sanoisin sinulle nyt
jos voisin
olit minulle tärkeä
ystävä
kuuntelija
kuunvalo aamussa
varjo auringossa
pitkien päivien ilonauru
aurinkoraita arjen matossa
matkalla aamusta päivään
ja takaisin
sanoisin sinulle nyt
jos voisin
kaipaan sinua
jos voisin
olit minulle tärkeä
ystävä
kuuntelija
kuunvalo aamussa
varjo auringossa
pitkien päivien ilonauru
aurinkoraita arjen matossa
matkalla aamusta päivään
ja takaisin
sanoisin sinulle nyt
jos voisin
kaipaan sinua
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tårkeät asiat pitäisi sanoa silloin, kun siihen on mahdollisuus, sillä ne ovat kuin ystävätkin. Ne menevät menojaan, ellei niitä huomioida.
Mutta älä huoli Pystyynkuollut, vaan sano se nyt. Huuda se tuuleen. kirjoita se sateeseen. Sillä: todellinen ystävä ei ole koskaan niin kaukana, ettei kuulisi huutoasi, ei koskaan niin piilossa, ettei viestiäsi löytäisi.
Luota siihen kuin ystävään, sillä ystävä on parasta, mitä koskaan tulet kohtaamaan.
Todellinen ystävä on luonasi, vaikka välimatkaa olisi kuinka paljon, sillä hänen kotinsa on sydämessäsi.
Kyllä sä osaat pelotella minua. Minuako epäilet, et taida luottaa oikein ollenkaan. Sinun täytyy luottaa ja näyttää, että olet itsekin kallio
Miten tämä kommentti liittyi runooni? Mielelläni kuulisin kommentteja esimerkiksi sanavalinnasta ja rakenteesta. En ryhdy näiden mielikuvituksestani syntyneiden kirjallisten runomuotoisten tuotosten alla käymään ihmissuhde-chattiviestinvaihtoa kenenkään kanssa.
Vielä kertauksena: Tämä oli rakkausruno, kuten rakkausrunopalstalla on tapana olla. Tämä ei ollut salainen eikä julkinen viesti yhtään kenellekään. Tavallaan toki sanat menneisyyden kokemuksista kumpuavat, se on totta. Mutta siis ei mitään henkilökohtaista yhtään kenellekään, vain sanoja peräkkäin ja riveittäin.
Arvoisa nainen ilman nimeä. Kysyt: "Miten tämä kommentti liittyy runooni?" On itsestään selvää että, runoosi annettu kommentti liittyy runoosi, vaikkei se käsittelisi luomaasi aihemaailmaa lainkaan. Toisaalta ihmettelen käsitystäsi kommenttien kytköksestä jonkinlaiseen haluun käydä ihmissuhde/ chattikanssakäymistä kanssasi.
Runo runona ja se siitä. Et kuitenkaan voi lähteä määräämään tai määrittämään sitä, kuinka lukija kohtaa luomuksesi. Kun sinä luovuuden huumassa laadit runohenkilön, jonka runominää raastaa ikävä ja ehkä katumus sanomatta jääneestä , niin yhtä lailla lukija voi kommentissaan ottaa runominän viestin omaan fiktiokäyttöönsä ja laatia runohenkilösi runominälle vastauksen.
Ei kaikki kommentointi ja palaute välttämättä ole tieteellisen analyyttistä tekstin ja kieliasun läpikäyntiä.
Ainahan sitä toivoa voi, mutta jokainen lukija kohtaa lukemansa omasta lähtökohdastaan ja luo oman tulkintansa sen mukaan. Kaunista syksynjatkoa sinulle ja toivottavasti saamme edelleen nauttia luovuutesi tuotteista, vaikka ehkä tässä hieman sinua säikäyttelinkin.
Olette tosi outoja.
Hieno runo jäin miettimään runon sanomaa.
Onko hän tuonpuoleisessa erositteko jättikö hän sinut.
Hienosti kerrot mielestäni voisi olla jopa teksti biisiin.
Kaukainen muisto yksipuolisesta tunteesta.
Ei kosketa Peristä. On täysin muumioitunut ja solvaa vain muita
Runosta. Kaikki eivät osaa pukea sydämensä tunnelmia näin onnistuneesti. Hyvin pureutuu ja osuu ja uppoaa.
Kiitos. Kun asioihin saa muutaman vuoden etäisyyttä, niiden merkityksen ymmärtää paljon paremmin
"Baobab on sellainen, että jos sen huomaa liian myöhään, niin ei siitä enää pääse millään irti. Se valtaa koko tähden." Tiedätkös mistä teoksesta oheinen kuvaus on? Minusta runossasi on sen kaltaista kaukokaipuuta, että ikäväsi saattaisi helpottaa katselemalla pimeänä talviyönä hehkuvaa tähtitaivasta. :)
Vaalin ruusujani :) Näitä pieniä sanoja, kaukaisten tähtien alla
Baobab oli ikkunan alla hotellissani vuosi sitten