Oletko romanttinen

Kukkia tuova mies...
Ihana....oven avaava ....ihana...tuolin ojentava...ihana...
Kohtelias .huomaavainen...ihana...
Mut ei paha..jos välil..paha pojan koltiainen..😂😯😀😛

Olen romanttinen ja sehän tarkoittaa sitä, että yhden tietyn huomaavaisuus olisi erittäin ilahduttavaa... mutta muiden tekemänä sama olisi tietysti epämiellyttävää, epätoivottavaa väkisiniskemistä.

Olen älyttömän romanttinen ja tunteellinen nainen, sitä ei vaan helposti näe minusta.

En nyt niin kukkia tarvis.☺️

Haluan romanttisen miehen. Ehdottomasti.

Riippuu fiiliksestä.

Avoliitossa arki oli arkee ja se oli jees.
Eihän perinteinen arki nyt ole mitään prinsessasatua. Se on töissä käyntiä ja väsyneenä kotiin tuloa tekeen kotitöitä! Eipä siinä paljoa ehdi tai jaksa mitään erikoisuuksia tekeen.

Se mikä kenenkin mielestä on romanttista on yksilöllistä, mutta arjen romanttiikkana mulle riitti kun ex kävi kaupassa ja muisti tuoda jotain lempiherkkuani pyytämättäni taikka oli (sittenkin ) aamulla kuunnellut minua kun itsekseni kiroillut että se vain mun käytössä oleva hyvän tuoksuinen hoitoaine on loppu ja tuonut sitä mukanaan yllätyksenä.

Sekin on aivan huippu romanttista arjessa kun tulee väsyneenä itsekseen kiroillen kotiin miettien että ei prkle kun kotona odottaa vielä ruuanlaittoa ja kun avaa oven haistaa ruuan tuoksun ja tajuaa että pääseekin suoraan syömään!

Ex harvemmin tykkäsi katsoa romanttisia komedioita joten minä sitten taivuin sen kanssa katsomaan toimintaa ja scifiä yleensä mutta se oli sen romanttinen ele kun se suostui mun seurana katsoon jonkun
”tyttöleffan”

Sellainen spesiaali romanttisuus on sellainen mistä itse valitin harvoin mutta toisinaan kysyin että;

Miksi me ei enää koskaan tehdä mitään samanlaista kuin suhteen alussa.. ? joka siis tarkoitti et miks se ei enää tee mitään romanttisia juttuja

Tietysti kyllä se oli kivaa välillä jos ex osti kukkasia, koruja tai kirjoitteli rakkauskirjeitä mulle.

Mutta noi on asioita joiden pitää tulla vilpittömästä halusta ei yrityksenä lahjoa toista tykkäämään itsestään

Ex muuten vastasikin mulle aika kivuliaan suoraan kun kysyin miks se ei tee enää mitään romanttista:

”Eihän mun nyt enää tarvi kun sä oot jo mun! ”

Minä sitä vähän silloin mulkaisin ja sitten jo huumorilla sanoin että:

” aijaa, pitäiskö tästä sitten karata pois jotta sä taas panostaisit satasella jotta saat iskettyä mut takas? ”



Itse taasen olin vähän sellainen että toisinaan mulle tuli hetkiä kun teki mieli ihan huvikseen tehdä jotain toista ilahduttavaa

Useimmiten se oli sitten aamiainen sänkyyn tms.

Ajattelen noista että jos ne olisi arkea niistä katoaisi kaikki hohto eikä oikeasti yhdessä asuvalla parilla välttämättä ole rahaakaan kovin suuriin ylellisyyksiin ja jos sellaisen hommaa yhteistaloudessa saattaa se rahan tuhlaus ollakin toiselle epämieluisa yllätys.

Me esim. Kun avoliitossa asuttiin sovittiin että kun sitä tavaraa jo on muutenkin hirveästi meillä niin ei ostella toisillemme joulu ja synttärilahjoja. Kyllä me silti jollain kortilla & kukkasilla ja aamiaisella sänkyyn muistettiin.. mut mitään kalliita ei osteltu vaan satsattiin niitä rahoja kotimme erilaisiin hankintoihin

Kaikki romanttinen ei vaadi rahaa.. sellaiset on kivoja ja niitä toisinaan kaipasin

Oi että. Yksikin pitkävartinen punainen ruusu olisi jo jotain tai sitten voikukkia tienpientareelta. Kyllä tykkäisin. Ei tarvitse jokapäiväistä olla, mutta en usko, että jaksaisin jos miehen reaktio asiaan olisi, pyh, kuka kukkia tarvitsee. No sellaiselle miehelle ei kyllä tarvitse myös meikäläisen leipoakaan.

tuoda kukkia. En ole koskaan ollut kukkaihminen. Välittämistä voi näyttää läsnäolemalla, koskettamalla ja osallistumalla arjen askareisiin.

Totisesti haluan romanttisen miehen.
Jolla on maalaisjärkeä ja älykkyyttä.