Istutin keväällä 2017 StoraEnsolta hankkimia yksivuotisia kuusen taimia 2000 kpl/ha. Yhteensä 6000 kpl. Kesä 2017 oli märkä, joten kuivuuden ei pitänyt haitata juurtumista. Mennyt kesä taas kuiva. Kävin tänään katsomassa "taimikkoa", jossa eläviä taimia oli siellä täällä. Huomatessani jo keväällä taimikadon, mikä ei vielä silloin ollut totaalinen. Kylvin sekaan männyn siementä. Hakattu puustokin oli sekametsää. Männyn sirkkoja näkyy jonkin verran.
Siispä kysyn viisaammilta, onko eri toimittajien taimissa suuriakin eroja? Vai johtuiko kato jostain muusta syystä. Istutin taimet edellisenä syksynä hakatulle ja mätästetylle aukolle
Siispä kysyn viisaammilta, onko eri toimittajien taimissa suuriakin eroja? Vai johtuiko kato jostain muusta syystä. Istutin taimet edellisenä syksynä hakatulle ja mätästetylle aukolle
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei mkielestäni suuria eroja. Tai päällepäinhän sen näkee missä kunnossa ne on kun pussit avaa. Yksittäisiä kuivuneita voi olla joissain pusseissa, mutta se kuuluu asiaan. ja eihän niitä kuolleita istuteta.
Voihan "vika" olla muussakin kuin itse taimissa/istutuksessa. Rouste, tukkimiehentäi, tauti, peura...
Periaatteessa ekan 2017 kesän aikana juurien olisi pitänyt kasvaa jo nini syvälle, että seuraavat kuivuudet ei enää noin paljoa vie, että vain muutama elossa. Olen joskus vetänyt ylös muutaman kappaleen, vuoden maassa olleita ja voi olla 60-70 senttisiä valkeita juuria.
Teinkö munauksen kun laikutin alan heti hakkuun jälkeen ja istutin seuraavana keväänä? Halusin toimia nopeasti välttääkseni heinittymisen ja vatukon kasvun. No hieskoivua siellä näkyy olevan. Tiedä häntä mikä puulaji on arvokkainta 100 vuoden kuluttua.
Kuivuus varmaan vei tänä kesänä. Mulla oli kuollu 4 -vuotisesta taimikosta joitakin taimia. Tänä kesänä olisi auttanut että taimikko olisi ollut vesakoitunut ja heinät tallaamatta, taimet olisivat saaneet kaipaamaansa suojaa helteiltä.
Oon myös huomannut että taimissa on eroja, mutta mikään satsi ei ole ollut niin huono että ei olisi kasvamaan lähtenyt.
Yleensä+istuttajat+ja+metsänomistajat+sössivät+ne+taimet,+jos+eivät+kasva+metsässä.++
Älä puhu paskaa, trolli ! potti putkia ei 60 luvulla ole edes näkynyt vasta 80 luvulla alkupuolella yleistyiväät pottitaimistakin piti otta se " kenno paperi " pois istuttaessa jotta juuret pääsisivät haaroittumaan , kosteutta etsiessään. kuusentaimia istutettiin ihan rehellisellä pistolapiolla, kaksi viiltoo , T - kuvio viiltoo kohotettiin jotta kuusen juuret suhahti kohotettuun vakoon,, neuvottiin jotta enempiä juuria piti lapiolla pätkiä lyhyemmäksi kannon päälä jotta sopisi mättään viiltoon kasvamaan.
Sanoinko jossain kohtaa, että v. 1968 istutettiin pottiputkella kuusentaimia? Ihan tavallisella istutuskuokalla silloin istutettiin, osa istutettiin isäni hitsailemalla istutuskangella. Pistolapiolla meillä ei ole istutettu puuntaimia, kuin jotain yksittäisiä puutarhaan.
Tuo, että istutin luontaiseen taimikkoon täydennystä pottiputkella, oli jo toista lausetta, jos et huomannut. Ja se on tapahtunut pottiputken aikana, kun sellaisen olen hankkinut.
Istutin todella huolellisesti. Taimet näyttivät lähtevän hyvin kasvuun. Vielä viime keväänä suurin osa oli hengissä. Huomasin sen kun kylvin sekaan männyn siemeniä. Nyt taimikko on melko harva. Veikö kuiva kesä kuolioon vaikka edellinen kesä oli märkä?
Edellisellä kerralla oli myös vaikeuksia. Istutin hehtarin v 2012 kuusta ilman mitään mätästystä. Olin moneen otteeseen pyytänyt mhy:n kautta mätästystä. Kone kävi naapurissa mutta ei meillä. Lisään ettei kukaan ole kärsinyt tilallamme luottotappioita. Taimet lähtivät erinomaisesti kasvuun ( 10-20 cm kesän aikana) Sitten koitti vuoden 2013 kesäkuussa kova pakkanen, joka näytti tappaneen kaikki taimet. Olin jo tilaamassa mätästystä, kun järkevä Metsäkeskuksen mies ehdotti odottamaan seuraavaan kesään. Ja niinhän taimet heräsivät eloon. Nyt siellä kasvaa terhakka kuusikko, jonka sekaan on noussut männyn taimia.
No+olipa+hyvä+kuula+että+taimikko+lähti+kasvamaan++++ja+taistelemaan+++++huojuvia+hehtaareja.+++Minä++olin+++80+luvulla+++++Metsänhoitoyhdistyksellä+++"++kesätöissä+".+++++++sielä+sain+++kuula++että++tämä++++on+vielä+++istutuksessa++++++uutuuta+++++++mutta+senverra++neuvoivat++++++että+++pottitamista+++,,+nämäolivat+++++männyntaimia+++++++piti++++ottaa+se+++kenno+paperi++pois.++++++oli+muuten++++++helteinen+++Toukokuu+++++ja+täytyi++++vielä++++++kastelukannulla++++kastella++näitä++++++taimilaaatikoita.+++++Muutama++vuos++sen++jälkeen+++++tapasin++++metsäteknikkoa,++++kehui+++jotta++++80+%+++++++lähti+++kasvamaan++++ja+voivat+hyvin
Eikö ollut mitään muuta kaivinkonetta tarjolla, kuin pyytää Mhy:n kautta??? Onhan niitä kaivinkoneita vaikka kuinka maakunnissa, ei Mhy:llä itsellään ole yhtään kaivinkonetta, urakoitsijoita käyttävät.
Itse äänestin jaloillani aikaa sitten Mhy:stä, kun se tuli mahdolliseksi.
Minäkin erosin mhy:stä kuten sinäkin. Enkä ole jäänyt mitään vaille.
Muistelen vielä vanhempaa tapausta. Vuonna 2001 tehtiin - tosin pieni 0,8 ha aukko. Silloinkin anoin nöyrästi mhy:n järjestämään mätästyksen. Ei kuulunut eikä näkynyt konetta. Melko lähellä kyllä kävi. Hommasin naapurikunnasta mätästäjän. Kun mhy:n mies kuuli että olin tilannut koneen, hän alkoikin sillä teetättää "omia" mätästyksiä. Jopa siinä määrin että minun homma viivästyi viikoilla. Juuri kun olin v 2005 saanut istutuksen tehtyä, metsäkeskukselta tuli kysely uudistuksen teosta. Että näin naapurissa
Minulla hieman osin samoja syitä, kun äänestin jaloillani Mhy:stä. Minulle jopa tarjottiin mahdollisuutta korjata energiapuuta erään yhteisojitushankkeen yhteydessä, ettei tarvitse raivata ojalinjoja. Homma meni ihan reisille ja jouduin itse raivaamaan nuo ojalinjat, sekä hieman muualatakin ensin raivaussahalla ja sitten Stora-Enso tuli apuun harvennushakkuun muodossa.
totesin, että mihin ihmeeseen tarvitsin sitä Mhy:stä koko touhussa, kun Stora-Enso hoiti koko homman kuitenkin ja sovitulla aikataululla, että kaivinkone pääsi kaivamaan ne ojat. Jos Mhy:n hommat olisi olleet kyseessä, niin varmaan odottelisin vieläkin niitä tapahtuvaksi!
Jälkeenpäin sitten onnittelin itseäni, ettei tuo energiapuunkorjuu onnistunut Mhy:n kautta, sillä muutamilla kavereilla ne korjuut meni ihan v#tuiksi, meni kuitupuut ja tukit energiapuukasaan ja tuli vielä korjuusta laskua perään. Nyt minulle tuli ihan hyvä tili Stora-Ensolta tai olisi tullut varmaan joltain toiseltakin yhtiöltä, jos sinne olisi myynnyt ne harvennuspuut.
Nyt on mennyt monta vuotta ilman Mhy:n jäsenyyttä, on säästynyt metsänhoitomaksut, joka on ollut melkoinen säästö. Sillä säästöllä ostaa vaikka kuinka pottiputkia ja taimivakkoja, jos niiden perään haikailee Mhy:n jäsenyyttä! Joten olen ostanut jo yhden vuoden jäsenmaksuilla pottiputket ja taimivakat. Sen verran olen antanut periksi, että Mhy:n tiedotuslehti tulee, kun siinä on aina asiaakin.
Mätästykset ja taimet olen saannut ilman Mhy:stäkin hommattua ja aikanaan!
"Teinkö munauksen kun laikutin alan heti hakkuun jälkeen ja istutin seuraavana keväänä? "
Et tehnyt. Juuri noin, mielestäni. Jos vatukko ym. ryönälle saa edes vähän etumatkaa niin aina parempi.
Olen jostakin lukenut että tuholaisten vaara on suurempi jos istuttaa jo suraavana keväänä. Pitäneekö paikkansa vai oliko vain jonkun mielipide vailla todellisuuspohjaa?
Tukkimientä. Kullä riskinä. Mutta sen takia ei saa viivytelää ollenkkan,
Ja nopaea kierto on jossain kohtaa suotavaa, että jotkus väittää laikkumätästys-tuppaiden laskeutuvan talven aikana, Noin käykin/voi käydä. Mutta silti mielstäni maahan ne taimet heti kun pystyy. Vähemmällä selviää jatkossa, vaikka raivata ne pitää.
Tarkoititko että tukkimiehentäi on riskinä nopeassa kierrossa? Kuten myös että syksyllä mätästetyt taimet painuvat talven aikana kiinteämmiksi istuttaa? Juuri mainitsemiesi seikkojen vuoksi halusin nopeamman kierron. Riskistä huolimatta
Kannattaa istuttaa vasta hakkuun jälkeen toisena keväänä. Heinä on pienempi riski kuin tukkimiehentäi tai juuriniluri.
Sitähän minä vähän pelkäsin. Osalla 3 ha:n alueesta taimia onkin säästynyt mukavasti. Aukon ympärillä kasvavat männyt ovat siementäneet sekä kun otetaan huomioon keväinen täydennyskylvö, niin ehkä sinne metsää kertyy. Hieskoivua ainakin. Voihan sinne joka kevät istutella joitakin satoja uusia taimia
Kyllä sinne metsä tulee ja puuta liiankin kanssa, ellet raivaile taimikkoasi. Puun siemenet kulkevat yllättävän kauas, joten melkoisen suuri saa olla aukko, ettei ala keskeltäkin metsittymään.
Hiihtelin yhtenä talvena peltoaukeallamme (400ha), niin tuulet olivat tuonneet kuusen ja männyn siemeniä lähes joka paikkaan. Pienet muutaman hehtaarin aukot metsässä saavat läheisistä metsälöistä siementävistä puista aina siemeniä, että uutta puuta kyllä kasvaa.
Istuttamalla ja kylvämällä vain varmistaa tasaisen taimikon. Ohessa kuva taimikostamme, johon on muodostunut läheisistä männyistä luontaisia taimia istutettujen kuusien joukkoon, muutamia hieskoivuja on jätetty aukkoihin. Hieskoivut poistetaan ensin harvennuksissa. https://aijaa.com/pHViKN
Hyvä kuva. Tuota hieman ihmettelin miten 400 ha:n peltoaukealla voi olla niin pitkiä taimia että näkyvät hangen läpi? Vai oliko alue jo jätetty pois viljelyksestä?
Tosiaan luonto korjaa itsensä aikanaan. Ihmisellä tahtoo olla kiire mutta luonnolla on aikaa. Tilallamme oli jäänyt 1960 luvun lopulla vajaan kahden hehtaarin takaniitty pois viljelykäytöstä. Kukaan ei tehnyt siellä yhtään mitään. Tila oli silloin isäni nimissä. Kävin lohkolla joskus 1900 luvun lopulla. Kuvio oli täynnään koivua, joista suuri osa oli kuivunut pystyyn. Niitä oli mukava tyrkkiä maahan. Harvensin myöhemmin metsälön ja nyt siellä on todella komea koivikko. Metsätaloussuunnitelman mukaan se voidaan päätehakata muutaman vuoden sisällä.
Tuolla 400ha peltoaukealla toki viljellään ihan normaalisti heinää ja viljaa, mutta talvella hangilla hiihtäessä näkee kuusen ja männyn siemeniä. Ei siellä siis mitään puuntaimia ole peltoviljelystä johtuen, joitakin ojanpenkkoja lukuun ottamatta. Isoja kuusia ja mäntyjä ei alueella ole, joten tuulten mukana niitä puiden siemeniä tulee hangille.
Eli tuo 400ha peltoaukea metsittyisi ilman viljelyäkin melkoisen nopeasti!
Käsittääkseni taimissa on torjunta-ainetta tukkimiehentäin torjumiseksi. Siksi taimiakin tulee käsitellä hanskat kädessä.
Ei ainakaan meidän metsään istutetuissa taimissa ole ollut mitään torjunta-aineita koskaan, eikä niiden käsittelystä ole ollut mitään varoitusta. Jos taimet olisi käsitelty jollain torjunta-aineella, siitä pitää olla direktiivien mukainen maininta pakkauslaatikoissa. http://www.kemikaalineuvonta.fi/Documents/clp/esitteet/varoitusmerkkien_esittely.pdf
On niissä taimissa jalostuseroja. Suuret metsäyhtiöt on jalostaneet nopeampikasvuisia taimia.