Aloitin nyt sitten luisteluhiihdon. Kamppeet pitäisi olla ok mutta tyyli tietty on hieman persiillään. Tänään tuli uusi ongelma vastaan. Hiihtelin 13km aika rauhallisesti, ja sen jälkeen on akillesjänteet kipeytyneet. Mikäs voisi olle tekniikassa vialla?
Toinen ongelma mulla on suksien tökkiminen potkun lopussa (ja siitä tahtoo seurata nenälleen kaatuminen). Tuo tuntuisi korjaantuvan kun nojaan reilusti enemmän taaksepäin. Olenko tuossa oikeilla jäljillä?
Sitten vielä: Ei kellään olisi vinkkiä mäkien nousuun? Meidän ladulla on pari kohtuu lyhyttä (olisiko 20-30m?) mutta jyrkkää nousua. Vauhti tietenkin hiipuu noissa, mutta suurin ongelma on pulssin nouseminen. Mäen päällä Polari näyttää yli 180 ja jalat huutavat hoosiannaa. Pakko pysähtyä aina hetkeksi ja kerätä itsensä jatkoa varten. Jos yritän nousta mäkeä hitaammin/rennommin niin sukset eivät enää vain luista, mäki noustaan perinteisesti V-askelilla. Ja siinä kestää kauan ja energiaa menee ihan hukkaan kun ei saa liukua aikaiseksi...
Neuvokaa ny ennen kuin lumet taas sulaa täältä ;)
Toinen ongelma mulla on suksien tökkiminen potkun lopussa (ja siitä tahtoo seurata nenälleen kaatuminen). Tuo tuntuisi korjaantuvan kun nojaan reilusti enemmän taaksepäin. Olenko tuossa oikeilla jäljillä?
Sitten vielä: Ei kellään olisi vinkkiä mäkien nousuun? Meidän ladulla on pari kohtuu lyhyttä (olisiko 20-30m?) mutta jyrkkää nousua. Vauhti tietenkin hiipuu noissa, mutta suurin ongelma on pulssin nouseminen. Mäen päällä Polari näyttää yli 180 ja jalat huutavat hoosiannaa. Pakko pysähtyä aina hetkeksi ja kerätä itsensä jatkoa varten. Jos yritän nousta mäkeä hitaammin/rennommin niin sukset eivät enää vain luista, mäki noustaan perinteisesti V-askelilla. Ja siinä kestää kauan ja energiaa menee ihan hukkaan kun ei saa liukua aikaiseksi...
Neuvokaa ny ennen kuin lumet taas sulaa täältä ;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
koko juttu. Mullakin ollut aina melko napakka peruskunto, silti meni pari talvea ennenkuin luistelu lähti kulkemaan, nyt en sitten muuta hiihdäkkään. Tökkiminen potkun lopussa joko voiman puutetta tai pirun huono suksi/voitelu. Taakse ei tosiaan nojailla, sama juttu ylämäkien kanssa, reeniä vaan. Akillekset kipeytyy herkemmin pertsassa kun vähän lipsauttaa.
Luisteluhiihto on ylipäätään rankempaa kuin pertsa. Siihen täytyisi peruskunnon mielellään olla jo suht hyvä. Mutta kyllä se siitä kehittyy kun vaan uutterasti jatkaa.
Nuo kivut voi johtua ihan siitä että aloitit vasta. Alussa myös jännittää liikaa vähän joka paikkaa kun tekniikka ei ole vielä hioutunut kohdilleen. Kun tekniikka loksahtaa kohdalleen on eteneminen helppoa. Tökkiminen voisi johtua väärästä tekniikasta, voitelusta, suksesta. Paha mennä sanomaan kun ei näe.
Mäen nousuuunkin tarvitaan tekniikkaa, myös hyvää peruskuntoa ja voimaa. Kaikkia voi kehittää hiihtämällä säännöllisesti.
Se että noinkin lyhyissä nousuissa syke pomppaa tuonne yli 180 johtuu, ehkä tekniikan hakemisesta(turha jännitys) ja peruskunnosta. Kokeile mäessä vuoroluistelua alussa kunnes kunto nousee. Jos tuntuu oikein pahalta ei ole synti mennä rauhassa haarakäyntiä. Siitähän piti "nauttia"
Kyllä se syke nousee minullakin yli 180 mutta silloin mennään ylös 500 metriä pysähtelemättä. Olen itsekkin aivan tavallinen kuntoilija.
Pyri hankkimaan peruskuntoa hiihtelemällä matalilla sykkeillä yli tunnin lenkkejä. Siitä se lähtee..
Millaiset monot sulla on? Onko monon kantapäässä jotain, joka painaa jännettä? Tekniikkakin tietysti vähän rassaa, mutta ennemmin väittäisin, että akillesjänteen kipeytyminen johtuu välineistä. Luistelumonojen pitäisi kuitenkin sen verran hyvin tukea nilkkaa, ettei se hirveästi pääse nuljumaan luistellessa.
Ja sitten se tökkiminen. Onko sulla eri sukset pertsalle ja luistelulle? Pertsan suksilla luistelu on kyllä aika tuskallista, kun pidot nappaa kiinni, kun paino siirtyy sukselta toiselle (vähän toi taaksepäin nojaaminen viittais siihen, että on pidot pohjassa tai suksi väärä). Tosin tuossa tökkäämisessä kysymys voi olla kyse siitä tekniikan puutteesta, eli luistatat liian leveällä/pitkään, jolloin vauhti loppuu kesken. Taaksepäin ei missään nimessä pidä nojata, sillä silloin asento ei tosiaankaan ole tasapainoinen. Hiihtäessä, oli se sitten perinteistä tai vapaata pidetään pieni etunoja tasapainon säilyttämiseksi.
Jyrkät mäet kannattaa yrittää luistattaa, jos ei muuten jaksa, niin sitten vuorotyönnöllä (eli kädet ei työnnäkkään "tasatahtiin"), mutta jalkoja luistellen. Ylämäissä kannattaa muistaa se, liikerata pysyy kutakuinkin samana, mutta lyhenee. Eli liuku on lyhyempi kuin tasaisella samaten työntö.
Juu ostin tuossa muutama viikko sitten Atomicin RS-8 sukset ja Salomonit monot. Nuo monot eivät ainakaan ole aikaisemmin painaneet. Takana siis ehkä huimat 50-60km luistelua.
Suksi ei tökkää luiston aikana, vaan siinä kun ponnistan jalalla. Silloin tuntuu että ponnistava jalka jääkin jälkeen ja tahtoo tulle kaatuminen eteenpäin. Aloin sitten siirtämään painoa enemmän taakse (en siis tietenkään "nojaa" nojaa taakse vaan asettelen painoni tavallista taaemmaksi ;) Suksi ei tökkää jos potkun lopuksi lipsautan suksea hieman eteenpäin, mutta silti olisi hyvä oppia se kaikkein paras tekniikka.
Tai eihän sitä lukemalla opi, vaan tekemällä. Elixir-ohjelmassakin oli jotain aika hyviä juttuja.
Mäissä menenkin valtaosin vuorotyönnöin. Aikaisemmin mainitussa Elixir-ohjelmassakin se valmentajaheebo sanoi sen olevan yksi parhaista tavoista. Mutta silti meinaa paukut loppua. Täytynee vaan hiihtää siis enemmän.
asioita 1.Liukuvaiheessa paino koko jalkaterällä
2.Että potku tapahtuu aina vartalolinjan etupuolella ja liukuvaan sukseen (tökkiminen)
3.Vuoroluistelua rankat nousut,joku sen jo mainitsikin.
4.Venyttele lihakset 5-10min lämmittelyn jälkeen kevyesti,ennen lenkkiä,samoin heti lenkin jälkeen 10-15s/lihasryhmä.Lopulliset venyt 1.5-2h lenkin jälkeen 1-2xlihasryhmä,venytyksien kestot 30-60s.Kiinnitä huomiosi lihashuollossasi kipeytyviin lihaksiin.Käy joskus myös fysikaalisessa,sieltä saat myös hyviä ohjeita lihashuoltoon.
Tuossa olikin tuo kohta 2. eli liukuvalla suksella potkaisu. Täytyy tarkkailla sitä. Voipi olla että yritän likua liian pitkään ja silloin hukkaan hyvät liike-energiat ja joudun taas tappelemaan lumen "kitkakynnystä" vastaan.
Venyttelyä täytyy kyllä parantaa. Juoksulenkeillä tuon vielä muistaakin. Mutta ei suksilla. Varsinkin kun lämmittely on aika vähäistä. Ladulla se järkyttävä mäki on heti ensimmäisenä. Eli syke naputtaa 70->180 alta minuutissa ;)
Arvatkaas ottaako pannuun, kun on ostanut vehkeet viimeisen päälle ja vanhat patut hakkaa metsäsuksillaan ohi niin että pauke kuuluu? Sitten on vielä ne muut luistelijat vielä trendikkäämmissä tamineissaan...Tosin minusta tuntuu että suurin osa kiertää sen 2.5km lenkin vain kerran hikipäässä ja sitten kamat Volvoon ja kotiin.
Noista ohituksista ei kannata välittää, vaan hiihtää omaa hiihtoa. Itse olen harrastanut luisteluhiihtoa 10v ja ohi menee porukkaa edelleeen, joskin itsekkin joutuu ohittelemaan.
Jotkut on pk lenkillä ja toiset vetää kovaa lenkkiä. Ja jotkut kilpatason suihkijat haluaa näyttää vauhtiaan...