aistivatko

koirasta, joka ei suostunut kulkemaan erään talon ohi. Talo on hyvin vanha, ja lähes kaupungin keskustassa, Punavuoressa. Tai jos pitikin kulkea, niin kyyristeli, vilkuili taloa ja muutoinkin käyttäytyi omituisesti... En tiedä vieläkään, oliko talossa tapahtunut jotain erikoista.

Oma jo edesmennyt seefferini oli kansamme (vaimo/ minä) eräässä 1800-luvun talossa yötä kun yöllä heräsin koiran levottomuuteen,, se vaelsi huoneessa korvat luimussa hiljaa ulisten, ihmettelin miksi,,kunnes itsekkin kuulin toisesta huoneesta naisten,lasten naurua ja sekaista mölinää,,olimme siis ainoat ihmiset talossa (varmasti!),,eli koira reagoi voimakkaasti,,päästin sen ulos se ei tullut takaisin vaan juoksi uudisrakennukseen nukkumaaan loppu yön.

Me asuttiin sillon lapsuudessa kerrostalossa jossa tapahtui monenlaista kummaa. Meillä oli sillon koira joka tuntui selvästi havaitsevan jotaki mistä meillä ihmisillä ei ollut tietoa. Itse en ollut sillon paikalla mutta isäni kertoi kuinka koira oli pelännyt...se oli juossut sängyn alle piiloon ja sieltä murissut ja haukkunut tyhjälle...

minun kilpikonnani reagoi kun kuului askelia ja ne pysähtyivät konnan altaalle ja se sai sätkyn.

itse istuin pedilläni.. ja valot oli päällä.

Olen lukenut ja kuullut monia kummitustarinoita, joissa eläin (yleensä koira) on reagoinut, jos on tapahtunut jotain "yliluonnollista".

Kuulemma myös vauvat ja pienet lapset aistivat/näkevät näitä henkiä ja aaveita: yhdessä valokuvassa vauva katsoi suoraan outoa ihmisen muotoista sumuhahmoa, ilmeisesti näki tämän aaveen.

-Orson-

Kyllä ne tosiaan voi aistia. Niillä on tarkemmat aistit kuin meillä ihmisillä o_O

Mun mummon talossa kummittelee. nykyään sielä asuu vuokralaisia ja ne on kertonu että ovet aukeilee itestään, ilmestyy tupakansavua tyhjästä ja niitten koirakin aistii että sielä on joku.. saattaapi olla pappani joka´oli kova tupakan polttaja ja kuolikin siihen... sillon kun mummu asui vielä siinä talossa se aina väitti että se on puhunu jonkun kummituksen kanssa yms. me luultiin sitä aivan höppänäksi ja nykyään se asuu vanhainkodissa...

muutamia vuosia sitten omassa, entiseen metsään, itse rakennetussa talossa. Koira sai hepulin haukkui hirveästi ja juoksi talon toiseen päähän makuuhuoneen ovelle, ei mennyt sisään, karvat pystyssä, vaihtoi suuntaa ja juoksi olohuoneen ovelle, samallai karvat pystyssä ja hirveä haukkuminen. Minä en nähnyt mitään, en tuntenut mitään, ihmettelin. Koira räyhäsi aikansa ja lopetti, ihan niinkun ei mitään. Ehkä koira vaistosi jotain, en tiedä. Ulkonakaan ei ollut mitään.

koirat näkee kuulemma (oon itsekkin lukenut) pahoja henkiä. mulle kävi samaa ku pelasin spiritismiä! kauheeta!!

Kissat ja koirat reagoivat ääniin ja värähdyksiin, joita ihmisen aistit ovat liian vajavaiset havaitsemaan eikä se tarkoita sitä, että kyseessä olisi jokin kummitus. Eräs kissoistani pörhistelee karvat pystyssä kuultuaan pienenkin rasahduksen, johon muut kissat eivät välttämättä reagoi mitenkään. Usein käyttäytymiselle löytyy luonnollinen selitys. Esim. koirani rupesi karvat pystyssä murisemaan ja haukkumaan "jollekin tyhjälle" eikä suostunut menemään erääseen huoneeseen. Syynä käytökseen oli sängyllä ollut vaatemytty, joka ilmeisesti muistutti ihmishahmoa tjn. Yhdessä vaiheessa koira ei suostunut kävelemään erään vanhan kartanon ohi, vaan käyttäytyi oudosti. Syy: katkennut katulamppu, jonka pylväänpuolikkaan päälle oli vedetty musta jätesäkki.

Kerrostalokämpässä eläimet kuulevat muiden asuntojen äänet, joita ihmiset eivät välttämättä kuule tai eivät kiinnitä niihin huomiota.

Mulla taas tämmönen tilanne että koirani murisee tyhjälle nurkalle eikä lopeta vaikka komennan tai otan syliin.Itselläkin koko ajan semmoinen "energian" tunne.Asutaan siis vanhassa talossa...