttöhyödykkeenä". Nähdään yksi ainoa, omasta hatusta vedetty asia, jota ei ole oikeasti tapahtunut kenellekään. TARKOITUS OLIKIN PROVOSOIDA KOSKA AVIOEROJEN MÄÄRÄ KASVAA HUIMASTI JA LASTEN PAHOINVOINTI SAMASSA SUHTEESSA Esimerkistäsi tulee todellinen ainoastaan silloin, kun joku kertoo oman elämänsä tosiasiana "Menin avioliittoon, jota pidän kertakäyttöhyödykkeenä. Erosinkin heti kun löysin paremman". HALUAN NOSTAA TODELLISIA ASIOITA ESIIN, KOSKA ONGELMIA VÄHÄTELLÄÄN.

En ole kuullut kenenkään koskaan sanovan näin. Jokainen joka astuu avioliiton satamaan (näin ajatellaan myös seurustelusuhteessa tai avoliitossa), ei ajattele eroavansa, vaan pysyvänsä yhdessä elämän loppuun asti. Mutta suhteen alkuvuosina ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tulleessaan ja vie mennessään. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, joka kertoisi tulevaisuuden (onneksi). On mentävä vain eteenpäin päivä kerrallansa,

RIITAISTEN EROJEN AIHEUTTAMIA ONGELMIA KORJATAAN USEIN VUOSIA, JOPA VUOSIKYMMENIÄ. TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN KRISTALLIPALLON JUTTU VAAN VANHEMPIEN LAINMUKAINEN HUOLTAJAN VASTUU, JOHON OVAT SITOUTUNEET KUN LAPSIA OVAT HANKKINEET. TÄTÄ ON VASTUUTONTA YRITTÄÄ VESITTÄÄ, KOSKA LAKI ON TEHTY LASTEN HYVINVOINNIN TAKAAMISEKSI. Yksikään lapsi ei voi vaikuttaa syntymäänsä, sen päätöksen tekevät aina vanhemmat ja tämän vuoksi vanhemmilla on moraalinen vastuu lapsistaan.

kuten virressä 338 lauletaan:

"Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen."

Vaikka harvoin käyn kirkossa, en ole kovin uskonnollinen, niin tuo virsi sisältää perusasiat. Elämä on tässä ja nyt, iloineen ja murheieen, kuormineen ja levon hetkineen. Luottamus siihen, että asioista selvitään, mitä tahansa päivä, ja seuraava tuokin tullessansa.

Sinulla on kummallinen, juuri kristallipallon mukainen tekninen käsitys ihmissuhteista. Ihan kuin kaikki elämässä olisi ennalta tiedettävissä. VANHEMPIEN HUOLTAJUUSVASTUU ON VARMASTI TAI PITÄISI OLLA KAIKKIEN VANHEMPIEN TIEDOSSA JA TÄMÄ EI OLE MINUN EIKÄ KRISTALLIPALLON AJATUS TÄMÄ ON FAKTAA, JOSTA USEIN PYRITÄÄN PÄÄSEMÄÄN EROON MITÄ IHMEELLISIMILLÄ SELITYKSILLÄ Näin ei kuitenkaan ole. On otettava vastaan se mitä ikinä tuleekin vastaan, eli hyväksyttävät tosiasiat. KYLLÄ HUOLTAJILLA ON LAINMUKAAN VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA

Lapset myös ovat myös herran lahja :), niitä ei "hankinta". Kun lapsia saadaan, ne syntyvät, niin sekin on hetki kerrallansa, sen hetkinen tilanne. OLI MITEN OLI HUOLTAJILLA ON VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA


Me kirjoitamme asioista täysin eritavalla, syyllistät minua ilman että tiedät mitä oikeasti tarkoitan, jos kirjoitat kummallisesta teknisestä käsityksestä ihmisuhteissa KERRO MISTÄ TÄMMÖINEN KIRJOITUS ON TULLUT MIELEE. (kopioi tekstin kohta mistä tämä asia tulee ilmi, muuten väitteesi on pelkästään sinun omaa mielikuvitusta)

Ole se ensimmäinen ketä kykenee perustelemaan väitteensä, niin pääsemme eteenpäin miesten ja naisten välisessä keskustelussa. Tiedän melko hyvin eroavaisuuksista ja niiden tuomista ongelmista, mutta asioissa ei koskaan päästä eteenpäin ellei kyetä keskustelemaan rehellisesti siitä mistä nainen/mies oikeasti tarkoitti. Karrikoiden voisi sanoa että nainen kirjoittaa miltä tuntu ja mies miten tapahtuu, siinä on melkoinen ero, tämän yhtälön toimiminen vaatii avointa kommunikointia sekä erillaisuuden hyväksymistä.

y15 kirjoitti:

Taas provosoiva, mielikuvitusesimerkki aiheesta "avioliitto kertakäyttöhyödykkeenä". Nähdään yksi ainoa, omasta hatusta vedetty asia, jota ei ole oikeasti tapahtunut kenellekään. TARKOITUS OLIKIN PROVOSOIDA KOSKA AVIOEROJEN MÄÄRÄ KASVAA HUIMASTI JA LASTEN PAHOINVOINTI SAMASSA SUHTEESSA Esimerkistäsi tulee todellinen ainoastaan silloin, kun joku kertoo oman elämänsä tosiasiana "Menin avioliittoon, jota pidän kertakäyttöhyödykkeenä. Erosinkin heti kun löysin paremman". HALUAN NOSTAA TODELLISIA ASIOITA ESIIN, KOSKA ONGELMIA VÄHÄTELLÄÄN.

En ole kuullut kenenkään koskaan sanovan näin. Jokainen joka astuu avioliiton satamaan (näin ajatellaan myös seurustelusuhteessa tai avoliitossa), ei ajattele eroavansa, vaan pysyvänsä yhdessä elämän loppuun asti. Mutta suhteen alkuvuosina ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tulleessaan ja vie mennessään. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, joka kertoisi tulevaisuuden (onneksi). On mentävä vain eteenpäin päivä kerrallansa,

RIITAISTEN EROJEN AIHEUTTAMIA ONGELMIA KORJATAAN USEIN VUOSIA, JOPA VUOSIKYMMENIÄ. TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN KRISTALLIPALLON JUTTU VAAN VANHEMPIEN LAINMUKAINEN HUOLTAJAN VASTUU, JOHON OVAT SITOUTUNEET KUN LAPSIA OVAT HANKKINEET. TÄTÄ ON VASTUUTONTA YRITTÄÄ VESITTÄÄ, KOSKA LAKI ON TEHTY LASTEN HYVINVOINNIN TAKAAMISEKSI. Yksikään lapsi ei voi vaikuttaa syntymäänsä, sen päätöksen tekevät aina vanhemmat ja tämän vuoksi vanhemmilla on moraalinen vastuu lapsistaan.

kuten virressä 338 lauletaan:

"Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen."

Vaikka harvoin käyn kirkossa, en ole kovin uskonnollinen, niin tuo virsi sisältää perusasiat. Elämä on tässä ja nyt, iloineen ja murheieen, kuormineen ja levon hetkineen. Luottamus siihen, että asioista selvitään, mitä tahansa päivä, ja seuraava tuokin tullessansa.

Sinulla on kummallinen, juuri kristallipallon mukainen tekninen käsitys ihmissuhteista. Ihan kuin kaikki elämässä olisi ennalta tiedettävissä. VANHEMPIEN HUOLTAJUUSVASTUU ON VARMASTI TAI PITÄISI OLLA KAIKKIEN VANHEMPIEN TIEDOSSA JA TÄMÄ EI OLE MINUN EIKÄ KRISTALLIPALLON AJATUS TÄMÄ ON FAKTAA, JOSTA USEIN PYRITÄÄN PÄÄSEMÄÄN EROON MITÄ IHMEELLISIMILLÄ SELITYKSILLÄ Näin ei kuitenkaan ole. On otettava vastaan se mitä ikinä tuleekin vastaan, eli hyväksyttävät tosiasiat. KYLLÄ HUOLTAJILLA ON LAINMUKAAN VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA

Lapset myös ovat myös herran lahja :), niitä ei "hankinta". Kun lapsia saadaan, ne syntyvät, niin sekin on hetki kerrallansa, sen hetkinen tilanne. OLI MITEN OLI HUOLTAJILLA ON VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA


Me kirjoitamme asioista täysin eritavalla, syyllistät minua ilman että tiedät mitä oikeasti tarkoitan, jos kirjoitat kummallisesta teknisestä käsityksestä ihmisuhteissa KERRO MISTÄ TÄMMÖINEN KIRJOITUS ON TULLUT MIELEE. (kopioi tekstin kohta mistä tämä asia tulee ilmi, muuten väitteesi on pelkästään sinun omaa mielikuvitusta)

Ole se ensimmäinen ketä kykenee perustelemaan väitteensä, niin pääsemme eteenpäin miesten ja naisten välisessä keskustelussa. Tiedän melko hyvin eroavaisuuksista ja niiden tuomista ongelmista, mutta asioissa ei koskaan päästä eteenpäin ellei kyetä keskustelemaan rehellisesti siitä mistä nainen/mies oikeasti tarkoitti. Karrikoiden voisi sanoa että nainen kirjoittaa miltä tuntu ja mies miten tapahtuu, siinä on melkoinen ero, tämän yhtälön toimiminen vaatii avointa kommunikointia sekä erillaisuuden hyväksymistä.

Lue lisää

"Sinulla on kummallinen, juuri kristallipallon mukainen tekninen käsitys ihmissuhteista. Ihan kuin kaikki elämässä olisi ennalta tiedettävissä. VANHEMPIEN HUOLTAJUUSVASTUU ON VARMASTI TAI PITÄISI OLLA KAIKKIEN VANHEMPIEN TIEDOSSA JA TÄMÄ EI OLE MINUN EIKÄ KRISTALLIPALLON AJATUS TÄMÄ ON FAKTAA, JOSTA USEIN PYRITÄÄN PÄÄSEMÄÄN EROON MITÄ IHMEELLISIMILLÄ SELITYKSILLÄ"

" OLI MITEN OLI HUOLTAJILLA ON VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA"

Lasten huoltajuusvastuun määrittelevät kunkin lapsen vanhemmat itse, et sinä. Tämä on fakta, josta et pääse yli etkä ympäri. Jokaisen lapsen vanhemmat tietävät parhaiten miten heidän lapsensa voivat mahdollisimman hyvin. Melkein jokainen vanhempi myös tietää tuottaako itse tai toinen vanhemmista lapsilleen hyvinvointia - vai pahoinvointia. Joskus vain toinen vanhempi näkee toisen vanhemman tuottavan lapsille pahoinvointia. Tavallista on että se vanhempi - usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen tietää mitä lapsensa tarvitsee, mikä tuottaa hänelle iloa. Miten lasta voi rauhoittaa, miten hänet saa ns. kuriin. Tämäkin on fakta, mutta hyvin henkilökohtainen sellainen. Ei ole olemassa yhtä ainoa oikeaa keinoa ohjata/ kasvattaa lasta. Saman perheen lapsia pitäisi myös kohdella yksilöinä, luoda heihin oma tunnesuhde, se ei toimi yhtenä klönttinä.

Sen onko onnistunut vanhempana näkee viimeistään sitten, kun lapset ovat aikuistuneet. Jos lapset ovat opiskelleet/heillä on ammatti, ystäviä, harrastuksia, ja he pitävät usein oma-aloitteisesti yhteyttä, kertovat tekemisistään, kommelluksistaan (kyseenalaisistakin), avautuvat ongelmistaan ja elämästään yleensä, on vanhempi lapsi tunnesuhde - kasvatus onnistunut.

"usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen "

Korostan vielä; siis USEIN. Ei aina äiti ja tai isoäiti. Aina perheessä edes ole äitiä, vaan yksi tai kaksi isää (usein kaksi äitiä). Korostan enemmän, että kyse on juuri TUNTEESTA. Siitä miten kohtaa lapsen, kohtelee häntä.

yykaakolineli kirjoitti:

"Sinulla on kummallinen, juuri kristallipallon mukainen tekninen käsitys ihmissuhteista. Ihan kuin kaikki elämässä olisi ennalta tiedettävissä. VANHEMPIEN HUOLTAJUUSVASTUU ON VARMASTI TAI PITÄISI OLLA KAIKKIEN VANHEMPIEN TIEDOSSA JA TÄMÄ EI OLE MINUN EIKÄ KRISTALLIPALLON AJATUS TÄMÄ ON FAKTAA, JOSTA USEIN PYRITÄÄN PÄÄSEMÄÄN EROON MITÄ IHMEELLISIMILLÄ SELITYKSILLÄ"

" OLI MITEN OLI HUOLTAJILLA ON VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA"

Lasten huoltajuusvastuun määrittelevät kunkin lapsen vanhemmat itse, et sinä. Tämä on fakta, josta et pääse yli etkä ympäri. Jokaisen lapsen vanhemmat tietävät parhaiten miten heidän lapsensa voivat mahdollisimman hyvin. Melkein jokainen vanhempi myös tietää tuottaako itse tai toinen vanhemmista lapsilleen hyvinvointia - vai pahoinvointia. Joskus vain toinen vanhempi näkee toisen vanhemman tuottavan lapsille pahoinvointia. Tavallista on että se vanhempi - usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen tietää mitä lapsensa tarvitsee, mikä tuottaa hänelle iloa. Miten lasta voi rauhoittaa, miten hänet saa ns. kuriin. Tämäkin on fakta, mutta hyvin henkilökohtainen sellainen. Ei ole olemassa yhtä ainoa oikeaa keinoa ohjata/ kasvattaa lasta. Saman perheen lapsia pitäisi myös kohdella yksilöinä, luoda heihin oma tunnesuhde, se ei toimi yhtenä klönttinä.

Sen onko onnistunut vanhempana näkee viimeistään sitten, kun lapset ovat aikuistuneet. Jos lapset ovat opiskelleet/heillä on ammatti, ystäviä, harrastuksia, ja he pitävät usein oma-aloitteisesti yhteyttä, kertovat tekemisistään, kommelluksistaan (kyseenalaisistakin), avautuvat ongelmistaan ja elämästään yleensä, on vanhempi lapsi tunnesuhde - kasvatus onnistunut.

Lue lisää

Lasten huoltajuusvastuun määrittelevät kunkin lapsen vanhemmat itse, et sinä. LAKI MÄÄRITTELEE ETTÄ HUOLTAJAN ON HUOLEHDITTAVA LASTEN HYVINVOINNISTA, EN MINÄ Tämä on fakta, josta et pääse yli etkä ympäri.OLET VÄÄRÄSSÄ Jokaisen lapsen vanhemmat tietävät parhaiten miten heidän lapsensa voivat mahdollisimman hyvin. LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA. Melkein jokainen vanhempi myös tietää tuottaako itse tai toinen vanhemmista lapsilleen hyvinvointia - vai pahoinvointia. Joskus vain toinen vanhempi näkee toisen vanhemman tuottavan lapsille pahoinvointia. TÄMÄ KERTOO MELKO SELVÄSTI SEN ETTÄ TOINEN VANHEMMISTA LUULEE OLEVANSA YKSIN OIKEASSA KAIKISTA ASIOISTA JA AJAAKI PELKÄSTÄÄN OMAA ETUAAN EI LASTEN ETUA

Tavallista on että se vanhempi - usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen tietää mitä lapsensa tarvitsee, mikä tuottaa hänelle iloa. Miten lasta voi rauhoittaa, miten hänet saa ns. kuriin. Tämäkin on fakta, mutta hyvin henkilökohtainen sellainen. Ei ole olemassa yhtä ainoa oikeaa keinoa ohjata/ kasvattaa lasta. Saman perheen lapsia pitäisi myös kohdella yksilöinä, luoda heihin oma tunnesuhde, se ei toimi yhtenä klönttinä. MINULLA ON VAHVA TUNNESIDE KAIKKIEN LASTEN KANSSA JA EXÄLLÄ ON YHDEN LAPSEN KANSSA. ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ. YLEENSÄ SE ETTÄ VANHEMMAT TOIMIVAT SAMOILLA SÄÄNNÖILLÄ LASTEKOHTAAN ON TÄRKEINTÄ. TUNNESIDE ON HIUKAN VÄÄRÄ SANA, PAREMPI OLISI HYVÄT AVOIMET VÄLIT LAPSENKANSSA

Sen onko onnistunut vanhempana näkee viimeistään sitten, kun lapset ovat aikuistuneet. Jos lapset ovat opiskelleet/heillä on ammatti, ystäviä, harrastuksia, ja he pitävät usein oma-aloitteisesti yhteyttä, kertovat tekemisistään, kommelluksistaan (kyseenalaisistakin), avautuvat ongelmistaan ja elämästään yleensä, on vanhempi lapsi tunnesuhde - kasvatus onnistunut.

ENEMMÄN JA ENEMMÄN TUO TUNNESUHDE TUNTUU VÄÄRÄLTÄ SANALTA KUN PUHUTAAN LAPSISTA JA VANHEMMISTA, TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY, MUTTA LUOTETTAVA KAKSISUUNTAINEN PUHEYHTEYS ON TÄRKEIN HYVÄÄN SUHTEESEEN.

yykaakolineli kirjoitti:

"usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen "

Korostan vielä; siis USEIN. Ei aina äiti ja tai isoäiti. Aina perheessä edes ole äitiä, vaan yksi tai kaksi isää (usein kaksi äitiä). Korostan enemmän, että kyse on juuri TUNTEESTA. Siitä miten kohtaa lapsen, kohtelee häntä.

Lue lisää

"usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen "

Korostan vielä; siis USEIN. Ei aina äiti ja tai isoäiti. Aina perheessä edes ole äitiä, vaan yksi tai kaksi isää (usein kaksi äitiä). Korostan enemmän, että kyse on juuri TUNTEESTA. Siitä miten kohtaa lapsen, kohtelee häntä.


ENEMMÄN JA ENEMMÄN TUO TUNNESUHDE TUNTUU VÄÄRÄLTÄ SANALTA KUN PUHUTAAN LAPSISTA JA VANHEMMISTA, TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY, MUTTA LUOTETTAVA KAKSISUUNTAINEN PUHEYHTEYS ON TÄRKEIN HYVÄÄN SUHTEESEEN. Tämän tiedän kokemuksesta kun olen lapset aikuiseksi kasvattanut

Noissa kaksi miestä tai naista tai vanhempia ei ollenkaan on varmasti tärkeää että saa luotua tuon tunnesiteen, normaaleissa perheissä se tulee automaattisesti.

y15 kirjoitti:

Lasten huoltajuusvastuun määrittelevät kunkin lapsen vanhemmat itse, et sinä. LAKI MÄÄRITTELEE ETTÄ HUOLTAJAN ON HUOLEHDITTAVA LASTEN HYVINVOINNISTA, EN MINÄ Tämä on fakta, josta et pääse yli etkä ympäri.OLET VÄÄRÄSSÄ Jokaisen lapsen vanhemmat tietävät parhaiten miten heidän lapsensa voivat mahdollisimman hyvin. LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA. Melkein jokainen vanhempi myös tietää tuottaako itse tai toinen vanhemmista lapsilleen hyvinvointia - vai pahoinvointia. Joskus vain toinen vanhempi näkee toisen vanhemman tuottavan lapsille pahoinvointia. TÄMÄ KERTOO MELKO SELVÄSTI SEN ETTÄ TOINEN VANHEMMISTA LUULEE OLEVANSA YKSIN OIKEASSA KAIKISTA ASIOISTA JA AJAAKI PELKÄSTÄÄN OMAA ETUAAN EI LASTEN ETUA

Tavallista on että se vanhempi - usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen tietää mitä lapsensa tarvitsee, mikä tuottaa hänelle iloa. Miten lasta voi rauhoittaa, miten hänet saa ns. kuriin. Tämäkin on fakta, mutta hyvin henkilökohtainen sellainen. Ei ole olemassa yhtä ainoa oikeaa keinoa ohjata/ kasvattaa lasta. Saman perheen lapsia pitäisi myös kohdella yksilöinä, luoda heihin oma tunnesuhde, se ei toimi yhtenä klönttinä. MINULLA ON VAHVA TUNNESIDE KAIKKIEN LASTEN KANSSA JA EXÄLLÄ ON YHDEN LAPSEN KANSSA. ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ. YLEENSÄ SE ETTÄ VANHEMMAT TOIMIVAT SAMOILLA SÄÄNNÖILLÄ LASTEKOHTAAN ON TÄRKEINTÄ. TUNNESIDE ON HIUKAN VÄÄRÄ SANA, PAREMPI OLISI HYVÄT AVOIMET VÄLIT LAPSENKANSSA

Sen onko onnistunut vanhempana näkee viimeistään sitten, kun lapset ovat aikuistuneet. Jos lapset ovat opiskelleet/heillä on ammatti, ystäviä, harrastuksia, ja he pitävät usein oma-aloitteisesti yhteyttä, kertovat tekemisistään, kommelluksistaan (kyseenalaisistakin), avautuvat ongelmistaan ja elämästään yleensä, on vanhempi lapsi tunnesuhde - kasvatus onnistunut.

ENEMMÄN JA ENEMMÄN TUO TUNNESUHDE TUNTUU VÄÄRÄLTÄ SANALTA KUN PUHUTAAN LAPSISTA JA VANHEMMISTA, TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY, MUTTA LUOTETTAVA KAKSISUUNTAINEN PUHEYHTEYS ON TÄRKEIN HYVÄÄN SUHTEESEEN.

Lue lisää

LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA.

Miksi jankutat tätä, koska väite ei pidä paikkaansa? Esimerkkejä elävästä elämästä vaikka kuinka ja paljon. Miksi kiellät sen tosiasian, ettei jokainen vanhempi huolehdi lasten asioista yhdessä (oli eronnut tai ei)?

Mikään laki ei voi määrätä lapsen hyvinvointia.

ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ.

On kumppanin kontrolloimista, eli todellista narsistista itsekkyyttä ajatella näin. Jos yhden vanhemman mielestä lapsi tarvitsee y:tä ja toisen vanhemman mielestä x:ää, on molempien annettava juuri niitä mitä itse katsoo lapsen tarvitsevan, ei pelkästään yytä tai äksää, kuten on "sovittu". Sovittu suluissa sen vuoksi, ettei tunneasioista voi muutenkaan sopia. Jos "sovitaan", että lapsi saa vain jompaa kumpaa, kaventaa sekä luopuvan vanhemman osuutta tunnesiteen luomisessa että lapsen mahdollisuutta saada sitä mitä hän oikeasti tarvitsee.

...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny. Lapsen syntyessä vanhemmilla ei ole hajuakaan siitä millainen lapsi oikeasti on. Ei sitä voi vielä tietääkään, koska vastasyntynyt vauva on uusi ihminen. Tutustuminen häneen kestää vaikka kuinka ja kauan, mutta vähintään kolme neljä ensimmäistä vuotta se on hurjimmillaan. Paljon riippuu myös siitä millaisille vanhemmille, millaiseen perheeseen vauva syntyy. On selvää, että vanhemmilta jää vähemmän aikaa ja energiaa tutustumiseen tutustumiseen neljänteen lapseensa kuin ensimmäiseen. Mitään tunnesuhdetta ei pääse syntymäänkään, jos esim. isä on aina poissa (työ harrastukset...).

Myös vanhemman omat varhaislapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat suurelta osin heidän kykyynsä luoda tunnesuhde, tunneside lapsiinsa.

"Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet muokkaavat ihmisen käsitystä itsestään ja toisiin kohdistuvia odotuksia. Tunteiden säätelyn perusta opitaan lapsuuden ihmissuhteista. Puhumisen ja kuuntelemisen taidot omaksutaan osittain lapsuuden malleista. Lapsuuden ihmissuhteet antavat pohjan aikuisuuden parisuhteelle. "

Aikuisten kiintymyssuhdemalleja koskevassa luokituksessa erotellaan 1) turvallisesti, 2) takertuvasti, 3) välttelevän pelokkaasti ja 4) välttelevän itseriittoisesti kiintyneet.

On selvää kuin mikä, että turvallisesti kiintyneiden vanhempien myönteinen vaikutus omiin lapsiinsa syntyy helpommin kuin turvattomasti kiintyneen. Turvattomasti kiintyneellä vanhemmalla saattaa olla tavattomia hankaluuksia vanhemmuutensa tiellä, ja se voi myös estää kokonaan lämpimän tunnesiteen muodostamista lapseensa.

Vielä vähän kiintymyssuhdemalleista. Tärkeintä on, että ihminen, pari kykenee tunnistamaan oman sekä toisen kiintymyssuhdemallinsa, ja HYVÄKSYY sen. Turvallisesti kiintynyt hakeutuu usein toisen turvallisesti kiintyneen kumppaniksi. Turvallisesti kiintyneitä on kuitenkin rajatusti liikenteessä, vain puolet ihmisistä. Turvattomasti kiintyneet eivät tee heistä ihmisenä yhtään sen huonompia. He pystyvät myös halutessaan kehittymään turvallisempaan suuntaan. Tämä tarpeellista etenkin ongelmatilanteissa. Turvallisesti kiintyneillä on myös omat pulmansa. Kuten se esimerkiksi, etteivät he aina pysty ymmärtämään toisten (turvattomasti kiintyneet) ihmisten erilaisuutta. Vaan olettavat asioiden olevan puolisolle yhtä itsestään selviä kuin itselle, vielä senkin jälkeen kun kumppani on sanonut ettei näin ole.

yykaakolineli kirjoitti:

"Sinulla on kummallinen, juuri kristallipallon mukainen tekninen käsitys ihmissuhteista. Ihan kuin kaikki elämässä olisi ennalta tiedettävissä. VANHEMPIEN HUOLTAJUUSVASTUU ON VARMASTI TAI PITÄISI OLLA KAIKKIEN VANHEMPIEN TIEDOSSA JA TÄMÄ EI OLE MINUN EIKÄ KRISTALLIPALLON AJATUS TÄMÄ ON FAKTAA, JOSTA USEIN PYRITÄÄN PÄÄSEMÄÄN EROON MITÄ IHMEELLISIMILLÄ SELITYKSILLÄ"

" OLI MITEN OLI HUOLTAJILLA ON VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA"

Lasten huoltajuusvastuun määrittelevät kunkin lapsen vanhemmat itse, et sinä. Tämä on fakta, josta et pääse yli etkä ympäri. Jokaisen lapsen vanhemmat tietävät parhaiten miten heidän lapsensa voivat mahdollisimman hyvin. Melkein jokainen vanhempi myös tietää tuottaako itse tai toinen vanhemmista lapsilleen hyvinvointia - vai pahoinvointia. Joskus vain toinen vanhempi näkee toisen vanhemman tuottavan lapsille pahoinvointia. Tavallista on että se vanhempi - usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen tietää mitä lapsensa tarvitsee, mikä tuottaa hänelle iloa. Miten lasta voi rauhoittaa, miten hänet saa ns. kuriin. Tämäkin on fakta, mutta hyvin henkilökohtainen sellainen. Ei ole olemassa yhtä ainoa oikeaa keinoa ohjata/ kasvattaa lasta. Saman perheen lapsia pitäisi myös kohdella yksilöinä, luoda heihin oma tunnesuhde, se ei toimi yhtenä klönttinä.

Sen onko onnistunut vanhempana näkee viimeistään sitten, kun lapset ovat aikuistuneet. Jos lapset ovat opiskelleet/heillä on ammatti, ystäviä, harrastuksia, ja he pitävät usein oma-aloitteisesti yhteyttä, kertovat tekemisistään, kommelluksistaan (kyseenalaisistakin), avautuvat ongelmistaan ja elämästään yleensä, on vanhempi lapsi tunnesuhde - kasvatus onnistunut.

Lue lisää

"Tavallista on että se vanhempi - usein äiti ja tai isoäiti- jolla on läheinen TUNNEside lapseen tietää mitä lapsensa tarvitsee, mikä tuottaa hänelle iloa. Miten lasta voi rauhoittaa, miten hänet saa ns. kuriin. "

Juuri näin. Lohdutus, rauhoittaminen, ilo, rajat. Näistä muodostuu hyvä tunneside lapseen. Miksei aikuiseenkin. Onnekas on se lapsi, jonka vanhemmilla tai(ja) muilla läheisillä on hyvä sydän. Se luo hyvän ilmapiirin, perheeseen syntyy hyvä pöhinä.

yykaakolineli kirjoitti:

LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA.

Miksi jankutat tätä, koska väite ei pidä paikkaansa? Esimerkkejä elävästä elämästä vaikka kuinka ja paljon. Miksi kiellät sen tosiasian, ettei jokainen vanhempi huolehdi lasten asioista yhdessä (oli eronnut tai ei)?

Mikään laki ei voi määrätä lapsen hyvinvointia.

ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ.

On kumppanin kontrolloimista, eli todellista narsistista itsekkyyttä ajatella näin. Jos yhden vanhemman mielestä lapsi tarvitsee y:tä ja toisen vanhemman mielestä x:ää, on molempien annettava juuri niitä mitä itse katsoo lapsen tarvitsevan, ei pelkästään yytä tai äksää, kuten on "sovittu". Sovittu suluissa sen vuoksi, ettei tunneasioista voi muutenkaan sopia. Jos "sovitaan", että lapsi saa vain jompaa kumpaa, kaventaa sekä luopuvan vanhemman osuutta tunnesiteen luomisessa että lapsen mahdollisuutta saada sitä mitä hän oikeasti tarvitsee.

...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny. Lapsen syntyessä vanhemmilla ei ole hajuakaan siitä millainen lapsi oikeasti on. Ei sitä voi vielä tietääkään, koska vastasyntynyt vauva on uusi ihminen. Tutustuminen häneen kestää vaikka kuinka ja kauan, mutta vähintään kolme neljä ensimmäistä vuotta se on hurjimmillaan. Paljon riippuu myös siitä millaisille vanhemmille, millaiseen perheeseen vauva syntyy. On selvää, että vanhemmilta jää vähemmän aikaa ja energiaa tutustumiseen tutustumiseen neljänteen lapseensa kuin ensimmäiseen. Mitään tunnesuhdetta ei pääse syntymäänkään, jos esim. isä on aina poissa (työ harrastukset...).

Myös vanhemman omat varhaislapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat suurelta osin heidän kykyynsä luoda tunnesuhde, tunneside lapsiinsa.

"Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet muokkaavat ihmisen käsitystä itsestään ja toisiin kohdistuvia odotuksia. Tunteiden säätelyn perusta opitaan lapsuuden ihmissuhteista. Puhumisen ja kuuntelemisen taidot omaksutaan osittain lapsuuden malleista. Lapsuuden ihmissuhteet antavat pohjan aikuisuuden parisuhteelle. "

Aikuisten kiintymyssuhdemalleja koskevassa luokituksessa erotellaan 1) turvallisesti, 2) takertuvasti, 3) välttelevän pelokkaasti ja 4) välttelevän itseriittoisesti kiintyneet.

On selvää kuin mikä, että turvallisesti kiintyneiden vanhempien myönteinen vaikutus omiin lapsiinsa syntyy helpommin kuin turvattomasti kiintyneen. Turvattomasti kiintyneellä vanhemmalla saattaa olla tavattomia hankaluuksia vanhemmuutensa tiellä, ja se voi myös estää kokonaan lämpimän tunnesiteen muodostamista lapseensa.

Lue lisää

LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA.

Miksi jankutat tätä, koska väite ei pidä paikkaansa? Esimerkkejä elävästä elämästä vaikka kuinka ja paljon. Miksi kiellät sen tosiasian, ettei jokainen vanhempi huolehdi lasten asioista yhdessä (oli eronnut tai ei)? MIKSI EIVÄT HOIDA LASTEN ASIOISTA YHDESSÄ, SYY SIIHEN ON VANHEMPIEN KYVYTTÖMYYS SOPI YHTEISISTÄ ASIOISTA HUOLTAJINA. TÄMÄ TAAS JOHTUU NAISTEN JA MIESTEN TAVASTA KOMMUNIKOIDA, JOKA POIKKEAA HUOMATTAVASTI TOISISTAAN.

Mikään laki ei voi määrätä lapsen hyvinvointia. KYLLÄ LAKI MÄÄRITTELEE VANHEMMAT HOLHOOJIKSI, JOIDEN VASTUU ON HUOLEHTIA LASTEN HYVINVOINTI.

ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ.

On kumppanin kontrolloimista, eli todellista narsistista itsekkyyttä ajatella näin. TÄMÄ KOMMENTTI KERTOO VÄÄRISTYNEEN ASENTEESI Jos yhden vanhemman mielestä lapsi tarvitsee y:tä ja toisen vanhemman mielestä x:ää, on molempien annettava juuri niitä mitä itse katsoo lapsen tarvitsevan, ei pelkästään yytä tai äksää, kuten on "sovittu". NÄIN TOIMIMALLA VANHEMMAT AIHEUTTAVAT PALJON VAHINKOA LAPSELLE, TOINEN KIELTÄÄ JA TOINEN SALLII. SAMAA METODIAA KÄYTTÄEN TUTKIA FLINK TEKI KOKEEN KOIRILLA JA OSOITTI MITEN KOIRISTA TULI MIELISAIRAITA. SAMA ON TODETTU TOIMIVAN MYÄS IHMISILLÄ Sovittu suluissa sen vuoksi, ettei tunneasioista voi muutenkaan sopia. OLET SEKOITTANUT FAKTAN JA RATSASTAT TUNNE SANALLA, YKSIN TUNTEELLA IHMISEN ELÄMÄSTÄ TULEE HELVETTIÄ, KOSKA TOIMINTASI EI OLE MITENKÄÄN ENNUSTETTAVISSA, Jos "sovitaan", että lapsi saa vain jompaa kumpaa, kaventaa sekä luopuvan vanhemman osuutta tunnesiteen luomisessa että lapsen mahdollisuutta saada sitä mitä hän oikeasti tarvitsee. OLET TÄYSIN VÄÄRILLÄ RAITEILLA

...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny. Lapsen syntyessä vanhemmilla ei ole hajuakaan siitä millainen lapsi oikeasti on. MITÄ TARKOITAT TUNNESITEELLÄ, YMMÄRRÄMME VARMASTI SANAN ERITAVALLA
Ei sitä voi vielä tietääkään, koska vastasyntynyt vauva on uusi ihminen. Tutustuminen häneen kestää vaikka kuinka ja kauan, mutta vähintään kolme neljä ensimmäistä vuotta se on hurjimmillaan. MINÄ KIRJOITAN KOKEMUKSESTA, OLEN KASVATTANUT LAPSET TÄYSIKÄISIKSI. LAPSET OVAT AINA YKSILÖITÄ KUTEN VANHEMMATKIN, TOINEN TULEE JUTTUUN PAREMMIN ÄIDIN KANSSA JA TOINEN ISÄN.

Paljon riippuu myös siitä millaisille vanhemmille, millaiseen perheeseen vauva syntyy. On selvää, että vanhemmilta jää vähemmän aikaa ja energiaa tutustumiseen tutustumiseen neljänteen lapseensa kuin ensimmäiseen. Mitään tunnesuhdetta ei pääse syntymäänkään, jos esim. isä on aina poissa (työ harrastukset...). SINULLA EI VARMASTI OLE OMIA LAPSIA.

Myös vanhemman omat varhaislapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat suurelta osin heidän kykyynsä luoda tunnesuhde, tunneside lapsiinsa.

ON TURHA SYYTELLÄ MUITA AINA, JOKAISEN VANHEMMAN ON HUOLEHDITTAVA LASTEN HYVINVOINNISTA

y15 kirjoitti:

LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA.

Miksi jankutat tätä, koska väite ei pidä paikkaansa? Esimerkkejä elävästä elämästä vaikka kuinka ja paljon. Miksi kiellät sen tosiasian, ettei jokainen vanhempi huolehdi lasten asioista yhdessä (oli eronnut tai ei)? MIKSI EIVÄT HOIDA LASTEN ASIOISTA YHDESSÄ, SYY SIIHEN ON VANHEMPIEN KYVYTTÖMYYS SOPI YHTEISISTÄ ASIOISTA HUOLTAJINA. TÄMÄ TAAS JOHTUU NAISTEN JA MIESTEN TAVASTA KOMMUNIKOIDA, JOKA POIKKEAA HUOMATTAVASTI TOISISTAAN.

Mikään laki ei voi määrätä lapsen hyvinvointia. KYLLÄ LAKI MÄÄRITTELEE VANHEMMAT HOLHOOJIKSI, JOIDEN VASTUU ON HUOLEHTIA LASTEN HYVINVOINTI.

ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ.

On kumppanin kontrolloimista, eli todellista narsistista itsekkyyttä ajatella näin. TÄMÄ KOMMENTTI KERTOO VÄÄRISTYNEEN ASENTEESI Jos yhden vanhemman mielestä lapsi tarvitsee y:tä ja toisen vanhemman mielestä x:ää, on molempien annettava juuri niitä mitä itse katsoo lapsen tarvitsevan, ei pelkästään yytä tai äksää, kuten on "sovittu". NÄIN TOIMIMALLA VANHEMMAT AIHEUTTAVAT PALJON VAHINKOA LAPSELLE, TOINEN KIELTÄÄ JA TOINEN SALLII. SAMAA METODIAA KÄYTTÄEN TUTKIA FLINK TEKI KOKEEN KOIRILLA JA OSOITTI MITEN KOIRISTA TULI MIELISAIRAITA. SAMA ON TODETTU TOIMIVAN MYÄS IHMISILLÄ Sovittu suluissa sen vuoksi, ettei tunneasioista voi muutenkaan sopia. OLET SEKOITTANUT FAKTAN JA RATSASTAT TUNNE SANALLA, YKSIN TUNTEELLA IHMISEN ELÄMÄSTÄ TULEE HELVETTIÄ, KOSKA TOIMINTASI EI OLE MITENKÄÄN ENNUSTETTAVISSA, Jos "sovitaan", että lapsi saa vain jompaa kumpaa, kaventaa sekä luopuvan vanhemman osuutta tunnesiteen luomisessa että lapsen mahdollisuutta saada sitä mitä hän oikeasti tarvitsee. OLET TÄYSIN VÄÄRILLÄ RAITEILLA

...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny. Lapsen syntyessä vanhemmilla ei ole hajuakaan siitä millainen lapsi oikeasti on. MITÄ TARKOITAT TUNNESITEELLÄ, YMMÄRRÄMME VARMASTI SANAN ERITAVALLA
Ei sitä voi vielä tietääkään, koska vastasyntynyt vauva on uusi ihminen. Tutustuminen häneen kestää vaikka kuinka ja kauan, mutta vähintään kolme neljä ensimmäistä vuotta se on hurjimmillaan. MINÄ KIRJOITAN KOKEMUKSESTA, OLEN KASVATTANUT LAPSET TÄYSIKÄISIKSI. LAPSET OVAT AINA YKSILÖITÄ KUTEN VANHEMMATKIN, TOINEN TULEE JUTTUUN PAREMMIN ÄIDIN KANSSA JA TOINEN ISÄN.

Paljon riippuu myös siitä millaisille vanhemmille, millaiseen perheeseen vauva syntyy. On selvää, että vanhemmilta jää vähemmän aikaa ja energiaa tutustumiseen tutustumiseen neljänteen lapseensa kuin ensimmäiseen. Mitään tunnesuhdetta ei pääse syntymäänkään, jos esim. isä on aina poissa (työ harrastukset...). SINULLA EI VARMASTI OLE OMIA LAPSIA.

Myös vanhemman omat varhaislapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat suurelta osin heidän kykyynsä luoda tunnesuhde, tunneside lapsiinsa.

ON TURHA SYYTELLÄ MUITA AINA, JOKAISEN VANHEMMAN ON HUOLEHDITTAVA LASTEN HYVINVOINNISTA

Lue lisää

Haloo. Syyttäminen on aivan turhaa eikä sitä esim tässä ketjussa juurikaan ole ilmennyt (ihme). Todellisessa elämässä kuitenkaan lasten hyvinvoinnista ei huolehdi aina molemmat vanhemmat. Johtuu mistä tahansa. Samoin kautta aikain ja edelleen lapsia on kasvatettu molemmat vanhemmat henkilökohtaisesti. Niin pitää ollakin, jotta lapsi tietää mistä ihmissuhteissa on kysymys. Erilaisuuden hyväksymisestä. Myös vanhempien, joka on erinomainen eväs pikkuihmisen elämän taipaleelle.

yykaakolineli kirjoitti:

LAPSELLA ON ISÄ JA ÄITI JOTKA HUOLEHTIVAT HÄNEN ASIOISTA, SIIS YHDESSÄ OLI SITTEN ERONNUT TAI AVIOLIITOSSA.

Miksi jankutat tätä, koska väite ei pidä paikkaansa? Esimerkkejä elävästä elämästä vaikka kuinka ja paljon. Miksi kiellät sen tosiasian, ettei jokainen vanhempi huolehdi lasten asioista yhdessä (oli eronnut tai ei)?

Mikään laki ei voi määrätä lapsen hyvinvointia.

ON ITSEKÄSTÄ KUVITELLA ETTÄ YKSIN TIETÄISI MITÄ LAPSI TARVITSEE, NÄISTÄ ASIOISTA VANHEMPIEN OLISI YHDESSÄ PÄÄTETTÄVÄ.

On kumppanin kontrolloimista, eli todellista narsistista itsekkyyttä ajatella näin. Jos yhden vanhemman mielestä lapsi tarvitsee y:tä ja toisen vanhemman mielestä x:ää, on molempien annettava juuri niitä mitä itse katsoo lapsen tarvitsevan, ei pelkästään yytä tai äksää, kuten on "sovittu". Sovittu suluissa sen vuoksi, ettei tunneasioista voi muutenkaan sopia. Jos "sovitaan", että lapsi saa vain jompaa kumpaa, kaventaa sekä luopuvan vanhemman osuutta tunnesiteen luomisessa että lapsen mahdollisuutta saada sitä mitä hän oikeasti tarvitsee.

...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny. Lapsen syntyessä vanhemmilla ei ole hajuakaan siitä millainen lapsi oikeasti on. Ei sitä voi vielä tietääkään, koska vastasyntynyt vauva on uusi ihminen. Tutustuminen häneen kestää vaikka kuinka ja kauan, mutta vähintään kolme neljä ensimmäistä vuotta se on hurjimmillaan. Paljon riippuu myös siitä millaisille vanhemmille, millaiseen perheeseen vauva syntyy. On selvää, että vanhemmilta jää vähemmän aikaa ja energiaa tutustumiseen tutustumiseen neljänteen lapseensa kuin ensimmäiseen. Mitään tunnesuhdetta ei pääse syntymäänkään, jos esim. isä on aina poissa (työ harrastukset...).

Myös vanhemman omat varhaislapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat suurelta osin heidän kykyynsä luoda tunnesuhde, tunneside lapsiinsa.

"Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet muokkaavat ihmisen käsitystä itsestään ja toisiin kohdistuvia odotuksia. Tunteiden säätelyn perusta opitaan lapsuuden ihmissuhteista. Puhumisen ja kuuntelemisen taidot omaksutaan osittain lapsuuden malleista. Lapsuuden ihmissuhteet antavat pohjan aikuisuuden parisuhteelle. "

Aikuisten kiintymyssuhdemalleja koskevassa luokituksessa erotellaan 1) turvallisesti, 2) takertuvasti, 3) välttelevän pelokkaasti ja 4) välttelevän itseriittoisesti kiintyneet.

On selvää kuin mikä, että turvallisesti kiintyneiden vanhempien myönteinen vaikutus omiin lapsiinsa syntyy helpommin kuin turvattomasti kiintyneen. Turvattomasti kiintyneellä vanhemmalla saattaa olla tavattomia hankaluuksia vanhemmuutensa tiellä, ja se voi myös estää kokonaan lämpimän tunnesiteen muodostamista lapseensa.

Lue lisää

"...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny."

Jos tunnesiteen ajattelee tulevan automaattisesti heti lapsen syntymän jälkeen voi olla varma siitä, ettei näe lastaan oman itsenään, sellaisena kuin tämä on vaan sellaisena millainen itse toivoisi lapsen olevan.

Lapsi kehittyy valtavasti muutamana ensimmäisenä ikävuotenaan. Vielä aikuistuttuaankin. Myös vanhemmat kehittyvät. Jotkut kehittyvät, jotkut ei. Monet toiseen suuntaan kuin lapsensa, tai lapset täysin eri suuntaan kuin vanhempansa. Itse olen pohdiskellut mikä mahtaisi olla sellainen syy, jotta katkaisisin välit lapseen. Varmaan jokin sellainen syy, joka olisi täysin omien arvojeni vastainen. Ei voi tietää.

6666 kirjoitti:

Haloo. Syyttäminen on aivan turhaa eikä sitä esim tässä ketjussa juurikaan ole ilmennyt (ihme). Todellisessa elämässä kuitenkaan lasten hyvinvoinnista ei huolehdi aina molemmat vanhemmat. Johtuu mistä tahansa. Samoin kautta aikain ja edelleen lapsia on kasvatettu molemmat vanhemmat henkilökohtaisesti. Niin pitää ollakin, jotta lapsi tietää mistä ihmissuhteissa on kysymys. Erilaisuuden hyväksymisestä. Myös vanhempien, joka on erinomainen eväs pikkuihmisen elämän taipaleelle.

Lue lisää

Haloo. Syyttäminen on aivan turhaa eikä sitä esim tässä ketjussa juurikaan ole ilmennyt (ihme).

Todellisessa elämässä kuitenkaan lasten hyvinvoinnista ei huolehdi aina molemmat vanhemmat.
MUTTA HUOLTAJANVASTUU ON MOLEMMILLA, USEI TOISELLA ON NIIN VOIMAKAS MIELIPIDE ETTÄ LASTEN HYVINVOINNIN VUOKSI KANNATTAA VAIETA, OIKEINHAN SE EI OLE MUTTA MELKO YLEINEN KÄYTÄNTÄ MIEHILLÄ, ETTÄ SELVITÄÄN JOTENKIN ELÄMÄSTÄ.
Samoin kautta aikain ja edelleen lapsia on kasvatettu molemmat vanhemmat henkilökohtaisesti.
LASTEN KASVATUKSESSA ON TÄRKEINTÄ ETTÄ VANHEMMAT OVAT SAMASSA LINJASSA, JOS YHTEISTÄ LINJAA EI OLE, LAPSET NOPEASTI PELAAVAT VANHEMMILLA. TÄMÄN TIEDÄN KOKEMUKSESTA JA SAMAA MIELTÄ OVAT ASIANTUNTIAT, IKÄVÄ KYLLÄ.

Niin pitää ollakin, jotta lapsi tietää mistä ihmissuhteissa on kysymys. SEKOITAT LAPSET JA AIKUISET TODELLA PAHAST, LAPSI HARJOITTELEE VASTA MITÄ IHMISUHTEET OVAT JA MITEN TOIMITAAN IHMISTEN KANSSA, LASTA EI VOI VELVOITTAA YMMÄRTÄMÄÄN KAIKKIA AIKUISTE KIEMUROITA. Erilaisuuden hyväksymisestä. TÄTÄHÄN VANHEMMAT PITÄISI OPETTAVAT LAPSILLEEN Myös vanhempien, joka on erinomainen eväs pikkuihmisen elämän taipaleelle.

PITÄISIKÖ VANHEMMUUTEEN JÄRJESTÄÄ TESTI ETTÄ ON KYKENEVÄ TOIMIMAAN HOLHOOJANA

6666 kirjoitti:

"...TÄMÄ TULEE AUTOMAATTISESTI KUN LAPSI SYNTYY

Johan vitsin murjaisit, mutta täysin väärässä kohdassa. Lapsen syntyessä ei tunnesuhde todellakaan synny."

Jos tunnesiteen ajattelee tulevan automaattisesti heti lapsen syntymän jälkeen voi olla varma siitä, ettei näe lastaan oman itsenään, sellaisena kuin tämä on vaan sellaisena millainen itse toivoisi lapsen olevan.

Lapsi kehittyy valtavasti muutamana ensimmäisenä ikävuotenaan. Vielä aikuistuttuaankin. Myös vanhemmat kehittyvät. Jotkut kehittyvät, jotkut ei. Monet toiseen suuntaan kuin lapsensa, tai lapset täysin eri suuntaan kuin vanhempansa. Itse olen pohdiskellut mikä mahtaisi olla sellainen syy, jotta katkaisisin välit lapseen. Varmaan jokin sellainen syy, joka olisi täysin omien arvojeni vastainen. Ei voi tietää.

Lue lisää

Lapsi kehittyy valtavasti muutamana ensimmäisenä ikävuotenaan. Vielä aikuistuttuaankin. Myös vanhemmat kehittyvät. Jotkut kehittyvät, jotkut ei. Monet toiseen suuntaan kuin lapsensa, ON SAMA MIHIN SUUNTAAN KASVAA VANHEMMILLA ON LAINMUKAAN HUOLTAJAN VASTUU LAPSISTA 18 IKÄVUOTEEN SAAKKA, SITÄ EI VOI ULKOISTAA tai lapset täysin eri suuntaan kuin vanhempansa. Itse olen pohdiskellut mikä mahtaisi olla sellainen syy, jotta katkaisisin välit lapseen. Varmaan jokin sellainen syy, joka olisi täysin omien arvojeni vastainen. Ei voi tietää.

MIKSI IHMEESSA PITÄÄ HANKKIA LAPSIA JOS EI HYVÄKSU MYÖS HUOLTAJUUSVASTUUTA JOKA TULEE LAPSISTA, IHAN KUIN SE OLISI JOTENKIN OMA VALINTA OTTAAKO VASTUUN VAI EI.

y15 kirjoitti:

Lapsi kehittyy valtavasti muutamana ensimmäisenä ikävuotenaan. Vielä aikuistuttuaankin. Myös vanhemmat kehittyvät. Jotkut kehittyvät, jotkut ei. Monet toiseen suuntaan kuin lapsensa, ON SAMA MIHIN SUUNTAAN KASVAA VANHEMMILLA ON LAINMUKAAN HUOLTAJAN VASTUU LAPSISTA 18 IKÄVUOTEEN SAAKKA, SITÄ EI VOI ULKOISTAA tai lapset täysin eri suuntaan kuin vanhempansa. Itse olen pohdiskellut mikä mahtaisi olla sellainen syy, jotta katkaisisin välit lapseen. Varmaan jokin sellainen syy, joka olisi täysin omien arvojeni vastainen. Ei voi tietää.

MIKSI IHMEESSA PITÄÄ HANKKIA LAPSIA JOS EI HYVÄKSU MYÖS HUOLTAJUUSVASTUUTA JOKA TULEE LAPSISTA, IHAN KUIN SE OLISI JOTENKIN OMA VALINTA OTTAAKO VASTUUN VAI EI.

Lue lisää

IHAN KUIN SE OLISI JOTENKIN OMA VALINTA OTTAAKO VASTUUN VAI EI.

Olet ihan höpsö. Sehän on oma valinta tai sopimus. Miksi asia harmittaa sinua? Miksi et osaa peilata nykylasten asemaa yhtään edes lähimenneisyyteen? Vielä 70-luvulla oli tosi harvinaista että isät missään muodossa vastasivat lapsistaan muuten paitsi elatuksen muodossa. Erossa lapset menivät aina äidilleen, automaattisesti. Lapset tapasivat isäänsä niinikään sovitusti - eivät kuitenkaan yhtä usein kuin nykyisin. Jotkut isät eivät edes tavanneet lapsiaan.

Sukulaiseni äiti kuoli synnytykseen sota-aikana. Lapsi annettiin adoptioon, ei puhettakaan, ei mitään mahdollisuutta, että hänen isänsä olisi kasvattanut lapsen eli ottanut lapsestaan vastuun. Ei niin, että isä olisi pelännyt vastuuta, vaan niin, ettei hänellä ollut riittäviä edellytyksiä lapsen huolenpitoon. Hän oli vielä rintamalla. Nykyisin ei olla onneksi enää rintamalla, mutta siihen verrattavissa on esim. isän työ, joka vaatii jatkuvaa matkustelua tai muuten vaan poissaoloa, epäsäännöllisiä työaikoja. Tai muuttoa ulkomaille. On hyvin ymmärrettävää, ettei isä voi kantaa vastuuta lapsestaan silloinkaan, kun on muuten estynyt, esim. terveyssyistä, joihin lasken myös haluttomuuden ottaa vastuuta. Lapsen kannalta on parempi, että häntä hoitaa sellainen aikuinen joka haluaa hoitaa lasta. Miksi sinun on niin vaikea ymmärtää tätä? Ihmistä ei voi pakottaa vastuuseen, tai vaikka voisi pakottaakin, niin se ei anna mitään hyvää lapselle.

Olen kantanut oman vastuuni lapsistani yksin. Niin avioliiton aikana kuin sen jälkeenkin. Eron jälkeen oli kuitenkin paljon helpompaa olla rehellisesti yksinhuoltaja. Isoäitini jäi leskeksi kahdeksan lapsen kanssa. Hänkin siis kantoi vastuun yksin, kuten tuhannet muut lesket. Ennen myöskin lapsia vain syntyi, se ei ollut valinta. Eikä ole aina vieläkään. Syntyvyys on silti laskussa. Ainoastaan maahanmuuttajat kaunistavat syntyvyystilastoja.

hkghkhgkf kirjoitti:

IHAN KUIN SE OLISI JOTENKIN OMA VALINTA OTTAAKO VASTUUN VAI EI.

Olet ihan höpsö. Sehän on oma valinta tai sopimus. Miksi asia harmittaa sinua? Miksi et osaa peilata nykylasten asemaa yhtään edes lähimenneisyyteen? Vielä 70-luvulla oli tosi harvinaista että isät missään muodossa vastasivat lapsistaan muuten paitsi elatuksen muodossa. Erossa lapset menivät aina äidilleen, automaattisesti. Lapset tapasivat isäänsä niinikään sovitusti - eivät kuitenkaan yhtä usein kuin nykyisin. Jotkut isät eivät edes tavanneet lapsiaan.

Sukulaiseni äiti kuoli synnytykseen sota-aikana. Lapsi annettiin adoptioon, ei puhettakaan, ei mitään mahdollisuutta, että hänen isänsä olisi kasvattanut lapsen eli ottanut lapsestaan vastuun. Ei niin, että isä olisi pelännyt vastuuta, vaan niin, ettei hänellä ollut riittäviä edellytyksiä lapsen huolenpitoon. Hän oli vielä rintamalla. Nykyisin ei olla onneksi enää rintamalla, mutta siihen verrattavissa on esim. isän työ, joka vaatii jatkuvaa matkustelua tai muuten vaan poissaoloa, epäsäännöllisiä työaikoja. Tai muuttoa ulkomaille. On hyvin ymmärrettävää, ettei isä voi kantaa vastuuta lapsestaan silloinkaan, kun on muuten estynyt, esim. terveyssyistä, joihin lasken myös haluttomuuden ottaa vastuuta. Lapsen kannalta on parempi, että häntä hoitaa sellainen aikuinen joka haluaa hoitaa lasta. Miksi sinun on niin vaikea ymmärtää tätä? Ihmistä ei voi pakottaa vastuuseen, tai vaikka voisi pakottaakin, niin se ei anna mitään hyvää lapselle.

Olen kantanut oman vastuuni lapsistani yksin. Niin avioliiton aikana kuin sen jälkeenkin. Eron jälkeen oli kuitenkin paljon helpompaa olla rehellisesti yksinhuoltaja. Isoäitini jäi leskeksi kahdeksan lapsen kanssa. Hänkin siis kantoi vastuun yksin, kuten tuhannet muut lesket. Ennen myöskin lapsia vain syntyi, se ei ollut valinta. Eikä ole aina vieläkään. Syntyvyys on silti laskussa. Ainoastaan maahanmuuttajat kaunistavat syntyvyystilastoja.

Lue lisää

Jälleen tarkoitushakuisesti pätkit tekstia ja vastaat pätlittyihin teksteihin . SAIRASTA

MIKSI IHMEESSA PITÄÄ HANKKIA LAPSIA JOS EI HYVÄKSU MYÖS HUOLTAJUUSVASTUUTA JOKA TULEE LAPSISTA, IHAN KUIN SE OLISI JOTENKIN OMA VALINTA OTTAAKO VASTUUN VAI EI.

Jälleen viesti muuttuu kun se näytetään kokonaisena.

y15 kirjoitti:

Taas provosoiva, mielikuvitusesimerkki aiheesta "avioliitto kertakäyttöhyödykkeenä". Nähdään yksi ainoa, omasta hatusta vedetty asia, jota ei ole oikeasti tapahtunut kenellekään. TARKOITUS OLIKIN PROVOSOIDA KOSKA AVIOEROJEN MÄÄRÄ KASVAA HUIMASTI JA LASTEN PAHOINVOINTI SAMASSA SUHTEESSA Esimerkistäsi tulee todellinen ainoastaan silloin, kun joku kertoo oman elämänsä tosiasiana "Menin avioliittoon, jota pidän kertakäyttöhyödykkeenä. Erosinkin heti kun löysin paremman". HALUAN NOSTAA TODELLISIA ASIOITA ESIIN, KOSKA ONGELMIA VÄHÄTELLÄÄN.

En ole kuullut kenenkään koskaan sanovan näin. Jokainen joka astuu avioliiton satamaan (näin ajatellaan myös seurustelusuhteessa tai avoliitossa), ei ajattele eroavansa, vaan pysyvänsä yhdessä elämän loppuun asti. Mutta suhteen alkuvuosina ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tulleessaan ja vie mennessään. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, joka kertoisi tulevaisuuden (onneksi). On mentävä vain eteenpäin päivä kerrallansa,

RIITAISTEN EROJEN AIHEUTTAMIA ONGELMIA KORJATAAN USEIN VUOSIA, JOPA VUOSIKYMMENIÄ. TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN KRISTALLIPALLON JUTTU VAAN VANHEMPIEN LAINMUKAINEN HUOLTAJAN VASTUU, JOHON OVAT SITOUTUNEET KUN LAPSIA OVAT HANKKINEET. TÄTÄ ON VASTUUTONTA YRITTÄÄ VESITTÄÄ, KOSKA LAKI ON TEHTY LASTEN HYVINVOINNIN TAKAAMISEKSI. Yksikään lapsi ei voi vaikuttaa syntymäänsä, sen päätöksen tekevät aina vanhemmat ja tämän vuoksi vanhemmilla on moraalinen vastuu lapsistaan.

kuten virressä 338 lauletaan:

"Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen."

Vaikka harvoin käyn kirkossa, en ole kovin uskonnollinen, niin tuo virsi sisältää perusasiat. Elämä on tässä ja nyt, iloineen ja murheieen, kuormineen ja levon hetkineen. Luottamus siihen, että asioista selvitään, mitä tahansa päivä, ja seuraava tuokin tullessansa.

Sinulla on kummallinen, juuri kristallipallon mukainen tekninen käsitys ihmissuhteista. Ihan kuin kaikki elämässä olisi ennalta tiedettävissä. VANHEMPIEN HUOLTAJUUSVASTUU ON VARMASTI TAI PITÄISI OLLA KAIKKIEN VANHEMPIEN TIEDOSSA JA TÄMÄ EI OLE MINUN EIKÄ KRISTALLIPALLON AJATUS TÄMÄ ON FAKTAA, JOSTA USEIN PYRITÄÄN PÄÄSEMÄÄN EROON MITÄ IHMEELLISIMILLÄ SELITYKSILLÄ Näin ei kuitenkaan ole. On otettava vastaan se mitä ikinä tuleekin vastaan, eli hyväksyttävät tosiasiat. KYLLÄ HUOLTAJILLA ON LAINMUKAAN VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA

Lapset myös ovat myös herran lahja :), niitä ei "hankinta". Kun lapsia saadaan, ne syntyvät, niin sekin on hetki kerrallansa, sen hetkinen tilanne. OLI MITEN OLI HUOLTAJILLA ON VASTUU LASTEN HYVINVOINNISTA


Me kirjoitamme asioista täysin eritavalla, syyllistät minua ilman että tiedät mitä oikeasti tarkoitan, jos kirjoitat kummallisesta teknisestä käsityksestä ihmisuhteissa KERRO MISTÄ TÄMMÖINEN KIRJOITUS ON TULLUT MIELEE. (kopioi tekstin kohta mistä tämä asia tulee ilmi, muuten väitteesi on pelkästään sinun omaa mielikuvitusta)

Ole se ensimmäinen ketä kykenee perustelemaan väitteensä, niin pääsemme eteenpäin miesten ja naisten välisessä keskustelussa. Tiedän melko hyvin eroavaisuuksista ja niiden tuomista ongelmista, mutta asioissa ei koskaan päästä eteenpäin ellei kyetä keskustelemaan rehellisesti siitä mistä nainen/mies oikeasti tarkoitti. Karrikoiden voisi sanoa että nainen kirjoittaa miltä tuntu ja mies miten tapahtuu, siinä on melkoinen ero, tämän yhtälön toimiminen vaatii avointa kommunikointia sekä erillaisuuden hyväksymistä.

Lue lisää

"TARKOITUS OLIKIN PROVOSOIDA KOSKA AVIOEROJEN MÄÄRÄ KASVAA HUIMASTI"

Ei kasva. Avioerojen määrä on ollut hyvin vakaasti samalla tasolla koko 2000-luvun. Itse asiassa se on pysynyt muutaman tuhannen tarkkudella samana vuodesta 1988.

https://www.stat.fi/til/ssaaty/2016/ssaaty_2016_2017-04-20_tau_001_fi.html

Ihmisten välinen keskustelu ja vuorovaikutus ei suju, kun aloitukset ovat tätä luokkaa. SIIS ET HALUA VASTATA KUN KYSYMYS ON VÄÄRIN ASETETTU SINULLE Ajattelet mielessäsi muiden tuntemattomien ihmisten elämässä tapahtuvan jotain EN AJATTELE VAAN KYSYN KOSKA KOMMENTEISSA SITÄ EI KERROTA - ja vaadit siihen toisilta selityksiä. EN VAADI VAAN PYYDÄN TARKENNUKSIA KUN SITÄ TEKSTISTÄ SE OLE ILMOITETTU Kuten tässä avioliitosta kertakäyttö hyödykkeenä. En ole kuullut kenenkään pitävän avioliittoa kertakäyttöhyödykkeenä. Vaikka joku solmisi 10 avioliittoa, niin sehän ei meille, sinulle tai minulle mitään kuulu. Heidän asiansa. LASTEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE Emme voi vaikuttaa siihen mitä muut tekevät. LASTEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE, JOS VANHEMMAT EIVÄT SIIHEN KYKENE TULEE VIRANOMAISET APUUN JA LÄHES AINA ILMOITTAJA ON PERHEEN ULKOPUOLINEN HENKILÖ. Siitä huolimatta että heillä olisi lapsia. Lapsilla menee myös huonoiten silloin, kun vanhemmat eivät tajua erota, vaan roikkuvat toisissaan epäterveistä syistä. Vanhempien resurssit (mm. tasapainoinen tunne-elämä, ongelmien ratkaisutaito) ja voimavarat (mm. riittävät lepo, terveys, sosiaaliset suhteet) ovat oleellinen osa lasten elämää ja hyvinvointia. Mikäli ne puuttuvat, eivät vanhemmat voi hyvin, joten ei lapsetkaan voi hyvin. Normaalia on kuitenkin, että suurissa muutoksissa ja kriiseissä on vaikeaa. Jokainen (myös lapset) kohtaa ja käsittelee asiat omalla tavallaan, ja tsädäm, tämän jälkeen helpottaa , voidaan paremmin, iloitaan taas elämästä.

MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN.

On turha syyttää aina kohtaloa, kyllä jokaisella on avaimet omissa käsissä.

y15 kirjoitti:

Ihmisten välinen keskustelu ja vuorovaikutus ei suju, kun aloitukset ovat tätä luokkaa. SIIS ET HALUA VASTATA KUN KYSYMYS ON VÄÄRIN ASETETTU SINULLE Ajattelet mielessäsi muiden tuntemattomien ihmisten elämässä tapahtuvan jotain EN AJATTELE VAAN KYSYN KOSKA KOMMENTEISSA SITÄ EI KERROTA - ja vaadit siihen toisilta selityksiä. EN VAADI VAAN PYYDÄN TARKENNUKSIA KUN SITÄ TEKSTISTÄ SE OLE ILMOITETTU Kuten tässä avioliitosta kertakäyttö hyödykkeenä. En ole kuullut kenenkään pitävän avioliittoa kertakäyttöhyödykkeenä. Vaikka joku solmisi 10 avioliittoa, niin sehän ei meille, sinulle tai minulle mitään kuulu. Heidän asiansa. LASTEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE Emme voi vaikuttaa siihen mitä muut tekevät. LASTEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE, JOS VANHEMMAT EIVÄT SIIHEN KYKENE TULEE VIRANOMAISET APUUN JA LÄHES AINA ILMOITTAJA ON PERHEEN ULKOPUOLINEN HENKILÖ. Siitä huolimatta että heillä olisi lapsia. Lapsilla menee myös huonoiten silloin, kun vanhemmat eivät tajua erota, vaan roikkuvat toisissaan epäterveistä syistä. Vanhempien resurssit (mm. tasapainoinen tunne-elämä, ongelmien ratkaisutaito) ja voimavarat (mm. riittävät lepo, terveys, sosiaaliset suhteet) ovat oleellinen osa lasten elämää ja hyvinvointia. Mikäli ne puuttuvat, eivät vanhemmat voi hyvin, joten ei lapsetkaan voi hyvin. Normaalia on kuitenkin, että suurissa muutoksissa ja kriiseissä on vaikeaa. Jokainen (myös lapset) kohtaa ja käsittelee asiat omalla tavallaan, ja tsädäm, tämän jälkeen helpottaa , voidaan paremmin, iloitaan taas elämästä.

MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN.

On turha syyttää aina kohtaloa, kyllä jokaisella on avaimet omissa käsissä.

Lue lisää

Ihmisten välinen keskustelu ja vuorovaikutus ei suju, kun aloitukset ovat tätä luokkaa. SIIS ET HALUA VASTATA KUN KYSYMYS ON VÄÄRIN ASETETTU SINULLE

Nimenomaan väärin aseteltu kysymys siinä mielessä, että siihen on mahdotonta vastata. Kuten jo vastasin "En ole havainnut tällaista tapahtuvan. Jos havaitsisinkin, niin voinko vaikuttaa siihen mitä on jo tapahtunut? En. "

"On turha syyttää aina kohtaloa, kyllä jokaisella on avaimet omissa käsissä. "

Kuka on syyttänyt kohtaloa? Jokaisen elämä on monen eri osatekijän sekalainen kokonaisuus. Usein ei mene niin kuin toivoo ja ajattelee. Elämässä mikään ei ole varmaa paitsi muutos. Sekä se, että mitään jo tapahtunutta ei voi muuttaa miksikään. Se mikä on tapahtunut, se on tapahtunut.

viisausasuueiasu kirjoitti:

Ihmisten välinen keskustelu ja vuorovaikutus ei suju, kun aloitukset ovat tätä luokkaa. SIIS ET HALUA VASTATA KUN KYSYMYS ON VÄÄRIN ASETETTU SINULLE

Nimenomaan väärin aseteltu kysymys siinä mielessä, että siihen on mahdotonta vastata. Kuten jo vastasin "En ole havainnut tällaista tapahtuvan. Jos havaitsisinkin, niin voinko vaikuttaa siihen mitä on jo tapahtunut? En. "

"On turha syyttää aina kohtaloa, kyllä jokaisella on avaimet omissa käsissä. "

Kuka on syyttänyt kohtaloa? Jokaisen elämä on monen eri osatekijän sekalainen kokonaisuus. Usein ei mene niin kuin toivoo ja ajattelee. Elämässä mikään ei ole varmaa paitsi muutos. Sekä se, että mitään jo tapahtunutta ei voi muuttaa miksikään. Se mikä on tapahtunut, se on tapahtunut.

Lue lisää

Miksi kommentoit useilla nimimerkeillä samanaiksisesti ja sekoitat 24 palstan toimintaa

y15 kirjoitti:

Miksi kommentoit useilla nimimerkeillä samanaiksisesti ja sekoitat 24 palstan toimintaa

Sinäkö et sekoita 24 palstan toimintaa? Vastailet myös muilla nimimerkeillä.

y15 kirjoitti:

Ihmisten välinen keskustelu ja vuorovaikutus ei suju, kun aloitukset ovat tätä luokkaa. SIIS ET HALUA VASTATA KUN KYSYMYS ON VÄÄRIN ASETETTU SINULLE Ajattelet mielessäsi muiden tuntemattomien ihmisten elämässä tapahtuvan jotain EN AJATTELE VAAN KYSYN KOSKA KOMMENTEISSA SITÄ EI KERROTA - ja vaadit siihen toisilta selityksiä. EN VAADI VAAN PYYDÄN TARKENNUKSIA KUN SITÄ TEKSTISTÄ SE OLE ILMOITETTU Kuten tässä avioliitosta kertakäyttö hyödykkeenä. En ole kuullut kenenkään pitävän avioliittoa kertakäyttöhyödykkeenä. Vaikka joku solmisi 10 avioliittoa, niin sehän ei meille, sinulle tai minulle mitään kuulu. Heidän asiansa. LASTEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE Emme voi vaikuttaa siihen mitä muut tekevät. LASTEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE, JOS VANHEMMAT EIVÄT SIIHEN KYKENE TULEE VIRANOMAISET APUUN JA LÄHES AINA ILMOITTAJA ON PERHEEN ULKOPUOLINEN HENKILÖ. Siitä huolimatta että heillä olisi lapsia. Lapsilla menee myös huonoiten silloin, kun vanhemmat eivät tajua erota, vaan roikkuvat toisissaan epäterveistä syistä. Vanhempien resurssit (mm. tasapainoinen tunne-elämä, ongelmien ratkaisutaito) ja voimavarat (mm. riittävät lepo, terveys, sosiaaliset suhteet) ovat oleellinen osa lasten elämää ja hyvinvointia. Mikäli ne puuttuvat, eivät vanhemmat voi hyvin, joten ei lapsetkaan voi hyvin. Normaalia on kuitenkin, että suurissa muutoksissa ja kriiseissä on vaikeaa. Jokainen (myös lapset) kohtaa ja käsittelee asiat omalla tavallaan, ja tsädäm, tämän jälkeen helpottaa , voidaan paremmin, iloitaan taas elämästä.

MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN.

On turha syyttää aina kohtaloa, kyllä jokaisella on avaimet omissa käsissä.

Lue lisää

"MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN."

Muistutan jokaisen vanhemman olevan entinen lapsi. Jokaisella meistä on omat ongelmamme, kukaan ei ole välttynyt jonkinmoiselta kärsimykseltä lapsuuden perheessään, eikä se ole tarkoituskaan. Kärsimys on usein ainoa mahdollisuus kehittyä rutkasti. Sitä ei tarvitse pelätä.

PS. myöskään vanhempia ei pidä syytellä.

6666 kirjoitti:

"MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN."

Muistutan jokaisen vanhemman olevan entinen lapsi. Jokaisella meistä on omat ongelmamme, kukaan ei ole välttynyt jonkinmoiselta kärsimykseltä lapsuuden perheessään, eikä se ole tarkoituskaan. Kärsimys on usein ainoa mahdollisuus kehittyä rutkasti. Sitä ei tarvitse pelätä.

PS. myöskään vanhempia ei pidä syytellä.

Lue lisää

"MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN."

Muistutan jokaisen vanhemman olevan entinen lapsi. Jokaisella meistä on omat ongelmamme, kukaan ei ole välttynyt jonkinmoiselta kärsimykseltä lapsuuden perheessään, eikä se ole tarkoituskaan. Kärsimys on usein ainoa mahdollisuus kehittyä rutkasti. Sitä ei tarvitse pelätä.
MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ.

PS. myöskään vanhempia ei pidä syytellä.
KOETKO HUOLTAJUUS VASTUUN SYYTTELYKSI, ERITTÄIN HUOLESTUTTAVAA KOSKA SE ON ELÄMÄN TODELLISUUTTA, JOKAISEN VANHEMMAN ON TÄMÄ TIEDETTÄVÄ JOS LAPSIA HANKKII.

y15 kirjoitti:

"MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN."

Muistutan jokaisen vanhemman olevan entinen lapsi. Jokaisella meistä on omat ongelmamme, kukaan ei ole välttynyt jonkinmoiselta kärsimykseltä lapsuuden perheessään, eikä se ole tarkoituskaan. Kärsimys on usein ainoa mahdollisuus kehittyä rutkasti. Sitä ei tarvitse pelätä.
MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ.

PS. myöskään vanhempia ei pidä syytellä.
KOETKO HUOLTAJUUS VASTUUN SYYTTELYKSI, ERITTÄIN HUOLESTUTTAVAA KOSKA SE ON ELÄMÄN TODELLISUUTTA, JOKAISEN VANHEMMAN ON TÄMÄ TIEDETTÄVÄ JOS LAPSIA HANKKII.

Lue lisää

MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ

Tietysti lapset ovat oikeita ihmisiä ja he syntyvät, juuri siihen perheeseen, mitä erilaisimmille omille vanhemmilleen. Oli sinun tunne, kokemus, tai historia mitä hyvänsä. Vaikka kuinka jankutat huoltajuusvastuusta, sillä ei ole mitään merkitystä. Jokaisen lapsen vanhemmat tekevät asiat omalla tavallaan ja jakavat vastuuta lapsesta erilailla. Myös niin, ettei toisella vanhemmalla käytännön vastuita ole, ei liiton aikana, ei eron jälkeenkään. Vastuuta lapsista voi myös jakaa, esim. isovanhemmille, muille sukulaisille, kummeille, ystäville. Vanhempien kyky huolehtia lapsistaan vaihtelee laidasta laitaan. Jos vanhemmille itselleen on ns. lusikalla annettu, ei voi vaatia, on tyhmää edes odottaa, että he kauhalla antavat lapsilleen. Vanhempi ei ole robotti, vaan ihminen, kaikkine vikoineen ja puutteineen.

Ennen lasten syntymää asiat ovat aivan eri mallilla kuin syntyvän jälkeen. Kukaan vanhempi ei tiedä etukäteen millaiseksi lapsiperheen todellisuus muodostuu, mitä vanhempien elämässä tapahtuu, minkälaisia tilanteita, ongelmia ja kriisejä tulee eteen.

Olen halunnut kirjoituksillani kertoa vanhempien, lasten, perheiden ja koko lähipiirin erilaisuudesta. Ne eivät toimi kaavamaisesti sillä ainoalla tavalla kuin sinä haluat. Ne toimivat niin kuin toimivat, kukin tyylillään, persoonakohtaisesti, yksilöllisesti. Vaikka sinä tai minä, kuka tahansa vastustaisikin tätä ajatusta, niin tosiasia se on silti. Samoin kuin sekin, että ihmisillä on erilainen geneettinen ja sosiaalinen perimä; tietty asia kuten esim. vanhempien avioero vaikuttaa eri lapsiin eri tavalla. Siinä missä yksi lapsi huokaisee helpotuksesta, toinen kärsii. Näin se on myös aikuisilla.

Turhaan kuitenkin kirjoittelen ja yritän kertoa sinulle. Olen 100 varma, ettet tätäkään ymmärrä. Et halua nähdä todellisuutta, siis vanhempien erilaisuutta. Vaadit vain naama punaisena huutaen lasten kärsimysten välttämistä. Neuroottista.

Jokainen joka itse kykenee näkemään omat vanhempansa vikoineen ja puutteineen, geeneineen, tuntee heidän historiansa, tietää mikä suvussa kulkee sosiaalisena perintönä, voi hyvin peilata kasvatusmetodejaan ja arvojaan omiin lapsiinsa.

y15 kirjoitti:

"MIKÄÄN EDELLÄ KIRJOITETTU SELITTELY EI OLE LASTEN SYYTÄ, NE OVAT VANHEMPIEN ONGELMIA JOIHIN VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN."

Muistutan jokaisen vanhemman olevan entinen lapsi. Jokaisella meistä on omat ongelmamme, kukaan ei ole välttynyt jonkinmoiselta kärsimykseltä lapsuuden perheessään, eikä se ole tarkoituskaan. Kärsimys on usein ainoa mahdollisuus kehittyä rutkasti. Sitä ei tarvitse pelätä.
MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ.

PS. myöskään vanhempia ei pidä syytellä.
KOETKO HUOLTAJUUS VASTUUN SYYTTELYKSI, ERITTÄIN HUOLESTUTTAVAA KOSKA SE ON ELÄMÄN TODELLISUUTTA, JOKAISEN VANHEMMAN ON TÄMÄ TIEDETTÄVÄ JOS LAPSIA HANKKII.

Lue lisää

"OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN"

Sinä ajattelet tällaisen oikeuden olevan, mutta sellaista ei ole. Vanhemmat pystyvät antamaan lapsilleen juuri sen mihin pystyvät ja kykenevät. Voisitko olla realistinen ja ymmärtää edes tämä?
Mitenköhän turvattomasti kiintyneet aikuiset voisivat antaa lapsilleen turvallisen lapsuuden? Tyhjästä on paha nyhjäistä niin sanotusti.

Nykyisin lapsilla on kuitenkin paljon paremmat oltavat perheissään ja koko yhteiskunnassa kuin vielä esim. 50-luvulla, puhumattakaan sota-aikaa. Siinä vain oli lasten kärsittävä, koska oli pakko.

6666 kirjoitti:

MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ

Tietysti lapset ovat oikeita ihmisiä ja he syntyvät, juuri siihen perheeseen, mitä erilaisimmille omille vanhemmilleen. Oli sinun tunne, kokemus, tai historia mitä hyvänsä. Vaikka kuinka jankutat huoltajuusvastuusta, sillä ei ole mitään merkitystä. Jokaisen lapsen vanhemmat tekevät asiat omalla tavallaan ja jakavat vastuuta lapsesta erilailla. Myös niin, ettei toisella vanhemmalla käytännön vastuita ole, ei liiton aikana, ei eron jälkeenkään. Vastuuta lapsista voi myös jakaa, esim. isovanhemmille, muille sukulaisille, kummeille, ystäville. Vanhempien kyky huolehtia lapsistaan vaihtelee laidasta laitaan. Jos vanhemmille itselleen on ns. lusikalla annettu, ei voi vaatia, on tyhmää edes odottaa, että he kauhalla antavat lapsilleen. Vanhempi ei ole robotti, vaan ihminen, kaikkine vikoineen ja puutteineen.

Ennen lasten syntymää asiat ovat aivan eri mallilla kuin syntyvän jälkeen. Kukaan vanhempi ei tiedä etukäteen millaiseksi lapsiperheen todellisuus muodostuu, mitä vanhempien elämässä tapahtuu, minkälaisia tilanteita, ongelmia ja kriisejä tulee eteen.

Olen halunnut kirjoituksillani kertoa vanhempien, lasten, perheiden ja koko lähipiirin erilaisuudesta. Ne eivät toimi kaavamaisesti sillä ainoalla tavalla kuin sinä haluat. Ne toimivat niin kuin toimivat, kukin tyylillään, persoonakohtaisesti, yksilöllisesti. Vaikka sinä tai minä, kuka tahansa vastustaisikin tätä ajatusta, niin tosiasia se on silti. Samoin kuin sekin, että ihmisillä on erilainen geneettinen ja sosiaalinen perimä; tietty asia kuten esim. vanhempien avioero vaikuttaa eri lapsiin eri tavalla. Siinä missä yksi lapsi huokaisee helpotuksesta, toinen kärsii. Näin se on myös aikuisilla.

Turhaan kuitenkin kirjoittelen ja yritän kertoa sinulle. Olen 100 varma, ettet tätäkään ymmärrä. Et halua nähdä todellisuutta, siis vanhempien erilaisuutta. Vaadit vain naama punaisena huutaen lasten kärsimysten välttämistä. Neuroottista.

Jokainen joka itse kykenee näkemään omat vanhempansa vikoineen ja puutteineen, geeneineen, tuntee heidän historiansa, tietää mikä suvussa kulkee sosiaalisena perintönä, voi hyvin peilata kasvatusmetodejaan ja arvojaan omiin lapsiinsa.

Lue lisää

Olen tietoinen että kirjoittamasi on varmasti totta, mutta on vastuutonta antaa lukioille sellainen kuva että kyseinen käyttäytyminen on hyväksyttävää. VANHEMMILLA ON VASTUU LAPSIEN HYVINVOINNISTA, SE EI KATOA SELITTELEMÄLLÄ, KUTEN HALUAT SEN KERTOA.

hkghkhgkf kirjoitti:

"OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN"

Sinä ajattelet tällaisen oikeuden olevan, mutta sellaista ei ole. Vanhemmat pystyvät antamaan lapsilleen juuri sen mihin pystyvät ja kykenevät. Voisitko olla realistinen ja ymmärtää edes tämä?
Mitenköhän turvattomasti kiintyneet aikuiset voisivat antaa lapsilleen turvallisen lapsuuden? Tyhjästä on paha nyhjäistä niin sanotusti.

Nykyisin lapsilla on kuitenkin paljon paremmat oltavat perheissään ja koko yhteiskunnassa kuin vielä esim. 50-luvulla, puhumattakaan sota-aikaa. Siinä vain oli lasten kärsittävä, koska oli pakko.

Lue lisää

Tässä jälleen koko teksti jonka tarkoitushakuisesti lyhensit!!

MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ

Kun teksti on kokonaisena sanoma muuttuu melkoisesti

Käsittämätöntä vastuun pakoilua, miten naisilla on noin sairas käsitys holhoojan vastuusta, selityksiä riittää mutta vastuu on heille vieras käsite. Kaikki pitäisi tehdä kuin he itse haluavat ja tietenkin siihen vaikuttaa se minkälainen tunne heillä on menossa juuri tällä hetkellä.

y15 kirjoitti:

Tässä jälleen koko teksti jonka tarkoitushakuisesti lyhensit!!

MITÄ HALUAT TÄLLÄ KERTOA, KUN VANHEMMAT HANKKIVAT LAPSIA ON HEIDÄN KYETTÄVÄ KANTAMAAN HUOLTAJUUS VASTUU, LAPSET EIVÄT OLE ESINEITÄ HE OVAT IHAN OIKEITA IHMISIÄ, JOILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN LAPSUUTEEN, OLI SINUN TUNNE, KOKEMUS TAI HISTORIA MITÄ HYVÄNSÄ

Kun teksti on kokonaisena sanoma muuttuu melkoisesti

Käsittämätöntä vastuun pakoilua, miten naisilla on noin sairas käsitys holhoojan vastuusta, selityksiä riittää mutta vastuu on heille vieras käsite. Kaikki pitäisi tehdä kuin he itse haluavat ja tietenkin siihen vaikuttaa se minkälainen tunne heillä on menossa juuri tällä hetkellä.

Lue lisää

Mikä sinua vaivaa? Tuossa edellä luki " Vanhemmat pystyvät antamaan lapsilleen juuri sen mihin pystyvät ja kykenevät.

ja edellä kirjoitettiin vielä

"Olen kantanut oman vastuuni lapsistani yksin. Niin avioliiton aikana kuin sen jälkeenkin."

Johon sinä "Käsittämätöntä vastuun pakoilua, miten naisilla on noin sairas käsitys holhoojan vastuusta"

Siis vastuun pakoilua mielestäsi, kun kantaa vastuun lapsista yksin? Olet todella häiriintynyt. Sinulle ei kannata vastata.

45632 kirjoitti:

Mikä sinua vaivaa? Tuossa edellä luki " Vanhemmat pystyvät antamaan lapsilleen juuri sen mihin pystyvät ja kykenevät.

ja edellä kirjoitettiin vielä

"Olen kantanut oman vastuuni lapsistani yksin. Niin avioliiton aikana kuin sen jälkeenkin."

Johon sinä "Käsittämätöntä vastuun pakoilua, miten naisilla on noin sairas käsitys holhoojan vastuusta"

Siis vastuun pakoilua mielestäsi, kun kantaa vastuun lapsista yksin? Olet todella häiriintynyt. Sinulle ei kannata vastata.

Lue lisää

Mikä sinua vaivaa? Tuossa edellä luki " Vanhemmat pystyvät antamaan lapsilleen juuri sen mihin pystyvät ja kykenevät. VANHEMMILLA ON HUOLTAJUUS VASTUU, ELLEIVÄT HE KYKENE TAKAAMAAN LAPSIEN HYVINVOINTIA, TULEE YHTEISKUNTA APUUN. ON VÄÄRIN ANTAA SEMMOINEN MIELIKUVA ETTÄ HUOLTAJUUS OLISI JOTENKIN VALINNAINEN ASIA.

ja edellä kirjoitettiin vielä

"Olen kantanut oman vastuuni lapsistani yksin. Niin avioliiton aikana kuin sen jälkeenkin."
IRROITAT TEKSTIN ASIAYHTEYDESTÄ

Johon sinä "Käsittämätöntä vastuun pakoilua, miten naisilla on noin sairas käsitys holhoojan vastuusta"
HALUAT PELKÄSTÄÄN SELITELLÄ ETKÄ KYKENE VASTAAMAAN TAI OTTAMAAN KANTAA ASIOIHIN

Siis vastuun pakoilua mielestäsi, kun kantaa vastuun lapsista yksin? MIKSI KANNAT VASTUUN YKSIN, MELKO USEIN TILANNE AJAUTUU TÄHÄN ÄIDIN ITSEKKÄÄN JA JOUSTAMATTOMAN ASENTEEN VUOKSI, Olet todella häiriintynyt. Sinulle ei kannata vastata. TODELLISUUDESSA SINÄ ET KYKENE VASTAAMAAN, VAAN PYRIT EPÄTOIVOISESTI SELITTELEMÄÄN JOPA VILPILLISIN KEINOIN.

45632 kirjoitti:

Mikä sinua vaivaa? Tuossa edellä luki " Vanhemmat pystyvät antamaan lapsilleen juuri sen mihin pystyvät ja kykenevät.

ja edellä kirjoitettiin vielä

"Olen kantanut oman vastuuni lapsistani yksin. Niin avioliiton aikana kuin sen jälkeenkin."

Johon sinä "Käsittämätöntä vastuun pakoilua, miten naisilla on noin sairas käsitys holhoojan vastuusta"

Siis vastuun pakoilua mielestäsi, kun kantaa vastuun lapsista yksin? Olet todella häiriintynyt. Sinulle ei kannata vastata.

Lue lisää

Hullun kanssa ei kannata väitellä.

Tuo rakkaus esineisiin erottaa nykyään ihan hyviä parisuhteita. Joillakin se on niin voimakas, et saa aina riidan aikaseksi kuka omistaa minkäkin esineen tai asian.
En puhu nyt tuosta yllä mainitusta fetissistä, mutta olisikohan se luultua yleisempää.😝

ehtoja kirjoitti:

Tuo rakkaus esineisiin erottaa nykyään ihan hyviä parisuhteita. Joillakin se on niin voimakas, et saa aina riidan aikaseksi kuka omistaa minkäkin esineen tai asian.
En puhu nyt tuosta yllä mainitusta fetissistä, mutta olisikohan se luultua yleisempää.😝

Lue lisää

Rakkaus esineisiin... on kovin kylmää ja yksipuolista. Ja kun se on yksipuolista, se on riippuvuus, ei rakkaus. Moni kyllä erehtyy luulemaan riippuvuutta rakkaudeksi myös ihmissuhteissa.

Väärin. Kaiken, mikä koskee vain sinua itseäsi, voit toki muuttaa helposti vain päättämällä niin. Mitään tai ketään muuta et kuitenkaan kykene etkä pysty muuttamaan mitenkään etkä ikinä.

Omakohtainenhomma kirjoitti:

Väärin. Kaiken, mikä koskee vain sinua itseäsi, voit toki muuttaa helposti vain päättämällä niin. Mitään tai ketään muuta et kuitenkaan kykene etkä pysty muuttamaan mitenkään etkä ikinä.

Lue lisää

"Kaiken, mikä koskee vain sinua itseäsi, voit toki muuttaa helposti vain päättämällä niin. "

Ihan realistisia jos ollaan, niin aniharvat muutokset ovat helppoja. Puhumattakaan, että ne toteutuisivat vain päättämällä niin. Tarvitaan tekoja ja toimintaa. Eikä sekään ole muutoksen onnistumisen tae.

Jooo-jooo, mutta kaiken muutoksen pohja ja perusta on päätös. Sitä päätöstä kohti voi lähteä hyvin hitaasti, askel askeleelta, ajatus ajatukselta. Mitään muutosta ei tapahdu ikinä koskaan, jos ajatukset eivät muutu ensin.

"Myös avoliitoista erotaan. "

Kyllä. Avoeroista ei ole tilastoja, mutta niitä arvioidaan olevan vähintään yhtä paljon kuin avioeroja.

Tunnen monia, jotka ovat kokeneet elämässään yhden eron ja ovat toisessa liitossa/suhteessa. En tunne ketään, joka olisi ollut keski-ikäisenäkään naimisissa tai avoliitossa 3. kertaa. Tai entinen työkaveri, joka on jo kuollut oli 4. kertaa naimisissa. Hän oli eronnut vain kerran, koska oli tullut 2x leskeksi.

Tunnen todella paljon ihmisiä, kaikista yhteiskuntaluokista. Siksi pidän aloitusta naurettavana provona.

No, minäpä tunnen useampiakin keski-ikään ehtineitä ihmisiä, jotka ovat olleet avo-tai avioliitossa kolmekin kertaa. Mutta tuo ei kerro paljoakaan, joku on silti voinut olla pidemmissä suhteissa ne kertansa. Kyllä mä ite otan mielummin vaikka kolme kertaa pidempään avoliitossa olleen miehen kuin kymmenien, ellei naisten kanssa seksisuhteita harjoittaneen miehen.

eituomullemerkkaa kirjoitti:

No, minäpä tunnen useampiakin keski-ikään ehtineitä ihmisiä, jotka ovat olleet avo-tai avioliitossa kolmekin kertaa. Mutta tuo ei kerro paljoakaan, joku on silti voinut olla pidemmissä suhteissa ne kertansa. Kyllä mä ite otan mielummin vaikka kolme kertaa pidempään avoliitossa olleen miehen kuin kymmenien, ellei naisten kanssa seksisuhteita harjoittaneen miehen.

Lue lisää

No minun miehelläni on takana kaksi avioliittoa, ei se minua haittaa. Pikemminkin haittaisi, jos mies ei olisi ollut minkään muotoisessa pidemmässä liitossa/suhteessa, vaikka on jo keski-ikäinen.

Miksi ero, avo- tai avioliitosta pitäisi muutenkaan ajatella kielteisesti. Pitkä liitto ei takaa sen laatua. Monet ovat mm käsittämättömän väkivaltaisissakin liitoissa. Kuvittelevat väkivaltaa rakkaudeksi. Entä se lasten kärsimys tällaisissa tapauksissa?

Vain sinä y15 käsität hölmösti, että saamissasi vastauksissa vastustetaan lasten hyvinvointia. Todella hullu ajatus, näin ei ole asianlaita. Vastauksissa kerrotaan (päivänselvästi), ettei vanhempien oma pahoinvointi tuota lapsillekaan hyvinvointia, se on mahdotonta. Lapset voivat juuri niin hyvin tai huonosti kuin heidän vanhempansa (jatai muut läheisensä) voivat. Myös tai etenkin vanhempien tunne- ja ongelmien ratkaisutaidot ovat ratkaisevassa roolissa siinä miten he voivat. Kun taitoja on riittävästi sekä vanhemmat että lapset voivat hyvin.

Kärsimys sinänsä on yksi ihmisen tunne, joka kertoo viestiä ihmiselle, sille on tarkoitus. On täysin normaalia tuntea sitä (kuten nautintoakin, kärsimyksen vastakohta). Jokaisen on kuitenkin opittava elämänsä taipaleella sitä käsittelemään, kuten muitakin negatiivisia tunteitaan. Kärsimys tietyssä tilanteessa/asiassa on vain oma tunne, jonka taustalla on hyvin monia henkilökohtaisia asioita. Usein sellaisia, joita haluaa väistellä tai jotka haluaa kokonaan kieltää. On epätervettä syyttää muita omasta kärsimyksestä. Kärsimys ei syyttelemällä poistu, vaan käsittelemällä itse asiaa, hoitamaan se pois. Kärsimyksen kieltäminen tai sen välttely on myös huonompi juttu, vaikka siihen kehotatkin.

Sinä, minä eikä kukaan tiedä mistä toiset ihmiset, ml. lapset ja heidän vanhempansa kärsii. Normaali ihminen kuitenkin tajuaa, että jos nyt esim. jossain on ihminen, jonka mielestä avioliitto on kertakäyttöhyödyke, ja vaihtaa siippaa kuin kalsareita, niin ei kyllä tosiaan kuulostaisi tuo ihminen tasapainoiselta, vaan pikemminkin juuri onnettomalta, kärsivältä. Monesti ihminen etsii epätoivoisesti tasapainoa ja onnea juuri sieltä mistä niitä on mahdotonta löytää, koska on täysin hukassa itseltään. Tästä seuraa aina lisää ongelmia, joilla on yhteiskunnallistakin merkitystä. Monet vanhemmat voivat pahoin, he sairastuvat fyysisesti ja henkisesti, sosiaalisesti. Katoavat itseltään ja muilta. Tämä on tosiasia. Harva ihminen ymmärtää hakeutua edes lääkäriin, terapiaan yms. tai jos hakeutuukin niin hoito, minkälainen tahansa, ei tehoa kaikkiin. Samaan hengenvetoon totean, että pelkästään niinkin yleistä tautia kuin diabetesta sairastaan lähemmäs 200000 suomalaista tietämättään. Korkea tai liian matala verensokeri sekä verensokerin nopeat vaihtelut aiheuttavat usein mielialan muutoksia. Korkeisiin verensokeriarvoihin liittyy usein väsymystä, haluttomuutta, alavireisyyttä tai ärtyneisyyttä.
Liian matalan verensokerin oireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, jopa aggressiivisuus.
Diabetekseen sairastutaan, tietämättä, monesti lasten ollessa murrosiän korvilla. Koko perhe ihmettelee vanhemman mielenliikkeiden muutoksia, ärtymystä, aggressiivisuutta ja kehottaa menemään lääkärin pakeille. Etenkään miehet eivät mene. Esim. exäni meni vasta kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäisestä kehotuksestani - ja joutui heti insuliinihoitoon, vaikka kyseessä oli tyypin 2 diabetes. Kerran yritin varata miehelleni lääkäriaikaa, mutta sitä ei saanut varata täysi-ikäisen puolesta.
Eräänkin ystäväni vaimo oli kehottanut miestään lääkäriin todella rankkojen mielialan vaihteluiden vuoksi. Lopulta mies kävi käsiksi vaimoon ja riehui kotona - kutsuttiin poliisi ja poliisi kaksi ambulanssia ja sosiaalitoimen. Miehellä todettiin diabetes. Hän ei muista itse tapauksesta mitään. Eikä nämä suinkaan ole ainoita tapauksia.

Missä sinulla viiraa päässä, kun et ymmärrä vanhempien ongelmien vaikutusta lapsiin pätkän vertaa? Ongelmien, sairauksien, omituisuuksien olemassaolon kieltäminen tai niistä vaikeneminen ei auta.

Ole hyvä, älä kommentoi kirjoittamaani, vaan yrität vain ymmärtää se ajatuksella. Vanhemmat, ei äiditkään, halua tuottaa lapsille, etenkään kohtuutonta kärsimystä, mutta kärsiessään itse, sitä ei voi estää. Tuossa ystäväni esimerkissä kävi hyvä tuuri, että mies kävi käsiksi vaimoon, ei lapsiin. Kuinka monessa perheessä käy niin? Ihan vain diabeteksen vuoksi? Puhumattakaan muutoin.

yykykjx kirjoitti:

Vain sinä y15 käsität hölmösti, että saamissasi vastauksissa vastustetaan lasten hyvinvointia. Todella hullu ajatus, näin ei ole asianlaita. Vastauksissa kerrotaan (päivänselvästi), ettei vanhempien oma pahoinvointi tuota lapsillekaan hyvinvointia, se on mahdotonta. Lapset voivat juuri niin hyvin tai huonosti kuin heidän vanhempansa (jatai muut läheisensä) voivat. Myös tai etenkin vanhempien tunne- ja ongelmien ratkaisutaidot ovat ratkaisevassa roolissa siinä miten he voivat. Kun taitoja on riittävästi sekä vanhemmat että lapset voivat hyvin.

Kärsimys sinänsä on yksi ihmisen tunne, joka kertoo viestiä ihmiselle, sille on tarkoitus. On täysin normaalia tuntea sitä (kuten nautintoakin, kärsimyksen vastakohta). Jokaisen on kuitenkin opittava elämänsä taipaleella sitä käsittelemään, kuten muitakin negatiivisia tunteitaan. Kärsimys tietyssä tilanteessa/asiassa on vain oma tunne, jonka taustalla on hyvin monia henkilökohtaisia asioita. Usein sellaisia, joita haluaa väistellä tai jotka haluaa kokonaan kieltää. On epätervettä syyttää muita omasta kärsimyksestä. Kärsimys ei syyttelemällä poistu, vaan käsittelemällä itse asiaa, hoitamaan se pois. Kärsimyksen kieltäminen tai sen välttely on myös huonompi juttu, vaikka siihen kehotatkin.

Sinä, minä eikä kukaan tiedä mistä toiset ihmiset, ml. lapset ja heidän vanhempansa kärsii. Normaali ihminen kuitenkin tajuaa, että jos nyt esim. jossain on ihminen, jonka mielestä avioliitto on kertakäyttöhyödyke, ja vaihtaa siippaa kuin kalsareita, niin ei kyllä tosiaan kuulostaisi tuo ihminen tasapainoiselta, vaan pikemminkin juuri onnettomalta, kärsivältä. Monesti ihminen etsii epätoivoisesti tasapainoa ja onnea juuri sieltä mistä niitä on mahdotonta löytää, koska on täysin hukassa itseltään. Tästä seuraa aina lisää ongelmia, joilla on yhteiskunnallistakin merkitystä. Monet vanhemmat voivat pahoin, he sairastuvat fyysisesti ja henkisesti, sosiaalisesti. Katoavat itseltään ja muilta. Tämä on tosiasia. Harva ihminen ymmärtää hakeutua edes lääkäriin, terapiaan yms. tai jos hakeutuukin niin hoito, minkälainen tahansa, ei tehoa kaikkiin. Samaan hengenvetoon totean, että pelkästään niinkin yleistä tautia kuin diabetesta sairastaan lähemmäs 200000 suomalaista tietämättään. Korkea tai liian matala verensokeri sekä verensokerin nopeat vaihtelut aiheuttavat usein mielialan muutoksia. Korkeisiin verensokeriarvoihin liittyy usein väsymystä, haluttomuutta, alavireisyyttä tai ärtyneisyyttä.
Liian matalan verensokerin oireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, jopa aggressiivisuus.
Diabetekseen sairastutaan, tietämättä, monesti lasten ollessa murrosiän korvilla. Koko perhe ihmettelee vanhemman mielenliikkeiden muutoksia, ärtymystä, aggressiivisuutta ja kehottaa menemään lääkärin pakeille. Etenkään miehet eivät mene. Esim. exäni meni vasta kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäisestä kehotuksestani - ja joutui heti insuliinihoitoon, vaikka kyseessä oli tyypin 2 diabetes. Kerran yritin varata miehelleni lääkäriaikaa, mutta sitä ei saanut varata täysi-ikäisen puolesta.
Eräänkin ystäväni vaimo oli kehottanut miestään lääkäriin todella rankkojen mielialan vaihteluiden vuoksi. Lopulta mies kävi käsiksi vaimoon ja riehui kotona - kutsuttiin poliisi ja poliisi kaksi ambulanssia ja sosiaalitoimen. Miehellä todettiin diabetes. Hän ei muista itse tapauksesta mitään. Eikä nämä suinkaan ole ainoita tapauksia.

Missä sinulla viiraa päässä, kun et ymmärrä vanhempien ongelmien vaikutusta lapsiin pätkän vertaa? Ongelmien, sairauksien, omituisuuksien olemassaolon kieltäminen tai niistä vaikeneminen ei auta.

Ole hyvä, älä kommentoi kirjoittamaani, vaan yrität vain ymmärtää se ajatuksella. Vanhemmat, ei äiditkään, halua tuottaa lapsille, etenkään kohtuutonta kärsimystä, mutta kärsiessään itse, sitä ei voi estää. Tuossa ystäväni esimerkissä kävi hyvä tuuri, että mies kävi käsiksi vaimoon, ei lapsiin. Kuinka monessa perheessä käy niin? Ihan vain diabeteksen vuoksi? Puhumattakaan muutoin.

Lue lisää

EI YHTÄÄN KORJAUSEHDOTUSTA PELKÄSTÄÄN VALITUKSIA/SELITYKSIÄ JOPA DIABETES OTETAAN MUKAAN.

YRITÄT EPÄTOIVOISESTI SELITELLÄ MITEN LAPSILLE VOIDAAN HYVÄKSYÄ HUONO KOHTELU KUN VANHEMMILLA ON HUONO OLO, SE JOS MIKÄ ON SAIRASTA


Missä sinulla viiraa päässä, kun et ymmärrä vanhempien ongelmien vaikutusta lapsiin pätkän vertaa? VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA ETTEI LAPSET KÄRSI JOS ONGELMAT OVAT NOIN VAKAVIA, USEI HUOSTAANOTOISSA NAAPURIT TAI LÄHEISET TEKEVÄT ILMOITUKSEN VIRANOMAISILLE JOS VANHEMMAT EIVÄT SIIHEN KYKENE. MITÄ HYÖDYT SIITÄ ETTÄ JULISTAT PAATOKSELLISESTI ETTEI LASTEN HYVINVOINNILLE VOI TEHDÄ MITÄÄN.

Ongelmien, sairauksien, omituisuuksien olemassaolon kieltäminen tai niistä vaikeneminen ei auta.
MIKÄ SINUN MIELESTÄ AUTTAISI, ET OLE KERTONUT YHTÄÄN AJATUSTA MILLÄ ASIOITA VOITAISIIN KORJATA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN.

Kun taitoja on riittävästi sekä vanhemmat että lapset voivat hyvin.
PITÄISIKÖ TAIDOTTOMILTA MIELESTÄSI KIELTÄÄ LASTEN SAAMINEN, SITÄKÖ TARKOITAT

y15 kirjoitti:

EI YHTÄÄN KORJAUSEHDOTUSTA PELKÄSTÄÄN VALITUKSIA/SELITYKSIÄ JOPA DIABETES OTETAAN MUKAAN.

YRITÄT EPÄTOIVOISESTI SELITELLÄ MITEN LAPSILLE VOIDAAN HYVÄKSYÄ HUONO KOHTELU KUN VANHEMMILLA ON HUONO OLO, SE JOS MIKÄ ON SAIRASTA


Missä sinulla viiraa päässä, kun et ymmärrä vanhempien ongelmien vaikutusta lapsiin pätkän vertaa? VANHEMPIEN TULEE HAKEA APUA ETTEI LAPSET KÄRSI JOS ONGELMAT OVAT NOIN VAKAVIA, USEI HUOSTAANOTOISSA NAAPURIT TAI LÄHEISET TEKEVÄT ILMOITUKSEN VIRANOMAISILLE JOS VANHEMMAT EIVÄT SIIHEN KYKENE. MITÄ HYÖDYT SIITÄ ETTÄ JULISTAT PAATOKSELLISESTI ETTEI LASTEN HYVINVOINNILLE VOI TEHDÄ MITÄÄN.

Ongelmien, sairauksien, omituisuuksien olemassaolon kieltäminen tai niistä vaikeneminen ei auta.
MIKÄ SINUN MIELESTÄ AUTTAISI, ET OLE KERTONUT YHTÄÄN AJATUSTA MILLÄ ASIOITA VOITAISIIN KORJATA, ETTEI LAPSET JOUDU KÄRSIMÄÄN.

Kun taitoja on riittävästi sekä vanhemmat että lapset voivat hyvin.
PITÄISIKÖ TAIDOTTOMILTA MIELESTÄSI KIELTÄÄ LASTEN SAAMINEN, SITÄKÖ TARKOITAT

Lue lisää

Kuten tuossa tulikin, lapsien hyvinvointi on kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Mikä on kenenkin hyvinvointia ja milloin kukin voi huonosti, ei ulkopuoliset voi määritellä. Erittäin laaja-alainen käsite. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa miten voi parantaa muiden hyvinvointia, ellei edes tiedä millä tavoin ihminen voi huonosti.

Olet kirjoittanut miljoonia juttuja vanhempien aiheuttamista lasten kärsimyksistä, muttet ole kertaakaan kertonut millaisista kärsimyksistä. Etkä itsekään ehdottanut miten lapsi voi päästä kärsimyksestään eroon. Edes yksi todellinen tapaus. Vaikka tosiasia on sekin, ettei ihmisen kärsimyksestä pääse eroon, paitsi sitten kun on kuollut. Uusia kärsimyksiä tulee ja menee. Tai tulee ja tulee - ellei saa ajatuksiaan ja tunteitaan selvitetyksi itsensä kanssa. Jokainen selvittää ne omalla tyylillään, siis jos selvittää. Mutta kukaan ei voi pakottaa toisia ihmisiä selvittämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Perheissä vakaviin ongelmiin haetaan usein apua, tai ainakin toinen vanhempi hakee. Tai naapuri, ystävä, sukulainen soittaa sossuun. Avun hakeminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin avun saaminen. Ihmisen, vaikka olisi lapsi, on ymmärrettävä auttaa itseään. Vaikka kaikki menisi hyvin, ja apua saisikin, niin se kestää. Voi kestää vuosiakin, jopa kymmeniä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Ongelmien ydin ja juju onkin siinä, että kukaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. Avioliitto solmitaan, eliniäksi. Lapset saadaan. Tapahtuu jotain, tulee vaikeaa. Tehdään korjausliikeitä. Jotkut auttaa, jotkut ei. Riittääkö se hyvinvointiin? Ehkä riittää, ehkä ei. Katsotaan. Aika kuluu. Tapahtuu uusia asioita, tulee entistä vaikeampaa, liian vaikeaa. Haetaan apua. Käydään terapiassa, mutta se ei poista ongelmia.

Tuo edellinen diabetes esimerkki oli yksinkertaisuudessaan hyvä. "exäni meni vasta kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäisestä kehotuksestani - ja joutui heti insuliinihoitoon,"
Mieti, kahdeksaa vuotta. Mitä sinä aikana on tapahtunut, kun kaikki muut huomaavat, että pielessä on asiat, paitsi ihminen itse, joka ei halua hoitoon. Perhe kärsii, henkilö itse ei. Ei ainakaan tarpeeksi, että menisi hoitoon. Hyvin harva ihminen ottaa eron sen vuoksi, ettei saa puolisoaan muutaman hartaan pyynnön jälkeen lääkäriin. Vaan vasta paljon myöhemmin.

Kärsimys on olennainen osa ihmiselämää, se on viesti. Missä muodossa, miten paljon, mistä johtuu, ovat keskeisiä asioita kärsimyksen hoidossa. Kun yhden kärsimyksen saa hoidettu, tiedossa on uusia. Vaihdellen, eri ihmisillä.

Itselleni kärsimystä on lukea viestejäsi, ne ovat syyttäviä ja ilkeitä. Eivät vuorovaikuttteisia. Kukaan ei jaksa niiden negatiivista asennetta ja putkinäköisyyttä. En enää lue viestejäsi, säästän itseäni siltä pahalta.

0200u kirjoitti:

Kuten tuossa tulikin, lapsien hyvinvointi on kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Mikä on kenenkin hyvinvointia ja milloin kukin voi huonosti, ei ulkopuoliset voi määritellä. Erittäin laaja-alainen käsite. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa miten voi parantaa muiden hyvinvointia, ellei edes tiedä millä tavoin ihminen voi huonosti.

Olet kirjoittanut miljoonia juttuja vanhempien aiheuttamista lasten kärsimyksistä, muttet ole kertaakaan kertonut millaisista kärsimyksistä. Etkä itsekään ehdottanut miten lapsi voi päästä kärsimyksestään eroon. Edes yksi todellinen tapaus. Vaikka tosiasia on sekin, ettei ihmisen kärsimyksestä pääse eroon, paitsi sitten kun on kuollut. Uusia kärsimyksiä tulee ja menee. Tai tulee ja tulee - ellei saa ajatuksiaan ja tunteitaan selvitetyksi itsensä kanssa. Jokainen selvittää ne omalla tyylillään, siis jos selvittää. Mutta kukaan ei voi pakottaa toisia ihmisiä selvittämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Perheissä vakaviin ongelmiin haetaan usein apua, tai ainakin toinen vanhempi hakee. Tai naapuri, ystävä, sukulainen soittaa sossuun. Avun hakeminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin avun saaminen. Ihmisen, vaikka olisi lapsi, on ymmärrettävä auttaa itseään. Vaikka kaikki menisi hyvin, ja apua saisikin, niin se kestää. Voi kestää vuosiakin, jopa kymmeniä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Ongelmien ydin ja juju onkin siinä, että kukaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. Avioliitto solmitaan, eliniäksi. Lapset saadaan. Tapahtuu jotain, tulee vaikeaa. Tehdään korjausliikeitä. Jotkut auttaa, jotkut ei. Riittääkö se hyvinvointiin? Ehkä riittää, ehkä ei. Katsotaan. Aika kuluu. Tapahtuu uusia asioita, tulee entistä vaikeampaa, liian vaikeaa. Haetaan apua. Käydään terapiassa, mutta se ei poista ongelmia.

Tuo edellinen diabetes esimerkki oli yksinkertaisuudessaan hyvä. "exäni meni vasta kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäisestä kehotuksestani - ja joutui heti insuliinihoitoon,"
Mieti, kahdeksaa vuotta. Mitä sinä aikana on tapahtunut, kun kaikki muut huomaavat, että pielessä on asiat, paitsi ihminen itse, joka ei halua hoitoon. Perhe kärsii, henkilö itse ei. Ei ainakaan tarpeeksi, että menisi hoitoon. Hyvin harva ihminen ottaa eron sen vuoksi, ettei saa puolisoaan muutaman hartaan pyynnön jälkeen lääkäriin. Vaan vasta paljon myöhemmin.

Kärsimys on olennainen osa ihmiselämää, se on viesti. Missä muodossa, miten paljon, mistä johtuu, ovat keskeisiä asioita kärsimyksen hoidossa. Kun yhden kärsimyksen saa hoidettu, tiedossa on uusia. Vaihdellen, eri ihmisillä.

Itselleni kärsimystä on lukea viestejäsi, ne ovat syyttäviä ja ilkeitä. Eivät vuorovaikuttteisia. Kukaan ei jaksa niiden negatiivista asennetta ja putkinäköisyyttä. En enää lue viestejäsi, säästän itseäni siltä pahalta.

Lue lisää

Kuten tuossa tulikin, lapsien hyvinvointi on kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Mikä on kenenkin hyvinvointia ja milloin kukin voi huonosti, ei ulkopuoliset voi määritellä. Erittäin laaja-alainen käsite. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa miten voi parantaa muiden hyvinvointia, ellei edes tiedä millä tavoin ihminen voi huonosti. IKÄVÄÄ SELITTELYÄ

Olet kirjoittanut miljoonia juttuja vanhempien aiheuttamista lasten kärsimyksistä, muttet ole kertaakaan kertonut millaisista kärsimyksistä. LASTEN HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JNE.. Etkä itsekään ehdottanut miten lapsi voi päästä kärsimyksestään eroon. KUN VANHEMMAT YMMÄRTÄVÄT HUOLTAJAN VASTUUN EI EROISSA SYNNY HEILLE YLIMÄÄRÄISIA ONGELMIA, VAAN HE SAAVAT TUKEA VANHEMMILTA. Edes yksi todellinen tapaus. Vaikka tosiasia on sekin, ettei ihmisen kärsimyksestä pääse eroon, paitsi sitten kun on kuollut. ONNEKSI NOIN PESSIMISTINEN AJATUS ON SINUN HENKILÖKOHTAINEN Uusia kärsimyksiä tulee ja menee. Tai tulee ja tulee - ellei saa ajatuksiaan ja tunteitaan selvitetyksi itsensä kanssa. Jokainen selvittää ne omalla tyylillään, siis jos selvittää. Mutta kukaan ei voi pakottaa toisia ihmisiä selvittämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Perheissä vakaviin ongelmiin haetaan usein apua, tai ainakin toinen vanhempi hakee. Tai naapuri, ystävä, sukulainen soittaa sossuun. NÄINHÄN KERROIN Avun hakeminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin avun saaminen. Ihmisen, vaikka olisi lapsi, on ymmärrettävä auttaa itseään. LAPSIA EI VOI VELVOITTAA AUTTAMAAN ITSEÄÄNVaikka kaikki menisi hyvin, ja apua saisikin, niin se kestää. Voi kestää vuosiakin, jopa kymmeniä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Ongelmien ydin ja juju onkin siinä, että kukaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. SIIS MIELESTÄSI EI KANNATA TEHDÄ MITÄÄN KUN KUITENKIN KAIKKI MENEE PIELEEN Avioliitto solmitaan, eliniäksi. Lapset saadaan. Tapahtuu jotain, tulee vaikeaa. Tehdään korjausliikeitä. Jotkut auttaa, jotkut ei. Riittääkö se hyvinvointiin? Ehkä riittää, ehkä ei. Katsotaan. Aika kuluu. Tapahtuu uusia asioita, tulee entistä vaikeampaa, liian vaikeaa. Haetaan apua. Käydään terapiassa, mutta se ei poista ongelmia. MITEN VOIT OLLA NOIN KATKERA JA PESSIMISTINEN ELÄMÄSTÄ


Itselleni kärsimystä on lukea viestejäsi, ne ovat syyttäviä ja ilkeitä. OLET TODELLA PESSIMISTINEN JA ITSEKÄS ELLET YMMÄRRÄ ETTÄ TÄMÄ ON KESKUSTELUPALSTA MISSÄ KAIKKI KERTOO OMAN MIELIPITEEN TAI OTTAA KANTAA ASIOIHIN TÄMÄ EI OLE HENKILÖKOHTAISESTI KENELLEKÄÄN, KOSKA TOIMIMME NIMETTÖMÄNÄ. Eivät vuorovaikuttteisia. Kukaan ei jaksa niiden negatiivista asennetta ja putkinäköisyyttä. KYLLÄ SINUN JOS KENEN TEKSTEISTÄ PAISTAA NEGATIIVINEN ASENNE En enää lue viestejäsi, säästän itseäni siltä pahalta. NIIN ITSEKKYYTESI ESTÄÄ SEN

y15 kirjoitti:

Kuten tuossa tulikin, lapsien hyvinvointi on kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Mikä on kenenkin hyvinvointia ja milloin kukin voi huonosti, ei ulkopuoliset voi määritellä. Erittäin laaja-alainen käsite. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa miten voi parantaa muiden hyvinvointia, ellei edes tiedä millä tavoin ihminen voi huonosti. IKÄVÄÄ SELITTELYÄ

Olet kirjoittanut miljoonia juttuja vanhempien aiheuttamista lasten kärsimyksistä, muttet ole kertaakaan kertonut millaisista kärsimyksistä. LASTEN HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JNE.. Etkä itsekään ehdottanut miten lapsi voi päästä kärsimyksestään eroon. KUN VANHEMMAT YMMÄRTÄVÄT HUOLTAJAN VASTUUN EI EROISSA SYNNY HEILLE YLIMÄÄRÄISIA ONGELMIA, VAAN HE SAAVAT TUKEA VANHEMMILTA. Edes yksi todellinen tapaus. Vaikka tosiasia on sekin, ettei ihmisen kärsimyksestä pääse eroon, paitsi sitten kun on kuollut. ONNEKSI NOIN PESSIMISTINEN AJATUS ON SINUN HENKILÖKOHTAINEN Uusia kärsimyksiä tulee ja menee. Tai tulee ja tulee - ellei saa ajatuksiaan ja tunteitaan selvitetyksi itsensä kanssa. Jokainen selvittää ne omalla tyylillään, siis jos selvittää. Mutta kukaan ei voi pakottaa toisia ihmisiä selvittämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Perheissä vakaviin ongelmiin haetaan usein apua, tai ainakin toinen vanhempi hakee. Tai naapuri, ystävä, sukulainen soittaa sossuun. NÄINHÄN KERROIN Avun hakeminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin avun saaminen. Ihmisen, vaikka olisi lapsi, on ymmärrettävä auttaa itseään. LAPSIA EI VOI VELVOITTAA AUTTAMAAN ITSEÄÄNVaikka kaikki menisi hyvin, ja apua saisikin, niin se kestää. Voi kestää vuosiakin, jopa kymmeniä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Ongelmien ydin ja juju onkin siinä, että kukaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. SIIS MIELESTÄSI EI KANNATA TEHDÄ MITÄÄN KUN KUITENKIN KAIKKI MENEE PIELEEN Avioliitto solmitaan, eliniäksi. Lapset saadaan. Tapahtuu jotain, tulee vaikeaa. Tehdään korjausliikeitä. Jotkut auttaa, jotkut ei. Riittääkö se hyvinvointiin? Ehkä riittää, ehkä ei. Katsotaan. Aika kuluu. Tapahtuu uusia asioita, tulee entistä vaikeampaa, liian vaikeaa. Haetaan apua. Käydään terapiassa, mutta se ei poista ongelmia. MITEN VOIT OLLA NOIN KATKERA JA PESSIMISTINEN ELÄMÄSTÄ


Itselleni kärsimystä on lukea viestejäsi, ne ovat syyttäviä ja ilkeitä. OLET TODELLA PESSIMISTINEN JA ITSEKÄS ELLET YMMÄRRÄ ETTÄ TÄMÄ ON KESKUSTELUPALSTA MISSÄ KAIKKI KERTOO OMAN MIELIPITEEN TAI OTTAA KANTAA ASIOIHIN TÄMÄ EI OLE HENKILÖKOHTAISESTI KENELLEKÄÄN, KOSKA TOIMIMME NIMETTÖMÄNÄ. Eivät vuorovaikuttteisia. Kukaan ei jaksa niiden negatiivista asennetta ja putkinäköisyyttä. KYLLÄ SINUN JOS KENEN TEKSTEISTÄ PAISTAA NEGATIIVINEN ASENNE En enää lue viestejäsi, säästän itseäni siltä pahalta. NIIN ITSEKKYYTESI ESTÄÄ SEN

Lue lisää

Älä selitä , vaan anna vastauksia kysymyksiisi.

y15 kirjoitti:

Kuten tuossa tulikin, lapsien hyvinvointi on kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Mikä on kenenkin hyvinvointia ja milloin kukin voi huonosti, ei ulkopuoliset voi määritellä. Erittäin laaja-alainen käsite. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa miten voi parantaa muiden hyvinvointia, ellei edes tiedä millä tavoin ihminen voi huonosti. IKÄVÄÄ SELITTELYÄ

Olet kirjoittanut miljoonia juttuja vanhempien aiheuttamista lasten kärsimyksistä, muttet ole kertaakaan kertonut millaisista kärsimyksistä. LASTEN HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JNE.. Etkä itsekään ehdottanut miten lapsi voi päästä kärsimyksestään eroon. KUN VANHEMMAT YMMÄRTÄVÄT HUOLTAJAN VASTUUN EI EROISSA SYNNY HEILLE YLIMÄÄRÄISIA ONGELMIA, VAAN HE SAAVAT TUKEA VANHEMMILTA. Edes yksi todellinen tapaus. Vaikka tosiasia on sekin, ettei ihmisen kärsimyksestä pääse eroon, paitsi sitten kun on kuollut. ONNEKSI NOIN PESSIMISTINEN AJATUS ON SINUN HENKILÖKOHTAINEN Uusia kärsimyksiä tulee ja menee. Tai tulee ja tulee - ellei saa ajatuksiaan ja tunteitaan selvitetyksi itsensä kanssa. Jokainen selvittää ne omalla tyylillään, siis jos selvittää. Mutta kukaan ei voi pakottaa toisia ihmisiä selvittämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Perheissä vakaviin ongelmiin haetaan usein apua, tai ainakin toinen vanhempi hakee. Tai naapuri, ystävä, sukulainen soittaa sossuun. NÄINHÄN KERROIN Avun hakeminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin avun saaminen. Ihmisen, vaikka olisi lapsi, on ymmärrettävä auttaa itseään. LAPSIA EI VOI VELVOITTAA AUTTAMAAN ITSEÄÄNVaikka kaikki menisi hyvin, ja apua saisikin, niin se kestää. Voi kestää vuosiakin, jopa kymmeniä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Ongelmien ydin ja juju onkin siinä, että kukaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. SIIS MIELESTÄSI EI KANNATA TEHDÄ MITÄÄN KUN KUITENKIN KAIKKI MENEE PIELEEN Avioliitto solmitaan, eliniäksi. Lapset saadaan. Tapahtuu jotain, tulee vaikeaa. Tehdään korjausliikeitä. Jotkut auttaa, jotkut ei. Riittääkö se hyvinvointiin? Ehkä riittää, ehkä ei. Katsotaan. Aika kuluu. Tapahtuu uusia asioita, tulee entistä vaikeampaa, liian vaikeaa. Haetaan apua. Käydään terapiassa, mutta se ei poista ongelmia. MITEN VOIT OLLA NOIN KATKERA JA PESSIMISTINEN ELÄMÄSTÄ


Itselleni kärsimystä on lukea viestejäsi, ne ovat syyttäviä ja ilkeitä. OLET TODELLA PESSIMISTINEN JA ITSEKÄS ELLET YMMÄRRÄ ETTÄ TÄMÄ ON KESKUSTELUPALSTA MISSÄ KAIKKI KERTOO OMAN MIELIPITEEN TAI OTTAA KANTAA ASIOIHIN TÄMÄ EI OLE HENKILÖKOHTAISESTI KENELLEKÄÄN, KOSKA TOIMIMME NIMETTÖMÄNÄ. Eivät vuorovaikuttteisia. Kukaan ei jaksa niiden negatiivista asennetta ja putkinäköisyyttä. KYLLÄ SINUN JOS KENEN TEKSTEISTÄ PAISTAA NEGATIIVINEN ASENNE En enää lue viestejäsi, säästän itseäni siltä pahalta. NIIN ITSEKKYYTESI ESTÄÄ SEN

Lue lisää

Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa miten voi parantaa muiden hyvinvointia, ellei edes tiedä millä tavoin ihminen voi huonosti. IKÄVÄÄ SELITTELYÄ

Miksi kiellät selkeän tosiasian? Liittynee sinun omaan puolustusmekanismiin, joka on torjunta.

"Puolustus- eli defenssimekanismit (saks. Abwehrmechanismus) ovat osa psyykkistä itsesäätelyä. Eri defenssimekanismien avulla ihminen säätelee omaa mielentilaansa ja käyttäytymistään ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan.

Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud esitteli ensimmäisenä psyykkisenä puolustuskeinona torjunnan jo vuonna 1893,[1] ja vuonna 1926 kirjassaan Esto, oire ja ahdistus hän esitti, että puolustautumisprosessi on yläkäsite, jonka alaisuuteen kuuluvat muiden muassa torjunta, projektio ja tapahtumattomaksi tekeminen.[2] — Freudin tytär Anna Freud kehitti merkittävästi puolustusmekanismin käsitettä kirjassaan Minän suojautumiskeinot

Defenssimekanismin lisäksi psyykkiseen itsesäätelyyn käyttää hallintakeinoja (eli coping-keinoja) ja tunteen säätelykeinoja. Hallintakeinojen käyttöä pidetään suhteellisen tietoisena, kun taas puolustusmekanismien toimintaa pidetään tiedostamattomana ja automaattisena. Esimerkiksi lasten puolustusmekanismien käyttöä koskevassa tutkimuksessa on osoitettu, että lapset siirtyivät kehittyneempien puolustusmekanismien käyttöön, kun he alkoivat kognitiivisen kehittymisen myötä ymmärtää käyttämiensä puolustusmekanismien toimintaperiaatteen.[3] "

Tutustu omaan voimakkaaseen torjunnan puolustusmekanisimiisi. Jokaisessa kirjoituksessasi torjut sen mitä kirjoitetaan, etkä suostu näkemään asioita yhtään laajemmin kuin oman putkinäkösi kautta. Selittelysi on torjuntaa, mikä tekee kirjoituksistasi hyökkääviä. Ne eivät anna lukijalle mitään. Pelkkää jauhantaa, kritisointia.

"Ongelmien ydin ja juju onkin siinä, että kukaan ei tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. SIIS MIELESTÄSI EI KANNATA TEHDÄ MITÄÄN KUN KUITENKIN KAIKKI MENEE PIELEEN "

Tuossa edellä sanottiin aivan selvästi, ettei kukaan tiedä etukäteen mitä tapahtuu ja milloin. Ihmiset elävät elämäänsä tehden asioita omalla tavallaan. Ongelmia voi yrittää korjata vasta silloin, kun jotain on jo tapahtunut ja asia on havaittu. Ei yhtään aiemmin. Kaikkia ongelmia on myös mahdotonta korjata. Sinä et voi päättää mikä kullekin on ongelma ja miten se korjataan. Sen tekee jokainen itse.

Ihmiset pyrkivät elämään mahdollisimman hyvää elämää. Kukaan vanhempi tuskin haluaa lapsilleen pahaa, kuten sinä näytät ajattelevan. Et myöskään siedä erilaisia ihmisiä - tämä tulee selväksi jokaisessa vastauksessasi. Erilaisuuden sietokyky on hyvä mittari: se erottaa terveellä ja epäterveellä tavalla narsistisen ihmisen.
Erilaisuutta sietävä ihminen elää luovaa ja omannäköistä elämää ja on oma itsensä kaikissa tilanteissa. Sinä et ota yhtäkään sinulle vastannutta huomioon. Mitätöit, torjut, selittelet. Ei hyvältä vaikuta.

Jep. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan elämäänsä. Myös lapsena. Ehkei y15 ole koskaan selviytynyt vaikeuksistaan, ei lapsena, ei aikuisena. Sen tähden meuhkaa muille, mitä tulisi ajatella, miten elää, jotta lapset säästyisivät kärsimyksiltä. y15 ei tosin kerro mitä tarkoittaa lasten kärsimyksillä. Saman perheenkin eri lapset kokevat kärsimystä erilailla. Siinä missä joku kokee kärsimystä pahasti, toinen ei tunne kokevansa ollenkaan tai juurikaan. Kärsimyksen kokeminen tavallisissa arkipäiväisissä asioissa on myös täysin eri juttu kuin kärsimys epätavallisissa asioissa, ja etenkin ihmisissä (vanhemmat ja muut läheiset).

Jokaisen on kuitenkin ratkaistava itse vaikeat tilanteensa, joita vastaan tulee. Eri asiat ovat vaikeita ja tuottavat tuskaa eri ihmisille. Myös lapsuudessa. Kyse on juuri siitä miten vaikeuksiin ja ongelmiin suhtautuu, miten hyvin osaa ne ratkaista. Kenelläkään ei ole täydellisiä vanhempia eikä lapsia.

"Jokaisen on kuitenkin ratkaistava itse vaikeat tilanteensa, joita vastaan tulee. Eri asiat ovat vaikeita ja tuottavat tuskaa eri ihmisille. Myös lapsuudessa."

Totta. Ongelmia ei voi paeta, ne pitää käsitellä. Myös lapsilla on kyky selviytyä. Silloinkin kun vanhemmat riitelevät liitoissaan ja lapset ovat niiden keskellä vuodesta toiseen. Ero ei enää ole niin paha ollenkaan lapsille. Moniko vanhempi alkaa riidellä vasta eron jälkeen? Kyllä se riitely on pääsääntöisesti aloitettu liitossa. Harva muuten eroaisikaan.

entinenlapsijanuori kirjoitti:

Jep. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan elämäänsä. Myös lapsena. Ehkei y15 ole koskaan selviytynyt vaikeuksistaan, ei lapsena, ei aikuisena. Sen tähden meuhkaa muille, mitä tulisi ajatella, miten elää, jotta lapset säästyisivät kärsimyksiltä. y15 ei tosin kerro mitä tarkoittaa lasten kärsimyksillä. Saman perheenkin eri lapset kokevat kärsimystä erilailla. Siinä missä joku kokee kärsimystä pahasti, toinen ei tunne kokevansa ollenkaan tai juurikaan. Kärsimyksen kokeminen tavallisissa arkipäiväisissä asioissa on myös täysin eri juttu kuin kärsimys epätavallisissa asioissa, ja etenkin ihmisissä (vanhemmat ja muut läheiset).

Jokaisen on kuitenkin ratkaistava itse vaikeat tilanteensa, joita vastaan tulee. Eri asiat ovat vaikeita ja tuottavat tuskaa eri ihmisille. Myös lapsuudessa. Kyse on juuri siitä miten vaikeuksiin ja ongelmiin suhtautuu, miten hyvin osaa ne ratkaista. Kenelläkään ei ole täydellisiä vanhempia eikä lapsia.

Lue lisää

Jep. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan elämäänsä. Myös lapsena. ÄLÄ PUHU POTASKAA LUULETKO ETTÄ LAPSIEN HUOLTAJUUS VASTUU ON MÄÄRITELTY HUVINVUOKSI Ehkei y15 ole koskaan selviytynyt vaikeuksistaan, ei lapsena, ei aikuisena. Sen tähden meuhkaa muille, mitä tulisi ajatella, miten elää, jotta lapset säästyisivät kärsimyksiltä. JOS ET YMMÄRRÄ VASTUUTASI HUOLTAJANA, MIKSI OLET HANKKINUT LAPSIA, NYT TÄÄLLÄ SELITTELET JA PYRIT SAAMAAN TUKIJOITA OMALLE VÄÄRÄLLE AJATUKSELLE, ON SELKEÄT PERUSTEET MIKSI LAPSELLA PITÄÄ OLLA HUOLTAJA y15 ei tosin kerro mitä tarkoittaa lasten kärsimyksillä. Saman perheenkin eri lapset kokevat kärsimystä erilailla. Siinä missä joku kokee kärsimystä pahasti, toinen ei tunne kokevansa ollenkaan tai juurikaan. Kärsimyksen kokeminen tavallisissa arkipäiväisissä asioissa on myös täysin eri juttu kuin kärsimys epätavallisissa asioissa, ja etenkin ihmisissä (vanhemmat ja muut läheiset). OLEN PUHUNUT ERONJÄLKEISISTÄ RIIDOISTA JOIHIN LAPSET SEKOITETAAN MUKAAN

Jokaisen on kuitenkin ratkaistava itse vaikeat tilanteensa, joita vastaan tulee. JOS ON LAPSIA PRIORITEETTI ON HIUKAN TOINEN, LAPSET MENEE ETUJUNASSA Eri asiat ovat vaikeita ja tuottavat tuskaa eri ihmisille. Myös lapsuudessa. Kyse on juuri siitä miten vaikeuksiin ja ongelmiin suhtautuu, miten hyvin osaa ne ratkaista.

Kenelläkään ei ole täydellisiä vanhempia eikä lapsia. OLETKO ITSE VIELÄ LAPSI KUN MIETIT KYSEISELLÄ TAVALLA VAKAVISTA ASIOISTA,JOIHIN JOKAISELLA VANHEMMALLA PITÄÄ OLLA PELIKORTIT OMISSA KÄSISSÄ, ON KYPSYMÄTTÖMÄN IHMISEN AJATUSMALLI JOS KUVITTELEE ETTEI ITSELLÄ OLE MAHDOLLISUUTTA VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN, JOS NÄIN ON OLISI HAKEUDUTTAVA ITSE HOITOON, ETTEI TUHOA LASTEN ELÄMÄÄ, TÄYSIN ILMAN LASTEN SYYTÄ.

MIKSI NAISTEN ON TÄYSIN MAHDOTON YMMÄRTÄÄ ETTÄ HEILLÄKIN ON MAHDOLLISUUS IHAN ITSE VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN, ON TURHA HAKEA SYYLLISIÄ JOKA ASIAAN JA SAIRAALOISESTI OLLA OIKEASSA JOKA ASIASSA. TOISEN VANHEMMAN SYYLLISTÄMINEN EI EDISTÄ LASTEN HYVINVOINTIA MITENKÄÄN, TARKOITUS ON PELKÄSTÄÄN OMAN EDUN TAVOITTELU LASTEN KUSTANNUKSELLA.

Niinpä niin. y15 haluaa kuitenkin käsitellä lasten kärsimystä avioeropalstalla, koska luulee eron ja mahdollisesti vanhemman, etenkin äidin uuden liiton/suhteen olevan ainoa syy lasten kärsimykseen.

entinenlapsijanuori kirjoitti:

Niinpä niin. y15 haluaa kuitenkin käsitellä lasten kärsimystä avioeropalstalla, koska luulee eron ja mahdollisesti vanhemman, etenkin äidin uuden liiton/suhteen olevan ainoa syy lasten kärsimykseen.

Lue lisää

Niinpä niin. y15 haluaa kuitenkin käsitellä lasten kärsimystä avioeropalstalla, koska luulee eron ja mahdollisesti vanhemman, etenkin äidin uuden liiton/suhteen olevan ainoa syy lasten kärsimykseen.

HARMI KUN OLET NOIN ITSEKÄS, VANHEMPIEN ERON EI PITÄISI VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN, PERHEEN HAJOAMINEN VAIKUTTAA LAPSIIN MUTTA MIKSI SIITÄ PITÄÄ TEHDÄ RIITA MIKÄ VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN NEGATIIVISESTI KOKO HEIDÄN LOPPU ELÄMÄN.

VANHEMMAT VOIVAT RIIDELLÄ MITEN PALJON TAHANSA MUTTA ERON JÄLKEEN LAPSIA EI VANHEMPIEN SOTKUIHIN SAA SEKOITTAA

Palsta on oikea kun puhutaan avioeroista, koska lapset ovat suurimpia kärsijöitä.

y15 kirjoitti:

Niinpä niin. y15 haluaa kuitenkin käsitellä lasten kärsimystä avioeropalstalla, koska luulee eron ja mahdollisesti vanhemman, etenkin äidin uuden liiton/suhteen olevan ainoa syy lasten kärsimykseen.

HARMI KUN OLET NOIN ITSEKÄS, VANHEMPIEN ERON EI PITÄISI VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN, PERHEEN HAJOAMINEN VAIKUTTAA LAPSIIN MUTTA MIKSI SIITÄ PITÄÄ TEHDÄ RIITA MIKÄ VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN NEGATIIVISESTI KOKO HEIDÄN LOPPU ELÄMÄN.

VANHEMMAT VOIVAT RIIDELLÄ MITEN PALJON TAHANSA MUTTA ERON JÄLKEEN LAPSIA EI VANHEMPIEN SOTKUIHIN SAA SEKOITTAA

Palsta on oikea kun puhutaan avioeroista, koska lapset ovat suurimpia kärsijöitä.

Lue lisää

VANHEMMAT VOIVAT RIIDELLÄ MITEN PALJON TAHANSA MUTTA ERON JÄLKEEN LAPSIA EI VANHEMPIEN SOTKUIHIN SAA SEKOITTAA

Ei voi. Lapset sekoittuvat automaattisesti vanhempien riitoihin. Sekoittaa ei tarvitse. Olet hölmö, ellei tätä tajua.

utu kirjoitti:

VANHEMMAT VOIVAT RIIDELLÄ MITEN PALJON TAHANSA MUTTA ERON JÄLKEEN LAPSIA EI VANHEMPIEN SOTKUIHIN SAA SEKOITTAA

Ei voi. Lapset sekoittuvat automaattisesti vanhempien riitoihin. Sekoittaa ei tarvitse. Olet hölmö, ellei tätä tajua.

Lue lisää

Olet hölmä ellet ymmärrä ettei lapsia saa sekoittaa eronjälkeisiin riitoihin, se kertoo pelkästään itsekkyydestä ja minä minä ajatusmallista jossa lapset ovat pelkkiä pelikortteja sinulle.

HARMI KUN OLET NOIN ITSEKÄS, VANHEMPIEN ERON EI PITÄISI VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN, PERHEEN HAJOAMINEN VAIKUTTAA LAPSIIN MUTTA MIKSI SIITÄ PITÄÄ TEHDÄ RIITA MIKÄ VAIKUTTAA LASTEN HYVINVOINTIIN NEGATIIVISESTI KOKO HEIDÄN LOPPU ELÄMÄN. LASTEN ASIAT TULEE KYETTÄ HOITAMAAN/SOPIMAAN OLI SITTEN RIIDOISSA TAI EI, JOS TÄHÄN EI KYETÄ ON KYSYMYS YKSILÖN ITSEKKYYDESTÄ JA KERTOOKIN ENEMMÄN KYVYTTÖMYYDESTÄ VANHEMMAKSI.

Oli vanhempien välillä tapahtunut mitä tahansa, se ei ole lapsien vika/syy, miksi heidän pitäisi kärsiä vanhempien törttöilystä, ainoastaan sairas ihminen haluaa lapsille elinikäisen trauman, esim.. vaatia lapsilta myötätuntos omille mielipiteille tai valitsemaan puolen. Kyllä jokaisella lapsella on oikeus itsellä oman kokemuksen ja tunteen pohjalta määritellä suhde molempiin vanhempiin, sitä ei kumpikaan vanhemmista voi eikä saa tehdä.

On sairasta olettaa, että on normaalia sekoittaa lapset mukaan vanhempien riitoihin.

MINÄ MINÄ ihmisen vastaus, et kykene ymmärtämään mistä on kysymys vaan jankkaat samaa soopaa ilman että ymmärrät mistä on kysymys. JÄLLEEN ¨TOSIN SAATTAA OLLA SAMA HENKILÖ¨ HENKILÖ EI YMMÄRRÄ OMAN ITSEKKYYDEN MÄÄRÄÄ, VAAN KUVITTELEE ETTÄ ON AINA OIKEASSA JA KÄYTTÄÄ SIIHEN OMIA LAPSIA PELINAPPULOINA. KUN KAIKKI EI MENE KUIN HALUAISI NIIN VAIHDETAAN MIESTÄ JA KUVITELLAAN ETTÄ SINUN OMA ONGELMA KATOAA ITSESTÄÄN. TODELLISUUDESSA LAPSET, PUOLISO JA LÄHEISET OVAT SUURIMMAT KÄRSIÄT, VAIKKA ASIA OLISI KORJATTAVISSA PELKÄSTÄÄN KYSEISEN HENKILÖN TERAPIALLA, JOSSA KÄSITELLÄÄN ITSEKKYYTTÄ, MORAALIA JA JOUSTAVUUTTA, SIIS ELÄMISEN TAITOA.

SINUN KAPASITEETTI EI RIITÄ YMMÄRTÄMÄÄN MISTÄ ON OIKEASTI KYSYMYS, VAAN MIEHET ON KAIKKEEN SYYLLISIÄ, OLET TAKERTUNUT TEINIVAIHEESEEN JOSSA KUVITTELET ETTÄ ALUN IHASTUMINEN JATKUU LOPUN ELÄMÄÄ ILMAN ETTÄ ITSE TARVITSEE TEHDÄ ASIALLE MITÄÄN.

Siinähän sinä y15 kuvaatkin, kuinka kannattaisi mennä terapiaan. No, kerropa meille oletko käynyt terapiassa tai mitäpä jos menisit?
Olet ihan oikeassa, että vaihtamalla patempaan jotkut ongelmat poistuu, aivan varmasti, mutta tietenkin vain jos vaihtaa parempaan.

y15 kirjoitti:

MINÄ MINÄ ihmisen vastaus, et kykene ymmärtämään mistä on kysymys vaan jankkaat samaa soopaa ilman että ymmärrät mistä on kysymys. JÄLLEEN ¨TOSIN SAATTAA OLLA SAMA HENKILÖ¨ HENKILÖ EI YMMÄRRÄ OMAN ITSEKKYYDEN MÄÄRÄÄ, VAAN KUVITTELEE ETTÄ ON AINA OIKEASSA JA KÄYTTÄÄ SIIHEN OMIA LAPSIA PELINAPPULOINA. KUN KAIKKI EI MENE KUIN HALUAISI NIIN VAIHDETAAN MIESTÄ JA KUVITELLAAN ETTÄ SINUN OMA ONGELMA KATOAA ITSESTÄÄN. TODELLISUUDESSA LAPSET, PUOLISO JA LÄHEISET OVAT SUURIMMAT KÄRSIÄT, VAIKKA ASIA OLISI KORJATTAVISSA PELKÄSTÄÄN KYSEISEN HENKILÖN TERAPIALLA, JOSSA KÄSITELLÄÄN ITSEKKYYTTÄ, MORAALIA JA JOUSTAVUUTTA, SIIS ELÄMISEN TAITOA.

SINUN KAPASITEETTI EI RIITÄ YMMÄRTÄMÄÄN MISTÄ ON OIKEASTI KYSYMYS, VAAN MIEHET ON KAIKKEEN SYYLLISIÄ, OLET TAKERTUNUT TEINIVAIHEESEEN JOSSA KUVITTELET ETTÄ ALUN IHASTUMINEN JATKUU LOPUN ELÄMÄÄ ILMAN ETTÄ ITSE TARVITSEE TEHDÄ ASIALLE MITÄÄN.

Lue lisää

Olet sairas y15, kirjoituksesi sen kertoo.Sinulla on paha olla ja huudat sitä muille. Kirjoituksesi ovat kaukana normaalista. Sinun kannattaisi hakeutua hoitoon. Jos olet ollut jo hoidossa, mene uudestaan. Tarvitset sitä. Ihan kamalaa tuo möykkäämisesi.

"on kyettävä joustamaan ja neuvottelemaan puolison kanssa asioista."

Tuossa sinulla menee aina rankasti metsään. Nimittäin silloin, kun on kyse TODELLISISTA ongelmista, asioista ei voi neuvotella, eikä niistä voi aina joustaa. Jos joustetaan ja neuvotellaan väärässä kohdassa ja/tai usein, SIITÄ syntyy kaikille, etenkin lapsille huomattavia ongelmia.

Parempi ehdotus on, että kuunnellaan kritisoimatta ystävää/tuttavaa/sukulaista/naapuria jne. ko. asiassa, annetaan apua sitä tarvitsevalle vain pyydettäessä. Juuri siinä yksilöidyssä tapauksessa, josta jotain tiedetään. Ei haukuta ketään itsekkääksi, järjettömäksi, moralisoida toisia jne. ja kuvitella, että tiedetään muiden asiat paremmin kuin he itse.

velma kirjoitti:

"on kyettävä joustamaan ja neuvottelemaan puolison kanssa asioista."

Tuossa sinulla menee aina rankasti metsään. Nimittäin silloin, kun on kyse TODELLISISTA ongelmista, asioista ei voi neuvotella, eikä niistä voi aina joustaa. Jos joustetaan ja neuvotellaan väärässä kohdassa ja/tai usein, SIITÄ syntyy kaikille, etenkin lapsille huomattavia ongelmia.

Parempi ehdotus on, että kuunnellaan kritisoimatta ystävää/tuttavaa/sukulaista/naapuria jne. ko. asiassa, annetaan apua sitä tarvitsevalle vain pyydettäessä. Juuri siinä yksilöidyssä tapauksessa, josta jotain tiedetään. Ei haukuta ketään itsekkääksi, järjettömäksi, moralisoida toisia jne. ja kuvitella, että tiedetään muiden asiat paremmin kuin he itse.

Lue lisää

Tuossa sinulla menee aina rankasti metsään. Nimittäin silloin, kun on kyse TODELLISISTA ongelmista, MITKÄ ASIAT OVAT NIITÄ TODELLISIA ONGELMIA, JOISTA EI VOIDA NEUVOTELLA EIKÄ JOUSTAA, LASTEN EDUN VUOKSI asioista ei voi neuvotella, eikä niistä voi aina joustaa. Jos joustetaan ja neuvotellaan väärässä kohdassa ja/tai usein, SIITÄ syntyy kaikille, etenkin lapsille huomattavia ongelmia. JOS TARKOITAT MIELISAIRAUTTA, ALKOHOLISMIA, RIKOLLISUUTTA JNE..... NE EIVÄT OLE ASIOITA JOISTA KIRJOITAN.
JOS KIRJOITAT NORMAALEISTA EROISTA KIRJOITUKSESI ON TÄYSIN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ JA ITSEKÄSTÄ, EIKÄ NIISSÄ AJATELLA LASTEN HYVINVOINTIA LAINKAAN.

Parempi ehdotus on, että kuunnellaan kritisoimatta ystävää/tuttavaa/sukulaista/naapuria jne. ko. asiassa, JOKAINEN VANHEMPI VOI VAIKUTTAA JUURI OMIEN LASTEN HYVINVOINTIIN, AVOIMELLA REHELLISELLÄ TOIMINNALLA. annetaan apua sitä tarvitsevalle vain pyydettäessä. LAPSET OVAT LAPSIA JA VANHEMPIEN TULEE TAATA HEIDÄN HYVINVOINTI KAIKISSA TILANTEISSA, EI AINOASTAAN SILLOIN KUIN HE SITÄ PYYTÄVÄT APUA.

MITEN IHMEESSÄ KUVITTELET ETTÄ MUIDEN PITÄISI MUUTTUA KUTEN SINÄ ITSE HALUAISIT, EIKÄ SINULLA OLE MITÄÄ VELVOLLISUUTTA TEHDÄ ASIAN ETEEN MITÄÄN MIKÄ EDISTÄISI LASTEN HYVINVOINTIA. MUITTEN PITÄISI TEHDÄ SITÄ SUN TÄTÄ SINULLE.

Juuri siinä yksilöidyssä tapauksessa, josta jotain tiedetään. Ei haukuta ketään itsekkääksi, järjettömäksi, moralisoida toisia jne. MITEN VOIT KOKEA TEKSTIN LOUKKAAVAN SINUA ja kuvitella, että tiedetään muiden asiat paremmin kuin he itse. OLI ASIAT MITEN HYVÄNSÄ JÄRJENKÄYTTÖ ON SALLITTUA.



JÄLLEEN TEKSTIN PÄTKIMISTÄ
"on kyettävä joustamaan ja neuvottelemaan puolison kanssa asioista."

TÄSSÄ KOKO TEKSTI

Jos halutaan erota niin ettei erosta synny muille eikä itselle huomattavia ongelmia, on kyettävä joustamaan ja neuvottelemaan puolison kanssa asioista.

ON TIETENKIN TOINEN ASIA JOS TARKOITUS ON SAADA MAHDOLLISIMMAN PALJON TUHOA AIKAAN, SILLOIN AJATUKSEKSI ON OIKEA MUTTA SAIRAS JA ITSEKÄS

y15 kirjoitti:

Tuossa sinulla menee aina rankasti metsään. Nimittäin silloin, kun on kyse TODELLISISTA ongelmista, MITKÄ ASIAT OVAT NIITÄ TODELLISIA ONGELMIA, JOISTA EI VOIDA NEUVOTELLA EIKÄ JOUSTAA, LASTEN EDUN VUOKSI asioista ei voi neuvotella, eikä niistä voi aina joustaa. Jos joustetaan ja neuvotellaan väärässä kohdassa ja/tai usein, SIITÄ syntyy kaikille, etenkin lapsille huomattavia ongelmia. JOS TARKOITAT MIELISAIRAUTTA, ALKOHOLISMIA, RIKOLLISUUTTA JNE..... NE EIVÄT OLE ASIOITA JOISTA KIRJOITAN.
JOS KIRJOITAT NORMAALEISTA EROISTA KIRJOITUKSESI ON TÄYSIN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ JA ITSEKÄSTÄ, EIKÄ NIISSÄ AJATELLA LASTEN HYVINVOINTIA LAINKAAN.

Parempi ehdotus on, että kuunnellaan kritisoimatta ystävää/tuttavaa/sukulaista/naapuria jne. ko. asiassa, JOKAINEN VANHEMPI VOI VAIKUTTAA JUURI OMIEN LASTEN HYVINVOINTIIN, AVOIMELLA REHELLISELLÄ TOIMINNALLA. annetaan apua sitä tarvitsevalle vain pyydettäessä. LAPSET OVAT LAPSIA JA VANHEMPIEN TULEE TAATA HEIDÄN HYVINVOINTI KAIKISSA TILANTEISSA, EI AINOASTAAN SILLOIN KUIN HE SITÄ PYYTÄVÄT APUA.

MITEN IHMEESSÄ KUVITTELET ETTÄ MUIDEN PITÄISI MUUTTUA KUTEN SINÄ ITSE HALUAISIT, EIKÄ SINULLA OLE MITÄÄ VELVOLLISUUTTA TEHDÄ ASIAN ETEEN MITÄÄN MIKÄ EDISTÄISI LASTEN HYVINVOINTIA. MUITTEN PITÄISI TEHDÄ SITÄ SUN TÄTÄ SINULLE.

Juuri siinä yksilöidyssä tapauksessa, josta jotain tiedetään. Ei haukuta ketään itsekkääksi, järjettömäksi, moralisoida toisia jne. MITEN VOIT KOKEA TEKSTIN LOUKKAAVAN SINUA ja kuvitella, että tiedetään muiden asiat paremmin kuin he itse. OLI ASIAT MITEN HYVÄNSÄ JÄRJENKÄYTTÖ ON SALLITTUA.



JÄLLEEN TEKSTIN PÄTKIMISTÄ
"on kyettävä joustamaan ja neuvottelemaan puolison kanssa asioista."

TÄSSÄ KOKO TEKSTI

Jos halutaan erota niin ettei erosta synny muille eikä itselle huomattavia ongelmia, on kyettävä joustamaan ja neuvottelemaan puolison kanssa asioista.

ON TIETENKIN TOINEN ASIA JOS TARKOITUS ON SAADA MAHDOLLISIMMAN PALJON TUHOA AIKAAN, SILLOIN AJATUKSEKSI ON OIKEA MUTTA SAIRAS JA ITSEKÄS

Lue lisää

Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, sekä lasten edun. Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin.

On kovin sairasta ja itsekästä ajatella, että normaaleissa eroissa toisen vanhemman tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon tuhoa aikaan. Pelkkä ajatus tuhosta ei todellakaan normaali. Vaan hälytys jostain epänormaalista. Tietysti on normaalia miettiä niitä syitä, joista toisen epänormaali käytös johtuu. Samoin on normaalia kysyä asiaa toiselta ja kuunnella vastauksensa. Jos exän hampaan kolossa on jotain, se tietysti vaikuttaa hänen toimintaansa, joskus hyvin epämiellyttävällä ja hankalalla tavalla. Tämä tekee luonnollisesti normaalin kanssakäymisen exän kanssa mahdottomaksi. Epänormaalista ei saa normaalia, vaikka kuinka haluaisi, ja päällään seisoisi.

velma kirjoitti:

Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, sekä lasten edun. Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin.

On kovin sairasta ja itsekästä ajatella, että normaaleissa eroissa toisen vanhemman tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon tuhoa aikaan. Pelkkä ajatus tuhosta ei todellakaan normaali. Vaan hälytys jostain epänormaalista. Tietysti on normaalia miettiä niitä syitä, joista toisen epänormaali käytös johtuu. Samoin on normaalia kysyä asiaa toiselta ja kuunnella vastauksensa. Jos exän hampaan kolossa on jotain, se tietysti vaikuttaa hänen toimintaansa, joskus hyvin epämiellyttävällä ja hankalalla tavalla. Tämä tekee luonnollisesti normaalin kanssakäymisen exän kanssa mahdottomaksi. Epänormaalista ei saa normaalia, vaikka kuinka haluaisi, ja päällään seisoisi.

Lue lisää

Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, sekä lasten edun. EN OIKEEN YMMÄRRÄ MITÄ SILLÄ ON MERKITYSTA KUN LASTENKANNALTA VANHEMMAT OVAT AINA VANHEMPIA, OLIVAT EXIÄ TAI JOTAIN MUITA Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? OLET SELVÄSTI KATEELLINEN EXÄN, KUN HÄNELLÄ ON UUSI KUMPPANI, SE EI VARMASTI OLE LASTEN ETU Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin. OUTO AJATUS JOS PUOLISO HALUAA OSALLISTA ENEMMÄN LASTEN ELÄMÄÄM, EIKÖ SE OLISI MYÖS LASTEN ETU JOS OVAT ISÄLLÄ ENEMMÄN. VAIKUTTAA MELKO ITSEKKÄÄLTÄ VASTUSTAA ASIAA

On kovin sairasta ja itsekästä ajatella, että normaaleissa eroissa toisen vanhemman tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon tuhoa aikaan. Pelkkä ajatus tuhosta ei todellakaan normaali. Vaan hälytys jostain epänormaalista. KIRJOITUKSESTASI TULI MIELEEN JUURI VIIMMEINEN VAIHTOEHTO, Tietysti on normaalia miettiä niitä syitä, joista toisen epänormaali käytös johtuu. Samoin on normaalia kysyä asiaa toiselta ja kuunnella vastauksensa. Jos exän hampaan kolossa on jotain, se tietysti vaikuttaa hänen toimintaansa, joskus hyvin epämiellyttävällä ja hankalalla tavalla. Tämä tekee luonnollisesti normaalin kanssakäymisen exän kanssa mahdottomaksi. Epänormaalista ei saa normaalia, vaikka kuinka haluaisi, ja päällään seisoisi. LAPSET OVAT TÄYSIN SYYTTÖMIÄ NÄIHIN ASIOIHIN NÄMÄ OVAT VANHEMPIEN KAHDENKESKEISIÄ ONGELMIA, JOTEN HEIDÄN EI NÄISTÄ PITÄISI KÄRSIÄ. Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, VANHEMMUUDEN KANNALTAS ON YHDENTEKEVÄÄ OLI EX TAI EI, MIKSI KOROSTAT EXÄN ASEMAA sekä lasten edun. Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. OLET SELVÄSTI KATEELLINEN JA KOSTAT EXÄLLE ASIASTA LASTEN AVULLA Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? MITEN SE VOISI OLLA LAPSELLE HAITALLISTA Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin. EN YHTÄÄN IHMETTELE JOS NOIN ON KÄYNYT, KUN LUKEE SUN JUTTUJA

Aloita oma elämä ja keskity itseesi, lasten avulla pelaaminen on todella vahingollista. Tällä ajatusmallilla tuhoat lastesi elämän, oman itsekkyyden vuoksi. Tämä ajatus tuli mieleen kirjoituksestasi, mutta se on vain minun mielikuva eikä toivottavasti ole totta.

y15 kirjoitti:

Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, sekä lasten edun. EN OIKEEN YMMÄRRÄ MITÄ SILLÄ ON MERKITYSTA KUN LASTENKANNALTA VANHEMMAT OVAT AINA VANHEMPIA, OLIVAT EXIÄ TAI JOTAIN MUITA Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? OLET SELVÄSTI KATEELLINEN EXÄN, KUN HÄNELLÄ ON UUSI KUMPPANI, SE EI VARMASTI OLE LASTEN ETU Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin. OUTO AJATUS JOS PUOLISO HALUAA OSALLISTA ENEMMÄN LASTEN ELÄMÄÄM, EIKÖ SE OLISI MYÖS LASTEN ETU JOS OVAT ISÄLLÄ ENEMMÄN. VAIKUTTAA MELKO ITSEKKÄÄLTÄ VASTUSTAA ASIAA

On kovin sairasta ja itsekästä ajatella, että normaaleissa eroissa toisen vanhemman tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon tuhoa aikaan. Pelkkä ajatus tuhosta ei todellakaan normaali. Vaan hälytys jostain epänormaalista. KIRJOITUKSESTASI TULI MIELEEN JUURI VIIMMEINEN VAIHTOEHTO, Tietysti on normaalia miettiä niitä syitä, joista toisen epänormaali käytös johtuu. Samoin on normaalia kysyä asiaa toiselta ja kuunnella vastauksensa. Jos exän hampaan kolossa on jotain, se tietysti vaikuttaa hänen toimintaansa, joskus hyvin epämiellyttävällä ja hankalalla tavalla. Tämä tekee luonnollisesti normaalin kanssakäymisen exän kanssa mahdottomaksi. Epänormaalista ei saa normaalia, vaikka kuinka haluaisi, ja päällään seisoisi. LAPSET OVAT TÄYSIN SYYTTÖMIÄ NÄIHIN ASIOIHIN NÄMÄ OVAT VANHEMPIEN KAHDENKESKEISIÄ ONGELMIA, JOTEN HEIDÄN EI NÄISTÄ PITÄISI KÄRSIÄ. Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, VANHEMMUUDEN KANNALTAS ON YHDENTEKEVÄÄ OLI EX TAI EI, MIKSI KOROSTAT EXÄN ASEMAA sekä lasten edun. Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. OLET SELVÄSTI KATEELLINEN JA KOSTAT EXÄLLE ASIASTA LASTEN AVULLA Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? MITEN SE VOISI OLLA LAPSELLE HAITALLISTA Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin. EN YHTÄÄN IHMETTELE JOS NOIN ON KÄYNYT, KUN LUKEE SUN JUTTUJA

Aloita oma elämä ja keskity itseesi, lasten avulla pelaaminen on todella vahingollista. Tällä ajatusmallilla tuhoat lastesi elämän, oman itsekkyyden vuoksi. Tämä ajatus tuli mieleen kirjoituksestasi, mutta se on vain minun mielikuva eikä toivottavasti ole totta.

Lue lisää

Mies lähtee! Lasten huoltajuudesta riidellään monta vuotta. Eri oikeusasteet määräävät lasten huoltajuuden aina miehelle. Nainen valittaa aina uuteen oikeusasteeseen. Korkein oikeus määrää taas huoltajuuden miehelle. Mies häviää lasten elämästä ja lapset menevät lastenkotiin. Kotiutuvat naisen luokse, joka ei heistä huolehdi. Lapset hoitavat itsensä joka suhteessa. Kumpikaan ns. vanhemmista ei osallistu lasten hoitoon, vaikka lapset ovat huomattavan alaikäisiä. Tämä on tapahtunut vuosikymmeniä sitten. Että osattiin sitä ennenkin!

y15 kirjoitti:

Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, sekä lasten edun. EN OIKEEN YMMÄRRÄ MITÄ SILLÄ ON MERKITYSTA KUN LASTENKANNALTA VANHEMMAT OVAT AINA VANHEMPIA, OLIVAT EXIÄ TAI JOTAIN MUITA Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? OLET SELVÄSTI KATEELLINEN EXÄN, KUN HÄNELLÄ ON UUSI KUMPPANI, SE EI VARMASTI OLE LASTEN ETU Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin. OUTO AJATUS JOS PUOLISO HALUAA OSALLISTA ENEMMÄN LASTEN ELÄMÄÄM, EIKÖ SE OLISI MYÖS LASTEN ETU JOS OVAT ISÄLLÄ ENEMMÄN. VAIKUTTAA MELKO ITSEKKÄÄLTÄ VASTUSTAA ASIAA

On kovin sairasta ja itsekästä ajatella, että normaaleissa eroissa toisen vanhemman tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon tuhoa aikaan. Pelkkä ajatus tuhosta ei todellakaan normaali. Vaan hälytys jostain epänormaalista. KIRJOITUKSESTASI TULI MIELEEN JUURI VIIMMEINEN VAIHTOEHTO, Tietysti on normaalia miettiä niitä syitä, joista toisen epänormaali käytös johtuu. Samoin on normaalia kysyä asiaa toiselta ja kuunnella vastauksensa. Jos exän hampaan kolossa on jotain, se tietysti vaikuttaa hänen toimintaansa, joskus hyvin epämiellyttävällä ja hankalalla tavalla. Tämä tekee luonnollisesti normaalin kanssakäymisen exän kanssa mahdottomaksi. Epänormaalista ei saa normaalia, vaikka kuinka haluaisi, ja päällään seisoisi. LAPSET OVAT TÄYSIN SYYTTÖMIÄ NÄIHIN ASIOIHIN NÄMÄ OVAT VANHEMPIEN KAHDENKESKEISIÄ ONGELMIA, JOTEN HEIDÄN EI NÄISTÄ PITÄISI KÄRSIÄ. Normaaleissa eroissa y15 joustetaan tarvittaessa PUOLIN JA TOISIN, neuvotellaan. Silloin kun MOLEMMAT vanhemmat ymmärtävät oman ja ex-kumppaninsa aseman vanhempana, VANHEMMUUDEN KANNALTAS ON YHDENTEKEVÄÄ OLI EX TAI EI, MIKSI KOROSTAT EXÄN ASEMAA sekä lasten edun. Epänormaaleissa eroissa se ei onnistu. Esim. jos äiti on lapsen lähihuoltaja, isä on tavannut lasta joka toinen viikonloppu, niin lapsen parhaaksi ei ole muuttaa tätä sopimusta 50/50 sopimukseksi sen vuoksi, että isällä on uusi kumppani (johon isä haluaisi lapsen tutustuttaa) ja hän muuttaa tämän kanssa isompaan asuntoon. OLET SELVÄSTI KATEELLINEN JA KOSTAT EXÄLLE ASIASTA LASTEN AVULLA Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsen isän uusi kumppani ottaisi lapsen isän puolen 50 hoitovastuun. Miten se voisi olla lapsen etu? MITEN SE VOISI OLLA LAPSELLE HAITALLISTA Niinikään lapsen etu ei ole, että isä uhkaa lapsen äitiä yksinhuoltajuuden hakemista neljän vuoden kuluttua erosta. Kun äiti ei suostu aina joustamaan ihan kaikesta, pelkästään työnsä vuoksi. Tehdyistä sopimuksista on hyvä pitää kiinni, eikä pyrkiä niitä vekslaamaan kaikin keinoin. EN YHTÄÄN IHMETTELE JOS NOIN ON KÄYNYT, KUN LUKEE SUN JUTTUJA

Aloita oma elämä ja keskity itseesi, lasten avulla pelaaminen on todella vahingollista. Tällä ajatusmallilla tuhoat lastesi elämän, oman itsekkyyden vuoksi. Tämä ajatus tuli mieleen kirjoituksestasi, mutta se on vain minun mielikuva eikä toivottavasti ole totta.

Lue lisää

OLET SELVÄSTI KATEELLINEN JA KOSTAT EXÄLLE ASIASTA LASTEN AVULLA

Sinä olet tärähtänyt edelleen, y15. Kyse ei ole minusta, ei exästäni. Vaan siitä ettet sinä suostu ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja heidän erojaan. Et näe asioita realistisesti, vaan omasta kapeasta näkökulmastasi, jossa vanhemmat ovat itsekkyyden huipentumia ja haluavat pahaa.

Tiedoksesi: TERVE narsismi on SEKÄ itsekkyyttä ETTÄ epäitsekyyttä. Epäterve on JOKO itsekkyyttä TAI epäitsekkyyttä.

Tämä "keskustelumme" loppuu tähän. Jokainen sinulle vastannut saa vain paskaa niskaansa. Sitä ei voi keskusteluksi nimittää.

KAMALAAKO kirjoitti:

Mies lähtee! Lasten huoltajuudesta riidellään monta vuotta. Eri oikeusasteet määräävät lasten huoltajuuden aina miehelle. Nainen valittaa aina uuteen oikeusasteeseen. Korkein oikeus määrää taas huoltajuuden miehelle. Mies häviää lasten elämästä ja lapset menevät lastenkotiin. Kotiutuvat naisen luokse, joka ei heistä huolehdi. Lapset hoitavat itsensä joka suhteessa. Kumpikaan ns. vanhemmista ei osallistu lasten hoitoon, vaikka lapset ovat huomattavan alaikäisiä. Tämä on tapahtunut vuosikymmeniä sitten. Että osattiin sitä ennenkin!

Lue lisää

"Että osattiin sitä ennenkin! "

Aivan varmasti osattiin. Ennen riidat lapsista vain olivat vaikeampia, sillä lapset jäivät lähes aina äitinsä yksinhuoltoon. Jos äiti kuoli, niin lapset jäivät isälleen ani harvassa tapauksessa. He menivät lastenkotiin tai sukulaisille. Pienimmät adoptoitiin.

Nykyisin lapset menevät edelleen lastenkotiin/sijaisperheisiin, tai ovat sukulaistensa hoivissa, vaikka vanhemmat eivät heistä aina edes riitele tai ole koskaan riidellytkään. Sukulaistensa hoivissa on tuhansia lapsia ja nuoria. Vaikka usein virallisesti heidän vanhempansa ovat lasten huoltajia. Siitä huolimatta, ettei esim. isä ole tavannut lapsiaan vuosiin.

Aivan käsittämätön pakkomielle y15:ta että vanhempien on aina pakko sopia ja huolehtia lapsistaan. Muuten he ovat kelvottomia. Vaikka voihan sitä niinkin ajatella, ellei halua myöntää itselleen totuutta.

velma kirjoitti:

OLET SELVÄSTI KATEELLINEN JA KOSTAT EXÄLLE ASIASTA LASTEN AVULLA

Sinä olet tärähtänyt edelleen, y15. Kyse ei ole minusta, ei exästäni. Vaan siitä ettet sinä suostu ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja heidän erojaan. Et näe asioita realistisesti, vaan omasta kapeasta näkökulmastasi, jossa vanhemmat ovat itsekkyyden huipentumia ja haluavat pahaa.

Tiedoksesi: TERVE narsismi on SEKÄ itsekkyyttä ETTÄ epäitsekyyttä. Epäterve on JOKO itsekkyyttä TAI epäitsekkyyttä.

Tämä "keskustelumme" loppuu tähän. Jokainen sinulle vastannut saa vain paskaa niskaansa. Sitä ei voi keskusteluksi nimittää.

Lue lisää

Jälleen ketju jossa naiset vastustavat lasten hyvinvointia, oman itsekkyyden vuoksi, varmasti satoja selityksiä mutta ei yhtään ajatusta miten asioita voitaisiin helpottaa lasten ja puolison, sekä läheisten kannalta, ainoastaan katkeruutta, vihaa, selittelyä. MIKSI ONKO TÄMÄ NAISILLE OMINAISTA KÄTYÖSTÄ, VAI ONKO TÄMÄ AINOASTAAN JOIDENKIN SAIRAITTEN YKSILÖITTEN ITSEKKYYTÄ.

Selittelyä riittää, mutta yhdessäkään kirjoituksessa ei tule mitään keinoa miten lasten hyvinvointia voisi parantaa tai korjata.

HÄVETKÄÄ TÄÄLLÄ KIRJOITTAVAT NAISET, MINÄ KIRJOITAN LASTEN ASIOISTA MUTTA TE PYRITTE KÄÄRMEEN LAILLA KIEMURTELEMAAN VASTUUSTA MITÄ IHMEELLISIMMILLÄ SELITYKSILLÄ, TULEEKIN MIELEEN ETTÄ LAPSET OVAT NAISILLE PELKKIÄ PELIVÄLINEITÄ.

EI YHTÄÄN KORJAUSEHDOTUSTA PELKÄSTÄÄN VASTUUN PAKOILUA NAISILTA

OLI ERON SYY MIKÄ TAHANSA SE ON AINA VANHEMPIEN VÄLINEN ONGELMA EI LASTEN, ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA, LASTEN EDUN VUOKSI. LAPSET EIVÄT VOI VAIKUTTAA OMAAN SYNTYMÄÄNSÄ MITENKÄÄN, SEN VUOKSI VANHEMMILLA PITÄISI MYÖS OLLA MYÖS MORAALINEN VASTUU LAPSISTA, JOKA OHITTAA OMAN MINÄ MINÄ AJATUS MALLIN.

y15 kirjoitti:

Jälleen ketju jossa naiset vastustavat lasten hyvinvointia, oman itsekkyyden vuoksi, varmasti satoja selityksiä mutta ei yhtään ajatusta miten asioita voitaisiin helpottaa lasten ja puolison, sekä läheisten kannalta, ainoastaan katkeruutta, vihaa, selittelyä. MIKSI ONKO TÄMÄ NAISILLE OMINAISTA KÄTYÖSTÄ, VAI ONKO TÄMÄ AINOASTAAN JOIDENKIN SAIRAITTEN YKSILÖITTEN ITSEKKYYTÄ.

Selittelyä riittää, mutta yhdessäkään kirjoituksessa ei tule mitään keinoa miten lasten hyvinvointia voisi parantaa tai korjata.

HÄVETKÄÄ TÄÄLLÄ KIRJOITTAVAT NAISET, MINÄ KIRJOITAN LASTEN ASIOISTA MUTTA TE PYRITTE KÄÄRMEEN LAILLA KIEMURTELEMAAN VASTUUSTA MITÄ IHMEELLISIMMILLÄ SELITYKSILLÄ, TULEEKIN MIELEEN ETTÄ LAPSET OVAT NAISILLE PELKKIÄ PELIVÄLINEITÄ.

EI YHTÄÄN KORJAUSEHDOTUSTA PELKÄSTÄÄN VASTUUN PAKOILUA NAISILTA

OLI ERON SYY MIKÄ TAHANSA SE ON AINA VANHEMPIEN VÄLINEN ONGELMA EI LASTEN, ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA, LASTEN EDUN VUOKSI. LAPSET EIVÄT VOI VAIKUTTAA OMAAN SYNTYMÄÄNSÄ MITENKÄÄN, SEN VUOKSI VANHEMMILLA PITÄISI MYÖS OLLA MYÖS MORAALINEN VASTUU LAPSISTA, JOKA OHITTAA OMAN MINÄ MINÄ AJATUS MALLIN.

Lue lisää

Olet kiusanhenki y15. Naiset eivät vastusta lasten hyvinvointia. Sinä vain tulkitset kaiken väärin. Syyllistyt jatkuvasti herjaamaan naissukupuolta. Häpeä ja paranna tapasi.

89007 kirjoitti:

Olet kiusanhenki y15. Naiset eivät vastusta lasten hyvinvointia. Sinä vain tulkitset kaiken väärin. Syyllistyt jatkuvasti herjaamaan naissukupuolta. Häpeä ja paranna tapasi.

Lue lisää

Perustele väitteesi, osoita missä tulkitsen asioita väärin, muuten kommenttisi on kuin pikkutytön uhmaamista.

Ei yksikään tänne kommentoiva nainen ole kyennyt tarkentamaam MIKSI. Olisiko kysymys siitä että miehet ja naiset ymmärtävät asiat eritavalla ja tämän vuoksi tarkennuksia ei kyetä antamaan.

Mitä väärää tässä kirjoituksessa on?????

OLI ERON SYY MIKÄ TAHANSA SE ON AINA VANHEMPIEN VÄLINEN ONGELMA EI LASTEN, ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA, LASTEN EDUN VUOKSI. LAPSET EIVÄT VOI VAIKUTTAA OMAAN SYNTYMÄÄNSÄ MITENKÄÄN, SEN VUOKSI VANHEMMILLA PITÄISI MYÖS OLLA MYÖS MORAALINEN VASTUU LAPSISTA, JOKA OHITTAA OMAN MINÄ MINÄ AJATUS MALLIN.

"Olisiko kysymys siitä että miehet ja naiset ymmärtävät asiat eritavalla ja tämän vuoksi tarkennuksia ei kyetä antamaan."

Ei, vaan siitä että sinä et osaa tulkita oikein saamiasi vastauksia, ainoastaan siitä on kyse. Se, että olet mies ei vaikuta asiaan. Exäni eikä kenenkään muunkaan exät, olivat sitten miehiä tai naisia eivät ole ymmärrykseltään noin puutteellisia kuin sinä. Myös lapset ymmärtävät paremmin.

Jos jollakin on minä minä ajatusmalli, niin se on sinulla. Se mitä ajattelet lasten hyvinvoinnista perustuu omiin minä minä kuvitelmiisi, jota jaksat jauhaa "minä minä olen hyvän ruumiillistuma. Lasten vanhemmat, äidit ovat paha pahoja lapsilleen." Tämä on lähtökohtasi. Sisäinen lapsesi kiukuttelee kirjoituksissasi. Kiukkuaa kun ei saa ainoaa oikeaa vastausta. Sitä, että ihmiset, äidit sanoisivat "aivan oikein y15, olen paha paha äiti. Kas kun en sitä ennen huomannut. Parannan tapani, ja teen tästä lähin "lapseni parhaaksi" kaiken siten miten heidän isänsä määrää".

Tuossa vaan tulee vastaan tämä mitä edellä kirjoitettiin:
"TERVE narsismi on SEKÄ itsekkyyttä ETTÄ epäitsekyyttä. Epäterve on JOKO itsekkyyttä TAI epäitsekkyyttä"

Se että aina joustaa, toinen ei jousta koskaan, vain tukee kumppanin tai exän epätervettä itsekkyyttä. Sen vuoksi on usein erottukin.

ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA

Parisuhdeterapia ei auta tekemään joustamattoman exän epäterveestä narsismista tervettä. Usein siihen ei auta psykoanalyysi, ei pitkä yksilöterapiakaan. Surkuhupaista miten yksikertaistat asioita kaavamaisilla lauseilla "TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA" Ja tsädäm - sitten luulet että kaikki toimii. Voi hyvät ihmiset sentään.

xxxyyy kirjoitti:

"Olisiko kysymys siitä että miehet ja naiset ymmärtävät asiat eritavalla ja tämän vuoksi tarkennuksia ei kyetä antamaan."

Ei, vaan siitä että sinä et osaa tulkita oikein saamiasi vastauksia, ainoastaan siitä on kyse. Se, että olet mies ei vaikuta asiaan. Exäni eikä kenenkään muunkaan exät, olivat sitten miehiä tai naisia eivät ole ymmärrykseltään noin puutteellisia kuin sinä. Myös lapset ymmärtävät paremmin.

Jos jollakin on minä minä ajatusmalli, niin se on sinulla. Se mitä ajattelet lasten hyvinvoinnista perustuu omiin minä minä kuvitelmiisi, jota jaksat jauhaa "minä minä olen hyvän ruumiillistuma. Lasten vanhemmat, äidit ovat paha pahoja lapsilleen." Tämä on lähtökohtasi. Sisäinen lapsesi kiukuttelee kirjoituksissasi. Kiukkuaa kun ei saa ainoaa oikeaa vastausta. Sitä, että ihmiset, äidit sanoisivat "aivan oikein y15, olen paha paha äiti. Kas kun en sitä ennen huomannut. Parannan tapani, ja teen tästä lähin "lapseni parhaaksi" kaiken siten miten heidän isänsä määrää".

Tuossa vaan tulee vastaan tämä mitä edellä kirjoitettiin:
"TERVE narsismi on SEKÄ itsekkyyttä ETTÄ epäitsekyyttä. Epäterve on JOKO itsekkyyttä TAI epäitsekkyyttä"

Se että aina joustaa, toinen ei jousta koskaan, vain tukee kumppanin tai exän epätervettä itsekkyyttä. Sen vuoksi on usein erottukin.

ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA

Parisuhdeterapia ei auta tekemään joustamattoman exän epäterveestä narsismista tervettä. Usein siihen ei auta psykoanalyysi, ei pitkä yksilöterapiakaan. Surkuhupaista miten yksikertaistat asioita kaavamaisilla lauseilla "TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA" Ja tsädäm - sitten luulet että kaikki toimii. Voi hyvät ihmiset sentään.

Lue lisää

"Olisiko kysymys siitä että miehet ja naiset ymmärtävät asiat eritavalla ja tämän vuoksi tarkennuksia ei kyetä antamaan."

Ei, vaan siitä että sinä et osaa tulkita oikein saamiasi vastauksia, ainoastaan siitä on kyse MITÄ RÄKSYTÄT SAMAA SOOPAA, OSOITA YKSIKIN VASTAUS, SELITTELYÄ KYLLÄ ON TULLUT MUTTA SIIHEN SE ON JÄÄNYT. Se, että olet mies ei vaikuta asiaan. Exäni eikä kenenkään muunkaan exät, olivat sitten miehiä tai naisia eivät ole ymmärrykseltään noin puutteellisia kuin sinä. Myös lapset ymmärtävät paremmin. ILMEISESTI OLET ITSE NIIN HANKALA ETTEI SINULLE KUKAAN VIITSI SANOA MITÄÄN, NÄI VAIKUTTAISI OLEVAN.

Jos jollakin on minä minä ajatusmalli, niin se on sinulla. Se mitä ajattelet lasten hyvinvoinnista perustuu omiin minä minä kuvitelmiisi, jota jaksat jauhaa "minä minä olen hyvän ruumiillistuma. KYLLÄ KOSKETTI SINUUN JA SYVÄLTÄ Lasten vanhemmat, äidit ovat paha pahoja lapsilleen. TÄMÄ ON SINUN OMAA MIELIKUVITUSTA" Tämä on lähtökohtasi. Sisäinen lapsesi kiukuttelee kirjoituksissasi. Kiukkuaa kun ei saa ainoaa oikeaa vastausta. Sitä, että ihmiset, äidit sanoisivat "aivan oikein y15, olen paha paha äiti. Kas kun en sitä ennen huomannut. Parannan tapani, ja teen tästä lähin "lapseni parhaaksi" kaiken siten miten heidän isänsä määrää".
KIRJOITAN LASTEN KÄRSIMYKSISTÄ JOITA NAISET EIVÄT HYVÄKSY, VAAN SELITTELEVÄT NE NORMAALIKSI ELÄMÄN KULUKSI, LAPSIA EI SAA SEKOITTAA AVIOERONJÄLKEISIIN RIITOIHIN. Miksi tämä ei käy sinulle, vaan selittelet kaikkea turhaa viisastelua.

Tuossa vaan tulee vastaan tämä mitä edellä kirjoitettiin:
"TERVE narsismi on SEKÄ itsekkyyttä ETTÄ epäitsekyyttä. Epäterve on JOKO itsekkyyttä TAI epäitsekkyyttä"
YRITÄ EDES AJATELLA OMILLA AIVOILLA TAI YRITÄ EDES YMMÄRTÄÄ MITÄ NARSISMI OIKEASTI TARKOITTAA

Se että aina joustaa, toinen ei jousta koskaan, vain tukee kumppanin tai exän epätervettä itsekkyyttä. Sen vuoksi on usein erottukin. OLEN VARMA ETTÄ SINÄ OLIT SE KETÄ EI JOUSTANUT TAI ET YMMÄRRÄ MITÄ JOUSTAMINEN TARKOITTAA PAPSIPERHEESSÄ, SE EI OLE PUOLISOIDEN VÄLISTÄ ITSEKÄSTÄ KILPAILUA. JOS SE ON SITÄ ASIALLE ON TEHTÄVÄ JOTAKIN JA SE KENESTÄ ASIA TUNTUU PAHALTA ON AKTIIVINEN JA SELVITTÄÄ ASIAN, KOMMUNIKOIMALLA PUOLISON KANSSA. JOS EI MIKÄÄN ONNISTU ON TEHTÄVÄ PÄÄTÖS JA EROTA, MUTTA RIITA ON TUOSSAKIN TÄYSIN TURHA JOS PUOLISO EI YMMÄRRÄ SINUN HALUJA/TARPEITA, OLETTE AINOASTAAN LIIAN ERILAISIA. AINOASTAAN IDIOOTTI EI YMMÄRRÄ ETTÄ IHMISIÄ EN ERILAISIA JA AINA EI SAA KAIKKEA MITÄ HALUAA.

ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA

Parisuhdeterapia ei auta tekemään joustamattoman exän epäterveestä narsismista tervettä. MUTTA SE ANTAA OIKEUDENMUKAISEN MAHDOLLISUUDEN MOLEMMILLE TUODA ASIASTA OMA MIELIPIDE ESIIN Usein siihen ei auta psykoanalyysi, ei pitkä yksilöterapiakaan. TÄMÄ KERTOO AINOASTAAN SEN ETTET ITSE KYKENE AJATTELEMAAN OPJEKTIIVISESTI JA EMPAATTISESTI MUISTASurkuhupaista miten yksikertaistat asioita kaavamaisilla lauseilla "TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA" Ja tsädäm - sitten luulet että kaikki toimii. Voi hyvät ihmiset sentään.

OLET OIKEASSA JOS ONGELMAT OVAT NOIN SUURET, EI NE KORJAUDU TSÄDÄN ,VAAN MUUTTUMINEN ALKAA ITSESTÄ, PEILI ON HYVÄ VÄLINE.

Olen täysin varma että sinun ongelmat olisi korjattavissa, avoimella kommunikoinnilla siten että molemmat joutuisivat perustelemaan puheensa ja vastaisivat sanomisistaan. On helppoaa piiloutua selittelyn taakse

Taas vääristelevä ja tarkoituksellinen tekstin pätkiminen.
ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA

Tekstini kokonaisena
OLI ERON SYY MIKÄ TAHANSA SE ON AINA VANHEMPIEN VÄLINEN ONGELMA EI LASTEN, ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA, LASTEN EDUN VUOKSI

Et varmasti edes ymmärrä että sanoma muuttuu melkoisesti

y15 kirjoitti:

"Olisiko kysymys siitä että miehet ja naiset ymmärtävät asiat eritavalla ja tämän vuoksi tarkennuksia ei kyetä antamaan."

Ei, vaan siitä että sinä et osaa tulkita oikein saamiasi vastauksia, ainoastaan siitä on kyse MITÄ RÄKSYTÄT SAMAA SOOPAA, OSOITA YKSIKIN VASTAUS, SELITTELYÄ KYLLÄ ON TULLUT MUTTA SIIHEN SE ON JÄÄNYT. Se, että olet mies ei vaikuta asiaan. Exäni eikä kenenkään muunkaan exät, olivat sitten miehiä tai naisia eivät ole ymmärrykseltään noin puutteellisia kuin sinä. Myös lapset ymmärtävät paremmin. ILMEISESTI OLET ITSE NIIN HANKALA ETTEI SINULLE KUKAAN VIITSI SANOA MITÄÄN, NÄI VAIKUTTAISI OLEVAN.

Jos jollakin on minä minä ajatusmalli, niin se on sinulla. Se mitä ajattelet lasten hyvinvoinnista perustuu omiin minä minä kuvitelmiisi, jota jaksat jauhaa "minä minä olen hyvän ruumiillistuma. KYLLÄ KOSKETTI SINUUN JA SYVÄLTÄ Lasten vanhemmat, äidit ovat paha pahoja lapsilleen. TÄMÄ ON SINUN OMAA MIELIKUVITUSTA" Tämä on lähtökohtasi. Sisäinen lapsesi kiukuttelee kirjoituksissasi. Kiukkuaa kun ei saa ainoaa oikeaa vastausta. Sitä, että ihmiset, äidit sanoisivat "aivan oikein y15, olen paha paha äiti. Kas kun en sitä ennen huomannut. Parannan tapani, ja teen tästä lähin "lapseni parhaaksi" kaiken siten miten heidän isänsä määrää".
KIRJOITAN LASTEN KÄRSIMYKSISTÄ JOITA NAISET EIVÄT HYVÄKSY, VAAN SELITTELEVÄT NE NORMAALIKSI ELÄMÄN KULUKSI, LAPSIA EI SAA SEKOITTAA AVIOERONJÄLKEISIIN RIITOIHIN. Miksi tämä ei käy sinulle, vaan selittelet kaikkea turhaa viisastelua.

Tuossa vaan tulee vastaan tämä mitä edellä kirjoitettiin:
"TERVE narsismi on SEKÄ itsekkyyttä ETTÄ epäitsekyyttä. Epäterve on JOKO itsekkyyttä TAI epäitsekkyyttä"
YRITÄ EDES AJATELLA OMILLA AIVOILLA TAI YRITÄ EDES YMMÄRTÄÄ MITÄ NARSISMI OIKEASTI TARKOITTAA

Se että aina joustaa, toinen ei jousta koskaan, vain tukee kumppanin tai exän epätervettä itsekkyyttä. Sen vuoksi on usein erottukin. OLEN VARMA ETTÄ SINÄ OLIT SE KETÄ EI JOUSTANUT TAI ET YMMÄRRÄ MITÄ JOUSTAMINEN TARKOITTAA PAPSIPERHEESSÄ, SE EI OLE PUOLISOIDEN VÄLISTÄ ITSEKÄSTÄ KILPAILUA. JOS SE ON SITÄ ASIALLE ON TEHTÄVÄ JOTAKIN JA SE KENESTÄ ASIA TUNTUU PAHALTA ON AKTIIVINEN JA SELVITTÄÄ ASIAN, KOMMUNIKOIMALLA PUOLISON KANSSA. JOS EI MIKÄÄN ONNISTU ON TEHTÄVÄ PÄÄTÖS JA EROTA, MUTTA RIITA ON TUOSSAKIN TÄYSIN TURHA JOS PUOLISO EI YMMÄRRÄ SINUN HALUJA/TARPEITA, OLETTE AINOASTAAN LIIAN ERILAISIA. AINOASTAAN IDIOOTTI EI YMMÄRRÄ ETTÄ IHMISIÄ EN ERILAISIA JA AINA EI SAA KAIKKEA MITÄ HALUAA.

ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA

Parisuhdeterapia ei auta tekemään joustamattoman exän epäterveestä narsismista tervettä. MUTTA SE ANTAA OIKEUDENMUKAISEN MAHDOLLISUUDEN MOLEMMILLE TUODA ASIASTA OMA MIELIPIDE ESIIN Usein siihen ei auta psykoanalyysi, ei pitkä yksilöterapiakaan. TÄMÄ KERTOO AINOASTAAN SEN ETTET ITSE KYKENE AJATTELEMAAN OPJEKTIIVISESTI JA EMPAATTISESTI MUISTASurkuhupaista miten yksikertaistat asioita kaavamaisilla lauseilla "TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA" Ja tsädäm - sitten luulet että kaikki toimii. Voi hyvät ihmiset sentään.

OLET OIKEASSA JOS ONGELMAT OVAT NOIN SUURET, EI NE KORJAUDU TSÄDÄN ,VAAN MUUTTUMINEN ALKAA ITSESTÄ, PEILI ON HYVÄ VÄLINE.

Olen täysin varma että sinun ongelmat olisi korjattavissa, avoimella kommunikoinnilla siten että molemmat joutuisivat perustelemaan puheensa ja vastaisivat sanomisistaan. On helppoaa piiloutua selittelyn taakse

Taas vääristelevä ja tarkoituksellinen tekstin pätkiminen.
ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA

Tekstini kokonaisena
OLI ERON SYY MIKÄ TAHANSA SE ON AINA VANHEMPIEN VÄLINEN ONGELMA EI LASTEN, ELLEI KESKUSTELUYHTEYTTÄ OLE TULEE HAKEUTUA PARISUHDETERAPIAAN JA YMMÄRRETTÄVÄ MIKSI ON JOUSTETTAVA, LASTEN EDUN VUOKSI

Et varmasti edes ymmärrä että sanoma muuttuu melkoisesti

Lue lisää

Kuules kiljukaula , olet väärällä foorumilla huutamassa, lasten asioita käsitellään perhe ja kasvatus osastolla , tää on avioeropalsta.

Avioeropalsta kirjoitti:

Kuules kiljukaula , olet väärällä foorumilla huutamassa, lasten asioita käsitellään perhe ja kasvatus osastolla , tää on avioeropalsta.

Kuules urpo tämä on juuri oikea palsta, aviorojen suurimmat kärsiät ovat lapset.
Olen kirjoittanut nimenomaan riitaisista avioeroista, joihin sekoitetaan lapset mukaan.

Mutta sen ymmärtäminen on eräille täysin utopista, he ymmärtävät miten itsen kärsin ja lapset ovat kuin esineitä.

Isot kirjaimet pelkästään selvyyden vuoksi

Avioeropalsta kirjoitti:

Kuules kiljukaula , olet väärällä foorumilla huutamassa, lasten asioita käsitellään perhe ja kasvatus osastolla , tää on avioeropalsta.

Et kykene lukemaan neutraalisti kirjoitusta, kun se ei ole sinulle mieleinen, vaan joutuisit hiukan ajattelemaan myös mitä muut ajattelevat.

y15 kirjoitti:

Et kykene lukemaan neutraalisti kirjoitusta, kun se ei ole sinulle mieleinen, vaan joutuisit hiukan ajattelemaan myös mitä muut ajattelevat.

Naurettavaa. Itse et kykene lukemaan kenenkään kirjoituksia neutraalisti, koska ne eivät ole sinulle mieleen. Sinulla on vain yksi asia mielessä, sinä ja sinun mielestäsi ainoat oikeaoppiset ajatuksesti/kirjoituksesi.

y15 kirjoitti:

Et kykene lukemaan neutraalisti kirjoitusta, kun se ei ole sinulle mieleinen, vaan joutuisit hiukan ajattelemaan myös mitä muut ajattelevat.

Ainoastaan sinua ei kukaan kykene neutraalisti lukemaan .

niinpäniin kirjoitti:

Naurettavaa. Itse et kykene lukemaan kenenkään kirjoituksia neutraalisti, koska ne eivät ole sinulle mieleen. Sinulla on vain yksi asia mielessä, sinä ja sinun mielestäsi ainoat oikeaoppiset ajatuksesti/kirjoituksesi.

Lue lisää

Sinun kirjoituksiasi ei pysty lukemaan kuin yhdellä tavalla. Sinun yhdellä ainoalla putkinäkötavalla, joka mielestäsi on ainoa mahdollinen oikea. Et ota huomioon sitä, että ihmiset ovat erilaisia (vaikka siitä kirjoitat ja muiden pitäisi ottaa ihmisten erilaisuus huomioon. Mutta vain sinun tavalla).

Sinulle vastanneet puolestaan ymmärtävät ihmisten erilaisuuden. Käytännössä ei aina voi toimia ihanteiden mukaan, vaikka kuinka itse haluaisi, koska puoliso/ex haluaa jotain aivan muuta.