Kuten se luotsien käyttämä vene? Jos voi, niin kuinka esimerkiksi ikkunattomista hyteistä pystyy pelastautumaan?
Voiko Ruotsinlaiva pyörähtää ympäri kesken matkan?
Raine.H
211394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
samoin kuin ikkunallisista
Jo on matkailuaiheinen kysymys.
Kuuluu foorumille Laivat ja Merenkulku.
Pelastautuminen tietenkin juoksemalla ulos ulkokannelle.
Jos laiva on ylösalaisin, niin juostaan ilmeisesti katolla ja päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti? Sellainen kysymys vielä, että käsittääkseni ulkokannet ovat silloin veden alla, jos laiva on väärin päin. Eli olisiko syytä kuitenkin pyrkiä laivan alaosaa kohden? Muistelisin joskus rahtilaivan kaatuneen ylösalaisin ja laivalla olleet pelastetun pohjaan sahatun aukon kautta.
Jää mietiskelemään ja huku.
Ei se laiva hetkessä keikahda.
"Voiko Ruotsinlaiva pyörähtää ympäri kesken matkan?"
Ehjä laiva, jos se on lastattu oikein, luukut ovat kiinni ja sitä ajetaan ohjeiden mukaan, ei voi "pyörähtää ympäri". Jotta pyörähtäminen olisi mahdollista, laivassa täytyy olla vuoto ja suuret määrät vettä väärässä paikassa.
Ruotsinlaivan kaltaisen aluksen maksimi turvallinen kallistuma on 40 - 45 astetta ja siitä se vielä oikenee pystyyn. Meri saattaa tällöin jo tulla ulkokansille ja matkustaja pitää laivaa kaatuneena, vaikka se ei sitä ole. Jos laivassa on vaurio ja vääriin paikkoihin päässyt vesi kallistaa laivaa vielä yli tämän, niin seurauksena on meriveden pääsy sisään "väärille kansille", jolloin laiva todennäköisesti kaatuu, ottaa paljon vettä sisäänsä ja uppoaa.
Kelluvan laivan kääntyminen merellä pohja ylöspäin on käytännössä mahdotonta, ellei laivaa ole kohdannut vakava onnettomuus. Silloinkaan mitään ei tapahdu silmänräpäyksessä ja nykyaikaisen laivan pelastautumisvälineet ja -mekanismit ovat kehittyneitä.
Todennäköisesti 30cm vettä autokannella riittää kaatamaan laivan.
Silloin kun Estonia sukelsi, telkkarissa joku laivanrakennusproffa sanoi että 100 milliä (10cm) vapaata vettä Estonian kokoisen laivan autokannelle riittää kaatamaan aluksen.
"100 milliä (10cm) vapaata vettä Estonian kokoisen laivan autokannelle riittää kaatamaan aluksen"
Sitä ihmettelen miksei vesi valunut autokannelta pois, vaikka autokansi on laivoissa selkeästi korkeammalla kuin vedenpinta? Eihän laiva täysin vaakatasossa kulje juuri koskaan, myrskyssä vielä harvemmin. Sulan veden ei pitäisi pysyä autokannella.
Sulaa vettä tuli jatkuvasti lisää, enemmän kuin valui pois.
Kyllä kyllä, eräässä Estoniassa ei sitten vissiin ollut "nykyaikaisia pelastautumisvälineitä ja - mekanismeja"? Kun laiva joutuu syystä tai toisesta tilanteeseen jossa se menettää oikaisevan momenttinsa ja alkaa kaatua, kaikki voi tapahtua minuuteissa, ihan kaikista mahdollisista mahdollisimman nykyaikaisista välineistä ja mekanismeista huolimatta! Riittävän suuret vauriot vaikkapa karilleajossa ja siinä se on, esim. Sally Albatros oli kerran hilkulla tehdä tämän tempun...
Estonian kippari lienee ollut aika kokematon. Itse olisin tuossa tilanteessa käynnistänyt pilssipumpun ja raottanut hieman peräporttia, jotta vesi olisi päässyt virtaamaan autokannen lävitse. Tilanteen rauhoituttua olisin sulkenut peräportin ja kääntänyt laivan perän tuulta kohden. Peruutellut sitten rauhallisesti rannikolle. Näin laiva ei olisi uponnut kuten kävi kokemattoman kipparin ollessa ruorissa.
Maalla viisaita ollaan kun merellä vahinko tapahtuu.
Silloin komentosillalla on aikaa miettiä sekunteja. Ei vuosia.
Titanic olisi välttänyt uppuamisen, jos laiva olisi ajettu keula edellä suoraan päin jäävuorta. Niin minä olisin tehnyt.
Kyse ei ole yleensä sekunneista. Tietysti jos moottori leikkaa kiinni, niin laivaa ei voi enää käännellä hallitusti, mutta Estonian tapauksessa moottori kyllä säksätti hyvinkin pitkään. Kipparihan jatkoi sitkeästi matkaa, vaikka keulavisiiri oli lentänyt huitsin nevadaan.
En olisi Titanicia ohjastanut päin jäävuorta. Se olisi repinyt pohjan koko matkalta ja laiva olisi uponnut entistä nopeammin. Venettä ja isompaa alusta ohjatessa on syytä vältellä kaikenlaista törmäilyä.
Mistä se kippari olisi saanut tiedon keulavisiirin putoamisesta? Ei näy komentosillalle.
Laivan keula on laivan vahvin osa. Kyllä se keula olisi mennyt rammauksessa lyttyyn ja keulapiikki täyttynyt vedellä, mutta ei sen enempiä vuotovaurioita. Muita vaurioita olisi toki rajusta törmäyksestä tullut, mutta miten kummassa se jäävuori olisi päässyt koukkaamaan laivan pohjaa.
Sodissa rammaus on ollut käytössä. Mm suomalainen sukellusveve Vetehinen rammasi neuvostoliittolaisen sukellusveneen Ahvenanmaan suunnalla marraskuussa 1942.
Kai laivassa joku asentoanturi on keulavisiirillekin? Estonian aikaan ei välttämättä ollut vielä valvontakameroita.
Titanicin tapauksessa ajattelet ilmeisesti, että laiva olisi pysähtynyt törmätessään jäävuoreen? Minä taas epäilen että jäävuori olisi painunut vain pinnan alle ja repinyt laivan liikkuessa pohjaan pitkän reijän.
Sota-alukset kestänevät paremmin törmäilyjä.
Kuin huvipuistossa
youtube.com/watch?v=31cZdeVnV-0&t=70s
Ois tosi kliffaa!
Aloitus, joka ei kuulu tälle foorumille. Sekä lisäksi aloitus on täydellisen ääliömäinen.
Ei ole uppoamatonta laivaa, ei putoamatonta lentokonetta, ei kolaroimatonta autoa, jne. Kaikki voi tuhoutua, kaikki voi hajota,
Ympäri pyörähtäminen tarkoittaa täyskäännöstä tulosuuntaan. Nyt tiedätte tuonkin.
Tarkoittanet täyskäännöstä. Ei pyörähtämistä.
Ympäri on 2π radiaaneina tai 360 asteina.
Eipä ollut noillakaan mitään vaaraa. Mutta hauskaahan tuo on!
youtube.com/watch?v=sAQPExAOjKQ