Meidän 13 vuotias koira kuoli eilen ja haudattiin se meidän pihalle. Mulla on pakonomanen tarve nostaa hänet haudasta ylös. Mun mielessä pyörii kaikennäkösiä ajatuksia, että vaikka koira lopetettiin eläinlääkärissä, hän ei olisikaan kuollut vaan pelkästään nukutettuna haudassa. Ootteko kokenu samoja juttuja? kamala tunne ja tuntuu, että en tuu ikinä pääsemään yli tästä.
koiran kuolema ahdistaa
kamalaikävä
7
315
Vastaukset
- Armoa
Kyllä ne lääkärit kuuntelee sydämen, että on varmasti kuollut. Irti päästäminen on se, mitä on opeteltava tässä elämässä. Koirasi on ollut jo vanha, sillä on oikeus vanheta ja oikeus kuolla. Et ole pettänyt sen luottamusta, vaikka se olisi nukutettu ikiuneen. Se on se vastuu, mikä tulee omistajuuden myötä.
- Sirkku.HT
Minulla on samantapainen kokemus. Löysin lemmikkikärpäseni ikkunalaudalta makaamassa selällään. Hän vaikutti elottomalta, mutta mielessäni pyörii ajatus, että jos hän ei olekaan kuollut, vaan syntynyt. Itse asiassa, kun asiaa alkaa miettimään, kuolemassa kulminoituu elämän kaksinaisuus, yin ja yang, elämän perustavimmassa seikassa. Kuolema kuuluu elämään. Ja jos kärpänen kuollut onkin, syntynyt on hän myös ja muistoissamme ikuisesti elää hän.
- aikauttaa
Kyllä siitä pääsee yli. Olen elämäni aikana joutunut hautaamaan neljä minulle rakasta koiraa.
- Hallelujaa
Itseltäni on piikitetty kolme koiraa aikojen saatossa. Mutta he ovat nyt paremmassa paikassa, koirien taivaassa ja heillä on ikuinen elämä paratiisissa. Siksi on heidän etunsa, että he kuolivat.
- Asiantuntija-
Ap, tsemiä ja huom alempi nmim aikauttaa:n kommentti. Kyllä siitä pääsee yli, vertaa jos äitisis/isäsi/ lapsesi/ paras ystäväsi kuolisi. Kaikille meille tulee käymään niin, että ystäviä ja sukulaisia kuolee. Lemmikin, kuten oiran, kuolema voi olla, ymmärrettävästi, vaikea paikka, jos koira on itselle hyvin tärkeä. Mutta mielestäni se on pikkujuttu verrattuna vaikkapa siihen, että itselle tärkeä ihminen kuolee. Kuten oma vanhempi, lapsi, sisar (tai (muu hyvä ystävä. Kuolema kuuluu elämään ja jokainen syntynyt olento kuolee. No big deal, kyllä sen kestää kun hiffaa tämän asian. Asian sisäistämistä edistää se, kun kasvaa vanhemmaksi ja tutut ihmiset lakoavat peräkanaa.
Eli asiat perspektiiviin, me kaikki kuollaan :/ Ihan jokainen meistä. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on uskomuksien varassa, mutta biologinen elämä loppuu kuolemaan.
- uyiotyo
Miksi tämä on koiranPENNUT-palstalla? 13-vuotias koira ei ole pentu vaan koiraksi vanhus.
Osanottoni suruunne. Rakkaan lemmikin kuolema on raskas kokemus ja herättää monenlaisia tunteita. Tärkeintä on antaa itselleen aikaa käsitellä surua ja luottaa siihen, että ajan kuluessa suru vaimenee ja jäljelle jää hyvät muistot. Joillekin, kuten itselleni, uuden pennun ottaminen auttoi paljon, mutta toiset haluavat taukoa koirista hyvinkin pitkäksi aikaa. Voimia jatkoon!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723023
- 552675
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322275- 792168
- 951976
- 351775
- 121556
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171507Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301350Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291329