Kirjavia tunteita

"Eräänä aamuna heräsin, ja tajusin miten
kauas olinkaan kadottanut itseni,
huolehtiessani toisista!

Kuinka minusta voisi olla enää apua toisille, kun olen vain pelkkä varjo entisestä,
sanani kuin kuiskauksia pimeässä.

Elämäni kirjo on kudottu hauraaksi,
kuin räsymatto kymmenin eri raidoin,
kehnolle loimelle,
huterilla kangaspuilla,
lyöjä vailla voimia,
vailla taitoa.

Sinä imet voimani kuiviin, viet iloiset
sävyt raidoistani,
haurastutat minun loimeni, elämäni
langat ovat täynnä solmuja.

Silti en osaisi elää ilman sinua,
ilman kättä piiskaavaa,
en ilman askeleitasi, pysyisi kai aloillaan."

-saana34-
3264
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

tunteitasi olit runoon saanut,hyvä!

Äänestä

Mieti ystävä tilaasi,
niinkuin sulle sanoin.
Huolehdin hänestä,
uskonut parempaan huomiseen.
Huomista ei tullut meille,
minulle uusi kevät koittaa.

Siksi siemenen laitoin,
sitä hellin ja hoivaan
että joskus heräisin
sen huumaavaan tuoksuun.

Joskun annan sille kyyneleen.

Äänestä
  • "Kesken arkisen aherruksen, pysähdyn miettimään
    kulunutta aikaa.
    Niitä aamuja jolloin pelkäsin,
    etten löydä sinua enää viereltäni.
    Etten koskaan saa sieluuni rauhaa,
    unohtaisin syyllisyyden taakan vihdoin harteiltain.
    Muistan myös niitä ilon kipunoita,
    jotka sinkoilivat ympärillemme
    kun kietouduimme rakkaudesta toisiimme,
    näimme vain toisemme, sielumme silmin.

    Kuinka paljon aika onkaan muovannut meitä.
    Se ei ole kullannut, ei haalistanut
    muistoja elämän.
    Se on kai muokannut meitä kuin aallot
    rantakallion.
    Taipunut kuin oksa hongiston,
    lähes katkennut,
    silti kasvattanut uuden oksan
    -ja entistä ehomman."

    -Saana34- :o)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Saana-34 kirjoitti:

"Eräänä aamuna heräsin, ja tajusin miten
kauas olinkaan kadottanut itseni,
huolehtiessani toisista!

Kuinka minusta voisi olla enää apua toisille, kun olen vain pelkkä varjo entisestä,
sanani kuin kuiskauksia pimeässä.

Elämäni kirjo on kudottu hauraaksi,
kuin räsymatto kymmenin eri raidoin,
kehnolle loimelle,
huterilla kangaspuilla,
lyöjä vailla voimia,
vailla taitoa.

Sinä imet voimani kuiviin, viet iloiset
sävyt raidoistani,
haurastutat minun loimeni, elämäni
langat ovat täynnä solmuja.

Silti en osaisi elää ilman sinua,
ilman kättä piiskaavaa,
en ilman askeleitasi, pysyisi kai aloillaan."

-saana34-

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu