Haluaisimme perhekoiran, sään kestävän, mukavan kouluttaa/käsitellä ja autoon sopivan. Olemme suurperhe ja meillä on ja aina ollut koiria ym. lemmikejä, mutta nyt olisi uuden pienemmän koiran aika, jolla myös lapet voisivat harrastaa äidin kanssa. Olemme miettineet asiaa kauan ja vaihtoehdoiksi on jäänyt sammari ja lappalaiskoirat (narttu). Onko teillä asioita jotka helpottaisivat näiden rotujen vertailua, kun omaa kokemusta näistä ei ole. Kertokaa vinkkejä, faktaa kiitos.
rodun valinta
koiranpentu
7812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulla on kokemusta molemmista. Sammarin turkki on ehkä hieman työläämpi hoitaa. Mielestäni se on seurallisempi, sosiaalisempi ja ystävällisempi kun lappalainen. Ehkä hieman itsepäisempi, kun sille päälle sattuu.
Lappalainen on kovempi haukkumaan. Omani olivat riistavietisempiä kuin sammarit. Kiva koira sekin, mutta pidän sammarista enempi.
Mielestäni lappalaiskoirat ovat ystävällisiä ja mukavia koiria jotka sopivat kaikenlaiseen harrastukseen. Lappalaisen haukkuminen on aika yksilöllistä. Jotkut ovat hiljaisia ja osa käyttää ääntä, mutta sekin on hallittavissa koulutuksella. Narttukoira on yleensä helpompi kun uros, koska narttu haluaa enemmän miellyttää omistajaansa. Turkki on helpohko hoitaa, säännöllinen harjaus pitää turkin kunnossa, eikä turhaa pesemistä tarvita. Vasta kun koira todella haisee pestään. Talvisin meidän pojat pitävät turkkinsa kunnossa piehtaroimalla lumessa, siitä ne todella osaavat nauttia. Lappalaiskoirat rakastavat touhuta perheen parissa, pelkiksi ulkokoiriksi niistä ei ole, vaikka siellä viihtyvätkin. Ulkoilua varten kannattaa rakentaa hyvä ulkoilutarha ja koppi, mihin on hyvä mennä sateelta ja tuulelta suojaan. Lapinkoiraan kannattaa tutustua esim. näyttelyissä tai jos tutullanne on sellainen. Nämä karvapallerot ovat melkoisia sydämmenvalloittajia..
Lapinkoirasta saa hyvän harrastuskoiran tokoon, agilityyn, pk-lajeihin. Itselläni on lapinkoira, jonka kanssa harrastan agilitya ja tokoa. Lappalaiset ovat hyvin iloisia, oppivaisia ja ystävällisiä koiria. Ainoana miinuksena saattaa olla osalla herkkä haukkuisuus ja karvanvaihdon aikana(pari kertaa vuodessa) aikamoinen irtokarva paljous.
kiitos vastauksista. Valitettavasti meillä ei tuttavapiirissä ole kumpaakaan rotua, mutta täytyy yrittää löytää jostain muualta tarkempaa tutustumista varten. Turkin hoito ei sinänsä pelota kun meillä on ollut niin trimmattavia kuin kammattavia näyttelykoiria (karvanlähtö, iiik). Mitä tarkoitatte tuolla haukkuherkällä. Jos koira on perheen kanssa sisällä niin haukkuuko huvikseen. Asumme maalla ilman naapureita eli pihalla haukuminen ei ketään häiritse. Eikä koiran ole tarkoitus asua pihalla vaan olla meidän kanssa siellä. Tarha on tarkoitus tehdä esim. meidän kauppareissujen ajaksi jne. Kiitos, ja lisää kommenttaja saa laittaa.
Ei hauku, kun on sisällä, ulkona haukkuu kaikkea mikä on sen mielestä ilmoittamisen arvoista, ja sitä löytyy - oravat, kissat, hiiret ja kaikki risahdukset.
Täältä löytyy tietoa lappalaisista:
http://www.saunalahti.fi/~pls/
http://personal.inet.fi/yhdistys/lappalaiskoirat/
Kyllä toi lappalainen sopii teidän kriteereihin mainiosti.
Meidän koira ei oikeestaan sisällä hauku, eikä tarhassa. Ulkona vapaana ollessaan vain tärkeitä tiedotuksia. ;)
Sillä on tosiaan ulkona tarha, mutta jos ollaan kotosalla, se saa olla pihassa vapaana. Ei karkaile eikä lähde kuin pienille metsälenkeille yksinään. Sitten, kun lähdetään lenkille, se jaksaa tulla mukana niin kauan kuin muutkin.
Juoksuaikoina sitä on pidetty tarhassa.
Mahtava rotu, niin viisas ja uskollinen. Pitää ihmisistä, kulkee aina jonkun perässä tai makaa jaloissa.
Haukkumisesta haluan sanoa oman kokemukseni, että se on hyvin paljon yksilöllistä. Ensimmäinen lappalainen ilmoitteli ympärillä tapahtuvista jutuista, mutta nykyinen ei hauku edes vaikka outoja ihmisiä tulee pihaan.