muuttua tyypiltään erilaiseksi? Tarkoitan, että kun koirallani teetettiin ekat pennut aikoinaan, niin se suostui urokselle 13, 14 ja 15 vrk. Ei yhtään ennen, eikä jälkeen. Seuraavalla kerralla astutukset tapahtuivat 12, 13 ja 14 vrk, siihen päättyi tyrkytyskin saman tien, vaikka uros olisi kyllä astunut.
Nyt sama narttu tyrkytti jo 9. vrk alkaen ja toista viikkoa on mennyt, tyrkytys jatkuu aina vaan!
Kotona on samat koirat kuin aikaisemminkin, ainoa muutos tilanteessa on se, että nuorempi narttu on siirtynyt juoksussaan aikaisemmaksi, ts. aloitti viikko vanhemman nartun jälkeen, eli molemmilla on nyt juoksu.
Vai olenko ollut holtiton enkä ole huomannut kun nartulla on alkanut juoksu?
Nyt sama narttu tyrkytti jo 9. vrk alkaen ja toista viikkoa on mennyt, tyrkytys jatkuu aina vaan!
Kotona on samat koirat kuin aikaisemminkin, ainoa muutos tilanteessa on se, että nuorempi narttu on siirtynyt juoksussaan aikaisemmaksi, ts. aloitti viikko vanhemman nartun jälkeen, eli molemmilla on nyt juoksu.
Vai olenko ollut holtiton enkä ole huomannut kun nartulla on alkanut juoksu?
Vastaukset 6
Vanhimmat
nartun juoksuissa samanlaista. Eroja kyllä löytyy.Tyrkyttääkö itseään uroksille vai toisille nartuille.
Vaihtelua meillä ainakin vaikka sama narttu olisi kyseessä astutuspäivien suhteen. Useinkaan vaikka tyrkyttää itseään toisille nartuille ei ole valmis vielä antamaan uroksen astua itseään.
tyrkyttää urokselle itseään, lorvailee portin luona tyrkyllä, uros on kuumana, tietysti. Toinen uros meillä pidetään vallan talon toisessa päässä juoksujen aikaan, mutta tämä vanhus saa olla tuossa portin toisella puolen. Mutta voikohan asia olla siten, että toisen nartun samanaikainen juoksu nyt pitkittää tämän toisen tyrkytyshaluja.
Mene ja tiedä. Nuorempi narttu on lempeä ja varovasti yrittää astua vanhempaa narttua, joka kyllä ärähtää sille. Tuskin uroskaan enää selkään pääsisi.
Jännä vaan todeta, että vaihtelua juoksuissa on, samallakin nartulla.
varovainen ettei vain mitään tulehduksia ole. Pitkittynyt juoksu on aina jonkinlainen riski.
Kiitos vastauksistasi!
Olet muuten todella mukavanoloinen ihminen, jaksat täällä ottaa kantaa ihmisten murheisiin koiristaan! Ei niin pientä murhetta, ettetkö auttaisi! Olet kultainen ihminen!
minulla oli silloin aikoinaan suuri onni saada sellaiset kasvattajat, jotka opettivat kädestä pitäen kaiken. Tahdoin sitten tai en.Niin olen päättänyt nyt iän karttuessa itse auttaa samalla tavoin.