Miten entisaikaan maaseudulla talkoiltiin rakentamisessa / heinätöissä jne.? Eikö ollutkin niin, että tarvittaessa mentiin auttamaan jonkun tilalle ja sitten sieltä vastavuoroisesti tultiin auttamaan auttaneita.
Eli jos soitan taloa rakentavan kaverini kunnostamaan navettakatosta, eikö synnykin kirjoittamaton "velvoite" mennä auttamaan häntä niin pyytäessään. Entisaikaan muita menoja ei juuri ollut, nykyisin kaikki ovat kiireisiä ja joku sanoi, että jos en pääsekään auttamaan niin ei voi mitään.
Sama sanoja oli myös sitä mieltä, että jos joku tarjoaa hänelle juoman, ei synny mitään velvoitetta tarjota toisinpäin seuraavalla kerralla. Siis ei tietenkään pakko ole, mutta eikö lähtökohtaisesti toimita aina vastavuoroisuusperiaatteella? Ennen ja nykyisin. Muuten loppuvat pian kaverit kesken.
Eli jos soitan taloa rakentavan kaverini kunnostamaan navettakatosta, eikö synnykin kirjoittamaton "velvoite" mennä auttamaan häntä niin pyytäessään. Entisaikaan muita menoja ei juuri ollut, nykyisin kaikki ovat kiireisiä ja joku sanoi, että jos en pääsekään auttamaan niin ei voi mitään.
Sama sanoja oli myös sitä mieltä, että jos joku tarjoaa hänelle juoman, ei synny mitään velvoitetta tarjota toisinpäin seuraavalla kerralla. Siis ei tietenkään pakko ole, mutta eikö lähtökohtaisesti toimita aina vastavuoroisuusperiaatteella? Ennen ja nykyisin. Muuten loppuvat pian kaverit kesken.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan tuo edelleen voimassa ja usein niin toimintaankin. Kaikki ei vaan muista lupauksiaan. Yksikin duunari vedettiin traktorilla ojasta, kun pyöräytti lähisuoralla autonsa liukkailla perä edellä ojaan. Ei otettu maksua, kun heti tarjoutui itse tulemaan rankasavottaan tai halkohommiin päiväksi. Ei ole tullut eikä edes tarjoutunut, monta kertaa nähty kylillä tuon jälkeen. Yhdelle talonrakentajalle käytiin piha muokkaamassa, lupasi lampaanlihaa kunhan niitä alkaa kasvattaa, ja niin vain vuoden päästä puolikas lammas saatiin pakastimeen.
"Eikö ollutkin niin, että tarvittaessa mentiin auttamaan jonkun tilalle ja sitten sieltä vastavuoroisesti tultiin auttamaan auttaneita."
Näinhän se ideaalioloissa toimi.
Sitten oli niitä taloja, jotka (viitseliäsisyyden puutteessa) järjesti jatkuvasti työläimpiä hommia, kuten vaikkapa perunoiden kuokalla nostoa koskevia talkoita.
Jotkut talot eivät järjestäneet talkoita koskaan. Sukuni kohdalla ainoat talkoot olivat 1950-luvulla, kun päärakennus tuhoutui tulipalossa, aivan viimeisten rekikelien aikaan keväällä. Uutta rakennusta varten tarvittavien sahapuiden hakkuuta ja ajoa koskeviin talkoisiin tuli sitten valtavasti väkeä, sillä talosta oltiin vuosikymmeniä osallistuttu muiden talkoisiin.
Nykyajan talkoot ovat etupäässä sellaisia, joissa pari kolme tekee töitä ja muut keskittyvät verbaalisiin suorituksiin. Metsästysseuratoiminnassa ilmiö on erityisen hyvin havaittavissa. Ihmiset eivät enää osaa tai viitsi tehdä mitään fyysisiä ponnisteluja koskevia, yksitoikkoisia töitä
Me aikoinaan rakennettiin kaveriporukalla omakotitaloja itsellemme, tehtiin aika paljon talkoilla toisillemme, mm. rakennuspuiden kaadot, kenttäsirkkelillä rakennuspuiden sahuut, betonivalut, rungon pystytykset ja kattotuolien nostot, sekä katontekoa ja vesirännien laittoa, sekä lopuksi pihatöitä. Julkisivumuurauksiakin tehtiin jonkun verran talkoilla. Saatiin halvat talot kaikille, kun vielä rakennuspiirustuksiakin hieman kierrätettiin, samat lupa- ja rakennekuvat kiersi porukassa.
Maalaistalon poikia oltiin kaikki ja jokaisella oli pientä kokemusta kotitilalla rakentamisesta.
Homekouluteiden loputtua, keksitään lasten tuovan hometta tullessaan.