Nälkä voi yllättää yltäkylläisyyden jälkeen!

Olemme elintasovaltio, me olemme kuulemma onnellisimpien joukossa ja ruokaa on riittänyt ilman nälkäkuolemaa – jokaiselle, joka on vain hakenut sitä leipäjonoista [1. Punaiset ale-laput [2 auttavat ruokakaupoissa ahdingossa olevaa ja pakastin on tuossa keräilyssä oiva väline ---

Omavaraisuus [EKSTRA] on eläinkunnassa evoluution luoma vakio, ollut aina – paitsi lemmikkielämillemme, joita pitää ruokkia muun muassa kissanruoalla – kaupasta. Muutoin villi luonto ravitsee itse itsensä, tai muutoin kuolee pois nälkiintyneenä ja/ tai poissyötynä, kun heikkous ei enää jaksanut puolustaa itseään.

Luonnon laki on armoton, mutta ystävällinen – se on sattumaa, toinen saa ja toinen ei – sinnikkäät selviytyvät pidempään...

Meillä ihmisillä on yhteisöllisyys, joka tarkoittaisi reviiripuolustusta [3 – samankaltaisten ja -henkisten kesken, jolloin yhdessä haetaan, noudetaan – tuotetaan ja jaetaan esimerkiksi ravintoa, jota myös kaupunkilaiset tarvitsevat, vieläpä joka päivä.
Nyt maataloutemme, jonka pitäisi parhaimmillaan taata meille jopa omavaraisuus – on pulassa, sadot huonoja, kuivuus ja mitä muuta vielä – entä ensi kesä, saammeko jälleen katovuoden?


Helsingin Sanomat julkaisi hienon, koskettavan ja todellisen tekstin maatalousyrittäjästä, jonka voimat voisivat olla jo loppu, mutta yritteliästä ei laiteta, vaan on koetettava mennä eteenpäin:

Pienen pojan unelmasta tuli eloonjäämiskamppailu – kauhajokisen maitotilallisen tilitys
[ ~ https://www.hs.fi/paikalliset/kauhajoki/art-2000005824371.html - ] -Erja Pekkala – Kauhajoki -lehti

Ilkka Luoma -kommentti: 13.9.2018 - 8:39
Tämän lukiessani tuli hyvä mieli. Ei sen takia, että maajussia "kurmootetahan", vaan siksi että hän sanoi suorat sävelet.

Olemme täällä kaupungeissakin huomanneet, että mekin tarvitsemme ruokaa, vieläpä joka päivä! Ravinnon täytyy sinne kauppaan jostain tulla, ja sen pitää tulla kotimaasta niin paljon kuin mahdollista.

Omavaraisuus valtiollisena ominaisuutena on näinä ympäristömuutosten vuosina viisautta ja kaukokatseisuutta. Nälkä on huono isäntä, se ajaa väkivallan edellä.

Laatu maksaa, tosin tänään keskiarvoperhe ei käytä ravintoon enää kuin noin reilu 10 prosenttia (Suomen Pankki), vielä 1940-luvulla prosentti oli yli 30. Tänään ylensyöneitä on enemmän kuin koskaan [4.

Suomi voisi olla puhtaan luomutuotannon huippumaa, jonka tuotteista varakkaat kiinalaiset ovat valmiit maksamaan paremman hinnan kuin me itse.

Meillä on pinta-alaltaan suuri maa, ja voisimme olla laaturavinnon vientimaa. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat. Nyt on otettava maatalouden tuotekehitys valtiovallan erityiseen huolehditaan - kärkihankkeeksi.

Maajussi ansaitsee arvonsa laatutuottajana ja kaupunkilaisten elättäjänä - sanan mukaisesti. Osta suomalaista ja näin ylläpidetään omaa ravintotuotantomme - muutoin vaikeina aikoina voi tulla nälkä.


Mitä teemme nyt, kun maalla ei ole enää niin mukavaa?

Helppoa kuin heinän teko – turvaamme omaamme, tuemme maajusseja, ostamme kotimaista, vaikka se onkin halpuutettu väärin ja oikeastaan vain maajussin selkänahasta, kun luki tuon HS-jutun (alun perin Kauhajoki -lehdestä), niin monilla varmaan aukesi silmät.

Tuetaan omaa maataloutta, sillä se on varmin keino saavuttaa vaikeita aikoja ajatellen ravintopulasta selviytyminen, … vaikka tuo itäinen naapuri voi kasvaa ravintolaariksi [5, myös meille, jos ymmärrämme yhteistoiminnan ja turhan räkyttämisen tarpeettomaksi.


Onko omavaraisuus hyve vai rasite?
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258687-omavaraisuudella-turvataan-myos-reviirit-loppuuko-ravinto - ]

Ote: ” … Miten onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään. Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1952 oli noin 331 260 maaseututilaa – pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi olla korkeammalla kuin nykyään. Vuonna 2025 tiloja lienee noin 37 000 … ”

...
Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme huomenna ja ylihuomenna?

1 604 lukijakommenttia ylläolevasta aiheesta linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=1320646 – alta – ORIG 30.06.2015 – lukuavauksia oli 93 196 siihen mennessä kunnes keskustelupalsta suljettiin vuonna 2016.

Ote: ”Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) - jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava - jeps, tämäkin tiedetään.

Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle - vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan - arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä - jeps, tämäkin vielä tiedetään … ”


Jatkuu
Ilmianna
Jaa



Vastaa alkuperäiseen viestiin

Nälkä voi yllättää yltäkylläisyyden jälkeen!

Olemme elintasovaltio, me olemme kuulemma onnellisimpien joukossa ja ruokaa on riittänyt ilman nälkäkuolemaa – jokaiselle, joka on vain hakenut sitä leipäjonoista [1. Punaiset ale-laput [2 auttavat ruokakaupoissa ahdingossa olevaa ja pakastin on tuossa keräilyssä oiva väline ---

Omavaraisuus [EKSTRA] on eläinkunnassa evoluution luoma vakio, ollut aina – paitsi lemmikkielämillemme, joita pitää ruokkia muun muassa kissanruoalla – kaupasta. Muutoin villi luonto ravitsee itse itsensä, tai muutoin kuolee pois nälkiintyneenä ja/ tai poissyötynä, kun heikkous ei enää jaksanut puolustaa itseään.

Luonnon laki on armoton, mutta ystävällinen – se on sattumaa, toinen saa ja toinen ei – sinnikkäät selviytyvät pidempään...

Meillä ihmisillä on yhteisöllisyys, joka tarkoittaisi reviiripuolustusta [3 – samankaltaisten ja -henkisten kesken, jolloin yhdessä haetaan, noudetaan – tuotetaan ja jaetaan esimerkiksi ravintoa, jota myös kaupunkilaiset tarvitsevat, vieläpä joka päivä.
Nyt maataloutemme, jonka pitäisi parhaimmillaan taata meille jopa omavaraisuus – on pulassa, sadot huonoja, kuivuus ja mitä muuta vielä – entä ensi kesä, saammeko jälleen katovuoden?


Helsingin Sanomat julkaisi hienon, koskettavan ja todellisen tekstin maatalousyrittäjästä, jonka voimat voisivat olla jo loppu, mutta yritteliästä ei laiteta, vaan on koetettava mennä eteenpäin:

Pienen pojan unelmasta tuli eloonjäämiskamppailu – kauhajokisen maitotilallisen tilitys
[ ~ https://www.hs.fi/paikalliset/kauhajoki/art-2000005824371.html - ] -Erja Pekkala – Kauhajoki -lehti

Ilkka Luoma -kommentti: 13.9.2018 - 8:39
Tämän lukiessani tuli hyvä mieli. Ei sen takia, että maajussia "kurmootetahan", vaan siksi että hän sanoi suorat sävelet.

Olemme täällä kaupungeissakin huomanneet, että mekin tarvitsemme ruokaa, vieläpä joka päivä! Ravinnon täytyy sinne kauppaan jostain tulla, ja sen pitää tulla kotimaasta niin paljon kuin mahdollista.

Omavaraisuus valtiollisena ominaisuutena on näinä ympäristömuutosten vuosina viisautta ja kaukokatseisuutta. Nälkä on huono isäntä, se ajaa väkivallan edellä.

Laatu maksaa, tosin tänään keskiarvoperhe ei käytä ravintoon enää kuin noin reilu 10 prosenttia (Suomen Pankki), vielä 1940-luvulla prosentti oli yli 30. Tänään ylensyöneitä on enemmän kuin koskaan [4.

Suomi voisi olla puhtaan luomutuotannon huippumaa, jonka tuotteista varakkaat kiinalaiset ovat valmiit maksamaan paremman hinnan kuin me itse.

Meillä on pinta-alaltaan suuri maa, ja voisimme olla laaturavinnon vientimaa. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat. Nyt on otettava maatalouden tuotekehitys valtiovallan erityiseen huolehditaan - kärkihankkeeksi.

Maajussi ansaitsee arvonsa laatutuottajana ja kaupunkilaisten elättäjänä - sanan mukaisesti. Osta suomalaista ja näin ylläpidetään omaa ravintotuotantomme - muutoin vaikeina aikoina voi tulla nälkä.


Mitä teemme nyt, kun maalla ei ole enää niin mukavaa?

Helppoa kuin heinän teko – turvaamme omaamme, tuemme maajusseja, ostamme kotimaista, vaikka se onkin halpuutettu väärin ja oikeastaan vain maajussin selkänahasta, kun luki tuon HS-jutun (alun perin Kauhajoki -lehdestä), niin monilla varmaan aukesi silmät.

Tuetaan omaa maataloutta, sillä se on varmin keino saavuttaa vaikeita aikoja ajatellen ravintopulasta selviytyminen, … vaikka tuo itäinen naapuri voi kasvaa ravintolaariksi [5, myös meille, jos ymmärrämme yhteistoiminnan ja turhan räkyttämisen tarpeettomaksi.


Onko omavaraisuus hyve vai rasite?
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258687-omavaraisuudella-turvataan-myos-reviirit-loppuuko-ravinto - ]

Ote: ” … Miten onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään. Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1952 oli noin 331 260 maaseututilaa – pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi olla korkeammalla kuin nykyään. Vuonna 2025 tiloja lienee noin 37 000 … ”

...
Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme huomenna ja ylihuomenna?

1 604 lukijakommenttia ylläolevasta aiheesta linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=1320646 – alta – ORIG 30.06.2015 – lukuavauksia oli 93 196 siihen mennessä kunnes keskustelupalsta suljettiin vuonna 2016.

Ote: ”Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) - jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava - jeps, tämäkin tiedetään.

Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle - vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan - arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä - jeps, tämäkin vielä tiedetään … ”


Jatkuu

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta