Ihmettelen vaan

Iglu on kyllä nyt ihan väärissä päätelmissä kirjoituksensa kanssa. Tällä palstalla monet on olleet sitä mieltä, että nimi annetaan oman kielen ja kotimaan mukaan. Jos lapsi on siis suomalaissukuinen Virtanen sieluun ja vereen, ei hänelle sovi vaikeasti ääntyvät nimet hänen suomalaiseen elämäänsä. Beatrice-nimi ei esimerkiksi äänny niinkuin koulussa äidinkielen oppitunnilla opetetaan lukemaan "beatrike", vaan niinkuin englannin tunnilla opitaan (eri lailla mitä kirjoitetaan) "beatris". Näin ollen Beatrice Virtanen ilman järkeviä perusteita on erikoinen nimi.

MUTTA jos lapsen toinen nimi (esim. äiti tässä tapauksessa) on ulkomaalainen (mahdollisesti britti), on nimelle HYVÄT PERUSTEET, koska sehän on lapsen sukujuurista lähtevä nimi, ja kaiken lisäksi englannista tulee lapsen toinen äidinkieli äidin kautta.

Samoin, jos Beatrice Smith nai Pentti Virtasen, ja ottaa nimekseen Beatrice Virtanen, on hänen nimellään nimen omaan hyvät perustelut, etunimi on hänen kansalaisuutensa/veren perintönsä ja äidinkielen mukainen, sukunimi miehensä mukaan.

Lapsi, jonka nimeksi vain päästä heitetään Beatrice Virtanen tai Charline Järvinen, joutuu usein selittelemään, että "no, en ole britti tai usalainen, tai sukua sinne päin, vanhempani vain keksivät tämän nimen". Eli kyse ei ole niistä ihmisistä, jotka naivat toisen kansalaisuuden edustajan. Onhan näitä ulkomaalaisia, Ana Leppänen (alunperin Kuubasta?) ollut ennenkin, samoin jos Lola Odusoga menisi naimisiin, tulisi hänestä Ololade Wallinkoski. Lolanhan nimi Ololade jne. kuvastaa hänen toista "verenperintömaata", Nigeriaa.

Kuka nyt enää nimeään vaihtaa jos naimisiin menee?

"On teillä otsaa haukkua ihmisiä etunimi valinnoissa. " Noin edellinen; pitää tosin olla yhdyssana: etunimivalinnoissa.
Sehän on tämän palstan tarkoituskin.