Kaikille kevät ei ole ilon aikaa, jotkut masentuvat, toiset piristyvät. Minä kyllä odotan kevättä, sitä vaihetta kun aurinko jo lämmittää ja hanget hohtavat. Silloin käyn pitkillä hiihtolenkeillä sekä pilkillä jos jäätilanne sallii.
Odotatko kevättä?
uunilintu
14669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
aurinkoinen päivä ... kukapa ei sellaista oottelisi !:)
Olen kuullut, että ihmisillä, joilla on taipumus itsetuhoon, kevät on vaikeinta aikaa. Olen kuullut myös, että se perustuu siihen, että sellaisen henkilön on vaikeaa nähdä kaikkien muiden - puiden, kukkien, lintujen - heräävän silloin todella eloon. Jos itsellä on liian vaikeaa, tämä kuulemma laukaisee tilanteen, ja masennus saa liian suuren vallan ihmisen mielessä...
Itsestäni se on jotenkin vaikeaa ymmärtää. Itse "herään eloon" heti, kun päivät pidentyvät, eli joskus jopa jo tammi- tai helmikuussa! Pimeät talvipäivät lokakuusta alkaen ovat minulle aikaa, jolloin tekisi mieleni vaipua päiväkausiksi peiton alle... Jo siis näin helmikuussa kevättä on sydämessäni, maalis-huhti-toukokuusta puhumattakaan! Syksykin on aikanaan sitten ihanaa aikaa, mutta siitäpä sitten syksymmällä...;)
Jotta lintusena edelleenkin haluni on pyrähdellä. Hereillä ollaan jo! Keväthän on linnuillekin sitä auvoisinta aikaa... Tsirp ja kevättä rintoihin kaikille lintusille!;)
senkummemmin, se saattaapi tulla vaikka odottamatta, tänäkin vuonna!
Oikeasti, mukavaahan kevään tulo on. Pitää vain yrittää pitää sen liepeestä kiinni, ettei huomaatta mene odotellessa kesäkin. Nykyisin kesä - ja yleensä kaikki vuodenajat menevän niin kovaa vauhtia ettei aina ehdi tajutakkaan kun ne on jo ohi.
Mikähän ilmiöön oikein lienee syynä, ikäkö?
Lapsena tuntui kesäkin mahdottoman pitkältä ja tietenkin, lämpimältä.
Ikä siihen on syynä, että päivät menevät huomaamatta ohi! Viikot kuluvat, kuukaudet kuluvat, ja jopa vuodet kuluvat ohitsemme meidän edes ennättämättä tajuta niiden jo menneen...;)
Ikävää, mutta totta. Ja se, että kun aikoinaan kaikki puhuivat siitä, kuinka kesät olivat "ennen vanhaan" lämpöisempiä, tuntui jotenkin siltä aikojen kultaamalta muistelolta. Nyt kuitenkin on todistettu, että kesät ovat Suomen korkeudella viilentyneet parin asteen keskiarvolla. Kuten vastaavasti talvet ovat lämmenneet... No, pari astetta sinne tai tänne, mutta kyllä ne 60-luvun kesät olivat ihanan lämpöisiä - ja ihania muutenkin...!
sanoa,että ne 50-luvun alkupuolen kesät jotakin olivat.
Polskuteltiin toukokuusta lähtien,ei huolia ja lämmintä riitti.
Muistot ei tässä kultaa,totta oli ,että koulusta suoraan vain uimaan.
ei muuten tulisi mieleenikään mennä toukokuussa uimaan, ja silloinoli hirmuinen hinku jäiseen veteen, heti kun vähän sulaa tuli:)).
aivankuin herään eloon kevään tullessa.
Olen hiukan outo talvella,mutta tuntuu kuin aina palelisi.Välillä en edes kylmimpään aikaan pistä nokkaani ulos kuin pakon edessä.Kesällä suorastaan asun terassilla.Ah,sitä onnea astua aikaisin aamulla suoraan luontoon kahvimuki kädessä,lehti kainalossa ja luonto radiona.
Myöhään kesäyönä kuulen pihaltani kuinka läheinen koski soittaa matkalauluaan.
KESÄÄÄÄ..!! Tule nopeasti ja anna kevään jo ryminällä tietä sinulle tehdä!
muuten se karkaa käsistä, olenko vanha vai miksi kevät ja kesä kestää aina vain lyhyemmän aikaa?
että se tunne voipi tulla ainakin minulle hurjasta murrosiästä(52v.)jota käyn läpi niin kovalla rytinällä,että aika tuntuu entistä lyhykäisemmältä =)
näin, kuulostaa todella mukavalta...
pois !Tämä on kuin nuori neito olisi rypistyneen olomuodon sisuksissa.Ei enää vaippoja,pienempi pyykkivuori,vähemmän tiskiä ja aikaa paljon,paljon enemmän pelkästään itselleen.VAAAAUUUU!!!Opettelen maalaamaan sen elämäni taulun kirkkailla väreillä =)
ainkin itselleni. Ja vaikka nytkin sataa hiljalleen lunta, on tunne aivan toinen kuin syksyllä. Lumisade on kevyttä leijailevaa, ei raskasta räntää, niikuin syksyllä. Aurinko kajastaa hieman pilvien takaa, sen voi aistia vaikkei näy.
eli tuntuuko jo, kevään tuoksu, maassa, ilmassa, kuusenlatvoissa, lintumetsässä !?:)
Kävin eilen mökillä lumitöissä,aurinko paistoi ja ihan pikkasen oli kevät fiilistä!
Katselin paikkoja ja uusia suunnitelmia oli pää täynnä,sitä sinne ja tämä tänne.
On se kumma kun pitää aina muutella jotain,silloin kun sen tavaran siihen laittaa niin mieli on jo keksinyt hetken päästä sille uuden paikan!
Loppumaton ketju.Mies joskus suureenkin ääneen ihmettelee moista mylläämistä,sama se on kukkien ja pensaiden kanssa,eivät pysy siinä missä ed kesänä olivat.Odotusta,odotusta,,,nytkin aurinko kultaa lumen ja kohta on mentävä ulos.