Ostin ekaksi järkkäriksi Olympus OM-D E-M10 Mark III 14-42mm EZ 40-150mm ja olen tyytyväinen päivänvalossa otettuihin valokuviin. Kuvaan paljon maisemia ja kasveja. Toistaiseksi kuvaan automaattiasetukset päällä. Paraneeko pilvisellä ilmalla kuvattujen kuvien laatu jos vaihtaa ammattilaislinsseihin? Vai pitääkö opetella käyttämään valotus ym asetuksia?
Toivoisin, että maisemakuvassa näkyisi enemmän maisemaa. Ilmeisesti ratkaisu tähän on laajakulmaobjektiivi. Mutta netissä olevista mallikuvista huomaa, että maisema vääristyy laajakulmaobjektiivilla kuvattaessa. Onko edes kalleimmista laajakulmaobjektiiveissa vääristymätön kuva?
Rajala suositteli minulle Olympus M.Zuiko 7-14mm f/2.8 ED Pro -objektiivia. Joissakin arvostelussa siihen tulee herkästi lenzflarea. Onko tämä ilmiö tavallinen kaikissa laajakulmazoomeissa? Olisiko tämä nyt hyvä linssi myös pilviselle säälle?
Voisiko joku suositella jotakin muuta hyvää laajakulmazoomilinssiä!?
Laajakulmalinssi
44
1647
Vastaukset
- Canonisti
Ensinnäkin pitää opetella aika/aukko/ISO. Muuten virheiden ymmärtäminen menee ihan arpapeliksi.
Olympuksen PRO sarjan objektiivit ovat ihan hyviä, joten tuo on todennäköisesti hyvä ostos. Jos se on liikaa, niin esimerkiksi Samyang tekee ihan hyviä käsitarkenteisia laajakulmia. Isolla rahalla saa vääristämättömiä laajakulmia, mutta maisemakuvauksessa nuo vääristymät eivät haittaa niin paljoa kuin arkkitehtuurikuvauksessa.
http://www.opticallimits.com/olympus--four-thirds-lens-tests/714-samyang7535
Tuossa on yksi todella laaja vaihtoehto. - PeilittömänTodistaja
Samyangiin minäkin kallistuisin jos on maisema kuvauksesta kysymys. Minun ehdotukseni on Samyang MFT 10 mm valovoimalla 2.8 On taatusti hyvä ja terävä. Asetat vaan ISO - arvoksi 100 aukoksi 2.8 ja objektiivista tarkennus äärettömään niin on hienot maisemat. Jos haluat lisää syväterävyyttä niin aukkoa pienemmälle. Esimerkiksi 5.6
- Esa_S
Mitä käytännössä tarkoittaa tarkennus äärettömään? Jos tarkennus on äärettömässä, niin kuinka lähellä olevia maisemia objektiivi tarkentaa? Voiko tällä asetuksella kuvata myös vaikkapa 20 metrin päässä olevia kohteita?
- Esa_S
Esa_S kirjoitti:
Mitä käytännössä tarkoittaa tarkennus äärettömään? Jos tarkennus on äärettömässä, niin kuinka lähellä olevia maisemia objektiivi tarkentaa? Voiko tällä asetuksella kuvata myös vaikkapa 20 metrin päässä olevia kohteita?
Niin siis kuinka lähellä olevia objekteja objektiivi tarkentaa ääretön-asetuksella tarkasti?
- Canonisti
Esa_S kirjoitti:
Niin siis kuinka lähellä olevia objekteja objektiivi tarkentaa ääretön-asetuksella tarkasti?
Tässä yksi yleisimmin käytetty laskin
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
On toteutettu hyvin havainnollisesti - PeilittömänTodistaja
Esa_S kirjoitti:
Niin siis kuinka lähellä olevia objekteja objektiivi tarkentaa ääretön-asetuksella tarkasti?
Samyangin MFT 10 millinen tarkoittaa kamerassasi 15 millistä. Se on laaja mutta ei mikään kalansilmä. Vääristymät on siis maltillisia ellei kokonaan poissa. Tuollaisessa manuaalitarkenteisessa Samyangissa on käytännössä kolme tarkennus aluetta :yksi metri, kolme metriä ja ääretön. Ääretön on objektiivin asteikossa se 8 poikittain.
Jos on epävarma mihin se fokus kannattaa asettaa, niin kannattaa tehdä kokeita. Suurentaa kuvaa ja katsella missä kohdin se terävyysalue sijaitsee. Harjoitus tekee mestarin. Esa_S kirjoitti:
Niin siis kuinka lähellä olevia objekteja objektiivi tarkentaa ääretön-asetuksella tarkasti?
Syväterävyydestä ensimmäinen asia mitä pitää oppia on, että syväterävyyttä ei ole. Se, mitä tarkoitamme syvätervyydellä on alue, jolla kuvan laatu katsotaan riittävän teräväksi. Tämä yleisimmin tarkoitetulla laskureilla tarkoittaa 1200 epäterävyysympyrää kennolla vaakasuunnassa, siis puhumme n. megapikselin tarkkuudesta.
Ihmetyttää porukka, joka hankkii kameroita kymmenillä megapikseleillä ja huipputarkkaa optiikkaa ja sitten tarkentaa jonkun kymppikuvan mukaan lasketuilla syväterävyyksillä.
https://youtu.be/IsWGkUT5A_Y?t=13m22s- Tsuumikosh
okaro kirjoitti:
Syväterävyydestä ensimmäinen asia mitä pitää oppia on, että syväterävyyttä ei ole. Se, mitä tarkoitamme syvätervyydellä on alue, jolla kuvan laatu katsotaan riittävän teräväksi. Tämä yleisimmin tarkoitetulla laskureilla tarkoittaa 1200 epäterävyysympyrää kennolla vaakasuunnassa, siis puhumme n. megapikselin tarkkuudesta.
Ihmetyttää porukka, joka hankkii kameroita kymmenillä megapikseleillä ja huipputarkkaa optiikkaa ja sitten tarkentaa jonkun kymppikuvan mukaan lasketuilla syväterävyyksillä.
https://youtu.be/IsWGkUT5A_Y?t=13m22sJalustalla kuvatessa saa absoluuttisen terävää kuvaa, tai sellaista mihin objektiivi pystyy, ja kamera, enimmillään.
Käsivaralta kuvaamisessa terävyys on suhteellista. Esim. 1/1000 suljinajalla tärähtämättömän näköisempi kuva on todennäköisempää kuin 1/125 sekunnin ajalla. - Canonisti
PeilittömänTodistaja kirjoitti:
Samyangin MFT 10 millinen tarkoittaa kamerassasi 15 millistä. Se on laaja mutta ei mikään kalansilmä. Vääristymät on siis maltillisia ellei kokonaan poissa. Tuollaisessa manuaalitarkenteisessa Samyangissa on käytännössä kolme tarkennus aluetta :yksi metri, kolme metriä ja ääretön. Ääretön on objektiivin asteikossa se 8 poikittain.
Jos on epävarma mihin se fokus kannattaa asettaa, niin kannattaa tehdä kokeita. Suurentaa kuvaa ja katsella missä kohdin se terävyysalue sijaitsee. Harjoitus tekee mestarin.MFT:n croppikerroin on kaksi, ei puolitoista?
- Tsuumikosh
Esa_S kirjoitti:
Niin siis kuinka lähellä olevia objekteja objektiivi tarkentaa ääretön-asetuksella tarkasti?
Miten lähellä on ääretön? Riippuu, minkäkokoinen kohde, tai millä polttovälillä. Sitä en tiedä, mitä kukin objektiivivalmistaja tarkalleen tarkoittaa äärettömällä objektiivin tarkennusasteikossa. Lieneekö asialle mitään standardia ollenkaan.
Syvyysterävyyden kaavoissa, jos oikein muistan, esiintyy seuraavia periaatteita:
- yleensä aukkolukeman kasvattaminen x-kertaiseksi (esim. lukeman 22 käyttäminen lukeman 11 asemesta, kaksinkertainen muutos) aiheuttaa syvyysterävyyden lisääntymisen x-kertaiseksi - sillä edellytyksellä, ettei kuva tärähdä, muutenhan ei tule mitään terävyyden näköistä ollenkaan
- yleensä polttovälin pienentäminen 1/x -kertaiseksi aiheuttaa syvyysterävyyden kasvun x^2 -kertaiseksi, mutta poikkeuksena näihin kahteen asiaan,
- jos tarkennus osuu hyperfokaaliselle etäisyydelle H, sitten syvyysterävyyttä näyttää riittävän äärettömään asti etäisyydestä H/2
- hyperfokaalinen etäisyys riippuu polttovälistä ja aukkolukemasta
- teleobjektiivien H on kauempana kuin laajakulmien.
Jos kuvataan samaa kuvaussuhdetta (tietyn kokoinen kohde kuvaan tietyn kokoiseksi) eri polttoväleillä, sitten samalla aukkolukemalla pitäisi tulla syvyysterävyyttä suunnilleen yhtä paljon - mutta poikkeuksena hyperfokaalinen etäisyys. Erittäin laajakulmaisella objektiivilla on helppo saada läheltä, metrien päästä, äärettömään ulottuvaa syvyysterävyyttä jo täydellä aukolla.
Mutta vaikka kroppikerroin on 2, MFT:lläkin voi saada pienen kohteen kuvattua läheltä siten, että tausta jää epäteräväksi. Näin voi käydä, jos etäisyys kohteesta taustaan on huomattavasti suurempi kuin etäisyys kohteesta kameraan. Taustassa voi näkyä erilaisia värejä tai hahmoja siitä riippuen, mitä kuvakulmaa, polttoväliä käytetään. Eri objektiiveissa on myös erilainen "bokeh"...... Asiasta ei ole mitään pakkolakia, vaan kuvaajalla on vapaus tehdä esim. impressionistinen "suttuinen" maisematausta kukkakuviinsa, jos haluaa. Tai tavoitella maksimaalista syvyysterävyyttä jalustalla, tai erittäin laajakulmaisella objektiivilla.
Miten syvyysterävyys sitten liittyy ISO-lukemiin tai valotusarvoihin. Jos kuvataan käsivaralta hämärässä pienellä ISO:lla, kuva ehkä tärähtää, eikä saada terävyyttä ollenkaan. Korkealla ISO:lla saadaan ehkä terävän näköinen kuva, jossa syvyysterävyyttäkin näkyy, mutta rakeisuutta myös. Silti jälkimmäinen vaihtoehto parempi. - PeilittömänTodistaja
Canonisti kirjoitti:
MFT:n croppikerroin on kaksi, ei puolitoista?
Näin on. Mutta mutta. Kinokertoimen mukaan mentäessä ajattelen kinofilmin kokoa joka on 35 milliä. MFT tarkoittanee sen 35 millisen filmin keskeltä löytyvää noin yhtä neljäsosaa. Silloin kaikki alle 35 millin meneviä polttovälejä ei voi enää laskea suoran kinokertoimen mukaan.
Joka tapauksessa jos MFT - kennon objektiivin polttoväli on 15 niin sen katselukulma on 72 astetta. Kuvastaa siis sitä mitä kaikkea siihen kennolle saa ängettyä siitä edestä avautuvasta maisemasta. Mutta 10 millisen kohdalla katselukulma onkin peräti 93.4 astetta. Voisiko tästä päätellä että 10 millisen kinokerroin ei olekaan 20 milliä vaan jopa enempi kuin 15 milliä? Ehkäpä laajoissa kulmissa pitäisikin puhua ennenminkin katselukulmista, MFT-kennon kohdalla, kuin kinokertoimista? - PeilittömänTodistaja
Tarkoitin tietenkin - jopa vähemmän kuin 15 milliä..
Tsuumikosh kirjoitti:
Miten lähellä on ääretön? Riippuu, minkäkokoinen kohde, tai millä polttovälillä. Sitä en tiedä, mitä kukin objektiivivalmistaja tarkalleen tarkoittaa äärettömällä objektiivin tarkennusasteikossa. Lieneekö asialle mitään standardia ollenkaan.
Syvyysterävyyden kaavoissa, jos oikein muistan, esiintyy seuraavia periaatteita:
- yleensä aukkolukeman kasvattaminen x-kertaiseksi (esim. lukeman 22 käyttäminen lukeman 11 asemesta, kaksinkertainen muutos) aiheuttaa syvyysterävyyden lisääntymisen x-kertaiseksi - sillä edellytyksellä, ettei kuva tärähdä, muutenhan ei tule mitään terävyyden näköistä ollenkaan
- yleensä polttovälin pienentäminen 1/x -kertaiseksi aiheuttaa syvyysterävyyden kasvun x^2 -kertaiseksi, mutta poikkeuksena näihin kahteen asiaan,
- jos tarkennus osuu hyperfokaaliselle etäisyydelle H, sitten syvyysterävyyttä näyttää riittävän äärettömään asti etäisyydestä H/2
- hyperfokaalinen etäisyys riippuu polttovälistä ja aukkolukemasta
- teleobjektiivien H on kauempana kuin laajakulmien.
Jos kuvataan samaa kuvaussuhdetta (tietyn kokoinen kohde kuvaan tietyn kokoiseksi) eri polttoväleillä, sitten samalla aukkolukemalla pitäisi tulla syvyysterävyyttä suunnilleen yhtä paljon - mutta poikkeuksena hyperfokaalinen etäisyys. Erittäin laajakulmaisella objektiivilla on helppo saada läheltä, metrien päästä, äärettömään ulottuvaa syvyysterävyyttä jo täydellä aukolla.
Mutta vaikka kroppikerroin on 2, MFT:lläkin voi saada pienen kohteen kuvattua läheltä siten, että tausta jää epäteräväksi. Näin voi käydä, jos etäisyys kohteesta taustaan on huomattavasti suurempi kuin etäisyys kohteesta kameraan. Taustassa voi näkyä erilaisia värejä tai hahmoja siitä riippuen, mitä kuvakulmaa, polttoväliä käytetään. Eri objektiiveissa on myös erilainen "bokeh"...... Asiasta ei ole mitään pakkolakia, vaan kuvaajalla on vapaus tehdä esim. impressionistinen "suttuinen" maisematausta kukkakuviinsa, jos haluaa. Tai tavoitella maksimaalista syvyysterävyyttä jalustalla, tai erittäin laajakulmaisella objektiivilla.
Miten syvyysterävyys sitten liittyy ISO-lukemiin tai valotusarvoihin. Jos kuvataan käsivaralta hämärässä pienellä ISO:lla, kuva ehkä tärähtää, eikä saada terävyyttä ollenkaan. Korkealla ISO:lla saadaan ehkä terävän näköinen kuva, jossa syvyysterävyyttäkin näkyy, mutta rakeisuutta myös. Silti jälkimmäinen vaihtoehto parempi.Ääretön on ääretön. Se tarkoittaa, että samasta pisteestä tulevat säteet ovat yhdensuuntaisia. Tarkennettaessa äärettömään objektiivin optinen keskipiste on polttovälin etäisyydellä kennosta.
Tsuumikosh kirjoitti:
Jalustalla kuvatessa saa absoluuttisen terävää kuvaa, tai sellaista mihin objektiivi pystyy, ja kamera, enimmillään.
Käsivaralta kuvaamisessa terävyys on suhteellista. Esim. 1/1000 suljinajalla tärähtämättömän näköisempi kuva on todennäköisempää kuin 1/125 sekunnin ajalla.Tässä kyse oli tarkennuksesta. Ei jalusta vaikuta siihen mitenkään.
- Pari_juttua
okaro kirjoitti:
Ääretön on ääretön. Se tarkoittaa, että samasta pisteestä tulevat säteet ovat yhdensuuntaisia. Tarkennettaessa äärettömään objektiivin optinen keskipiste on polttovälin etäisyydellä kennosta.
- osa objektiiveista tarkentaa ääettömän yli
- lämpötila vaikuttaa objektiivien tarkennukseen - Tsuumikosh
okaro kirjoitti:
Tässä kyse oli tarkennuksesta. Ei jalusta vaikuta siihen mitenkään.
Kyse oli syvyysterävyydestä, jopa omassa viestissäsi, jota kommentoitiin. Onko sinulla lukihäiriöitä? Pätkiikö?`Olet heittänyt idiootti-sanaa muille siinä määrin, että ihmetyttää, mikä itse olet.
- Tsuumikosh
okaro kirjoitti:
Ääretön on ääretön. Se tarkoittaa, että samasta pisteestä tulevat säteet ovat yhdensuuntaisia. Tarkennettaessa äärettömään objektiivin optinen keskipiste on polttovälin etäisyydellä kennosta.
Huomasitko, että kysymys (miten lähellä on ääretön) oli retoriikkaa, johon itse sitten vastasin? En tarkoittanut, että jonkun pellen täytyy ilmestyä ilveilemään asioilla.
Että "samasta pisteestä tulevat säteet ovat yhdensuuntaisia" ? Onko tämä pilailua, vai mitä? Tsuumikosh kirjoitti:
Kyse oli syvyysterävyydestä, jopa omassa viestissäsi, jota kommentoitiin. Onko sinulla lukihäiriöitä? Pätkiikö?`Olet heittänyt idiootti-sanaa muille siinä määrin, että ihmetyttää, mikä itse olet.
Syväterävyys liittyy tarkennukseen, ei tärähtämiseen. En muista koskaan sanoneeni ketään idiootiksi. Ehkä sekoitat minut johonkin muuhun.
Tsuumikosh kirjoitti:
Huomasitko, että kysymys (miten lähellä on ääretön) oli retoriikkaa, johon itse sitten vastasin? En tarkoittanut, että jonkun pellen täytyy ilmestyä ilveilemään asioilla.
Että "samasta pisteestä tulevat säteet ovat yhdensuuntaisia" ? Onko tämä pilailua, vai mitä?Opettele optiikan perussäännöt. Äärettömyydestä samasta pisteestä lähentävät säteet ovat yhdensuuntaisia.
PeilittömänTodistaja kirjoitti:
Näin on. Mutta mutta. Kinokertoimen mukaan mentäessä ajattelen kinofilmin kokoa joka on 35 milliä. MFT tarkoittanee sen 35 millisen filmin keskeltä löytyvää noin yhtä neljäsosaa. Silloin kaikki alle 35 millin meneviä polttovälejä ei voi enää laskea suoran kinokertoimen mukaan.
Joka tapauksessa jos MFT - kennon objektiivin polttoväli on 15 niin sen katselukulma on 72 astetta. Kuvastaa siis sitä mitä kaikkea siihen kennolle saa ängettyä siitä edestä avautuvasta maisemasta. Mutta 10 millisen kohdalla katselukulma onkin peräti 93.4 astetta. Voisiko tästä päätellä että 10 millisen kinokerroin ei olekaan 20 milliä vaan jopa enempi kuin 15 milliä? Ehkäpä laajoissa kulmissa pitäisikin puhua ennenminkin katselukulmista, MFT-kennon kohdalla, kuin kinokertoimista?Eihän kulmia kroppikertoimella lasketa. Kuvakulma lasketaan kaavalla 2 * arc tan (kennokoko/2/polttoväli). MFT kennon lävistäjä on 21.6 mm. SIis 10 asteella saa 2*arc tan (21,6/2/10) = 94 astetta. Usein tosin on mielekkäämpää laskea kulma vaakasuunnassa.
Kylä noi kroppikertoimet toimivat ei-kalansilmillä ihan normaalisti.- Tsuumikosh
okaro kirjoitti:
Opettele optiikan perussäännöt. Äärettömyydestä samasta pisteestä lähentävät säteet ovat yhdensuuntaisia.
"Äärettömyydestä samasta pisteestä lähentävät säteet ovat yhdensuuntaisia."
Hah. Tuohan pätee millä etäisyydellä hyvänsä, riippumatta siitä, mihin tarkennuskierä väännetään. Tottakai äärettömän kaukaa, tai äärettömän läheltä, samasta pisteestä tuleva valosäde näyttää tulevan samasta pisteestä. Katsotpa sitten metrin päästä, tai kilometrin. Kuulostaa siltä kuin keksisit ikiliikkujaa tai jotain muuta "nerokasta". Mutta mitä tekemistä tällä on terävyyden kanssa, siinä sinulla onkin selittämistä. - Tsuumikosh
Pari_juttua kirjoitti:
- osa objektiiveista tarkentaa ääettömän yli
- lämpötila vaikuttaa objektiivien tarkennukseen"- osa objektiiveista tarkentaa ääettömän yli
- lämpötila vaikuttaa objektiivien tarkennukseen "
Tuossa oli asiaa. Lisäisin, että osa objektiiveista muuntelee hiukan polttoväliä silloin, kun tarkennetaan. Jos polttoväli muuttuu laajakulmaisemmaksi lähelle tarkennettaessa esim. normaalitsuumissa, sitten se ei ollutkaan ehkä niin sopiva "pikkutele" lähikuvaukseen, kuin ostaessa kuviteltiin? Tsuumikosh kirjoitti:
"Äärettömyydestä samasta pisteestä lähentävät säteet ovat yhdensuuntaisia."
Hah. Tuohan pätee millä etäisyydellä hyvänsä, riippumatta siitä, mihin tarkennuskierä väännetään. Tottakai äärettömän kaukaa, tai äärettömän läheltä, samasta pisteestä tuleva valosäde näyttää tulevan samasta pisteestä. Katsotpa sitten metrin päästä, tai kilometrin. Kuulostaa siltä kuin keksisit ikiliikkujaa tai jotain muuta "nerokasta". Mutta mitä tekemistä tällä on terävyyden kanssa, siinä sinulla onkin selittämistä.Eihän se pidä. Jos kuvaat vaikka 5 cm päässä olevaa kohdetta, niin kohteen yhdestä pisteestä lähtevät valonsäteet, jotka osuvat etulinssin eri puolille ovat hyvin erisuuntaisia. Koko tarkistamisen idea on koota yhdestä pisteestä objektiivin eri kohtien läpi tulevat säteet kennolle yhteen pisteeseen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siirtämällä objektiivin optista keskipistettä eteenpäin. Kun tarkennus on äärettömässä, on optinen keskipiste polttovälin etäisyydellä. Termihän tulee siitä, kun suurennuslasilla poltetaan jotain. Aurinko on käytännössä äärettömyydessä.
En tiedä mitä olet lukenut, mutta yleensä kehotetaan tarkentamaan kohteeseen. Jos tarkennat hyperfokaaliseen pisteeseen, niin äärettömyydessä oleva piste on kinokennolla 0,03 mm leveä täplä. Jos sitten tulostat tästä 60 x 40 cm kuvan, niin se on jo puoli millimetriä.
Voisitko olla nimittelemättä ihmisiä paskiaisiksi. Tuollainen on täysin sivistymätöntä.- PeilittömänTodistaja
Kyllä okaro oikeassa on.. Eikö niin?
PeilittömänTodistaja kirjoitti:
Kyllä okaro oikeassa on.. Eikö niin?
Ärsyttää, kun ihmiset eivät tiedä mitään ja sitten kompensoivat asiattomalla kielenkäytöllä, Tuossa edellisen viestin ilmoitin asiattomana.
Hyperfokaalinen etäisyys eli etäisyys joka lasketaan kaavalla f f^2 /(N*c), jossa f on polttoväli ja N on aukkoluku ja c on hyväksyttävä epäterävyys on etäisyys johon tarkennettaessa kaikki puolet siitä äärettömän on tarkkaa. Ongelma vain on tuo c, jolle ei ole mitään absoluuttista arvoa vaan se riippuu tarpeista. Siitä sitten alat kaivamaan laskinta ja laskemaan, mikä on aiottuun kokoon riittävä.7
Tarkenna siihen, mikä kuvassa on tärkeintä.
https://youtu.be/IsWGkUT5A_Y?t=13m51sokaro kirjoitti:
Ärsyttää, kun ihmiset eivät tiedä mitään ja sitten kompensoivat asiattomalla kielenkäytöllä, Tuossa edellisen viestin ilmoitin asiattomana.
Hyperfokaalinen etäisyys eli etäisyys joka lasketaan kaavalla f f^2 /(N*c), jossa f on polttoväli ja N on aukkoluku ja c on hyväksyttävä epäterävyys on etäisyys johon tarkennettaessa kaikki puolet siitä äärettömän on tarkkaa. Ongelma vain on tuo c, jolle ei ole mitään absoluuttista arvoa vaan se riippuu tarpeista. Siitä sitten alat kaivamaan laskinta ja laskemaan, mikä on aiottuun kokoon riittävä.7
Tarkenna siihen, mikä kuvassa on tärkeintä.
https://youtu.be/IsWGkUT5A_Y?t=13m51sTässä vielä hyperfokaaliseen etäisyyteen tarkistamisesta:
https://youtu.be/dmn3K-06YTg?t=7m22sTsuumikosh kirjoitti:
"- osa objektiiveista tarkentaa ääettömän yli
- lämpötila vaikuttaa objektiivien tarkennukseen "
Tuossa oli asiaa. Lisäisin, että osa objektiiveista muuntelee hiukan polttoväliä silloin, kun tarkennetaan. Jos polttoväli muuttuu laajakulmaisemmaksi lähelle tarkennettaessa esim. normaalitsuumissa, sitten se ei ollutkaan ehkä niin sopiva "pikkutele" lähikuvaukseen, kuin ostaessa kuviteltiin?Tämä on ns. focus breathing. Se tosin ei kokonaan selity tuolla tarkennuksella. Jos esim. 200 mm objektiivi tarkennetaan kahteen metriin, niin polttoväli putoaa 182 milliin. 1 / (1/0,2 1/2). Focus breathing on usein voimakkaampaa. Kyse on pikemminkin objektiivin suunnittelusta.
- Esa_S
En tarkoita kalansilmää. Kiitos hyvistä vihjeistä.
- Nikon_kamera
Mitä tarkoitat laajakulman vääristymällä? Vääristymää on kahta sorttia, joista toista voi korjata rahalla, toista ei.
Jos linssi piirtää suorat viivat käyrinä, joko niin, että kuva tuntuu pullistuvan keskeltä (tynnyrivääristymä) tai menevän kesketä kasaan (harvinaisempaa, tyynyvääristymä), on kyseessä linssivirhe johon auttaa paremman optiikan hankinta. Tosin nykyään RAW konverterit osaavat korjata nämä virheet, hintana aavistuksenomainen terävyyden lasku. Maisemakuvauksessa tämä vääristymätyyppi ei haittaa, kun luonnossa ei ole suoria linjoja (paitsi vesistöhorisontti) joka olis suora vertailukohta.
Jos taas puhutaan tasoprojektiovääristymästä, eli siitä, että mitä kauemmas mennään kuvan keskipisteestä sitä enemmän kohteet alkavat venyä ulospäin, niin sen korjaaminen ei ole mahdollista edes USA:n sotilabudjetilla. Se nyt vain on deskriptiiviseen geometriaan kuuluva luonnonlaki ja tulee näkyviin kun optiikan laajakulmaisuus on kyllin suuri. Todellisuudessa samaa tapahtuu kaikilla optiikoilla, pitkilläkin polttoväleillä, mutta asiaan kiinnittää huomiota vain laajakulmapäässä. Vähän kun asiaa funtsitte niin tajuatte että 180 asteen tasoprojektio* olisi äärettömän leveä eli siis reunoissa olevat kohteet piirtyisivät äärettömän suurina. Kun tästä lähdetään kuvakulmaa kaventamaan eli tullaan superlaajakulmiin, laajakulmiin jne, niin tämä ilmiö hiljalleen laantuu huomaamattomaksi kun tullaan osapuilleen "normaaliobjetiivien" kuvakulmaan.
Kun"Canonisti" tulee kirjoittaneeksi jotta "Isolla rahalla saa vääristämättömiä laajakulmia," niin toivottavasti hän tarkoitaa linssivirheitä, eikä sitä, että jostain muka löytyisi isolla rahalla luonnonlait kumoava laajakantti. Ei löydy.
*) tästä syystä on olemassa kalansilmäoptiikoita, jolla saadaan 180, jopa 220 asteen kuvakulmia. Niissä taas suorat viivat eivät piirry suorina eikä kyseessä ole tasoprojektio.- Canonisti
Anteeksi yleistykseni.
- Harkitse
Voit vielä helposti korjata virheesi, ja vaihtaa Canonin kalustoon.
Kanuunaan löytyy riittävä määrä laadukkaita objektiiveja, eikä tarvitse tyytyä suttu-Zuikoihin.- muarasittaa
Ha. Niinpä juuri. Valokuvaaminen harrasteena on niin rasittavaa että pitäisi harkita suuntaansa itse kunkin.
- Esa_S
Jaa...minua ei teidän merkkiuskovaisten höpötykset kiinnosta. Jos ei ole rakentavaa sanottavaa, niin voin kertoa, että väitteesi ei ole uskottava.
- Tsuumikosh
"Voisiko joku suositella jotakin muuta hyvää laajakulmazoomilinssiä!?"
Mahdollinen ehdokas laajakulmatsuumiksi: Leica 8-18 mm
MFT-objektiivien luetteloita:
https://www.four-thirds.org/en/microft/lense.html
https://www.four-thirds.org/en/common/pdf/catalog2018_en.pdf
Rectilinear lienee termi, jolla englanniksi tarkoitetaan laajakulmaobjektiivin piirtävän suorat viivat suunnilleen suoriksi. Ettei tynnyri- eikä tyynyvääristymää. Tällaiseksi on kehuttu mm. Olympus 12mm f2.0. - Periaatteessa tynnyrivääristymää voi tahallaan käyttää. Jos kuvataan muinainen purjelaiva sivultapäin, ja halutaan korostaa aluksen keskikohdan pulleutta, ääripäiden suippoutta... Tai jos kaverilla on erinomaisen isot hampaat (hevonen), voidaan tietysti kokeilla kuvata naamaa hampaiden korkeudelta, tynnyrivääristymäisellä objektiivilla, korostaaksensa keskikohdan suuruutta...
"...maisemia ja kasveja. Toistaiseksi kuvaan automaattiasetukset päällä. Paraneeko pilvisellä ilmalla kuvattujen kuvien laatu jos vaihtaa ammattilaislinsseihin? Vai pitääkö opetella käyttämään valotus ym asetuksia?"
Ei ole pakko. P-ohjelmalla voi suoriutua tämäntyyppisistä aiheista. Ajan esivalinta-automatiikka tulisi kyseeseen jos olisi tarkoitus nopealla suljinajalla pysäyttää liike kuvaan - lentävät ötökät, perhoset, linnut, urheilu, ajoneuvot, jne. Aukon esivalinta olisi käytännöllinen valotustapa sitten, jos olisi tarkoitus maksimoida syvyysterävyys, jalustalta kuvaten.
Seitsemän keinoa vähentää tärähdyksiä lähikuvista....
- Lyhyempi polttoväli, esim. normaalimakro, telemakron asemesta.
- Valovoimaisempi objektiivi.
- Valotuksen korjailu alaspäin, varsinkin jos on tumma tausta.
- ISO:n nostaminen, jos ei kamera tee tätä automaattisesti. Kameramalleissa on eroja, kuinka herkästi automaatti-ISO lähtee nousuun. Jotkut tunnistavat kuvaajan toimivan käsivaralta, ja tärähdyksen välttämiseksi nostavat ISO:ta hämärässä automaattisesti. Liikkeen tunnistustoiminto on eri asia kuin vakaaja.
- Vakaajatoiminnot kamerassa ja objektiiveissa.
- Jalustan käyttö.
- Lisävalaistus salamalaitteella tai muulla valaisimella. Joskus pikku tuikku kuvauskohteen lähellä saattaa valaista paremmin kuin valtava kirkasvalolamppu 10 metrin päästä.
Eri kameroissa on eroja, miten hyvin valkotasapainon automatiikka soveltuu eri tilanteisiin. Joku kamera voi säädellä sävyt hyvin automaatilla päivänvalokuviin, mutta tekee kelmeämpää jälkeä keinovalossa. Joku muu kamera toimii päinvastoin, paremmin keinovalossa. Joku saattaa korjailla turhan tehokkaasti, esim. vaaleanpunaisten seinien huoneessa pakottaa kuviin seinän värin kohdalle valkoista - josta seurauksena, että lila kohde näyttäisi kuvassa siniseltä, jne. Asiaan on ratkaisuna kokemus: tämä kamerayksilö/malli hoitaa nämä asiat tällä automaatilla riittävän hyvin, mutta tuota asiaa tarvitsee korjailla itse säätämällä tuossa tilanteessa. Toisin kuin moni automaatiosta luulee, automaattitoiminto voi olla erehtyväinen.
Itse en tykkää ajatuksesta, että pitäisi säädellä itse himmenninaukko, suljinaika ja ISO-arvo joka kuvaan erikseen, kuin keksisi samat taulukot jatkuvasti uudelleen. Mieluummin olen käyttänyt P-ohjelmaa kussakin kamerassa, säätäen joskus ISO:ta (hämärässä), joskus valkotasapainoa (erikoiset tilanteet, joissa kamera ei näytä tekevän mieluisaa sävyä automaattisesti). Yhdessä kamerassa riittää valotuksen korjailuksi jatkuvasti -0,7 aukkoa. Toisesta kamerasta olen joutunut jatkuvasti säätelemään, ja silti väreistä on tullut mielestäni turhan hailakkaa yleensä... Eri kameramallit ovat kuin yksilöitä, persoonia.
https://duckduckgo.com/?q=valotusarvot &t=ffab&ia=web- Esa_S
Kiitos. Miten onnistuisin saamaan vastavalo kuvissa varjoon jäävän objektin valoisuutta paremmaksi?
- Nikon_kamera
Esa_S kirjoitti:
Kiitos. Miten onnistuisin saamaan vastavalo kuvissa varjoon jäävän objektin valoisuutta paremmaksi?
Nostamalla varjojen valoisuutta RAW konvertterssä. Jos kuvassa on aurinko tai vastaava valonlähde, ei kameran kotnrastiala välttämättä riitä kaikkeen.
- Tsuumikosh
Esa_S kirjoitti:
Kiitos. Miten onnistuisin saamaan vastavalo kuvissa varjoon jäävän objektin valoisuutta paremmaksi?
Miten vastavalossa varjoon jäävä kohde paremmin valaistuksi? Mieleen tuli lähinnä ajatukseksi aamuauringon paisteessa kiiltelevä kasteinen, tai sateen jälkeen loistava puu tai kukka, vastavalon aiheesta. Pisarat ehkä näkyvät loistavasti, nimenomaan vastavalossa - tavalla, jota on vaikeaa kuvata tai jäljitellä mitenkään muuten.
Vastavalokuviin voi kokeilla monenlaista ideaa:
- Täytesalama (pakkosalama) on joidenkin suosima konsti.
- Valotuksen mittaaminen tarkasti kohteesta, esim. M-valotusohjelmaan, lähempää, tai telemmällä, pidemmällä polttovälillä, ja pistemittauksella.
- Valotuksen haarukointi.
- Valotuksen korjailuun kokeiltavaksi esim. 2 aukkoa, tai millainen sävy halutaan.
- Heijastimet - valokuvauksen alalla tarkoittaa heijastavaa pintaa, esim. kangas, styroksipala, paperiarkki, tai mikä kohteen koolle riittää - heijastamaan valoa takaisinpäin kohteeseen.
- Erilaiset fyysiset suotimet, linssit saattavat sopia kontrastin loiventamiseen: sumusuodin (vaalean maitomainen, ei terävyyttä vähentävä), pehmytpiirto (suttuinen, epätarkkuutta aiheuttava).... tai harmaasuodin, jossa osa linssistä on kirkkaan läpinäkyvä, osa tummempaa.
- Joissain kameroissa on valmiita aiheohjelmia vastavalossa kuvaamiseen.
- Esa_S
Päivitin 14-42mm EZ objektiivin käytettyyn M.ZUIKO DIGITAL ED 12‑40mm 1:2.8 PRO:hon. Kyllä parani kuvien laatu kertaheitolla! Päivällä otetut kuvat on paljon terävämpiä kuin vanhalla objektiivilla otetut. Hämärässä tulee hyviä kuvia. Yölläkin katuvalon loisteessa voi kuvata ilman kamerajalkaa eikä kuva tärähdä.
Tosin objektiivi vie tilaa selvästi enemmän kuin pannukakkuobjektiivi ja painaa enemmän kuin itse kamera mutta minusta se ei ole kovin suuri miinus kun vertaa siihen mitä muuta tuo putki tuo mukanaan.
Voin suositella! Käytetty maksoi 590eur. Vanhasta sain satasen vaihdossa.- Canonisti_
Varmasti hyvä vaihto. Seuraavaksi alkaa poltella vitonen tai jopa ykkönen rungoksi 😎 Kamera on aina kompromissi eri ominaisuuksien kesken. Olympus on hyvä vaihtoehto, kun mennään koko ja paino edellä.
- ParasRatkaisu
Kuitenkin tuollaisessa tilanteessa parhaaksi osoittautunut ratkaisu
on ottaa siitä Olympuksen rungosta oikein tukeva ote ja heittää
se kiviseinään. Samoin tulee tehdä kaikille Zuikon suttu objektiiveille.
Tämän jälkeen keräillään roskat roskikseen, ja ostetaan
kunnollinen ja toimiva Canon järjestelmäkamera objektiiveineen.- Canon.pelkkää.paskaa
Canonin romut ovat pelkkää paskaa.
Yksikään, toistan yksikään järkevä ihminen ei enää nykyään osta niitä, koska parempaa on tarjolla.
Muun muassa aloittajan merkki Olympus kuuluu siihen Canonin romuja parempien kameroiden joukkoon.
- maisemiin
Käyttäisin laajoihin maisemakuviin n. 14 mm polttoväliä (14-42mm) ja tarvittaessa panoraama-ohjelmaa.
Pilvisen päivän kuvien harmauteen auttaa mm. kuvankäsittelyohjelman dehaze-säätö.
Automaatit on ihan aloittelijalla hyvä hätäapu mutta manuaalisäädöt on parempi vaihtoehto maisemakuvauksessa (automaatti ei tiedä mihin pitää tarkentaa (syväterävyysalue),
Valkotasapainon ja valotuksen saa oikein vain ns. harmaakortista mittaamalla. Varsinkin valoisina päivinä dynamiikka on masisemakuvissa koetuksella ja siksi valotus on oltava tarkka.
Laajakulmaobjektiivin vääristymät on nykyisin varsin helppo korjata kuvankäsittelyssä.
7-14mm f/2.8 on hyvä vaihtoehto, käyttäisin sitä maisemakuvissa n. 14 mm polttovälillä.
Linssiheijastumat on ongelma vain vastavaloon kuvatessa. Hyvä vastavalosuoja helpottaa asiassa ja on muutenkun hyvä suoja etummaiselle linssille.
Tarkennan maisemakuvissa yleensä 3,5 – 5 m: n etäisyydelle.
Maisemakuvien tumman pään hallinnassa auttaa parhaiten tarkasti oikein valottaminen. Kannattaa kokeilla myös n. 1.3 aukon ylivalotusta.
Kokeile alkajaisiksi syväterävyysalueen hallintaa: aukkoarvo 5,6; tarkennus 3.5 m ja valotusaika automaatille. - maisemiin
oops ajatusvirhe
7-14mm f/2.8 on hyvä vaihtoehto, käyttäisin sitä maisemakuvissa n. 14 mm polttovälillä.
po.
7-14mm f/2.8 on hyvä vaihtoehto, käyttäisin sitä maisemakuvissa n. 12 mm polttovälillä.
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391721Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61361Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421327- 101323
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11315Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71294Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01274Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11240Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21190Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21173