Kissani synnytti lokakuussa neljä pentua samalla steriloitiin emo.Pennut luovutettiin 12 viikkoisena,yhden pennun jätimme perheeseemme.Ongelmana on se että emo ei voi sietää tätä pentua silmissänsä enää,murisee,suhisee ja hyökkäilee sitä kohden mutta onneksi ei ole vielä kimppuun käynyt!Se voi kyllä pestä pentua mutta jos pentu menee kesken pesun pois niin tämä emo saa aivan tavattoman raivarin.Ja sitten on myös alkanut raivoomaan meidän toiselle parivuotiaalle kissalle.Emo on kyllä terve mutta tuntuu että sillä on päässä vikaa kun on tollain muuttunut! Harmittaa kun pentu on iloinen ja rohkea mutta on alkanut pelkäämään jo emoa.Mikä ihme tätä emoa oikein voisi vaivaa? Emo on 5-vuotias.
Raivopää emo
emokissa
91406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Emo on vain väsynyt kaikesta ja tarvitsee omaa rauhaa?
Onko mahdollista panna se erilleen toisista ainakin joksikin aikaa? Oma huone, omat ruoat, oma potta vähäksi aikaa?
Se haluaa mennä aina välillä vessaan pesukoneen päälle nukkumaan ja olla rauhassa.Minullekkin se osaa olla ilkee,ekana sylissä kehrää mutta sitten yhtäkkiä alkaa murisemaan.Siitäkin se on kiukkunen kun ei pääse ulos koska ei pysy valjaissa:(
Oletko kokeillut Feliwayta?
Entäpä kotiin jäänyt pentu, onko se kollipoika?
feliwayta jos se auttaisi.Kotiin jäi tyttöpentu.Kaikki kissat ja koirat ovat tyttöjä mitkä meillä on.
Minulla oli narttu joka oli jo alunperinkin epäsosiaalinen muita kissoja kohtaan, eikä se ikinä kehrännyt omille pennuilleen. Kun pidin nämä kaikki kolme ja leikkautin emon, se oli jo todella kiukkuinen pentujaan kohtaan (ylikorostunut vieroitusvaihe). Leikkauttamisessa selvisi että se olikin ollut jo tiineenä uudestaan.
Tämän jälkeen se vihasi jälkeläisiään kuin ruttoa, eikä enää oikein viihtynyt edes kotosalla, eräänkin kerran teki puolen vuoden reissun ja kotiin tultuaan heti alkoi huitoa ex-pentujaan (mutta osui minuun, valitettavasti).
Jos olisin ollut vähänkin fiksumpi olisin antanut nartun jonnekin missä se olisi saanut olla ainoa kissa. Ihmisille se ei kyllä ollut ilkeä, mutta muille kissoille todella häijy. Lopulta jo naamastakin näkyi kuinka äkäinen elukka siitä oli tullut...
Kyseessä on todennäköisesti vain emon luontainen tarve vieroittaa pennut. Kun pennut kasvavat, emo pitää niitä tunkeilijoina reviirillään, kuten mitä tahansa vierasta kissaa, sillä pennut eivät enää tuoksu emoltaan. On tietty emoja, jotka sopeutuvat loistavasti, mutta jos ei, on kissat tutustutettava alusta asti uudestaan, ihan kuin ne eivät olisi koskaan toisiaan nähneetkään (tarkoittaa kissojen totaalista eristämistä ainakin muutamaksi päiväksi, ellei pitemmäksi aikaa, ja sitten hajuvaihtoa jne...).
Tuntuu kyllä aika erikoiselta että eivät totu toisiinsa kun koko ajan ovat toistensa kanssa tekemisissä vuosikausia. Ja ulkonakin saivat silloin olla, että ei tarvinnut koko ajan toisen nassua olla edes pällistelemässäkään.
Mutta kyllä minä luulen että tuon äärimmäisen ärhäkän narttuni tapauksessa eniten mätti se että se oli liian nuori kun sen otin ja/tai liian paljon yksin. Ei päässyt sosiaalistumaan.
Emo synnytti pennut keisarinleikkauksella.Synnytyksen jälkeen ei tunnistanut niitä ollenkaan omiksi vaan raivo oli mitä mahtavin,ei imettänyt eikä mennyt lähellekkään niitä.Niinpä minä yli viikon juotin pentuja tuttipullosta kolmen tunnin välein kunnes emo tajusi että ne ovat sen omat pennut ja alkoi hoitamaan niitä todella hyvin.Seuraavat raivarit tulivat silloin kun pennut lähestyivät luovutusikää,alkoi vierotus.Ja nyt sitten jahtaa tätä pentua mikä kotiin jäi.Taitaa tosiaankin olla niin että emo ei enää tunnista tätä kotiin jäänyttä pentua:(
http://web.maxinetti.fi/maxi.tuva/