Oikeusvaltion murentaminen on alkanut Suomessa

Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

Pääministeri Juha Sipilä on julistanut panevansa valtion omistamien yritysten ”taseet töihin”.

Tämä juttu kertoo, kuinka Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.
Jaa artikkeli | Jaettu (76777)

Jarno Liski
Ajankohtaista 8.6.2017 06:30

Suomi nousuun!

Ennen vaaleja Juha Sipilä pyöritteli itse nikkaroimaansa ”kakkaraa” Suomen ongelmien ratkaisuksi. Pääministerinä ja omistusohjausministerinä hän on käytännön toimena kaavaillut muun muassa valtionyhtiöiden myymistä ”taseiden töihin panemiseksi”.

Biotaloudesta pitäisi saada kauan toivottu ”uusi Nokia”.

Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.

Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.

Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.

https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/

Suomalaisen virkavallan itseriittoisuus toi meille hasistynnyrit, lautakasat, kakkaputket kaikille mummuille, kuntien laajakaista kaikille, kansanedustajille vilpilliset päivärahat, sopeutumiseläkeet ja maan tavat, Riku Rantala

Lainaus:

" Voiko virkavaltaan luottaa?

27.9.2018
Suomi on maailman VÄHITEN KORRUPTOITUNUT valtio! PASKAN MARJAT. Meidän ongelmiamme eivät ehkä ole liikennepoliisin taskuun livahtavat ryppyiset setelit tai voitelurahojen rasvaama byrokratia, vaan vallanpitäjiemme liiallinen itseriittoisuus ja vähäinen itsekritiikki. Jos tuudittaudumme korruptiotilastoihin tai sokeaan luottamukseen, meidät ottaa vielä ohraleipä.

Samana päivänä, kun Docventures esittää Pekka Lehdon dokumentin Paha poliisi, liuta Suomen entistä ja nykyistä korkeinta poliisijohtoa istuu leivättömän pöydän ääreen Helsingin käräjäoikeudessa.

LUE EDELLINEN VIELÄ KERRAN UUDESTAAN

Absoluuttisinta valtaa meihin käyttävän viranomaisen avainhenkilöt ovat – ei pelkästään epäiltyinä – vaan SYYTETTYINÄ virkarikoksista. Jo tämän pitäisi olla skandaali maassa, joka leveilee maailman vähäisimmällä korruptiolla.

Vaan ei se ole: yksikään syytetyistä ei ole (aikanaan, saati nyt) eronnut tehtävistään. Kaikki kiistävät, että mitään väärää olisi tehty.

Ymmärtäjiä riittää, kun Jari Aarnion johtaman Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksiä ja vastuukysymyksiä joudutaan puimaan oikeudessa asti."

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/27/riku-rantala-suomalaisen-virkavallan-itseriittoisuus-toi-meille-hasistynnyrit

Megaluokan munaus uhkaa, Suomen kokeneimpiin kuuluva reviisori varoittaa

1.10.2018 Olli Herrala

Yrittäminen, Finanssi, Pankit, Rahoitus Palvelut, Politiikka, Laki, Tulokset, Verotus. Konkurssit, RIKOKSET


Reviisori Yrjö Tuokko sanoo, että pienyritysten vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta olisi mitä suurimman luokan virhe.

Suomen kokeneimpiin reviisoreihin kuuluva Yrjö Tuokko uskoo, että tilintarkastuksessa tehdään megaluokan munausta. Suunniteltu tilintarkastusrajojen nosto lietsoo harmaata taloutta.

Yrjö Tuokko, 80, kantaa vakavaa huolta siitä, että tulevaisuudessa yhä harvempaa yritystä koskee tilintarkastus. Tuokon mukaan nyt tehdään virhettä, jonka lasku lankeaa jo muutamassa vuodessa.

Tilintarkastusvelvollisuus koskee tällä haavaa noin 75 000 yritystä, mutta rajojen laskemisen jälkeen se osuu vain 30 000 yritykseen. HALLITUKSEN ESITYKSESSÄ lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle jätetään noin 45 000 osakeyhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja avointa yhtiötä.

”On pöyristyttävä linjaus, että kuusi kymmenestä yrityksestä katoaa tutkakuvasta. Harmaa talous on yleisintä pienimmissä yhtiöissä, joten harmaan talouden toimijat tässä voittavat”, Tuokko varoittaa.

”Päivänselvää on sekin, että tilinpäätösvirheet yleistyvät, koska juuri pienimmissä yrityksissä tilintarkastusta tarvitaan ehdottomasti varmistamaan esitettyjen asioiden oikeellisuus. Pian pienimpien yritysten tilinpäätösten oikeellisuutta ei varmista mikään.”

Koska tilintarkastus parantaa tilinpäätösten luotettavuutta, niitä ei pitäisi missään tapauksessa vähentää. Tuokko puhuu taloudelliseen tietoon liittyvästä luottamuksesta, jota tilintarkastusrajojen nostaminen vähentää: tilinpäätösten laatu heikkenee, virheet verotuksessa lisääntyvät ja harmaa talous paisuu.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/pMN3EAQg?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkaa – Katso tästä, mistä poliisipäälliköitä syytetään

Virkarikosoikeudenkäynnissä on kyse tietolähteiden käytöstä Helsingin poliisilaitoksella.

2.10.2018

Tämä päivä jää Suomen rikoshistoriaan, kun Helsingin käräjäoikeudessa alkaa kaikkien aikojen laajin poliisirikosoikeudenkäynti.

Oikeudenkäynnissä on kyse tietolähteiden käytöstä, ja erityisesti siitä, miten tietolähteiden käyttöä on valvottu.

Syyttäjä katsoo, että Helsingin poliisilaitoksella ei ole vuosina 2008–2013 kirjattu asianmukaisesti tietolähteitä rekistereihin. Syyttäjän mukaan esimiehet eivät puuttuneet siihen, ettei tietolähteitä rekisteröity asetusten mukaisesti.

Syyttäjä marssittaa virkarikosoikeudenkäynnissä syytettyjen penkille poliisijohtajia maan ylintä poliisijohtoa myöten. Oikeustalolle saapuvat tänään kaksi virasta pidätettyä, yksi irtisanottu ja kaksi eläkkeellä olevaa poliisijohtajaa.

Helsingin käräjäoikeudessa luetaan virkarikossyytteet edelliselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle. Paateron lisäksi virkarikoksesta on syytteessä keskusrikospoliisin päällikön virasta hyllytetty Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen johtajan paikalta hyllytetty Lasse Aapio ja Helsingin poliisilaitoksen entinen johtaja Jukka Riikonen.

Heidän lisäkseen virkarikossyytteisiin vastaa myös Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio sekä kaksi muuta poliisimiestä.

https://yle.fi/uutiset/3-10427313

Pääkirjoitus
Julkaistu: 4.10. 20:15

Kittilä on tarina äkkirikastumisesta, mutta tapaukseen liittyvistä ongelmista on syytä ottaa oppia monessa Suomen kunnassa

Kaikkiaan 27 kittiläläistä valtuutettua on syytettynä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä Lapin käräjäoikeudessa. Kittilä on esimerkki nopeasti vaurastuneesta pienestä kunnasta, jossa kunta ja elinkeinoelämä toimivat jopa liian tiiviissä yhteistyössä.

Peräti 27 kittiläläistä kuntapoliitikkoa on parhaillaan syytteessä Lapin käräjäoikeudessa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Rovaniemellä on meneillään ennennäkemätön oikeuskäsittely, jonka pitäisi päättyä joulukuussa.

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kittilan-27-kuntapaattajaa-kiistavat-rikokset-poliisitoiminnalla-on-tunkeuduttu-poliittisen-paatoksenteon-alueelle/804706/

Kiisteliäisyys on politiikan maaleja. Täyttä F1:ä, jossa mokaillaan koko ajan

Näin sitä menee opiskeluaikojen proletaarin Björn Wahlroosin Nordea pankilla


Nordeassa epäilty rahanpesutapaus, Tanskalaislehti

3.10.2018 PankitFinanssi Minna Karkola


Nordeaa epäillään lehden mukaan rahanpesutapauksesta vuosina 2010–2013.

Nordeassa epäillään rahanpesutapausta vuosina 2010–2013, kertoo tanskalaislehti. Pesty summa olisi runsaat 34 miljoonaa euroa.

Nordeassa epäillään kansainvälistä rahanpesutapausta, kertoo The Copenhagen Post.

Tapaukseen liittyy lehden mukaan venäläinen asiakas ja yhtiö Keski-Amerikassa.
Viranomaiset ovat lehden mukaan yrittäneet lähes neljän vuoden ajan nostaa rikosjuttua venäläistä asiakasta ja Belizessä olevaa yhtiötä vastaan epäiltynä 322 miljoonan Norjan kruunun eli yli 34 miljoonan euron rahanpesusta Nordean tilien kautta.

Rahanpesun uskotaan lehden mukaan tapahtuneen vuosina 2010–2013 pankin nyt jo suljetussa kansainvälisille asiakkaille tarkoitetussa haarakonttorissa Kööpenhaminan Vesterbrossa. Lehti kertoo, että venäläinen asiakas avasi tilin Tanskassa tarkoituksenaan siirtää rahaa pois maasta.

Nordea ei kommentoi yksittäistapausta suoraan. Riskienhallintajohtaja Julie Galbo kuitenkin myöntää lehdelle, että rahanpesun vastaiset menettelyt Nordeassa olivat aiemmin puutteellisia ja vakuutti, että viime vuosina on tehty merkittäviä parannuksia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/wy7YHYKp?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

Suomen Valtion Sampopankin rahanpesu toiminta myös myyty Danske Bankille

Selvitys Danske Bankin rahanpesusta paljastaa odotettuakin karumpia kuplia - "Hyvin epämiellyttäviä ja anteeksiantamattomia asioita"

Pankit Finanssi 19.9.2018 Mikko Metsämäki

Danske Bankin skandaali on paisumassa yhdeksi suurimmista tunnetuista rahanpesutapauksista Euroopassa. Piskuisen Viron-yksikön läpi virtasi rahaa 200 miljardia euroa.

Danske Bank julkisti keskiviikkona Bruun & Hjejle -lakitoimiston laatiman seikkaperäisen raportin pankin Viron-yksikön toiminnasta.

Syksyllä 2017 alkanut selvitys kattaa Danske Bankin Viron-yksikön asiakassuhteet ja rahansiirrot vuosien 2007 ja 2015 väliltä. Lisäksi on selvitetty, missä määrin Dansken työntekijät ja johto ovat täyttäneet velvollisuutensa väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Danske Bankin hallituksen puheenjohtaja Ole Andersen kommentoi tiedotteessa, ettei pankki ole kyennyt täyttämään velvoitteitaan asiassa ja pyytää anteeksi kaikilta asianosaisilta.

"Viron yksikköä koskevat ongelmat ovat paljastuneet paljon suuremmiksi kuin selvitystä käynnistäessä oletimme. Selvitys paljastaa joitakin hyvin epämiellyttäviä ja anteeksiantamattomia asioita Viron yksikön toiminnasta", Andersen kommentoi.
Selvityksessä, jonka parissa on työskennellyt täysipäiväisesti noin 70 henkeä, on käyty läpi noin 15 000 asiakasta ja 9,5 miljoonaa maksutapahtumaa. Asiakirjoja on käyty läpi noin 12 000 ja sähköposteja on käyty läpi yli 8 miljoonaa. Haastatteluja on tehty 70.

Yksi hätkähdyttävimmistä luvuista on se, että pienen Viron-yksikön läpi on virrannut rahaa 234 miljardia dollaria eli noin 200 miljardia euroa. Viron bruttokansantuote on noin 20 miljardia euroa.

Danske Bank ei kerro, kuinka paljon epäilyttäviä maksutapahtumia selvityksessä on ilmennyt, mutta tarkemman syynin alle on otettu 6200 asiakkuutta. Selvityksessä on Dansken mukaan myös ulottuvuuksia, joita yhtiö ei voi kertoa julkisuuteen.

Selvityksen mukaan yksi avainsyy onnettomaan kehityskulkuun on ollut se, että vuodesta 2007, jolloin yhtiö hankki Sampo Pankin, sen Viron yksikön asiakaskuntaan kuului paljon (jopa noin 15 000) asiakkaita, jotka eivät asuneet Virossa. Nämä asiakkaat tekivät paljon rahansiirtoja, joita "ei olisi koskaan pitänyt tapahtua".

Selvityksen mukaan vain osa epäilyttävistä rahansiirroista raportoitiin viranomaisille. Viron yksikössä ei myöskään kiinnitetty tarpeellista huomiota mahdolliseen rahanpesuun eikä valvontaa suoritettu tarpeeksi itsenäisesti varsinaisesta liiketoiminnasta.
Samaan aikaan Viron yksikkö toimi liian itsenäisesti suhteessa Dansken muuhun organisaatioon ja on mahdollista, että yksikön työntekijöitä osallistui epäilyttäviin rahansiirtoihin.

Pankki on selvityksen pohjalta ryhtynyt "lukuisiin toimiin" nykyisiä ja entisiä työntekijöitään kohtaan. Enemmistö näistä henkilöistä ei pankin mukaan ole enää sen palveluksessa.

Koska pankki ei ole pystynyt tarkasti määrittelemään epäilyttävien rahansiirtojen suuruutta ja näistä tienaamiaan rahoja selvityksessä olleena ajanjaksona, sen hallitus on päättänyt lahjoittaa 1,5 miljardia Tanskan kruunua itsenäiselle säätiölle, joka perustetaan tukemaan kansainvälistä taistelua talousrikoksia vastaan.

Danske Bank vakuuttaa myös ryhtyneensä lukuisiin toimiin, jotta vastaavat tilanteet eivät olisi enää jatkossa mahdollisia.

• Tänään 13.45 Lehtitieto: Myös Dansken yrityspankkitoiminnan johtaja eroaa
• Tänään 13.44 Tanskan pankkivalvoja harkitsee toimia Danske Bankia vastaan − "Asia on hyvin vakava"
• Tänään 13.02 Tanskalaislehti ruotii Björn Wahlroosin yhteyttä Danske-skandaaliin
• Tänään 10.32 Danske Bank varoitti rahanpesuskandaalin takia - kurssi laskee reippaasti
• Tänään 9.39 Danske Bankin Thomas Borgen joutuu eroamaan - "Kadun tätä syvästi"
• 7.9. 14:48 Danske Bankin osake taas laskussa – WSJ:n mukaan rahanpesuepäily kohdistuu jopa 150 miljardin dollarin tilisiirtoihin

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/selvitys-danske-bankin-rahanpesusta-paljastaa-odotettuakin-karumpia-kuplia---hyvin-epamiellyttavia-ja-anteeksiantamattomia-asioita/UCzkbbgW?ref=email:68c6

Paljon on asioita viturallaan. Mitä pitäisi tehdä? Kenen tai keiden pitäisi tehdä?

Ara: Nuorisosäätiö rikkonut "merkittävällä tavalla" lakia

Viranomaisen mielestä Nuorisosäätiön toiminta on ollut arava- ja korkotukilain vastaista. Ara alkoi selvittää säätiön toimintaa Ylen uutisten takia.

30.6.2017

Yle julkaisi kesällä ja syksyllä 2016 useita uutisia Nuorisosäätiöstä. Uutiset käynnistyvät viranomaisselvittelyitä. Yle

Tästä on kyse
• Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara sekä Patentti- ja rekisterihallituksen säätiövalvonta aloittivat Nuorisosäätiötä koskevat selvityksen kesällä 2016.
• Viranomaisten kiinnostus säätiöön heräsi Ylen tekemien uutisten jälkeen.
• Yle kertoi säätiön kasvaneesta kovan rahan liiketoiminnasta, säätiön johtajien liiketoimista jotka kytkeytyvät säätiön sekä säätiön riskipitoisista sijoituksista.
• Yle kertoi myös Nuorisosäätiön sekä sen johtajien tiiviistä väleistä lahtelaiseen rakennusliikkeeseen SSR:ään.
• Ylen MOT- ohjelma kertoi myös, kuinka vaalirahakohussa tunnetuksi tullut liikemies Arto Merisalo auttoi säätiön johtajia pääsemään eroon tappiollisesta kylpylätoiminnastaan.
Nuorisosäätiö on rikkonut "merkittävällä" tavalla yleishyödyllisyyttä koskevaa lainsäädäntöä, sanoo säätiön toimintaa valvova Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara.

Ara sekä säätiöitä valvova Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) aloittivat säätiötä koskevat selvitykset viime kesänä Ylen uutisten jälkeen.

https://yle.fi/uutiset/3-9696627

Venäläisen keskuspankkiirin murha liittyy Danske-skandaaliin ja Sampo Pankkiin,

Tanskalaislehti
13.10.2018

Venäjän keskuspankin varapuheenjohtaja Andrei Kozlov ammuttiin kuoliaaksi parkkipaikalla Moskovassa vuonna 2006. Tanskalaislehti Berlingske yhdistää murhan Danske-skandaaliin.

Syyskuussa 2006 Venäjän keskuspankin varapuheenjohtaja Andrei Kozlov ja hänen autonkuljettajansa ammuttiin kuoliaiksi moskovalaisen Spartak- urheilukeskuksen parkkipaikalla.

Autonkuljettaja kuoli välittömästi. Venäläisviranomaiset totesivat hänet kuolleeksi muutamaa tuntia myöhemmin sairaalassa.

Pitkän tutkinnan jälkeen venäläinen pankkimies Aleksei Frenkel tuomittiin 19 vuodeksi vankeuteen murhan tilaamisesta.

Tanskalainen talouslehti Berlingske on julkaissut uutta tietoa siitä, minkä parissa Kozlov salaa työskenteli, kun hänet ammuttiin kuoliaaksi Moskovassa kaksitoista vuotta sitten.
Hän tutki hämäriä rahoja, joita salakuljetettiin ulos Venäjältä virolaisten pankkien kautta. Lehden mukaan rahavirrat johtivat suoraan sinne, mistä nykyisin puhutaan Danske Bankin Viron-yksikkönä.

Danske osti Viron-yksikön Sampo Pankilta marraskuussa 2006. Tuolloin Sampo Pankin toimitusjohtajana toimi Björn Wahlroos. Wahlroos on kiistänyt olleensa tietoinen rahanpesusta myynnin aikaan.

Kesällä 2006, kolme kuukautta ennen murhaansa, Kozlov oli matkustanut Tallinnaan tapaamiseen Viron keskuspankin kanssa, kertoo vuodettuihin amerikkalaisiin diplomaattiraportteihin viittaava Berlingske.

Kozlovin kerrotaan varoittaneen Viron keskuspankkia.
"Kozlov vaati suullisesti useiden pankkitilien sulkemista Sampo Pankissa ja Uhispankissa", raporteissa kerrotaan.

Amerikkalainen uutissivusto Daily Beast oli ensimmäinen, joka julkaisi teorian siitä, että Kozlovin murha voisi olla yhteydessä Virossa tapahtuneeseen rahanpesuun.

Frenkelin tuomion jälkeen venäläisviranomaiset kertoivat murhan tilaamisen motiiviksi sen, että Venäjän keskuspankki oli hiljattain vienyt hänen pankkitoimilupansa.

Venäjän keskuspankin hallituksessa vuoteen 2014 asti istunut ja nykyisin USA:ssa asuva ekonomisti Sergei Alekschenko ei usko Venäjän viralliseen selitykseen.

"Pankkiirit, jotka menettivät toimilupiaan, eivät tietenkään olleet iloisia, mutta siihen aikaan uuden lisenssin ostaminen oli helppoa. Siksi en usko viralliseen versioon", hän sanoo Berlingskelle.

• Rahanpesusyytös iskee Danske Bankin tulokseen − rikostutkinta voi tuoda lisää lähtöjä

Antti Lehmusvirta
@lehmusvirtaaOta yhteyttä

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/d5965cca-6914-3b98-b88c-4b09b8d9fa1e?ref=newsletter:70ef&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

En ole ikänä ollut työssä kun en ole saanut.
Olen kyllä ahkerasti kulkenut Työkkärin "aktiivimallin pelletilaisuuksissa" kun on pakko.
Hallitus pakottaa.

Niin että Suomi on korruptio vapaa maa eikä täällä osata korruptoida.
Täällä toimitaan "maan tavan" mukaan ja sen parhaiten osaa näköjään KEPU.


MOT: Nuorisosäätiön rahoja on kadonnut tai tuhlattu 45 miljoonaa euroa – epäily lahjusten ottamisesta

5.11.2018

Ylen MOT paljastaa, ketkä ovat hyötyneet alun alkaen vauraan säätiön alamäestä.

Kyseenalaiset liiketoimet nousevat esiin Jyri Hännisen toimittamassa MOT- ohjelmassa. Yle

Poliisi epäilee useita ihmisiä Nuorisosäätiöön liittyvistä talousrikoksista. Ylen MOT kertoo myös, että säätiön rahoja on kadonnut tai tuhlattu 45 miljoonaa euroa.

Toimittaja Jyri Hännisen selvityksessä kerrotaan, kuinka säätiön ex-johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista epäillään lahjusten ottamisesta.

Nuorisosäätiö omistaa tuhansia asuntoja. Sen ympärillä pyörineiden liikemiesten ja talousrikollisten väitetään tyhjentäneen säätiön kassaa huolella.

– Nuorisosäätiön toimintaperiaate vuodelta 1961 on ansiokas ja säätiöön on syntynyt nettovarallisuutta vuosikymmenten aikana. Nyt on selvinnyt, että tätä varallisuutta on siirretty kovan markkinan puolelle johdon taholta. Siellä rahat on hävitetty ansiokkaasti toimimalla väärillä perusteilla, Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana kesällä aloittanut Jari Laine toteaa Hänniselle.

Laine nostaa esiin säätiön toimet Virossa. Niiden loppulasku oli yli 10 miljoonaa.
– Kun aloimme tutkia Viron toimintoja, niin huomasimme että asiakirjoja puuttui. Kukaan ei tiennyt, mitä omistamme ja mitä olimme velkaa. Parikymmentä miljoonaa euroa rahaa sinne on lähetty, ja noin 1,5 miljoonaa euroa on tullut takaisin, Laine laskeskelee.

Jenni Uotinen
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/95fc3515-4992-4f02-98bf-93c7b69b98bc_tw.shtml

MOT: Näin kupattiin Nuorisosäätiön rahat tänään Areenassa kello 12.00 ja TV1:llä kello 20.00.

Rikostutkinta jyväskyläläisen demaripoliitikon petoksista ja kavalluksesta – sai yli
700 000 euroa konsulttipalkkioita, Ylen MOT

Säynätsalon senioritalojen raha-asioissa epäselvyyksiä
08.11.2018

Pentti Tossavainen on Säynätsalon entinen kunnanjohtaja. Kuva vuodelta 2010 Kuva: Tuuli Truhponen

Poliisi tutkii onko Jyväskylän kaupunginhallituksen varajäsen Pentti Tossavainen syyllistynyt veropetokseen ja kavallukseen, kerrotaan Ylen MOT-ohjelman verkkojutussa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tarkastus valtion korkotukilainojen käytöstä toi esiin väärinkäytöksiä, joiden perusteella verottaja teki Säynätsalon työväenyhdistyksen entisestä puheenjohtajasta tutkintapyynnön poliisille. ARAn tarkastuksen mukaan demariyhdistyksen kautta kierrätettiin valtion lainarahoja yhdistyksen puheenjohtajalle.

MOT:n jutun mukaan talohankkeessa kahdessa roolissa toiminut Tossavainen oli saanut eri reittien kautta konsulttipalkkioita yli 700 000 euroa.

Sisä-Suomen poliisilaitos vahvisti MOTille, että verottaja on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille ja esitutkinta on aloitettu. Tutkinnassa olevat rikosnimikkeet ovat törkeä veropetos, törkeä velallisen epärehellisyys, törkeä petos tai kavallus.
Myös senioriasunnot omistava Säynätsalon Iltatuulen hallitus on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Tossavaisen konsulttipalkkioista. Tästäkin on esitutkinta käynnissä.
ARAn tarkastuksessa kävi MOTin mukaan ilmi, että senioriasuntoja rakennuttaneet Säynätsalon Työväenyhdistys ja Jyväskylän hoivapalveluyhdistys ovat nostaneet yhtiöstä palkkioita, joita ARA ei hyväksy.

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen puheenjohtaja oli Keski-Suomen sosialidemokraattisen piirin toiminnanjohtaja, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Jari Blom. Nykyään Blom on töissä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys-konserniin kuuluvassa Jyvässeudun Hoivapalvelut -osakeyhtiössä. Tossavainen on edelleen sosialidemokraattien varavaltuutettu ja Jyväskylän kaupunginhallituksen varajäsen.

Eeva Salminen

https://www.ksml.fi/kotimaa/Ylen-MOT-Rikostutkinta-jyväskyläläisen-demaripoliitikon-petoksista-ja-kavalluksesta-–-sai-yli-700-000-euroa-konsulttipalkkioita/1281454

Kaikkien tulee kantaa vastuunsa? Hehe.

Poliittinen vastuu! Mikä se on? Tässä tulee kantaa luotamushenkilölle ja valtuutetulle annettu vastuu eikä sotkea sitä poliittiseen vastuuseen.

Raportti paljastaa hurjan luvun: Korruptio maksaa Suomessa joka vuosi 700 euroa suomalaista kohti

09.12.2018

Korruptiotutkija Ari Salminen näkee sote- uudistuksessa vaaranpaikkoja.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

Korruptio maksaa Suomelle vuosittain 3,9 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, sanotaan perjantaina julkaistussa Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -EU- parlamenttiryhmän raportissa.

Rahalla maksettaisiin raportin mukaan noin viidennes Suomen terveydenhuoltokustannuksista, tai 133 000 suomalaiselle keskimääräinen kuukausipalkka, tai kaikille suomalaisille 727 euroa puhtaana käteen.

Suomi on raportin mukaan vähiten kärsivien maiden joukossa. Euromääräisessä kärjessä on Italia, jossa korruption takia lasketaan menetettävän 236,8 miljardia euroa vuodessa, ja prosentuaalisessa kärjessä Romania 15 prosentilla bruttokansantuotteesta.

Raportti perustuu lukuisiin aiempiin tutkimuksiin, mutta tarkka laskukaava ei siitä selviä.
Tänään vietetään kansainvälistä korruption vastaista päivää.

Sote-uudistus on iso haaste

Korruptiota ja etiikkaa tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta pitää hyvänä, että poliittiset toimijat tuottavat vertailutietoa korruptiosta.

–  Keskustelu asiasta on tärkeää ja tämä tuo uuden näkökulman asiaan. Se, että hyvinvointivaltio keikkuu alhaisen korruption maiden kärjessä, ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi ja kustannuksia syntyisi.

Hän arvioi korruption hinnan muodostuvan esimerkiksi veromenetyksistä, oikeudenkäynti- ja valvontakuluista sekä kilpailun vääristymisestä.

–  Jos luotamme markkinoihin, niiden pitäisi myös toimia. Suomessa varmasti iso haaste on sote-uudistus, jos siitä tulee yksityisen ja julkisen yhteismalli. Kuinka siinä saadaan palvelut ja hinnat osumaan kohdalleen sekä saadaan aikaan terve kilpailu, jossa ei ole mahdollisuutta nostaa hintoja epäterveellä tavalla. Ei tarvitse olettaa, että näin käy, mutta pitkälle menevään hybridiorganisaatioon liittyy haasteita.

–  On selvää, että korruptio tulee taloudellisessa mielessä kalliiksi. Toinen puoli on se, miten paljon se nakertaa yhteiskunnan moraalia ja vähentää luottamusta viranomais- tai yritystoimintaan ja politiikkaan, jos korruptiota esiintyy niillä alueilla.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Raportti-paljastaa-hurjan-luvun-Korruptio-maksaa-Suomessa-joka-vuosi-700-euroa-suomalaista-kohti/1296148#cxrecs_s

Trafi paransi palveluaan rikollisille

Trafi avasi todellisen Bernerin lippaan
11.12.2018

Kaikille avointen julkisten rekistereiden ei pitäisi ainakaan helpottaa rikollisten työtä,

Mikko Metsämäki kirjoittaa.
Muutama kuukausi sitten bongasin kotikadullani huppupäisen hepun, joka näytti kuvaavan pysäköityjen autojen rekisterikilpiä. En edelleenkään tiedä, millä asialla mies liikkui, koska hän katsoi aiheelliseksi poistua ennen kuin ehdin asiaa tiedustella.
Joka tapauksessa soitin oitis Trafin palveluun ja poistin omat osoitetietoni julkisesta ajoneuvo-rekisteristä. Muistin uutiset, jotka kertoivat, kuinka asuntomurtojen ammattilaiset olivat hyödyntäneet hyvää viranomaispalvelua. Vorot olivat nuuskineet lentokentän pitkäaikaisparkissa sinne jätettyjä autoja ja selvittäneet lomamatkalle lähteneiden osoitetiedot Trafilta.

Sittemmin Trafi on parantanut palvelua entisestään. Verkkopalvelusta on voinut heinäkuusta lähtien hakea osoite- ja yhteystietojen lisäksi maksutta myös ihmisten ajokorttitietoja.

Palvelusta on voinut onkia ajokortillisten henkilöiden syntymäaikoja ja jopa alaikäisten mopokortin haltijoiden tietoja.

Tekniikka & Talous -lehti kertoi palvelun sisällöstä viime perjantaina. Sunnuntaihin mennessä Trafi oli saanut aiheesta niin paljon närkästynyttä palautetta, että virasto päätyi laittamaan palvelun huoltokatkolle.

On jokseenkin erikoista, että samaan aikaan, kun viranomaiset varoittelevat ihmisiä jakamasta sosiaalisissa medioissa liian yksityiskohtaisia ¬tietoja itsestään, julkiset toimijat itse availevat erilaisia Bernerin lippaita, joista ihmisten intiimitietoja voi kaivella ihan ilmaiseksi.

Vaikuttaa siltä, että osa poliitikoista ja viranomaisista on ihastunut trendikkäisiin avoimiin -rajapintoihin, joilla valtavia datamassoja annetaan yleiseen käyttöön ilman mitään rajoituksia.

Taustalla on sinänsä hyvä ajatus siitä, että erilaiset kaupalliset toimijat voivat rakentaa avoimen datan avulla uudentyyppisiä palveluja, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta.

Riski on se, että toimeliaisuus lisääntyy lähinnä vakuutusyhtiöissä.
Monissa maissa ollaan hyvin allergisia ihmisiä identifioivien tietojen keräämiselle tai henkilötunnuksen kaltaisten tunnisteiden olemassaololle.

Suomessa julkisen vallan hyväntahtoisuuteen on luotettu, mutta sitä suuremmalla tarkkaavaisuudella viranomaisten pitäisi katsoa, mitä tietoja kansalaisista laitetaan jakoon.

Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että kaikille avointen julkisten rekistereiden ei ainakaan pitäisi helpottaa rikollisten työtä.

Kirjoittaja on Kauppalehden uutispäällikkö.
•
Mikko Metsämäki

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/trafi-avasi-todellisen-bernerin-lippaan/cc047bb4-9f56-4afb-a8a7-93a7b3fdf89e?ref=iltalehti:7692&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.265954447.1441858838.1544071738-1156161285.1540772735

Esko Aho luopuu East Officen puheenjohtajuudesta, haluaa jatkaa pakotelistalla olevassa Sberbankissa, Lännen Media
2018 1211

Esko Aho aikoo luopua East Office of Finnish Industries Oy:n hallituksen puheenjohtajuudesta tämän kauden jälkeen.

East Officen tehtävästä luopumisen myötä Aho jättää myös puheenjohtajan paikan Suomalais-venäläisessä kauppakamarissa. Antti Nikkanen
Esko Aho jättää paikkansa suomalaisten vientiyritysten etuja ajavan East Office of Finnish Industries Oy:n hallituksen puheenjohtajana tämän kauden jälkeen.
Aholle tulee keväällä täyteen kuusi vuotta puheenjohtajana.
Jatko pakotelistalla olevan Sberbankin hallituksessa kuitenkin kiinnostaa, uutisoi Lännen Media.
Aho korostaa istuvansa hallituksessa vähemmistöosakkaiden edustajana.
Reilu viikko sitten Aho tuohtui Helsingin Sanomien artikkelista, jossa käsiteltiin kriittisesti hänen rooliaan Venäjän keskuspankin eli käytännössä valtion pääosin omistamassa Sberbankissa.
– Tehtävä on katkolla touko-kesäkuussa, mutta minulla on haluja jatkaa. Asiassa on puolensa ja puolensa, mutta olen päätynyt siihen, että jatkamista puoltavia seikkoja on enemmän.
Pauli Poutanen

Ex-poliitikkojen kovat tilipussit: Kärjessä Esko Aho ja Iiiro Viinanen - kiinalaisfirmaan hypänneelle Carl Haglundillekin muhkeat tulot

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cbaa5bc5-8772-4eef-90d7-4d9bc1f3fd37

Mielipidekirjoitus 15.12.2018

Kunnallisen itsehallinnon ja kansanvallan alasajo jatkuu

Kun kunnallishallinto täytti 100 vuotta, valtiovallan, kunnallisten keskusjärjestöjen ja puolueiden yhteinen slogan oli: ”Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta”.

Kunnallisopiston pihapiiriin paljastettiin keväällä 1965 jäidenlähdön aikaan kansanvallan esteiden väistyttyä kunnallisen itsehallinnon monumentti ”Jäidenlähtö”.

Jokin aika sitten olin oman kuntani 150-vuotisjuhlassa. Juhlapuheen piti pääministeri Juha Sipilä.

Useista puheista ymmärsin, että kunnallisen itsehallinnon vuonna 1996 alkanut alasajo jatkuu ja se viedään valtiovallan ja paikallishallinnon tiedostamatta loppuun.
Tukkimiehenkirjanpitoni mukaan puheissa lausuttiin; kansanvalta 0, kunnallinen itsehallinto 2, peruskunta 0, elinvoimaisuus 13 ja maakunta 11 kertaa.

Kunnallinen itsehallinto, peruskunta, palveluiden saatavuus ja tasa-arvo ovat kansanvallan käsitteitä. Maakuntahallinto, maakunta, valinnanvapaus, tehokkuus ja elinvoimaisuus ovat puoluevallan luomia käsitteitä.

Kansan huokauksista ja toiveista piittaamatta valta ja palvelut keskitetään. Lähimenneisyydessä on likellä varoittava esimerkki siitä, mihin vallan keskittäminen johtaa. Virheistä oppimiseen ei Suomessa tunnu olevan tarvetta.

Kunnallishallinnon ja kansanvallan alasajon alettua lakkautettiin lääninhallitukset ja tasa-arvon lakisääteinen valvonta. Alussa kävi voimakas sykäys maakuntahallinnon puolesta. Sotkiko EU suunnitelmat vai mikä, kun ELYt ja AVIt muokattiin kovalla kiireellä, eikä hallinnonuudistuksessa riittänyt kansanvallalle huomiota. Unohdettiin maakunnille soveltuvat valtion tehtävät ja sitävastoin nyt otetaan maakunnille peruskunnilta pelastustoimen jälkeen sosiaali- ja perusterveydenhoidon tehtävät.

Puoluevallan suojeluksessa on lentävällä lähdöllä käynnistynyt maakuntakeskusten, ei maakuntien kehittäminen.

Keskittäminenkin voisi tapahtua viisaasti, harkitusti ja kiirehtimättä, paremmin kansan omien elämänratkaisuiden tahdissa kuin eduskunnan vaalikausien rytmissä.
Kansa houkuteltiin EU:iin mm. EU:n hallinnon läheisyysperiaatteella. Päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä palvelujen käyttäjää. Päätösvalta siirtyy kuitenkin maakuntakeskuksiin, ja kestävyysvajeen ainoat hoitokeinot ovat keskittäminen, lakkauttaminen ja leikkaaminen.

Peruskuntien merkitys vähenee eikä niillä ole voimia ehkäistä lähipalvelujen keskittämistä. Poliittista valtaa asia ei kiinnosta.
Kuntalaisen päivittäin tarvitsema palvelu 100 kilometrin etäisyydellä on menetetty palvelu.

Mark Twainia mukaillen: suomalaisuuden herättäjän J. V. Snellmanin ja kansanvallan kehittäjän K. J. Ståhlbergin ajan alttarivaate on tämän sukupolven kynnysmatto.

Pekka Lindholm
kunnanjohtaja, eläkeläinen
Perho

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kunnallisen-itsehallinnon-ja-kansanvallan-alasajo-jatkuu/1299017

Ruplavetoisen jaksavat.

Kepu sensuuri iski

Terroristisen teon yrityksestä päiväsakkoja, vaikka useita henkilöitä oli kuoleman vaarassa. Järkyttävää tätä päivää keski-Suomen käräjäoikeudesta.

Onko velkasaneeraus rikellisella toiminnalla hankittujen rahojen "sementoimiseen"?

Nuorisosäätiö hakee velkasaneeraukseen – taustalla edellisen johdon aiheuttamat taloussotkut
Nuorisosäätiön vakaa taloudellinen tilanne tuhottiin vain muutamassa vuodessa.

Nuorisosäätiö 31.3.2019 https://yle.fi/uutiset/18-195739

Nuorisosäätiön omistamissa asunnoissa asuu tuhansia nuoria.

Jyri Hänninen

Tuhansia asuntoja omistava Nuorisosäätiö on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen velkasaneeraushakemuksen. Menettelyllä Nuorisosäätiö pyrkii selviämään talousvaikeuksistaan.

– Kaikki varat, jota säätiöön on kerrytetty, ovat kadonneet ja vain vastuut ovat jätetty jäljelle, sanoo Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine.
Vielä muutama vuosi sitten Nuorisosäätiö oli vakavarainen ja vauras. Laineen mukaan se teki edellisten johtajiensa aikana kuitenkin useita tappiollisia kiinteistökauppoja ja maanvuokrasopimuksia sekä otti lainoja, joiden ehdot ovat Nuorisosäätiön kannalta “järkyttäviä”.

Säätiön varoja on myös kadonnut useita miljoonia euroja.
Nuorisosäätiöstä vuonna 2018 potkut saaneita entisiä johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista epäillään lahjusten ottamisesta ja talousrikoksista.
Poliisi uskoo säätiön johtokaksikon tehneen mittavia sopimuksia lähipiiriinsä kuuluneiden liikemiesten kanssa, jotka taas maksoivat lahjuksia Haarolle ja Nousiaiselle.
Nuorisosäätiö: Ei vaikuta asukkaisiin

Nuorisosäätiön mukaan merkittävä osa sen velkojiista on kertonut puoltavansa velkasaneeraukseen pääsyä. Laine pitääkin todennäköisenä, että käräjäoikeus hyväksyy menettelyn.

Käräjäoikeus voi päättää, että Nuorisosäätiön velkoja leikataan, niiden maksuaikaa pidennetään tai velkojen ehtoja, kuten korkotasoa, kohtuullistetaan.

Nuorisosäätiö on toiminut kymmeniä vuosia
• Nuorisosäätiön perusti vuonna 1961 keskustanuorten edeltäjä Maaseudun Nuorten Liitto.
• Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on "tukea nuorten itsenäistymistä". Se on toteuttanut tarkoitustaan ennen kaikkea tarjoamalla nuorille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
• Säätiö omistaa yli neljätuhatta asuntoa eri puolilla Suomea. Niissä on yli viisituhatta asukasta.
• Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto kesällä 2018. Säätiön toimitusjohtajana toimii Kimmo Pihlman ja hallituksen puheenjohtajana Jari Laine.
• Säätiön yhteydet keskustapuolueeseen ovat katkenneet viime vuosina.

– Velkasaneeraus on mahdollista vain elinkelpoisille yhteisöille. Nuorisosäätiö ei ole kaatumassa, Laine sanoo.

Laineen mukaan velkasaneerauksella ei ole mitään vaikutusta Nuorisosäätiön asukkaisiin tai säätiön varsinaiseen toimintaan. Asuntojen vuokraus, kiinteistöjen hoito ja isännöinti jatkuvat normaaliin tapaan.

Nuorisosäätiö on jo aiemmin kertonut luopuvansa vapaarahoitteisista kohteistaan ja keskittyvänsä vain yleishyödyllisiin kohteisiin. Näihin on saatu julkista rahoitusta ja asuntojen vuokrat ovat kohtuullisia.

Nuorisosäätiön omistamissa niin sanotuissa kovan rahan kohteissa on noin 900 asukasta.

Nuorisosäätiön ex-johtajia Perttu Nousiaista (vas.) ja Aki Haaroa epäillään muun muassa lahjusten ottamisesta.

Poliisitutkinta on laajentunut – mukana myös KRP
Nuorisosäätiön entisten johtajien ja heidän lähipiirinsä epäiltyjä talousrikoksia alettiin tutkia vuonna 2017. Tutkintaa johtaa Helsingin poliisin talousrikosyksikkö.

MOT:n tietojen mukaan yksi osa tutkintaa on kuitenkin keskitetty Keskusrikospoliisille. KRP:n vastuulla ovat epäillyt rikokset, jotka liittyvät Nuorisosäätiön toimintaan Virossa.
Poliisitutkinnassa on toistakymmentä rikoksesta epäiltyä. Tutkinnanjohtaja Markku Nisulan mukaan ensimmäiset osat tutkinnasta siirtyvät syyteharkintaan vielä tämän kevään aikana.
Poliisi on kuvaillut käynnissä olevaa esitutkintaa poikkeuksellisen laajaksi talousrikosvyyhdeksi.

https://yle.fi/uutiset/3-10715504

Tuo on hyvä konsti tosiaan että ensin hupuloidaan osoitteellisesti ja sitten tehdään velkasaneeraus. Ja sitten taas saadaan yhteiskunnan varoja.

On tosiaan kiero oikeudellinen konnuus.

Ensin otetaan yhtiöille velkaa oikein reilusti jopa rikollisilla menetelmillä.

Sitten haetaan yhtiö velkasaneeraukseen, jolloin veloista pyyhitään pois jopa 95 prosenttia.

Tälläisiä tapauksia tulee heti mieleen:

1. Talvivaara, suuret velat 97 % anteeksi
2. Kuuskaista verkko osuuskunta, velat pois 80 prosenttisesti ja Saarijärvi, Jyväskylä, Viitasaari ja yksityiset valokuitutilaajat menettivät ennakkomaksunsa.
3. Rautavaaran Valokuituverkko ja muita valokuituverkkoja.

4. Ja nyt sitten Nuorisosäätin pöytä pudistettaisiin velkasaneerauksella. Törkeää

Ja paljon muita polittisia "puljuja"

Tosiasiahan on, että rahat eivät "häviä", vaan kenen hallussa ne nyt ovat?

Nuorisosäätiön konkurssiuhka väistymässä – käräjäoikeus hyväksyi velkasaneerauksen

Tuhansia asuntoja omistava Nuorisosäätiö saa helpotusta entisten johtajiensa aiheuttamiin talousvaikeuksiin.
talous 4.4.2019 https://yle.fi/uutiset/18-204933
Jyri Hänninen

Nuorisosäätiö ajautui vakaviin talousvaikeuksiin säätiön edellisen johtajakaksikon tekemien taloudellisesti järjettömien sopimusten ja kauppojen takia.

Helsingin käräjäoikeus on hyväksynyt Nuorisosäätiön hakemuksen päästä velkasaneeraukseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nuorisosäätiön velkoja leikataan tai maksuaikaa helpotetaan.

Nuorisosäätiö on ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin entisten johtajiensa tekemien liiketoimien takia.

– Nuorisosäätiön vaihtoehtona oli käytännössä konkurssi tai velkasaneeraus. Nyt Nuorisosäätiöllä on yhteiskunnan ja velkojien tuki jatkaa toimintaansa, sanoo Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine.

Laineen mukaan entiset johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen aiheuttivat Nuorisosäätiölle lähes sadan miljoonan euron taloudelliset haitat solmimalla ”järjettömän kalliita” maanvuokra- ja muita sopimuksia.

Haaroa ja Nousiaista epäillään lahjusten ottamisesta ja muista talousrikoksista Helsingin poliisin tekemässä rikostutkinnassa. Kaksikko sai potkut säätiöstä keväällä 2018.
Ensimmäinen osa poliisitutkinnasta on valmistumassa vielä tämän kevään aikana. Tutkinnassa on toistakymmentä rikosepäiltyä.

”Kovan rahan bisnes loppuu”
Velkasaneerausjärjestelyn käytännön toimenpiteet eivät ole kaikilta osin vielä selviä.
Laineen mukaan keskeinen osa suunnitelmaa on luopua niin sanotuista kovan rahan asunnoista ja keskittyä yleishyödylliseen, valtion tuettujen asuntojen tarjoamiseen.

– Saneeraus perustuu siihen, että kovan rahan tuotanto, jossa rahat ovat hävitetty, lopetetaan. Nuorisosäätiö palaa takaisin sille tielle, minkä vuoksi se 1960-luvulla perustettiin, eli se tarjoaa kohtuuhintaisia asuntoja Nuorille, Laine sanoo.

Nuorisosäätiö on toiminut kymmeniä vuosia
• Nuorisosäätiön perusti vuonna 1961 keskustanuorten edeltäjä Maaseudun Nuorten Liitto.
• Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on "tukea nuorten itsenäistymistä". Se on toteuttanut tarkoitustaan ennen kaikkea tarjoamalla nuorille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
• Säätiö omistaa yli neljätuhatta asuntoa eri puolilla Suomea. Niissä on yli viisituhatta asukasta.
• Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto kesällä 2018. Säätiön toimitusjohtajana toimii Kimmo Pihlman ja hallituksen puheenjohtajana Jari Laine.
• Säätiön yhteydet keskustapuolueeseen ovat katkenneet viime vuosina.
Nuorisosäätiö pyrkii myymään kovan rahan kohteensa tahoille, jotka jatkavat asuntojen vuokraamista nykyisille asukkaille. Säätiön omistamissa kovan rahan asunnoissa on noin 900 asukasta.

Velkasaneerauksella ei ole vaikutusta Nuorisosäätiön päivittäiseen toimintaan tai asukkaiden asemaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10722028

Oikeusvaltioomme on rakentunut useita oikeusasteita ! Kun valitusoikeudella saadaan eriasteista täysin erilaiset tuomiot !! niin missä se oikeus ihan oikeasti onkaan ? Kenen lukema voisi osua lähemmäksi tarkoitusta .

Ministeriössä ei nähdä ongelmaa uudessa säätiössä – 60 miljoonan peruspääoma valtiolta, hallituksessa yritysedustajilla enemmistö

09.04.2019


Säätiö nousi esiin Kauppalehden uutisoidessa Juha Sipilän (kuvassa) hallituksen tekemistä päätöksistä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT

Uuden Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksessa enemmistö on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Suomen Yrittäjien jäsenyritysten edustajilla. Asia on kiinnostava, sillä 60 miljoonan euron peruspääoma säätiölle tulee valtiolta. Asia nousi esiin Kauppalehden uutisoidessa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennen eroamistaan tekemistä päätöksistä, jotka koskivat säätiötä ja ammatillisen koulutuksen uudistukseen liittyvää Oppiva Invest -yhtiötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä ei nähdä ongelmaa säätiön hallinnon rakenteessa ja korostetaan valmistelun kestäneen pitkään. Ministeriön lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi kertoo STT:lle, että yritysenemmistöön tukisäätiön hallituksessa on päädytty tutkimuksen suuntautumisen takia. Hänen mukaansa voidaan ajatella, että tätä kautta voidaan tiivistää tutkimustoiminnan ja yritysten välistä yhteistyötä.

Nurmen mukaan säätiön toimialan takia säätiön säännöissä on linjattu, että hallituksen jäsenillä tulee olla monipuolisesti kokemusta yrityselämän sekä tutkimuksen ja koulutuksen "rajapinnassa toimimisesta".

60 miljoonan potti Kemiran, Outokummun ja SSAB:n osakkeita

Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiölle nimitettiin maaliskuun lopulla ensimmäinen hallitus. EK:n ja Suomen Yrittäjien jäsenyrityksillä on molemmilla kaksi edustajaa. Tämän lisäksi hallituksessa ovat mukana Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymän edustaja, Suomalaisen Tiedeakatemian edustaja ja Suomen yliopistojen rehtorineuvoston edustaja. Nurmen mukaan hallituksen kaikilla seitsemällä jäsenellä on ylempi korkeakoulututkinto ja jäsenistä kuudella on tieteellinen jatkotutkinto.

Säätiön on tarkoitus tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen lippulaivatoimintaa ja yhteistyötä huippututkimuksessa julkisen ja yksityisen puolen välillä. Rahoitettavan toiminnan ja sen tulosten on oltava avoimesti hyödynnettävissä. Nurmen mukaan kyse ei ole esimerkiksi elinkeinoelämää suoraan tukevasta tilaustutkimuksesta.

–  On ajateltu, että säätiö on valtiosta erillinen, itsenäinen säätiö, joka tekee nämä rahoituspäätökset, Nurmi sanoo.

Maaliskuussa säätiön peruspääomaksi siirrettiin Solidiumin salkusta noin 16 miljoonan euron arvosta Kemiran osakkeita, noin 17 miljoonan euron arvosta Outokummun ja noin 27 miljoonan euron arvosta SSAB:n osakkeita.

Nurmen mukaan niin säätiötä kuin Oppiva Invest -yhtiötä on valmisteltu perusteellisesti ja eri vaiheista on tiedotettu. Nurmi sanoo STT:lle, että säätiö on ollut mukana julkisen talouden suunnitelmassa jo 2017.

–  Tämän jälkeen eduskunnalta on haettu lupa tähän lisätalousarviossa ja sen jälkeen tuotu valtioneuvostoon, Nurmi toteaa.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Ministeriössä-ei-nähdä-ongelmaa-uudessa-säätiössä-–-60-miljoonan-peruspääoma-valtiolta-hallituksessa-yritysedustajilla-enemmistö/1354550

SIPILÄN, STUBBIN ja KATAISEN hallituksen päästötodistus.
Olivat parempia kuin O. W. Kuusisen kansanrintamahallitus Terijoella, mutta evät pärjänneet yhdellekään Suomessa hallitukselle!


Viime hallitusten haukkumisessa unohtuu helposti, ettei Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten saamattomuus ollut onneksi mitään Terijoen hallitukseen verrattuna,
Uutisanalyysi
02.04.2019

Jyrki Kataisen (kok.) johtaman kuuden puolueen hallituksen isot uudistukset vesittyivät niin pahasti, että hallituksen saamattomuuden sättimisestä tuli kansallislaji.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Uutisanalyysi-Viime-hallitusten-haukkumisessa-unohtuu-helposti-ettei-Kataisen-Stubbin-ja-Sipilän-hallitusten-saamattomuus-ollut-onneksi-mitään-Terijoen-hallitukseen-verrattuna/1348417

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b1e49523-ada1-48ca-a4c2-d9b494b5f9e6

Pääministerpuolueen, Kepun Juha Sipilä, vaalitulos 2019 on huonoin 100 vuoteen.

Edellisten hallitusten KATAINEN, STUBB ja SIPILÄ toimintatulos pärjää vain O. W. Kuusisen Neuvostoliiton asetamalle Terijoen kansanrintamahallitukselle. Se on ollut kaikkia muita hallituksia huonompi Suomen itsenäisyyden aikana.

Juha Sipilän VAKE istuu rahojensa päällä – toimitusjohtaja teki huipputilin tekemättä mitään
23.4.2019

Valtion kehitysyhtiö Vake synnyttää vain kuluja, ei tuottoja.

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy pyörii tappiolla. Sen liikevaihto oli viime vuonna nolla euroa ja tulos miinuksella toista mljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Taneli Tikka teki yhtiössä muhkean tilin. Tikan palkka ja palkkiot olivat viime vuonna runsas 162 000 euroa. Hallituspalkkioihin hupeni 156 600 euroa.

Tikka nimitettiin tehtävään maaliskuussa 2018, työt hän aloitti viime kesäkuussa.
Vake työllistää neljä henkilöä.

Yhtiön kokonaistappio oli 1,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin upposi puolet. Loppu kertyi muista liiketoiminnan kuluista.

Sipilän hallituksen tasetyökalun Vaken tase on vahva. Sen osakkeina olevan vaihto-omaisuuden arvo on 1,78 miljardia euroa. Käteisvaroja yhtiöllä on 3,7 miljoonaa euroa.
Vakeen on siirretty Nesteen osakkeita 8,3 prosenttia yhtiön osakekannasta, Nordic Morningin eli entisen Editan koko osakekanta, Postin osakkeista 49,9 prosenttia ja Vaposta 16,7 prosenttia.

Tämän vuoden helmikuussa Vakeen siirrettiin vielä 36,42 prosenttia Altian osakekannasta.

Vake maksoi alkuvuonna varainsiirtoveroa 28,5 miljoonaa euroa.

Vaken oli tarkoitus käynnistä sijoitus- ja hanketoimintansa tämän vuoden alussa.

Juha Sipilän (kesk) hallitus perusti ensi töikseen Vaken vuonna 2016. Yhtiön kautta on tarkoitus luoda uutta yritystoimintaa. Vaken omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Kiistelty Vake etsii ensimmäisiä sijoituskohteitaan – jopa miljoonia euroja data-analytiikkaan

Kaija Ahtela

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vake-istuu-rahojensa-paalla-toimitusjohtaja-teki-huipputilin-tekematta-mitaan/5fb43c83-d349-4142-a8c3-d0bfd68cec04?ref=iltalehti:14bd&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.256966860.652879931.1555638948-1156161285.1540772735

Yhteenveto tunnusluvuista 12 / 2017 ja 12 / 2018
Liikevaihto (1000 €) 198 000 -
Liikevaihdon muutos % - -
Liiketoiminnan tulos (1000 €) -33 -1 092
Liikevoitto % 0,0 % -
Henkilöstö 0 4

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/valtion-kehitysyhtio-vake-oy/27774831/taloustiedot

Vanhustenhoidossa lähestytään Punaisen Viivan aikoja, jolloin vanhus makasi vuoteessaan löyhkässään ja paiseissaan eikä niitä paiseita kukaan hoitanut.

Suomettuneiden uusi uskonto kommunismin jälkeen.

Aikamme uusi kommunismi on nimeltään korruptio

Jarmo Mäkelä kertoo, mistä Venäjän mediassa on keskusteltu viime aikoina.
27.5.2019

Suomessa riittävän moni oivalsi aikanaan tarpeeksi ajoissa, ettei se kommunistinen aate, jota Neuvostoliitto väitti toteuttavansa, oikeastaan ollut mikään ideologia.

Se oli väline, jolla pienehkö etujoukko onnistui keskittämään kansakunnan sinänsä vaatimattoman varallisuuden omaan käyttöönsä.

Ulkopolitiikassa se oli ase, jonka avulla Neuvostoliitto laajensi vaikutustaan kaikkialle maailmaan.

Meidän aikamme uusi kommunismi on nimeltään korruptio.

Korruptiosta ja siihen liittyvästä hämärätoiminnasta puhuttiin Tallinnassa paljon. Muistutettiin, että kansainvälisen lahjonnan jäljet usein johtavat Venäjälle.

Venäläisillä ei pikkurahasta ole puutetta. Esimerkiksi arvostettu ruotsalainen taloustutkija Anders Åslund arvioi keskustelussa, johon osallistui myös Yhdysvaltain apulaisvaltio-varainministeri, ettei kaasuyhtiö Gazprom ole mikään liikeyritys vaan järjestäytynyt rikollisjärjestö, joka siirtää vuosittain 15 miljardia dollaria omia varojaan Kremlin korkeimman johdon yksityistileille.

Tällä rahalla, joka poikkeuksetta siirretään länteen, ostetaan kiinteistöjä, asuntoja, laillisesti toimivia yrityksiä ja vaikka jalkapallojoukkueita – ja niillä voidaan myös ostaa sekä yksittäisiä poliitikkoja että kokonaisia puolueita.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006119365.html

Että tallaista Suomen valtion omaisuuden yksityistämistä pienille piireille ja perustuslain polkemista.

Metsähallituksen yhtiöittämisen Sipilä ehti tehdä ja nyt Suomenmaata myydään enenevässä määrin ulkomaalaisille.

Pääministeri Sipilä pyrki ministeriuransa alussa yhtiöittämään koko omistajaohjauksen ministeriössä, HS:n lähteet

STT 30.05.2019

Muutoksella pääministeri olisi saanut valtionyhtiöt tiukemmin omistajaohjausministerin määräysvaltaan, kun nykyään niistä vastaa virkamieskoneisto ja päätökset tekee usein koko hallitus.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pyrki hallituskauden alussa siirtämään valtion omistamat yhtiöt pitkälti oman päätäntävaltansa alaisiksi, kertovat Helsingin Sanomien lähteet.

Suunnitelman ytimenä oli yhtiöittää valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto niin, että osakeyhtiö olisi hallinnoinut omistajaohjausosaston paimentamia yhtiöitä. Lehden mukaan tämä olisi käytännössä tarkoittanut jopa osaston lakkauttamista tai ainakin keskeisten toimintojen siirtoa pois osastolta.

Muutoksella pääministeri olisi saanut valtionyhtiöt tiukemmin omistajaohjausministerin määräysvaltaan, kun nykyään niistä vastaa virkamieskoneisto ja päätökset tekee usein koko hallitus. Sipilä toimi hallituksen alkuvaiheessa myös omistajaohjausministerinä.

Virkamiehet ryhtyivät vastustamaan yhtiöittämisehdotusta, ja lopulta hanke kaatui perustuslakiin.

Sipilän talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen kertoi HS:lle osakeyhtiökaavailujen liittyneen alkuvaiheen pohdintoihin siitä, miten omistajaohjausta tulisi kehittää.

HS haastatteli uutistaan varten pitkälti toistakymmentä poliitikkoa, avustajaa, virkamiestä ja luottamusasemassa olevaa tai olleita henkilöitä.

https://www.ksml.fi/talous/HSn-lähteet-Pääministeri-Sipilä-pyrki-ministeriuransa-alussa-yhtiöittämään-koko-omistajaohjauksen-ministeriössä/1382074

Venäjän oligarkkien oikeaoppinen kaappausyritys.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) piti toukokuussa 2016 tiedotustilaisuuden, jossa hän esitteli valtion uutta omistajapolitiikan linjausta. Mukana hankkeessa perussuomalaisten eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Sampo Terho ja ja valtiovarainministeri Alexander Stubb.

Juha-Pekka Raeste HS
30.5.2019

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kaavaili hallituskauden alussa ottavansa valtion omistamat yhtiöt tiukemmin omaan hallintaansa kuin mitä tähän mennessä julkisuudessa on kerrottu.

HS:n lähteiden mukaan Sipilä pyrki hallitustaipaleen alkuvaiheessa siirtämään valtion yli 30 miljardin arvoiset yhtiöomistukset pitkälti oman päätäntävaltansa alaisiksi.

Suunnitelman ytimenä oli valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston yhtiöittäminen niin, että tuo osakeyhtiö olisi hallinnoinut omistusohjausosaston paimentamia yhtiöitä. Tämä olisi käytännössä tarkoittanut jopa osaston lakkauttamista tai ainakin sen keskeisten toimintojen siirtoa pois osastolta.

Vaikka samat virkamiehet olisivat jatkaneet työtä yhtiössä, henkilöstön palvelusuhde olisi muuttunut työsuhteeksi.
Omistajaohjaus oli ollut Juha Sipilälle jo vaalikampanjassa tärkeä aihe.
Muutoksellaan Sipilä olisi saanut valtionyhtiöt tiukemmin omistajaohjausministerin määräysvallan alle, kun niistä nykyisin vastaa virkamieskoneisto ja päätökset tekee usein koko hallitus.

Sipilä toimi hallituksen alkuvaiheessa myös omistajaohjausministerinä. Nykyinen elinkeino- ja omistajaohjausministeri Mika Lintilä (kesk) sai omistajaohjausministerin tehtävät Sipilältä hoitaakseen huhtikuussa 2017.

Omistajaohjausosaston yhtiöittäminen kaatui lopulta perustuslakiin.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006125094.html

Oikeus ? Kenen / kuka ja mikä on oikeus ?

”Onko tämä unta vai svenskikö huumaa? Muutamat jalalla tahtia lyö.” Suomesta lähti samaan ruotsalaiseen pankkiin ministeri sekä tankkeri. Mikä sattuma!

Keitosta haetaan sattumia! Jopas sattu ministerille svenssonsoppa ja suomalainen sattumatankkeri!

Ruotsin pankille suomalainen öljytankkeri, suomalaiselle ministerille Ruotsin pankin hallituspaikka.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/bbf276e3-8881-40fc-bbb7-72c78d38b116

Tuohan voisi olla tyylipuhdas "Kake tallin Koplaus"

Lainaus KSML mielipidesivulta


Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia
Mielipidekirjoitus 21.10.2019

Suomesta on tullut rahanpesun salliva läpikulkumaa. Erityisesti rakentamisessa ja kiinteistöhankinnoissa liikkuu epäilyttävän alkuperän omaavaa rahaa.

Keskusrikospoliisi on tunnustanut (Kauppalehti 13.7.2010) olevansa voimaton venäläisten rahanpesijöiden edessä. Syynä on rahanpesulaki, joka estää rikollisten itse pesemän rahan takavarikoinnin Suomessa. Kauppalehdessä haastateltu valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta sanoi, että Suomi ei ole pitänyt kiinni kansainvälisistä velvoitteistaan rahanpesulain tiukennusten kohdalla.

Tästä Suomea on moneen otteeseen huomautettu.

Suomen pitäisi pikimmiten kriminalisoida rahan itsepesu. Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta vaati aikanaan (KSML 9.3.2011) muutoksia rahanpesulainsäädäntöön.

Näin siis jo lähes kymmenen vuotta sitten! Ongelmasta (lain puutteellisuudesta) saatiin herättävä näyttö Helsingin käräjäoikeuden hylättyä 8.10.2019 kaikki syytteet yli 130 miljoonan euron törkeässä rahanpesujutussa. Mahdolliset alkurikokset ovat tapahtuneet Venäjällä, eikä Suomen poliisilla ole siellä toimivaltaa.

Suomeen on syntynyt puutteellisen lainsäädännön myötä ”moraalin suuruinen aukko”. Rahanpesulakia tulisi terävöittää. Tämä ei vaikeuttaisi lakeja kunnioittavien ulkomaisten yritysten toimintaa Suomessa.

Hannu Luotola

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Suomen-rahanpesulaki-kaipaa-pikaista-remonttia/1454836#comments