Montako miestä/naista sinulla on ollut ? Miten tulet toimeen exmiestesi/naistesi kanssa ? Ovatko olleet avio vai avopuolisoita ? Miten tulet toimeen miehesi/vaimosi expuolisoiden kanssa ? On säälittävää ja surkeaa, jos on vain yxi, ei yhtään exää.
Oletko jonkun ex
exänexä
24493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kovasti utelet, mutta et paljasta itsestäsi mitään....
On minulla yxi ex-kihlattu ja olen leski. Mutta leskeys ei ole sama kuin exeys. Avioleski, en avoleski.
Vaimoja = 5 kpl
Rakastajatar = noin 60 -70 kpl
Nuoruudessa irtosuhteita = Paljon?
Kyllä tuo kalu vieläkin jöpöttää, niin hyvin tullaan toimeen vieläkin.
Lakkasin laskemasta kun helmitaulu tuli täyteen. Helmiäkin on ollut.
Lehdestä luin, että Satu Taiveaho on kohta Antti Kaikkosen ex. He on aina hempeilleet ihanne avioparina medioissa ja ottivat sijoituslapsen hiljattain. Voivoi.
Kaikkosesta ja Taiveahosta tulee siis exät toisilleen. Lapsesta ei sentään käytetä sanontaa ex-lapsi, sehän olisi hirvittävää. Surullisen usein eroissa kuitenkin lapsia käytetään riidan välineinä, rangaistaan toista vaikka panttaamalla tapaamisia. Toiset isovanhemmatkin voivat joutua paitsioon, vaikka eihän ero koske kuin kahta ihmistä - eikä heidänkään suhteensa tarvitse katketa , vaikka yhdessä asuminen päättyy, juridisesti avioliitto loppuu tai mikä se exyyden muoto sitten onkaan. Epäloogista käyttää vaikkapa nimitystä ex-anoppi, koska anopin kanssa ei ole oltukaan naimisissa (ellei anoppi ole sotkeutunut jokapäiväiseen elämään). Voihan anoppi olla eronkin jälkeen hyvä ystävä, tuki ja turva eikä mikään ex...kuten ex-puolisokin. Exitus sinänsä on lopullinen.
Uutuussana nyksä tarkoittaa nykyistä kumppania. Vähän vihjaileva se on, koska jos on nyksä, voi tulla myös tuksä. Tuuksää mun tuksäks ?
Sanos muuta, Ramoona. Avioliitto ei sittenkään ole kahden kauppa, vaikka niin yritetään vakuuttaa. Viimeistään silloin, kun pari saa lapsia, verkosto laajenee ja silloin sen tulisi mielestäni turvata ensi sijassa lapsen tarpeet ja oikeudet. Näin myös erotlanteessa.
Aloittaja tuntui vähän aliarvioivan elinikäistä liittoa ja pitävän ansiona sitä kun on monia exiä. Itse pidän "monia" liittojani epäonnistumisina, merkkinä siitä, etten pystynyt vastaamaan siihen haasteeseen, mitä pitkä parisuhde olisi tuonut tullessaan.
Jonkinlainen puolustus itselleni taitaa olla se, etten muista kumppaneitani pahalla, eivätkä hekään muista minua - omien sanojensa mukaan.
Itse en ole muuta kuin muutaman ex-tyttöystävä ja ex-käly, elämä on näin kuljettanut. Ansioluetteloihin ei kirjata eksien monilukuisuutta eikä niitten puuttumista. Enää ei onneksi edes oikeudessa haeta eroon syyllistä osapuolta , usein on kyse olosuhteista. Nykyisin puhutaan myös bonuslapsista ja saahan niitä bonusmummojakin, erot tuovat paljon hyvääkin. Entisaikojen suurperheisiin kuului appia, anoppeja, kälyjä, natoja, lankoja, miniöitä , vävyjä - oli paljon tukiverkostoa. Hyvällä muistaminen on lohdullista, sitä toivoo kaikkien elämänsä ihmisten kohdalla.
Kihlausaikana teimme parin viikon merimatkan pienessä purjeveneessä, minä täysin tottumaton purjehtija. Siinä piti toimia saumattomasti yhteen jo turvallisuuden takia, antaa ahtaudessa myös tilaa toiselle , henkisestikin. Huumorista tuli hyvä apuväline, varsinkin kun keksi (minun moka) ja ainut kahvilusikka (sulhasen moka) putosivat mereen .Keksi ei ollut syötävää vaan puoshaka , korput pysyivät kuitenkin kuivina. Onneksi aurinko kuitenkin paistoi lähes koko ajan, jatkuva sade olisi ollut ehkä liian kova koettelemus. Yhteinen vene on monet virtapaikat , myrskyt ja tyvenet kohdannut, samassa veneessä olemme kuitenkin pysyneet ja koetettu olla sitä tahallaan keikuttamatta. Paljon on auttanut myös se, että olen työni kautta saanut omaa tilaa ja ystäviä, on ihan omiakin harrastuksia - ja onneksi vene isompi.
Ihana rakkaustarina Ramoona..)) Onneksi niitäkin on.
Viimeksi kun olin pikku retkellä eläkeläisryhmän kanssa, viereeni sattui juuri leskeytynyt kahdeksankymppinen rouva, joka kertoi oman tarinansa, mistä ei myöskään dramatiikkaa puuttunut. Tarina kesti yli 60 vuotta, mutta oli vielä työn alla koska viimeiset yhteiset vuodet olivat vaikeita, kun edesmennyt puoliso dementoitui pahasti ja hänen luonteensa muuttui.
Kuitenkin me vanhat naiset todettiin, että jotenkin se elämä aina pyrkii meitä hoitamaan: hänelle annettiin viihtyisä asuinyhteisö ja kiva naapuri, jonka kanssa saatettiin puida mennyttä ja löytää uudelleen kaikki se kaunis, mikä omassa tarinassa sittenkin oli kantava voima.
Höh, Toi Kaikkosen touhu Taiveahon kanssa oli heti alussa jo nähtävissä kuinka siinä tulee käymään,
tyhjänpäiväistä sekoilua oli koko juttu,
Taiveaho rikkoi Kaikkosen ensimmäisen avioliiton,
rakastumalla ukkomieheen,
sitä saa mitä tilaa,
Kaikkonen esiintyy uskovaisena miehenä,
nyt hän saa rangaistuksen konkreettisesti teoistaan raamatun sanan mukaisesti,
ei varsinaisesti jumalata, vaan syystä että on tehny pahasti syntiä
raamatussa sanotaan, synnin palkka on suuri,
ja se on jälleen nyt avioero kaikkinen kipeine asioineen,
Uskonnon manipuloimat ihmiset syyllistävät itsensä avioerossa vaikka syyllinen olisi exä. Voimakkaan uskovaisen yhteisön painostus on armoton. Jos mies on ollut uskoton, katuu ja palaa vaimonsa luokse yhteisö antaa syrjähyppysynnin anteeksi. Vaimo jatkaa yhteiseloa uskoen miehen muuttuneen. Kuitenkin mies pettää edelleen ja vaimo saa tietää. Yhteisö ei aluksi tiedä. Kun aviopari hakee avioeroa, yhteisö heittää pettävän miehen yhteisön ulkopuolelle. Vaimo kokee uskossaan olevansa sidottu mieheensä avioliiton ja lasten kautta ikuisesti. Nainen ei pysty aloittamaan uutta suhdetta.
Mies on jo ollut kolmessa uudessa suhteessa. Nainen elää yksin ja on onneton, katkera ja syyllistetty.
Ei se näin saisi mennä. Ei se ole Jumalan tahto. Sanoppa se naiselle, että hän ymmärtäisi, että sitä Jumalaa ei ole olemassa, joka on hänet sitonut exsäänsä iäksi.
Kerran minä olen ollut virallisessa aviossa, roomalaiskatolilaisessa, sellaisessa josta kuolema vain erottaa, minkä se sitten tekikin.
Avomiehiä on ollut muutama siinä välissä, mutta tää viimeinen on pysyvää sorttia ainakin siltä näyttää.
Minulla on muuten puoli tusinaa hyviä ystävättäriä jotka ovat edesmenneen veljeni ex-vaimoja tai ex-avokkeja.
Kolme avioliittoa, yhden ex-vaimo, pari kertakäyttömiestä matkan varrella, monta rakastumista.
Eipä voi luvuilla pullistella ja toisaalta niitä lukuja hävetä.
En seuraa kauniita ja rohkeita.
Monta,, mutta ompahan nyt vanhana mitä muistella,näin naisenakin.Nuoruus ja kokeilun halu,komeita miehiä ja hauskanpitoa,tanssia ja matkustelua,kaikkea kivaa!!
Onhan noita miehiä minullakin ollut, mutta jokainen entinen on jo vainaa.
Vanhoja kaikkia ei muistakaan, mutta viineisten kolmen vuoden aikana on päädytty kolmasti exäksi. Saapa nähdä, miten nykyisen kanssa käy.
Saman kanssa on viides vuosikymmen meneillään.
Parasta aikaa olivat viisi ensimmäistä vuotta. Sen jälkeen on ollut yhtä rämpimistä syyttelyjen, epäluulojen ja vastenmielisyyden suossa.
Keskinäinen rakkaus on ollut tuntematon.käsite.
Yhdessä olemista ei sanottavastikaan kaivata. Onneksi on enemmän kuin yksi asunto.
Meneehän se näinkin. Esimerkiksi tätä ei suosittelisi.
Tuohan on juuri hyvä esimerkki.
Ollaan yhdessä, vaikka varsinaisesti ei ole perusteita siihen©
onhanta sit ä oltu aviossa jo 43 vuatta ,,ja sitten vaan tämän emännän kaa on pippelileikkejä leikitty,,ja me molemmat ovatten toisilleen ekat..en voisi toisin ajatellakkaan..
Huvittaa nämä useat miesten vastaukset, joissa "pippelileikit" tuntuu olevan tärkein asia suhteessa kuin suhteessa. Nainen kaipaa enemmän hellyyttä ja luottamusta kuin ainaista "jyystämistä". Siitä syystä moni mies joutuu vaihtoon, kun korvien välissä ei ole kuin se yksi asia mihin mies paneutuu kaikkein tärkeimpänä.
" ei yhtään exää."
Eikä edelleenkään silti hyvin menee ;)
Jopa toisten exät kyselee seuraani ?
Vaikka olen jo kertonut että parasta ennen päivä meni jo.
Idioottimainen aloitus.
Ihan hyvä aloitus, ajankohtainen. Kertakäyttöiset ihmissuhteet tuottaa noita eksiä, jätettyjä ja karanneita. Aikuiset polkee lasten oikeuksia huvittelun ja vaihtelun halussaan. Ja yhteiskunta huoltaa.