Miksi akateemiset ovat niin avuttomia kaikessa ?

Liian hyvät olot... pitäis laittaa lapsena tehdastyöhön niin sais kunnon motivaation viisastumiseen kun näkee kuinka kamalia paikkoja ne on....

Minäkin nuorena isän matkassa 60 luvulla alle 10v tein ensimmäiset maalausremontit. Palkkaa ei aina itselle tullut mutta tehdä piti. Muuten sai risusta jos niskoitteli. Sodankäynyt mies ei vastaanpanemista ja huilailua aina hyvällä katsonut. Myöhemmin olin raksalla ja metallihommissa ja tehdastyössäkin. Taitava olen käsistäni vaikka olenkin akateeminen DI. Ajattelen edelleenkin. Työ kuin työ. Mitähän aloittaja tarkoittaa sitä en oikein tiedä. Joskus olen toki avuton minäkin. Harva sitä nyt virheetön on.

Ja monenkohan akateemisen ihmisen otokseen tutkimuksesi perustui? Mikä oli ikä-, sukupuoli- ja opintoalajakauma? Mikä oli havaintoympäristö ja -menetelmä, joilla avuttomuus todettiin? Mitkä olivat ei-akateemisen vertailuryhmän vastaavat tiedot? Miten tuloksesi vertautuvat muihin vastaaviin tutkimuksiin?

Riippuu miltä puolelta katellaan. Harva hallitsee sekä teorian että käytännön. Se joka molemmat hallitsee, ei tule välttämättä arvostetuksi niin kuin olisi ansainnut. Yhtäällä kovasti pullistellaan käytännön osaamisella, vaikka tutkimuspuoli on viturallaan. Toisaalla taas joku tutkija etenee vailla minkäänlaista kontaktia oman pohjatutkintonsa alaan. No miksi? Siksi, kun eräs laki on hanurista ja sallii mielivallan. Nykyään edetään vain kaveripohjalta. Se on raaka totuus.

Olin autolla liikkeellä ja seisoin punaisissa valoissa niin näin jonkun nörtin näköisen nuoren tytön kävelevän yliopistolle päin ja suojatien yli mennessään kompastui katukiveyksen reunaan :D Oli niin koomisen näköinen kun juuri ja juuri onnistui välttämään kaatumisen, oikein stereotyyppisen kömpelö lukutoukka komediahahmo, nauruntyrskähdys pääsi xD

Akateemisten suurin mekaniikan saavutus on tietää se miten kirja avautuu :D

Tässä apua tähänkin aiheeseen..
https://mesenaatti.me/en/3341/akateeminen-kultivaatio-kirjan-joukkorahoitus/

veljenikin on kemian maisteri ja on konepajallla metallimiehenä duunarina. Ei hän ole mikään avuton tapaus.

Akateemisissakin on erilaisia, on moni opettaja tai lääkäri, joka myös käytännön hallitsee. Ajattele vaikka kirurgi. Mutta on moni lukion opettaja, joka on aikalailla saapas, ettei päde kaikkiin. Myös ammattikea on hyvä tie teorian ja käytännön yhdistämiseen. Tosin se pitäis tehdä ammatillisen koulutuksen jatkoksi. Ja työ on tärkeää, etenkin kesätyöt. Eikä mennä mihinkään tylsään kassapalveluun vaan tehtaalle. Ennen oli poliitikoillakin vankka työkokemus, jopa presidenteillä. Mutta ainakin Stubilla on ihan ihme tutkinnot. Presidentin tärkein tehtävä on tuntea maansa vientiteollisuus.