Moi, mulle määrättiin osastolla abilify injektio. Sain yksityisellä vaihdettua pillereihin, mutta uhkaavat pakkohoidolla jos en ota injektiota. Ei taida itsemääräämisoikeus toimia, varmaan pakko mennä piikille. Onko kellään samanlaista kokemusta? Kai pitää loppuelämä käydä piikillä.
Abilify pakkolääkitty
lääkitty
617961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ota yhteys eduskunnan oikeusasiamieheen.
https://yle.fi/uutiset/3-6972028
Aivosähköhoitojen määrä on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmenen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan sairaaloissa sähköhoitoja annetaan moninkertainen määrä verrattuna hoitokertojen määrään kymmenen vuotta sitten. Hoitoja annetaan jo tuhansia kertoja vuodessa Suomen sairaaloissa.
Vuonna 2012 sähköhoitoon liittyviä käyntejä oli noin 3 600. Vuonna 2004 THL tilastoi vain 433 käyntiä. Vuonna 2005 sähköhoitokäyntejä oli jo reilut 1 200, mutta vuosikymmenen lopulla määrät vähenivät, kunnes viime vuonna käyntejä oli jo yli 3 600.
Perustuslaillisia oikeuksia rikotaan, jos sinut pakotetaan mihinkään ilman, että sinua epäillään tai olet tuomittu rikoksesta puolueettomassa oikeudenkäynnissä.
Psykiatrinen pakottaminen, kaikissa muodoissaan, on myös kansainvälisten ihmisoikeuksien vastaista, mutta siitä ei välitä käytännössä yksikään maa, Suomi mukaan lukien.
Koska valtiolla on liitto psykiatrian kanssa, on vaikea saada oikeutta psykiatrisissa ihmisoikeus- ja perustuslakirikkomustapauksissa. Voit kuitenkin yrittää ottaa yhteyttä eduskunnan oikeusasiamieheen, mutta älä odota ihmeitä.
Muista, että kukaan oikea lääkäri ei määrää mitään. Lääkärit eivät määrää. He ainoastaan suosittavat. Poliisit ja psykiatrit pakottavat. Psykiatria ei ole lääketiedettä eikä psykiatri lääkäri. Psykiatrinen hoito on eufemismi kontrolli- ja rankaisutoimenpiteille.
mulla on sama lääke olen samaa mieltä rikotaan vapauden riistoo ja ihmisen oikeutta pakko syötetään moneksi vuodeksi ei siinä ole kun ei mene ottaa lääkettä tai vie asian eteen päin sitten ihmiselle tehdää hullun paperit että pystytää ohjailee ihmistä ja viedää lapset semmonen yhteiskunta tää on toiset saa tehdä mitä haluaa ja toiset ei saa tehdä
Tein kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Toivottavasti rikkeeseen puututaan.
pitää opetella patologiseks valehtelijaks..mitäs oot puhunut lääkärille ongelmista.
ei kukaan voi pakottaa ottaa lääkettä...haistatat niille vitut ja sanot et pitää painua helvettiin
Just näin! Ite sä päätät mitä otat!
On vaikea antaa kovin hyviä neuvoja kun ei tiedä tilannetta tarkemmin.Oletko avohoidossa?Mikäli olet olet heidän vastuullaan niin kauan kuin olet siellä kirjoilla ja lääkkeiden tyrkyttäminen jatkuu.Mikäli käyt tapaamisissa kannattaa ottaa mukaan avustaja joka voi pitää huolta oikeuksistasi.Mikäli muutat toisen sairaanhoitopiirin alueelle voit kanta.fi palvelussa kieltää kaikki tietojen luovutukset.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15384793/potilaan_yksityisyys
Olet todennäköisesti ollut ns. pyöröovipotilas osastolla, eli käynyt siellä useampaan otteeseen? He näkee ongelmiesi syyksi relapsin joka iskee kun lopetat lääkkeet. (Toki siis voi liittyä noiden antipsykoottien vieroitusoireisiin). Varmaan pitävät sinua kenties jo rasittavana, kun olet useampia kertoja lopettanut ne ja olet taas osastolla? Ajattelevat painostaa sinua käyttämään lääkkeitä? Näkevät ongelmiesi syyksi lääkkeidesi ottamattomuuden? Onko sinulla joku läheinen joka on passittamassa sinua hoitoon? Oletko vastikään ollut maniassa/psykoosissa jne?
Jos kyse ei ole noista, niin pitäisin hyvin kummallisena miksi sinua painostettaisiin käyttämään lääkitystä eikä käsittääkseni noissakaan tilanteissa tuolla tavoin aleta painostamaan?
Minä vältyin moiselta vaikka huonossa kunnossa olinkin, kun kärsin vieroitusoireet kuukausia yksin kotona ja olin erossa koko hoitojärjestelmästä. Minulla oli myös tukea omaisista, jotka näkivät lääkkeiden negatiiviset vaikutukset minussa. Kieltäydyin kaikenlaisesta avusta jossa joku tulee kotiin tms koska olin niin huonossa kunnossa että en todellakaan halunnut mitään riippakiveä kenestäkään hoitohenkilöstä silloin ja vaalin yksityisyyttäni. Kieltäydyin myös injektiomuotoisista antipsykooteista osastolla, etten vain jää niihin koukkuun saatika mihinkään muihinkaan lääkkeisiin jotka mahdollisesti aiheuttaisivat mitään ongelmia minkä takia menisin osastolle. Vaikka jouduin joskus huonossa jamassa vieroitusta osastolle, yritin skarpata niin, etten ole taas neuroleptattavana.
Ja pikkuhiljaa pääsin neurolepteistä eroon. Ja muutenkin olo parani merkittävästi. Enää minulla ei myöskään ole mitään psykoosimerkintää papereissani nykydiagnoosissa.
Hidas lopetus toimii vähentämällä lääkettä. Äkkilopetus ei. Sen takia olet todennäköisesti taas kohta osastolla.
Jos haluat eroon neurolepteistä, sinun on oikeasti skarpattava mitä juttelet lääkärille ja yritettävä saada vaihdettua lääkitys nappimuotoon. Parhain olisi jos lääkäri tukisi yritystäsi lopettaa lääkitys. Kaikenlainen päihteiden käyttö kannattaa lopettaa ja kiinnittää huomiota elintapoihin lopetusaikana erityisesti.
Sinulla on oikeus avohoidossa vaikuttaa siihen mitä hoitoa otat vastaan. Sinulla on myös oikeus yksityisyyteen. Pitää olla jämäkkä sanomaan mitä haluat. Perustele asiat vain hyvin. Kaikenlainen lääkkeiden haukkuminen ja haittavaikutuksien mainitseminen (ellei se oikeasti lue siellä yleisenä pakkauksessa) voi oikeasti johtaa siihen että lääkäri vaan alkaa että ei kun se on parhaaksi tämä lääkitys sinulle tai jopa pitää sinua harhaluuloisena. Toisaalta hän voi myös suositella sinulle uusia "parempia lääkkeitä". Sinun on perusteltava hyvin miksi haluat lopettaa lääkityksen ja toisaalta mietittävä miten voit hoitaa itseäsi ilman lääkitystä niin ettet joudu huonoon jamaan.
Myöskin kaikenlainen olosta valittaminen ei auta tilannettasi jos haluat lääkkeistä eroon. Se vain nähdään sairauden oireena useinkin.
Sivustalukijana kommentoin vaan, että sinä OMehlo annat tosi hyviä neuvoja alkuperäiselle. :) Toivottavasti asia ratkeaa parhain päin.
Olen lopettanut lääkityksen kerran, sitten olin vuoden ilman lääkitystä ja jouduin pakkohoitoon. Nyt tosiaan injektio, 24 päivä pitäisi mennä. Ajattelin mennä, koska yksityinen oli määrännyt liian pienen annostuksen. Käyn nostamassa annostuksen 30 mg yksityisellä injektion jälkeen.
Minäkään en tiedä tarkempia taustoja alkuperäisen kirjoittajan tapaukselle. Tietämättä sen tarkemmin siinä voi olla takana sen suuntaista, että kirjoittaja on saanut vaihdettua lääkityksen oraaliseen muotoon, ja sen jälkeen hän on lopettanut sen tai vähentänyt sen käyttöä, minkä jälkeen on tullut uusia ongelmia.
Nykyisessä psykiatrien välisessä keskustelussa ja tutkimuksessa (Tiihonen, ym) ajetaan seuraavan kaltaista käytäntöä. Ensinnäkin jo ensipsyykosissa ensimmäisenä vaihtoehtona aloitetaan neuroleptin (antipsykoottinen lääke) injektiomuoto oraalisen vaihtoehdon sijaan. Toiseksi kun kerran on aloitettu neuroleptin käyttö, niin sen lopettamiseen ei enää ole mitään turvallista ikkunaa, ja lopettamisen riski on sitä korkeampi, mitä pidempään lääkettä on käyttänyt. Tuossa on pähkinänkuoressa se malli, jota esimerkiksi juuri Tiihonen ajaa, kun yhdistää parin hänen tuoretta väestötutkimuksensa johtopäätöksiä ja niihin liittyviä median lausuntoja. Eli kaikki potilaat pitää laittaa ensipsykoosissa loppuelämän kestävälle injektiolääkitykselle.
Jos on jo joutunut neuroleptien injektiolääkitykselle, niin se luultavasti jatkuu loppuelämän, ellei asialle oikeasti tee jotain. Edes oraalisen lääkityksen kanssa on varmaankin varsin harvinaista, että hoitava taho itse päättää, että aletaanpa vähentämään sen käyttöä, ellei siihen liity joitain hyvin voimakkaita sivuvaikutuksia tai muuta vastaavaa. “Ei kannata heilutelle venettä”.
Minä en ole koskaan käyttänyt injektioita, mutta jos käyttäisin sellaista lääkitystä ja minulla olisi perusteltu syy vähentää sen lääkkeen käyttöä, niin ensimmäinen askel varmaankin olisi jotain kautta saada vaihdettua se lääkitys oraaliseen vaihtoehtoon, kuten alkuperäinen kirjoittaja on tehnytkin. Jos sen jälkeen tahtoo yrittää vielä lääkkeen vähentämistä tai lopetusta, niin siinä on se kriittinen kohta. Jos toimenpiteen jälkeen hoitava taho tai esimerksi läheiset huomaavat oireita sairaudesta, niin se usein johtaa entistäkin tiukempaan kontrolliin. Vähennys pitäisi tehdä kaikki olosuhteet ottaen sillä tavalla, että tällaista ei tapahdu. Jos vähennys toimii pitkällä ajalla hyvin ja uusia oireita ei ilmesty, niin nykyisessä hoitokulttuurissa silti pitää olle varoivainen tässä kohdassa, mitä tai kenelle kertoo asiasta tai siihen liittyvistä oireista. Operaatiossa on paljon erilaisia riskejä.
Käsittääkseni esimerkiksi Abilifyn Maintenan aloittamiseen usein vaaditaan, että sen siedettävyys on ensin kokeiltu oraalisella muodolla. En muista mistä sen tarinan luin, mutta kirjoittaja vaihtoi ensin Ablifyn injektion oraaliseen muotoon ja sen jälkeen vähitellen onnistuneesti pidemmän ajan kuluessa lopetti sen käytön kokonaan, osaksi kertomatta asiasta hoitohenkilökunnalla. Myöhemmin sen injektion aloittaminen uudestaan ei sitten ollutkaan niin helppoa, koska siinä olisi pitänyt ollut ensin se oraalinen jakso. Hän vältti lopulta koko lääkkeen uudelleen aloituksen.
Jos olisin itse kuunnellut näitä Tiihosen oppeja, en tiedä mitä minulle olisi käynyt. Voin loppupeleissä paremmin ilman lääkkeitä, enkä ole koskaan ollut psykoosissa sen koommin ensipsykoosin jälkeen. Käyn keskusteluajoilla ja elämänlaatuni on parempaa kuin ilman lääkityksiä. Sain myös akatisiaa antipsykooteista, enkä tiedä minkälainen olo olisi ollut pitkäaikaisinjektion jälkeen. Tämän takia kieltäydyin injektioista niitä tarjottaessa. Antipsykoottien lopetus lopetti myös sisäisen levottomuuden.
Itse koin antipsykootit lähes täysin hyödyttömänä harhaluulojen suhteen. Sain harhaluuloja itse oikeastaan vasta voimakkaiden lääkitysten, lyhyellä ajanjaksolla tapahtuneiden useiden lääkekokeilujen, lääkevaihdosten ja lopetusten myötä. En lainkaan nykyään epäile, etteivätkö lääkitykset itsessään voi lisätä sekavuuden tunnetta joillakin. Ainoa mihin antipsykooteista oli hyötyä, oli nukkuminen. Tosin nukahtaminen oli vaikeaa ilman rauhoittavaa unilääkettä antipsykootin lisänä, koska sain iltalääkkeestä levottomat jalat. Unen laatu ei ollut yhtä hyvää kuin nyt ja uni tuntui koomalta. Olin päivisin raskaasti väsynyt ja lääkesumussa lääkeyhdistelmän myötä (rauhoittava, antipsykootti)
Kun en vastannut lääkitykseen osastolla, lääkäri vasten tahtoani nosti annostuksen maksimiin. Tämä myös nosti haittavaikutukset voimakkaiksi. Koska suurin osa haittavaikutuksista, mitä koin, oli vähätelty lääkärin toimesta, ja olin psykoosissa, en jostain syystä edes maininnut lääkkeen aiheuttamasta tuskaisesta sisäisen levottomuuden tunteesta. Ajattelin kai että ei hän uskoisi minua kumminkaan, koska joitakin sanomiani asioita lääkkeistä ei oltu uskottu. Psykoosissa myös koin, että olin ansainnut kärsimykseni ja minua rangaistiin, joten jollain tavalla tämäkin liittyi siihen, että en maininnut haitoista. Kuin olisin ansainnut ne haitat ja minun kuuluisi kärsiä. Osastolla harhoissani ajattelin, etten ollut missään paikassa missä minua autettiin. En ole kyllä psykoosin jälkeenkään ole ollut ihan varma, oliko osastolla paljoakaan apua
Kaikki tämä johti siihen, että aloin salaa keksiä keinoja lääkkeen ottamatta jättämiseen osastolla, ja keksinkin keinoja. Joskus jäin kiinni, ja lääkkeet väkisininjektointiin minuun. Tunsin oloni ahdistuneeksi lääkkeenoton aikoihin illalla, koska lääkkeen aiheuttamat tunteet tuntuivat epämukavilta ja pakkolääkitseminen nöyryyttävältä. Satunnainen lääkkeenottoni lisäsi sekavuutta. Elin osastoajan traumansekaisessa lääketokkurassa.
Pääsin osastolta pois, vaikkei kuntoni huippuluokkaa ollutkaan. Lopetin lääkkeet äkillisesti, koska en kestänyt enää niiden haittoja kuten levottomuutta. Kärsin kuukausia mielenterveyden heittelystä ja vieroitusoireista, mihin liittyi raskas unettomuus. Kuitenkin turvallinen ja tuttu ympäristö, ja tuki mitä koin omaisilta, auttoi minut nousemaan tuosta synkkyydestä ja toimintakyvyttömyydestä. Huom. En todellakaan suosittele äkkilopettamaan lääkityksiä vaan päinvastoin!
Kun yhdessä vaiheessa osaston jälkeen kävin tosi pohjalla, ja jouduin osastolle, muutamaksi päiväksi,
jotkut hoitajat pyöritteli silmiään että miten ihmeessä minä olen lopettanut lääkitykseni. Se oli minun ainut ongelmani vissiin. Onneksi törmäsin lääkäriin joka totesi, että ehkä lääkitys ei ole ollut minulle sopiva hoitokeino ja kannusti terapiaan.
Rankkaa oli ihan yksin vailla tukea vieroittautua yksin lääkkeistä mitä olin aikanaan osastolla pitkään käyttänyt kuten rauhoittavia..
Kannatan eniten potilaan valinnanvapautta mitä hän hoidoksi haluaa. Injektioihin painostaminen on huono asia. Niistä eroonpääsy tuntuu vaikeammalta, ja pitkäaikaisinjektoitavia potilaita kuten ap:n tapauksessa nähdään, voidaan enemmän kontrolloida lääkityksien suhteen. Ongelmana nähdään aina lääkityksien lopetus, mutta koskaan ei nähdä potilaan kannalta miksi hän haluaa ajaa loppupeleissä lääkityksensä alas. Psykoosisairaita pidetään kyvyttöminä usein määrittelemään lääkityksen hyötyjä ja haittoja itselleen.
Nykyään osaan analysoida itseäni paremmin, mieleni on kirkkaampi ja tunnen oloni vahvemmaksi. Lääkkeettä.
#Zyprexa
#kaikkipsykoositeiparaneantipsykooteilla
#pakottamallaeiparanevaantuella
Minua oikeasti pelottaa ja ahdistaa tällaiset Tiihoset mielipiteineen, jossa kaikki ensipsykoosia sairastaneet ja psykoosisairaat niputetaan yhteen nippuun, joille sitten tehdään kaikenkattavia suosituksia.
Tiihonen, hyvä, me olemme erilaisia ihmisiä omine toiveineen ja mieltymyksineen. Me ihmiset. Myös ne ketkä ovat psykoosissa. Jotka kokevat erilaisia kokemuksia lääkkeistä.
Minulle pitkäaikaisinjektio olisi voinut olla erittäin huono idea. Toivottavasti hänen mielipiteet ei pääse Käypähoitoon koskaan että kaikille suositellaan pitkäaikaista injektioantipsykoottia. Jo tuo että ylipäätään kaikki psykoosia kokeneet pistetään heti antipsykooteille on....
Jos joku ei vielä ole nähnyt tätä dokumenttia Keroputaan sairaalan lääkkeettömästä avoimen dialogin hoitomuodosta, niin kannattaa nyt katsoa. Tuloksethan kyseisessä mallissa ovat, että viiden vuoden päästä ensipsykoosista 90 prosenttia on terveitä ja ilman lääkitystä. Skitsofreniadiagnoosia ei saa juuri kukaan, kun homma hoidetaan kunnolla heti alusta lähtien.
Dokumentti on Mad in Finland -sivuston etusivulla alalaidassa:
https://madinfinland.org/
http://akukopakkala.fi/hyva-tietaa-skitsofreniasta/
Kyllä on älytöntä, että ihmisiä pakkolääkitään!
Mielestäni kaikki ns "psykiatriset osastot" on suljettava!
Samoin ns " psykiatrinen kuntoutus" lopetettava!
Saadaan satojen miljoonien säästöt, jotka voidaan käyttää fyysillisesti sairaiden hoitoon.
Koko psykiatria on täynnä huuhaaoppeja!
Ihmisten pitää saada kulkea vapaana.
Mitä järkeä on iskeä piikkiä pyllyn, jos ihminen ei käyttäydy kuten "normi" tyyppi?!
Sitä paitsi: kuka on normaali?!!!
Rautoihinhan noita psykiatreja on pantava ... edes vähän hillitsee ...
Sairaaksi väitettyä kansalaista psykiatriseen sairaalaan vieviä poliiseja on ohjeistettava tutkimaan onko psykiatrinen henkilökunta hoitoa aloittaessaan tekemässä rikosta ihmisyyttä kohtaan.
Suomeen on saatettava ihmiskasvoinen psykiatrinen hoitokulttuuri. Tornion Keroputaan hoitomalli on saatettava pakolliseksi ja ainoaksi lailliseksi hoitomalliksi koko Suomeen.
Humaanin ja inhimillisen hoidon puolesta.
We shall overcome, we shall overcome ...
Tässä annetaan ymmärtää että perhe ja verkosto olisivat hoidon perusta.Tosiasiassa täälläkin hoito on täysin lääkekeskeistä kuten jäljempänä olevasta artikkelista käy ilmi.Tarkoitus on todennäköisesti antaa kuva että avoimen dialogin oppeja sovellettaisiin myös keroputaan ulkopuolella.
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/jorvin-sairaala/psykiatria/Sivut/Jorvin-sairaalan-varhaispsykoosipoliklinikka.aspx
Varhaispsykoosikeskuksessa tutkitaan ja hoidetaan psykoosiepäilyjä ja ensikertaa psykoosiin sairastuneita. Lisäksi konsultoidaan, arvioidaan ja hoidetaan korkeassa psykoosiriskissä (UHR) olevia henkilöitä. Hoito suunnitellaan potilaiden tarpeiden mukaisesti ja sitä toteutetaan moniammatillisena hoitoryhmänä. Keskeinen työtapamme on perhe- ja verkostokeskeinen hoito.
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/373805-psykoosipotilas-on-usein-nuori-mies-puhkeaa-kun-pitaisi-itsenaistya
Hoitojaksot varhaispsykoosikeskuksessa kestävät noin puolestatoista kahteen vuoteen. Potilaan ja perheen tukena on hoitoryhmä, johon voivat kuulua esimerkiksi lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
LÄÄKEHOITO ON YLEENSÄ VÄLTTÄMÄTÖN, jotta estetään uusien psykoosijaksojen puhkeaminen. Muu hoito räätälöidään potilaan tarpeen mukaan. Tärkeintä on normaalin arjen tukeminen. Yli 60 prosenttia potilaista opiskelee, käy töissä tai on työvoimahallinnon asiakkaana hoitojakson ajan.
Se on teoriaa.
Mitään masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ym p*skadiagnooseja ei oikeasti ole olemassa!
Toki me jokainen ollaan joskus v*ttuuntuneita elämään.
Se on vain normielämää.
No psykiatrit vääntää siitä elämää mullistavan kokemuksen!
Ja p*skat sanon minä!
Ihmisiä pakkolääkitään ja suljetaan osastoille.
Yksilön pitää saada toimia vapaasti!
Omien mielihalujensa mukaan!
Kaikki psykiatriset osastot suljettava!
Samoin psykiatrinen kuntoutus lopetettava.
Se on yhtä tyhjän kanssa ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle.
Miten+lääkehoito+voi+olla+välttämätöntä,+jos+kerran+Keropultaalla+saadaan+parempia+tuloksia+paljon+vähäisemmällä+lääkkeiden+käytöllä?+Siellä+ollaaan+esimerkiksi+skitsofrenian,+tuon+vakavan+aivojen+kehityshäiriön+(jota+jotkut+tutkijat+vertaavat+Alzheimeriin),+esiintyvyys+saatu+laskemaan+90+%+1980-luvulta+niin,+että+lääkkeitä+syö+pitkällä+aikavälillä+vain+11+%.+Aalosen+ja+Seikkulan+tekemän+tutkimuksen+mukaan+uusien+skitsofreniatapausten+määri+laski+jo+1994+tultaessa++50%+kymmenessä+vuodessa+ilman,+että+muiden+non-affektiivisten+psykoosien+määrä+nousi.+Mitään+mullistavaa+ei+tapahtunut+tuona+aikana+alueen+väestössä+eikä+skitsofrenian+esiintyvyys+ole+muualla+maassa+laskenut+merkittävästi,+jossain+jopa+noussut.+Lääkehoito+on+toipumisen+este+suurelle+osalle+ihmisistä.+Nykyään+siellä+tulee+vuosittain+vain+yksi+tai+kaksi+uutta+skitsofreniatapausta.+++
"Tällaisen historian valossa tuollaiset ikivanhat keksinnöt kuten ihmisten kuunteleminen ja ymmärtäminen kuulostavat ihmeen edistyksellisiltä ideoilta, mutta jotenkin niihin ei vain voi olla yhdistämättä tuota rahastuksen elementtiä, niin kiihottavalta se näistä sedistä aina kuulostaa."
Tähän tilanteeseen on tultu, kun mielenterveyden ylimmiksi ammattilaisiksi on nostettu psykiatrit, joiden näkökulma ihmisten kärsimyksestä on diagnoosikeskeinen ja biologispohjainen. Suorastaan "aivopakkomielteinen." Heillä on kuin joku pakkomielle ja fetissi aivoihin liittyen, jossa kaikki nähdään aivojen rakenteen ja aivojen kemioiden kautta. Terapiaote on toissijaista. He haluavat päästä kokeilemaan potilailla lääkkeitä ja erilaisia biologisia hoitoja.
Akuutissa psykoosin hoidossa ihmisiä lähinnä säilötään osastolla, ja pidetään mahdollisimman lääkittyinä ja alennetaan kohtelussa johonkin lapsen tasolle. Ihmiskohtaamiset on monesti toissijaisia.
Kun vaan riittävästi aivoja kuvataan ja psykoosin kokeneiden geenejä syynätään niin psykoosisairauksien synty ratkaistaan. Ehkä löydetään mullistava lääke! Näin nykypsykiatrit varmaan ajattelevat.
Samaan aikaan Keroputaan mallisa ihmisiä hoidetaan toisella otteella, hyvinkin tehokkaasti.
Ja nykytieteeseen vaikuttaa suuresti lääkeyhtiöiden intressit, mitkä näkyvät korostettuna tukena lääkeratkaisulle. Psykiatrit ovat mukana tekemässä tiedettä lääkeyhtiöiden kanssa.
Itse en voi psykoosin kokeneena mitenkään ymmärtää hoitosuosituksia, joiden mukaan lääke on välttämätön osa psykoosien hoitoa. Kuin perusta hoitoa. Koin niistä voimakkaan sedaation, enkä juurikaan mitään hyötyä ns oireissanikuten emotionaalisissa pulmissani ja harhaluuloissa. Koin niistä myös jotain sellaisia oireita jotka oikeasti häiritsi paranemista ja elämänlaatua. Ne vaikutti ajatteluuni niin että minun oli hankalampi ymmärtää mitä kävin läpi ja reflektoida itseäni. Tunsin itseni tyhmemmäksi ja turrutetuksi emotionaalisella tasolla. Olin välinpitämättömämpi ja koin lääkkeistä apatiaa ja kyvyttömyyttä tehdä asioita. Olin myös syvästi ahdistunut jostain oireista mitä oli alkanut lääkkeiden aikana, joiden sanottiin olevan psykoosioireita, vaikkakin ne hävisivät lääkkeet lopettaessa. Kaikkea mitä sanoin pidettiin psykoosin oireena. Minua peloteltiin jos en tee kuten sanotaan, kuinka minulle käy huonosti.
Psykoosini talttui lääkkeen alasajon jälkeen (negatiiviset vaikutukset lääkkeistä hävisivät myös vähitellen lopetuksen jälkeen). Epäilen syyksi psykoosin häviämiselle olevan sen, että siirryin kotiini pois stressaavasta ja traumatisoivasta osastoympäristöstä. Ja sain tukea ja ymmärrystä lähipiiriltä. Sain omassa tahdissani työstää asioita, ilman että minua olisi pakotettu mihinkään. Olin pitkän aikaa pois mistään hoidosta tämän jälkeen ja kokosin itseni pikkuhiljaa. Vaikka olen ollut hoitojärjestelmässä, en koe saaneeni siitä juurikaan apua.
Uskon, että ihmisten kuunteleminen ja ymmärtämispyrkimykset toimivat varmasti paremmin lähtökohtana hoidolle. Kuin pikainen lääkehoito,jolla psykoosioireet halutaan "laittaa sileäksi" ja sitten ehkä myöhemmin lääkittynä 2 vuotta alkaa työstää jotain.
"Psykoosini talttui lääkkeen alasajon jälkeen (negatiiviset vaikutukset lääkkeistä hävisivät myös vähitellen lopetuksen jälkeen). Epäilen syyksi psykoosin häviämiselle olevan sen, että siirryin kotiini pois stressaavasta ja traumatisoivasta osastoympäristöstä. Ja sain tukea ja ymmärrystä lähipiiriltä. Sain omassa tahdissani työstää asioita, ilman että minua olisi pakotettu mihinkään. Olin pitkän aikaa pois mistään hoidosta tämän jälkeen ja kokosin itseni pikkuhiljaa. Vaikka olen ollut hoitojärjestelmässä, en koe saaneeni siitä juurikaan apua."
Minulla oli psykoosistani vähän sama kokemus. Luojan kiitos minulla oli perhe, joka oli huolehti minusta, oli viisas ja kärsivällinen. Vanhempani eivät kannustaneet minua omaksumaan mitään sairaan identiteettiä ja onnittelivat minua, kun lopetin neuroleptien syönnin. Jos olisin ollut vähemmän onnekas perheeni suhteen, minulle ei olisi välttämättä käynyt hyvin. Psykoosista toivuin psykiatrisesta hoidosta huolimatta, en sen johdosta. Tuntuu, että psykiatriassa sotketaan lyhyen aikavälin sedaatio johonkin sairautta hoitavaan interventioon. Eihän se ole mitään hoitoa, että sedatoi ihmisen välinpittömäksi psyykkiselle kivulle. Se on vain huumaamista, joka on lyhyellä aikavälillä ehkä joillekin "hyödyllistä", mutta se ei korjaa mitään aivojen kroonista ongelmaa.
Neuroleptien esi-isä klooripromatsiini löydettiin aikana, jolloin lobotomia oli vielä suosittua ja sitä alettiin käyttää psykiatriassa tavallaan kemiallisena lobotomiana, kun sen huomattiin aiheuttavan samankaltaista välinpitämättömyyttä ja aloitekyvyttömyyttä. Siksi sitä tutkittiin juuri anestesialääkkeenä -se piti ihmisen tietoisena, mutta välinpitämättömänä kivulle. Mielisairaalat rauhoittuivat lääkityksen ansiosta toki, mutta eihän se mikään hoidollinen interventio ole, että ei tarvitse enää leikellä ihmisten aivoja vauroittaakseen niitä tai käyttää jotain muita aivan ääliömäisiä poppakonsteja, kuten insuliinikoomaa tai sähköshokkeja.
Teoria jostain ihmeen dopamiiniepätasapainosta kaiken maailman tilojen selityksenä, oli kyse sitten äärimmäinen amfetamiinipsykoosi taikka usko telepatiaan, on jo ajatuksena niin jälkijättöinen, etten ymmärrä kenenkään vakavasti otettavan psykiatrin sitä kauppaavan. Mutta niin ne vain tekevät. Ilmeisesti olettavat, että heidän potilaistaan jokainen on älyllisesti jälkeenjäänyt. Jos psykiatriassa ymmärrettäisiin lääkityksen, sedaation, todellinen rooli siinä, että akuutissa psykoosissa ihmisen hermosto tarvitsee lepoa, niin ymmärtäisin sen harkitun käyttämisen. Mutta he ovat kehttäneet tuon lyhytaikaisen vaikutuksen pohjalta mitä erikoisempia teorioita kaikkien maailman vääränlaisten ajatusten, uskomusten ja kokemusten neurokemiallisista perusteista ilman, että heillä on mitään empiiristä pohjaa teorioilleen. Heidän hoitonsa perustuvatkin vähän vastenmieliselle ihmisten esineellistämiselle ja jälkijättöiselle toive-ajattelulle, jossa korostuu enemmän psykiatrian lääketieteellisen statuksen pönkittäminen ihmisten todellisten ongelmien ratkaisun sijasta.
Menen ensiviikolla injektioon, seuraavaan tuskin menen, mutta pitää käydä mielenterveys arviossa. Tuskin joudun pakkohoitoon jos syön lääkkeet.
En usko että HUS:ssa on mitään mitä voisi verrata avoimen dialogin malliin. Se nimittäin vaatii erityistä osaamista. Kyse ei ole vain siitä että otetaan perhe ja verkosto mukaan. Avoimen dialogin hoitokokoukset ovat aivan erilaisia kuin tavanomaiset verkosto- tai perheterapiatapaamiset. Valtaosalla työntekijöistä on erityistason perheterapiakoulutus.
1) kuunnellaan kaikkia osallistujia kiistämättä kenenkään todellisuuskäsitystä. Mitään ajatusta ei sanota "harhaiseksi," ei hoitokokouksessa eikä myöhemminkään
2) ei pyritä muuttamaan ketään eikä mitään, ei puututa edes perheen ilmiselviin vuorovaikutusongelmiin, toisin kuin perheterapiassa yleensä. Vuorovaikutusongelmia voi käsitellä myöhemmin muussa yhteydessä mutta ei psykoosin hoitokokouksessa
3) henkilökunta keskustelee vaikutelmistaan kokouksessa asiakkaiden kuullen, eli käy normaalin ammatillisen hoitoneuvottelun heidän edessään, ei heidän selkänsä takana
4) ei tehdä diagnoosia eikä muutakaan lukkoonlyövää määritelmää tilanteesta, vaan annetaan sen jäädä avoimeksi
5) henkilökunta tapaa potilasta ja perhettä tiiviisti usean viikon ajan, joskus jopa päivittäin, mieluiten heidän kotonaan
Tällaista en usko olevan missään muualla kuin Keroputaalla. Ja tosiaan, lääkitystä ei käytetä ellei ole tarpeen, Keroputaalla 70 prosentilla potilaista ei ole tarpeen. Unilääkkeet ja rauhoittavat saattavat olla alkuun monellakin käytössä, mutta ei neuroleptit.
Joten ihan turha HUS:n esittää tässäkin asiassa mitään modernin psykiatrian lippulaivaa... Takapajula se on. Moni kakku päältä kaunis... Pilaavat vielä avoimen dialogin maineen, toivottavasti eivät toitota jossain noudattavansa sitä. Niinhän ei onneksi tuossa nettisivussa suoranaisesti lukenut.
Onkohan Keroputaan hoitokäytäntö muuten vielä nykyäänkin tällaista, vai onko mennyt takapakkia, olisi kiva tietää. Siellä on kuulemma vähennetty henkilökuntaa...
Koska käypähoito suositus käytännössä sitoo sekä sairaaloita että lääkäreitä on vaikea uskoa että Keroputaallakaaan toiminta jatkuisi entiseen malliin.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/miten-kaypa-hoito-suosituksia-tulee-kayttaa/
Valviran mukaan "lääkärillä onkin oikeus, jopa velvollisuus, poiketa yleisistä hoitosuosituksista, jos tämä on potilaan kohdalla lääketieteellisesti perusteltua ja toteutettavissa turvallisesti" (3). Avainsanat: lääketieteellisesti perusteltua.
Hoitosuositusten juridinen merkitys on kuitenkin viime vuosina kasvanut, vaikka ne eivät lääkäriä muodollisesti velvoitakaan. Lääkärien toiminnan asianmukaisuutta arvioidaan oikeusistuimissa asti suositusten pohjalta. Kun toimii suositusten mukaan, täyttää käytännössä vaatimuksen hyvän hoitokäytännön mukaisesta hoidosta (4).
Näin käy jos esittää käypähoidosta eriäviä näkemyksiä kuinkahan moni lääkäri uskaltaa oikeasti toimia vastoin käypähoito suosituksia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000763996.html
Pitkän uran Mehiläisessä tehnyt Aku Kopakkala irtisanottiin eilen ja työvelvoite päättyi välittömästi.
Kolmetoista vuotta Mehiläisellä työskennelleen psykologi ja kuntoutusjohtaja Aku Kopakkalan mukaan hänet irtisanottiin eilen esitetyn Ylen MOT-ohjelman seurauksena.
Kopakkalan mukaan tieteelliset tutkimukset osoittavat masennuslääkkeiden haittojen olevan suurempia kuin hyötyjen.
– Se tieto on eri kuin hoitokäytäntö. Mutta siitä ei saisi puhua, siitä puhuminen johtaa siihen, että työpaikka menee, Kopakkala toteaa.
Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka vahvistaa IS:lle, että Kopakkala on irtisanottu yrityksen palveluksesta.
Karpakka kertoo tunteneensa Kopakkalan pitkään ja tienneen hänen olevan eri mieltä joistain Käypä hoito -suosituksista.
– On sovittu, ettei Mehiläisen nimissä lähdetä arvioimaan Käypä hoito -suosituksia, Karpakka taustoittaa irtisanomispäätöstä.
Minä en usko muistakaan syistä, että käytäntö siellä on ainakaan nykyään niin ruusuista tai lääkevapaata kuin usein ulkomaita myöten kuvaillaan. Olen kuullut tai lukenut useammasta lähteestä, että siellä ollaan esimerkiksi lääkityksessä siirrytty paljon tavallisempaan neuroleptien käyttöön. Lisäksi esimerkiksi näiden vuosien aikana on siirrytty osaksi lääketehtaiden johtamana vanhemman polven neurolepteista uusiin atyyppisiin neurolepteihin, ja luultavasti Keroputaalla ollaan enemmän tai vähemmän seurattu tätäkin kehitystä.
Tämä hieman poikkeaa asiasta, mutta uusien, patentilla olevien atyyppisten neuroleptien markkinoinnissa tehtiin paljon hyvin kyseenalaisia tutkimuksia, kuten verrattiin uutta lääkettä, jolla on pienempi affiniteetti dopamiinireseptoreihin isoon annokseen vanhemman polven haloperidolia, joka sitten estää dopamiinireseptoreita todella voimakkaasti. Tämä on yksi keino, jolla uudempien lääkkeiden haittavaikutukset (tardiivi dyskenisia, ym) saatiin näyttämään hyvin suotuisilta verrattuna vanhempiin lääkkeisiin. Kuitenkin juuri ennen uusien lääkkeiden markkinointia osa tutkijoista tai lääkäreistä oli jo huomannut, että paljon pienemmällä haloperidolin annoksella voi estää psykoosia aika tehokkaasti ilman niin suuria haittavaikutuksia. Toisaalta toisilla vanhemmilla lääkkeillä, kuten perphenazinella, on muutenkin pienempi affiniteetti dopamiinireseptoreihin ja siten vähemmän sen vaikutuksen riskejä. Tämän kaltaisten temppujen avulla saatiin sekä lääkärit että potilaat vakuutettua siitä, että uudet lääkkeet ovat merkittävästi turvallisempia. Uusilla lääkkeillä on myös merkittäviä metabolisia haittavaikutuksia niiden muiden reseptorivaikutusten vuoksi.
En muista tarkkoja tutkimuksia tai niiden tekijöitä, mutta muistaakseni silloin kun Suomessa tutkittiin joitain noita tarpeenmukaiseen hoitoon liittyviä ajatuksia, niin jossain tutkimuksessa jotkut paikat laitettiin kokeilemaan niitä periaatteita tavanomaisella lääkityksellä (siis niillä vanhemman polven lääkkeillä) ja toiset mahdollisimman vähäisellä lääkityksellä. Sen tutkimuksen nimi oli joku sen suuntainen kuin “Bla bla bla.. Is immediate neuroleptization always required?” Tuossa kuvauksessani voi olla erilaisia asiavirheitä, mutta muistan kyllä hyvin, että olen nähnyt joskus tuon kaltaisen suomalaisen tutkimuksen.
Sama täällä. Tuskin menen enää hakemaan injektiota.
Hassusti viestit katoilevat.Youtubesta löytyy video miten auttaa vakavasti häiriintynyttä ihmistä.Haulla "helping deeply disturbed persons" ilmeisesti tämä video on sääntöjen vastainen.Kyseinen ammattilainen on tehnyt yhdeksän videon sarjan jotka löytyvät sekä youtubesta että hänen kotisivuiltaan.
Kyllä niin on.
Pakkolääkityt lopetettava.
Psykiatria alasajettava
Mt-kuntoutus lopetettava.
Psykiatriset yksiköt lopetettava.
Ihmisten pitää saada olla vapaasti!
Mt-työntekijät ne "hoitoa" tarvitsevat.
Joten: he eivät koe tarvitsevansa hoitoa.
Siis ns hoito on tehotonta!
Olisi mielenkiintoista saada tietää missäpäin tällaista pakko injektio käytäntöä sovelletaan.
Käyn avohoidossa osastolla kellokoskella.
Ainakin TAYS:in osastolla sitä on annettu.
https://www.adressit.com/psykiatrinen_pakkolaakitys_kiellettava_laissa
Psykiatrinen pakkolääkitys kiellettävä laissa
Onko kellään vinkkejä mihin maahan kannattaisi paeta?
Itse olen harkinnut Norjaa ,siellä kuulemma ohjeistetaan käyttämään lääkkeettömiä hoitokeinoja psykiatriassa.Työhyvinvointi pitäisi olla siellä paremmin otettu huomioon ja palkkataso on parempi kuin Suomessa tietysti elinkustannuksetkin ovat korkeammat.Kuljettajia ja hoitajia ainakin on sinne lähtenyt.Vaikea tietysti sanoa kun itse vain päivän matkalla siellä lapsuudessani käväisin kieltä kai pitäisi edes auttavasti osata puhua.Ainahan voi mennä norjalaiseen vankilaan sekin on parempi vaihtoehto kuin Suomen psykiatrisen jäjestelmän antama "hoito."
Psykiatrinen pakottaminen kaikissa muodoissaan on julmaa ja sadistista. Psykiatrinen pakottaminen on myös Suomen perustuslain sekä kansainvälisten ihmisoikeuksien vastaista toimintaa eikä siten kuulu vapaaseen oikeusvaltioon.
Suomi ei voi väittää uskottavasti olevansa vapaa valtio tai oikeusvaltio niin kauan kuin psykiatrinen pakottaminen on maassamme sallittua. Jokaisen vapautta ja oikeutta kannattavan kansalaisen moraalinen velvollisuus on vastustaa psykiatriasta pakottamista sen kaikissa muodoissa.
Olen samaa mielipuolta! Millä helvetin oikeudella ihmisiä pidetään suljetulla osastolla?! Ei ihminen ole mikään lammas tai sika joka suljetaan karsinaan.
Elukoillakin on paremmat olot kuin ns "mt-ongelmaisilla".
Kuka p*run neropatti voi määrittää sen kuka on ns terve/sairas?!!!
Mikä on totuus.
https://madinfinland.org/3828-2/
Tarina onnistuneesta neuroleptivieroituksesta
Lopuksi haluan sanoa, että pidän psyykenlääkevieroitusta maltillisesti toteutettuna mahdollisena kaikille. Siihen on tukea saatavilla tällä hetkellä Tampereella ja Helsingissä toimivissa vieroitusryhmissä.
Laitan tämän tännekin.
Hyvä video, jossa nuori amerikkalaisnainen kertoo kuinka hän 14 vuoden "potilasuran" jälkeen vapautui diagnooseista ja pitkäaikaisesta psyykenlääkityksestä:
https://www.youtube.com/watch?v=R0dQSdoTrmY
Muistan, että psykiatrisen poliklinikan ilmoitustaululla oli mainos “valistussivustolle” skitsofreniasta, http://www.skitsofreniainfo.fi. Sivun rahoituksen takana ovat lääketehtaat Lundbeck ja Otsuka. Suomessa lääketehtaat eivät saa mainostaa lääkkeitä suoraan kuluttajalle, joten ne tekevät mainostuksensa esimerkiksi potilasryhmien tai netin valistussivujen kautta. Tuolla sivustolla on ensimmäisenä esimerkiksi video, jossa Jari Tiihonen lähinnä kertoo, että lääkitys on hoidon kulmakivi ja nimenomaan injektio-lääkityksestä pitäisi keskustella vaihtoehtona. Lääketehtailla on juuri nyt suuri tarve mainostaa neurolepti-lääkkeidensä injektio-muotoa, koska vanhojen lääkkeden patentti on loppunut tai loppumassa, mutta uudella injektio-muodolla on uusi patentti. On hyvä syy uskoa, että tämä lääketehtaiden tahto ja markkinointi voi olla haitaksi esimerkiksi potilaan kannalta optimaalisen tai neutraalisti harkitun ratkaisun löytämisessä. Injektio-lääkityksen aloituksella pitää edelleen olla korkea kynnys. Tiihonen ja lääketehtaat yrittävät “normalisoida” ja tehdä tavalliseksi käytännöksi sen, että potilas käy säännölisesti ottamassa injektio.
Injektio-lääkitys tulee kalliiksi veronmaksajille. Siitä on vaikea päästä eroon, kun se on aloitettu. Hoitavan tahon puolesta se lisää kontrollia siitä, että potilas ottaa varmasti lääkkeensä.
Janssen-Cilagilla on oma vastaava valistussivusto https://www.skitsofreniatietoa.fi/home. Näköjään Lundbeckillä on myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön valistussivusto http://www.bipoinfo.fi. Jos ei saa mainostaa suoraan, niin lääketehtaiden mainostus siirtyy tämän kaltaisille valistussivustoille, potilasjärjestöjen tukemiseen, puhumattakaan lääkettä tukevista oikeista tieteellisistä julkaisuista.
Tuolla bipoinfossa on esimerkiksi seuraavanlainen kirjoitus. Tietysti Lundbeckin oma asenapiini nostetaan tuossa esiin sillä tavalla, että se on ensimmäinen psykoosilääke, joka on tuotu markkinoille nimenomaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Todellisuudessa Lundbeck haki sille lääkkeelle myyntilupaa Euroopassa skitsofrenian hoitoon, mutta sitä ei myönnetty, koska sen tehokkuudesta ei ollut tarpeeksi näyttöä. Hyi tällaista “valistusta”.
"Ne vaikuttavat keskushermoston toimintaan säätelemällä aivojen välittäjäaineita, kuten dopamiinia ja serotoniinia. Psykoosilääkkeitä käytetään usein yksin tai yhdessä muiden mielialantasaajien kanssa erityisesti manian hoidossa.
Psykoosilääkkeet jaetaan kahteen ryhmään eli perinteisiin ja toisen polven antipsykootteihin, joita käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa selvästi enemmän. Perinteisiin psykoosilääkkeisiin kuuluu haloperidoli ja uudempiin psykoosilääkkeisiin risperidoni, aripiprasoli, tsiprasidoni, ketiapiini, olantsapiini, asenapiini ja lurasidoni. Näistä asenapiini on viiteenkymmeneen vuoteen ensimmäinen lääke, joka on tuotu markkinoille nimenomaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. “
Mitenköhän esimerkiksi tuo bipoinfon valistussivu, joka selvästi markinoi asenapiiniä kohderyhmälle, suhtautuu näihin alla oleviin yleisiin periaatteisiin. Mainostajan kyllä pystyi tunnistamaan sivun alalaidasta. Kyseenalaisia kohtia ovat esimerkiksi:
- Kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään.
- Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää.
[Mainonnan tunnistettavuus - Kilpailu- ja kuluttajavirasto](https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/markkinointi-ja-asiakassuhde/mainonnan-tunnistettavuus/)
“Mainoksen on oltava tunnistettavissa mainokseksi vaivatta esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta. Kuluttajalla on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Mainonnan tunnistettavuuden vaatimus koskee kaikkia kanavia ja muotoja, myös sosiaalista mediaa. Kyseenalaisia kohtia ovat esimerkiksi "Kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään."
Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi se, että kyseessä on mainos ja kuka on mainostaja. Mainonnan tunnistettavuus siis edellyttää, että nämä tiedot annetaan esimerkiksi mainostekstin alussa, eikä esimerkiksi sen lopussa tai tekstin keskelle sijoitettuna. Yleisiä periaatteita ovat:
Kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään.
Mainostaja on markkinoinnissa voitava tunnistaa.
Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää.
Kuluttajansuojalain säännökset koskevat kaikkia vastuutahoja; sekä mainostajaa että markkinoinnin suorittajaa.”
Juu siellä kyllä tyrkytetään lääkettä. Varmasti eivät kerro oikeuksistasi. Ihan tiedoksi vaan, jos saat jotenkin kiemurreltua lääkkeestä ulos, ehkä lääkkeen kanssakin, niin on jatkuva seuranta tietokoneen ja puhelimen kautta, mahdollisesti seurantakamerat ja sensorit kotiin sinun tietämättäsi ja kasvotunnistuksella seuranta kaupungin kameroista. Jos jotain akuuttia on, niin ehkä lääke on hyvä, mutta pitkäaikainen käyttö mm. kutistaa aivoja puoli prosenttia vuodessa. Joten sitten eläkeläisenä et ehkä ole kovin skarppi... Ja tietysti vaikuttaa myös välittömään älylliseen suorituskykyysi:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3583705/
https://www.quora.com/Do-antipsychotics-cause-low-intelligence
https://www.minilex.fi/a/pakkohoito-on-mahdollista-vain-määrätyissä-tilanteissa
No tuossa varmasti hyvin vapaasti voivat määritellä, että "potilas ei ymmärrä omaa etuaan"
Näitä otan psyykenlääkkeiden ( Leponex/Deprakine ) kanssa parantamaan kognitiivisia kykyjä:
Aamulla:
C-vitamiini 1000 mg
B-100 Complex pitkävaikutteinen monivitamiini
D-vitamiini 5000 IU
E-vitamiini 400 IU
Sinkki 30 mg
Seleeni 200 mcg
Foolihappo 400 mcg
E-Epa 1500 mg
Lounaan yhteydessä:
Metyyli-B12 2500 mcg
Kromipikolinaatti 500 mcg
Cognitex Basics 600 mg alpha-GPC/100 mg fosfoseriini
Ginkgo Biloba 240 mg
Iltapäivällä:
Alfalipoiinihappo 600 mg
L-karnosiini 500 mg
Ubikinoni 100 mg
Illalla:
Magnesium 400 mg
E-Epa ja ginkgo kotimaisista luontaistuotekaupoista, muut iHerbistä.
Moi, AP tässä.
Lopetin lääkkeen yli vuosi sitten, sen jälkeen en ole käyttänyt mitään lääkettä. Minulla on vakituinen työpaikka, olen fyysisesti sekä henkisesti erinomaisessa kunnossa. Tulevaisuudessa haluan auttaa muita ihmisiä parhaani mukaan. Diagnoosejani on ollut skitsofrenia ja myöhemmin skitsoaffektiivinen häiriö.
Olin niin sairaudentunnoton, että tervehdyin.
"Olin niin sairaudentunnoton, että tervehdyin."
No mainiota! :) :) Olen iloinen puolestasi.
Ne diagnoosti voit heittää hittoon. Eivät merkitse mitään.
:) Juurikin näin.
Onnittelut! Tuohan on hienoa ennen kaikkea sinun itsesi kannalta. Sinä olet se todellinen voittaja. Kun kykenee hylkäämään valtion ja psykiatrian valheet on mahdollisuudet vielä paljoon. Kannattaa mahdollisimman nopeasti unohtaa valtion viralliset valheet sairauksista, "lääkityksistä" ja "loppuelämän kestävästä sairaudesta". Ne ovat kaikki valhetta, jolla ajetaan aivan muiden tahojen kuin asianomaisen etua.
Valheet hylkäämällä voi saada itsensä taas toimintakykyiseksi ja kykeneväksi elättämään itsensä. Varmasti myös elämänlaatusi on paljon parempi, kun on huumaavien aineiden käytön loputtua pää selvempi ja ajatus toimivampi. Itsetuntokin parantuu, kun ei usko psykiatrian dogmaan. Jokainen toki saa uskoa mihin tahtoo. Jos elämä on mielekkäämpi valheiden kanssa, saa sitä puolestani uskoa mielisairauksiin skitsofreniasta ADHD:hen, joulupukkiin ja menninkäisiin.
Aloittajalle sanoisin, että haluavat sinut käymään osastolla kerran kuussa pistoksella, koska silloin on mahdollista ottaa osastolle. Meilläkin täällä sairaala lakkautusuhan alla. Kapasiteettia pienellä alueella liikaa. Siksi tilastoissa psykiatriset osastojaksot lisääntyneet muun maan trendiä vastaan.
Hänhän kertoi jo 23.2.20 tervehtyneensä lopetettuaan kaikki lääkkeensä jo vuosi sitten . On parantunut skitsofreniasta ja skitsoaffektiivisesta häiriöstä ja ei kai häntä enää otettaisi osastolle, joten turhaan pelottelet.
Minä olen joskus puoli leikillään todennut broidille että minua salakuunnellaan, vaikutan pörssikursseihin jne. ja hän kertoi sen psykiatrille jonka takia saan injektiona abilifyä vaikka en ole psykiatrille puhunut mitään sellaista mutta joka lukee potilaskertomuksessakin ja sen vuoksi olen joutunut myös pari kertaa pakkohoitoon ja nyt olen auroran kuntoutusyksikössä vaikka en pode varsinaista mielisairautta vaan lähinnä pakko oireista häiriötä ja tiettyjä fobioita. On tämä suomi paska maa kun täällä näin poljetaan ihmisoikeuksia ja harjoitetaan vapaudenriistoa riittämättömillä perusteilla.
Olen pahoillani siitä mitä olet joutunut kokemaan psykiatrian taholta.
Ota yhteyttä oikeusapuun. Netistä löytyy. Kyllä joku jutun ottaa. Nykyäänhän on tullut se vammaisten oikeuksien ratifiointi ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta on tullut voitettu psykiatria-juttu.
En lukenu viestiketjua... Mut ite vaan lakkasin käymästä piikeillä...myöhemmin sain tabletit, jotka lopetin omin päin...
Hyi helvetti. Ei ole enkä halua.