Hoitajaa..

Yksin, moni omaishoitaja potee yksinäisyyttä.
Omaishoidon myötä ystävät vähitellen katoaa, ehkä joku oikea ystävä säilyy.

Itselläni tulee 5 vuotta täyteen omaishoitajan työtä, vapaapäiviä en ole saanut pidettyä koko aikana, ystävät on kadonneet, yksinäisyys on kamalaa, ei ole ketään kenen kanssa saisi keskustella.
Jatkuuko yksinäisyys omaishoidon loputtuakin?
Omaishoitajien viikkoakin vietetään parhaillaan, mutta mitä siitä ei se meille mitään merkitse.

Jaksamista exomaishoitajalle.

No ainoa kirjoitus, joka täältä osiosta osui, mutta sitä en ymmärrä, että miksi koet elämäsi menneen hukkaan. Etkö koe, että elämälläsi olisi merkitystä?

Olen hoitanut mieheni sänkyyn nyt kymmenen vuotta, ja kyllä minä koen tekeväni kuitenkin arvokasta työtä, ettei hänen tarvitse olla laitoshoidossa.

Mitään omaishoidon palkkoja ei ole, eikä mitään muutakaan omaishoidontietoa, kun asumme toisessa maassa.

On tietysti paljon asioita, joita haluaisin itsekin tehdä tämän elämäntehtävän sijasta, mutta kun ei vain ole mahdollista - en koe katkeruutta, vaan tämä nyt vain on osani.

Kaikki ystävät ovat kadonneet, se on totta - he kokevat tämän niin säälittävän kurjana, ymmärrän kyllä heitä.

Ainoa mitä koe, niin olen vankina omassa kodissani, kun en millään raaski mennä mihinkään ja jättää miestäni yksin sänkyyn, vaikka kyllä hän siellä pärjäisi vaikka olisin jokusen tunninkin poissa.

Minun pahin fobia, jonka yli en nyt pääse, on se, että jos minulla yhtä äkkiä tapahtuu jotakin täällä kotona, niin miten kukaan tietää, että mieheni on sängyssä yksin - hän ei pysty hälyyttämään apua, ei soittamaan puhelimella, ei mitään.

Tsemppiä, samaa mieltä täältä sängyn viereltä ja pissapullon jatkeelta, joka kuitenkin kokee, että on siltikin saanut elämästä hyvän osan olla tärkeässä tehtävässä.

Anonyymi kirjoitti:

Tsemppiä, samaa mieltä täältä sängyn viereltä ja pissapullon jatkeelta, joka kuitenkin kokee, että on siltikin saanut elämästä hyvän osan olla tärkeässä tehtävässä.

Voi hitsi, minuun niin iski tuo pissapullonjatke. Voi luoja - mikä show. Siirytty vaipoista pissapusseihin miehelläni, miten moneen kertaan nyt olen pessyt patjan, opetellut suojaamaan sen oiken, miten monta kertaa on venttiili auennut arvaamatta, miten monta kertaa joku viemäröinnissä pettänyt - ei koskaan tiedä, että vuotaako yläpäästä vai alapäästä. Ainoa kohta missä opettelussa on meinannut mennä hermot. On tyhjätty pussia ja tyhjätty naputtelemalla rakkoa ja on tyhjätty pulloa. Nyt juuri - elämä on pyörinyt todella vain pissapullon tai pussin jatkeena, heh. Ehkä minä vielä opin kaikki keinot ptämään sen pissan jossakin suljetussa tilassa edes määrätyn ajan.

Olipa myönteinen elämänkatsomus!
Omaishoitajienpalstalle minä aikoinaan kirjoitin,kun olin omaishoitaja.
Siellä me kaikki olimme tavallaan,kuin samassa veneessä.

Mieheni kuoli lähes kuusi vuotta sitten ja poikani tapettiin reilu vuosi sitten Järvenpäässä.
Hän yksityiyrittäjä joutui aivan tuntemattoman nuorenmiehen tapon uhriksi.
Minä jouduin flimmeri vuoksi sairaalaan parinviikonpäästä tapahtuneesta.
Iltalehdenotsikossa luki,uhrin vanha äiti joutui sairaalahoitoon.

Surutyötä olen tehnyt verkkokalastuksen myötä, olen tehnyt sitä marjametsässä,
mustikoita olen kerännyt neljä ämpärillistä.
Pakastimet ovat jo täynnä.
Tänään aloitin laiturirempan.
Mieheni sanoi aikoinaan: hullu töitään laskee...
No menköön siihen hulluudenpiikkin ajattelee ama

Ihanaa, sinulla on Suomen luonto, minä en ole sitä nähnyt vuosikymmeniin, kun olen täällä maailman toisella laidalla omaishoitajana vuoteen vieressä, joka hoidettava ei enää ole kyennyt kymmeneen vuoteen lainkaan matkustamaan. Mutta mielessä on Suomen luonto ja vihreys ja raikkaus ja tuhannet järvet. Niistä vain unta näen - onnellinen sinä!

Mikä tämä omaishoitajanaedelleen-järjestö on?

Voihyvänenaika, mikähän se olotila on. Ei osaa edes kuvitella tässä tilanteessa. Olen varma, etten sitä tule kokemaan, vaan itse lähden ennen kuin hoidettavani. Nyt on tullut fobia, että entä jos minulle tapahtuu jotakin, ja on eläimiä ja hoidettava sängyssä, niin kuka ja koska hoksaa, että hän tarvitsee apua. Hän ei pysty soittamaan puhelimella, ainoa jos huutamalla ääni kuuluisi. Minkä keksisi tähän tilanteeseen avuksi`?

Anonyymi kirjoitti:

Voihyvänenaika, mikähän se olotila on. Ei osaa edes kuvitella tässä tilanteessa. Olen varma, etten sitä tule kokemaan, vaan itse lähden ennen kuin hoidettavani. Nyt on tullut fobia, että entä jos minulle tapahtuu jotakin, ja on eläimiä ja hoidettava sängyssä, niin kuka ja koska hoksaa, että hän tarvitsee apua. Hän ei pysty soittamaan puhelimella, ainoa jos huutamalla ääni kuuluisi. Minkä keksisi tähän tilanteeseen avuksi`?

Lue lisää

Hanki hoidettavallesi turvaranneke, sekin tuo edes vähän mielenrauhaa.

Spr;llä on verkkokaupassa myynnissä omaishoitajakortteja. Maksaa muistaakseni 5,50 euroa.
Siinä on henkilön nimi, johon voi ottaa yhteyttä, jos omaishoitajalle sattuu jotain. Jos vaikka saat sairaskohtauksen kauppareissulla, tietävät ambulanssimiehet ottaa yhteyttä henkilöön, jolloin omaishoidettavasi ei jää yksin sekä eläimet saavat hoivaa.

Autoon, kojekaudalle voi laittaa yhteystiedot. Samoin lompakkoon. On myös takkeja joissa läpinäkyvä tasku. Tai kaulaan roikkumaan nimilappu tietoineen.

Anonyymi kirjoitti:

Autoon, kojekaudalle voi laittaa yhteystiedot. Samoin lompakkoon. On myös takkeja joissa läpinäkyvä tasku. Tai kaulaan roikkumaan nimilappu tietoineen.

Tuhannet kiitokset teille vinkeistä - puhuin ongemasta ja kuulin, että on varapuhelujärjestelmä, josta päivittäin tarkistetaan, että kaikki on hyvin ja pystyn vastaamaan puhelimeen. Ja jos en vastaa, niin on ongelma ja on tapahtunut jotakin, ja heillä on tiedot, että mihin ottavat silloin yhtyttä. Toi nyt paljon turvallisemman olon itselle - hoidettavalle rannekkeesta ei ole apua, koska kädet ei toimi ollenkaan, ja vähän hutera apu kuljettaa mitään mukanakaan, jos ei reagoida.

Terveiset taas,

Kesä on mennyt karanteenissa ja en liiku mihinkään. Perheemme historiikkiä teen pikku hiljaa.

Oman kodin hylkääminen oli raskasta, todella. Kaupungissa en viihdy ollenkaan, kesämökille en uskaltanut mennä väkivaltaisen ja kiusaaja veljeni takia. Tein poliisille ilmoituksen hänestä, pyysin suojelua.

Tämä on aiheuttanut huonoa oloa, olen soitellut auttavaan puhelimeen. Se todella auttoi eteenpäin. Vanhoja ystäviä onneksi on täällä, saa jutella huolistaan heillekkin.

Tv. Minä vain

Anonyymi kirjoitti:

Terveiset taas,

Kesä on mennyt karanteenissa ja en liiku mihinkään. Perheemme historiikkiä teen pikku hiljaa.

Oman kodin hylkääminen oli raskasta, todella. Kaupungissa en viihdy ollenkaan, kesämökille en uskaltanut mennä väkivaltaisen ja kiusaaja veljeni takia. Tein poliisille ilmoituksen hänestä, pyysin suojelua.

Tämä on aiheuttanut huonoa oloa, olen soitellut auttavaan puhelimeen. Se todella auttoi eteenpäin. Vanhoja ystäviä onneksi on täällä, saa jutella huolistaan heillekkin.

Tv. Minä vain

Lue lisää

Terveisiä ja tsemppiä!

Anonyymi kirjoitti:

Terveisiä ja tsemppiä!

Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos.

Ajattelin kirjoittaa omassa hiljaisuudessani jossa nyt olen kirjan omaishoitaja ajastani. Pyyhin pois muiden kuin hoidettavani osuuden ko.aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin kirjoittaa omassa hiljaisuudessani jossa nyt olen kirjan omaishoitaja ajastani. Pyyhin pois muiden kuin hoidettavani osuuden ko.aikaan.

Hei vaan yön keskeltä.

Niin se kesä taas meni menojaan, täällä vaan karanteenissa muistojen keskellä.

Ompa täällä hiljaista kun ei kukaan oikein kirjoittele.

T:Minä vaan

Anonyymi kirjoitti:

Hei vaan yön keskeltä.

Niin se kesä taas meni menojaan, täällä vaan karanteenissa muistojen keskellä.

Ompa täällä hiljaista kun ei kukaan oikein kirjoittele.

T:Minä vaan

Lue lisää

Hei vain sinulle.
Tämä on raskasta. Olen henkisesti niin väsynyt että on tuskaa laahustaa päivästä toiseen.
Omaishoitajalomat koronan vuoksi shopissa ha hoidettavalle mielenterveysongelmia. Hän oli katkaissut hoitosuhteen hoitolaitoksen ja taas alkaa neljän vuoden putki, että saan hänet hetkeksi hoitolaitoksen, jos saan .
Koko kesältä kaikki talouden työt tekemättä kun en vain jaksa.

Niin toivon, että tulisi se päivä, että saisin jatkaa omaa elämääni, elää itselleni, juoda aamukahviini rauhassa, nukkua muutakin kuin parin tunnin pätkiä puolen yön jälkeen, käydä lenkillä ja parturissa, käyttää omat rahani itseeni, eikä niin kuin nyt hoidettavan.
Omaishoidon tukea korotettiin keväällä josta ei ollut mitään hyötyä. Verottaja kiskaisee 30% ja nyt todellisuudessa saan vähemmän käteen kuin sillä pienemmällä omaushoidontuella.

Talvi tulee ja elämässäni on 30 vuotinen kaamosaika. 30 vuotinen sillä sen olen kärsinyt hoidettavan rinnalla. Ilman yhtään hyvää päivää ja tunnetta, että minäkin olen ihminen vaikka olen omaishoitaja.

Teille jotka elätte suussanne, otan osaa siihen.
Toivon kuitenkin, että jatkatte omaa elämäänne ja nautitte siitä. Muistakaa hyvät hetket hoidettavan kanssa mutta älkää jääkö niihin elämään. Se on mennyttä.
Tulevaisuus odottaa ja sillä on teille vielä paljon annettavaa.

Katse eteenpäin!

Anonyymi kirjoitti:

Hei vain sinulle.
Tämä on raskasta. Olen henkisesti niin väsynyt että on tuskaa laahustaa päivästä toiseen.
Omaishoitajalomat koronan vuoksi shopissa ha hoidettavalle mielenterveysongelmia. Hän oli katkaissut hoitosuhteen hoitolaitoksen ja taas alkaa neljän vuoden putki, että saan hänet hetkeksi hoitolaitoksen, jos saan .
Koko kesältä kaikki talouden työt tekemättä kun en vain jaksa.

Niin toivon, että tulisi se päivä, että saisin jatkaa omaa elämääni, elää itselleni, juoda aamukahviini rauhassa, nukkua muutakin kuin parin tunnin pätkiä puolen yön jälkeen, käydä lenkillä ja parturissa, käyttää omat rahani itseeni, eikä niin kuin nyt hoidettavan.
Omaishoidon tukea korotettiin keväällä josta ei ollut mitään hyötyä. Verottaja kiskaisee 30% ja nyt todellisuudessa saan vähemmän käteen kuin sillä pienemmällä omaushoidontuella.

Talvi tulee ja elämässäni on 30 vuotinen kaamosaika. 30 vuotinen sillä sen olen kärsinyt hoidettavan rinnalla. Ilman yhtään hyvää päivää ja tunnetta, että minäkin olen ihminen vaikka olen omaishoitaja.

Teille jotka elätte suussanne, otan osaa siihen.
Toivon kuitenkin, että jatkatte omaa elämäänne ja nautitte siitä. Muistakaa hyvät hetket hoidettavan kanssa mutta älkää jääkö niihin elämään. Se on mennyttä.
Tulevaisuus odottaa ja sillä on teille vielä paljon annettavaa.

Katse eteenpäin!

Lue lisää

Samanhenkinen väsymys tuli minulle myös alussa, omaishoito oli niin sitovaa. Yli vuosikymmen koko ajan töissä.

Sitten kun omaishoito oli ohi alkoi uusi aikakausi. Seurauksena monia huonoja asioita henkisesti. Kun huomasi olevansa todella yksin oli se pelottavakin olotila.

Valitettavasti vallitseva ympäristö suhtautui todella negatiivisesti minuun. Luotto ihmiseen on mennyt täysin, en olisi uskonut kuinka paha tämä maailma onkaan.

Nämä asiat tulevat nk.pintaan silloin tällöin, sille en voi mitään.

T:minä vain

Anonyymi kirjoitti:

Samanhenkinen väsymys tuli minulle myös alussa, omaishoito oli niin sitovaa. Yli vuosikymmen koko ajan töissä.

Sitten kun omaishoito oli ohi alkoi uusi aikakausi. Seurauksena monia huonoja asioita henkisesti. Kun huomasi olevansa todella yksin oli se pelottavakin olotila.

Valitettavasti vallitseva ympäristö suhtautui todella negatiivisesti minuun. Luotto ihmiseen on mennyt täysin, en olisi uskonut kuinka paha tämä maailma onkaan.

Nämä asiat tulevat nk.pintaan silloin tällöin, sille en voi mitään.

T:minä vain

Lue lisää

Omaishoito tuhoaa ystävyyssuhteet ja sosiaalisen kanssakäymisen tyystin.
Omaishoitajalla ei ole mitään "omaa" ja kun hoidettava poistuu rinnalta tulee yksinäisyys.
Itse pääsin oman elämän alkuun spr:n omaishoitajien tukitoiminnan kautta. Sain paljon ystäviä ja tunnen joka kerta vapaaehtoistyöhön mennessäni, että olen tervetullut porukkaan. Suosittelen. Ryhmässä on paljon saman kohtalon läpikäyntiä.
Ystäviä saat myös SPR:n ystävätoiminnan kautta . Jossain on joku vielä yksinäiseksi joka odottaa sinun yhteydenottoasi.

Anonyymi kirjoitti:

Omaishoito tuhoaa ystävyyssuhteet ja sosiaalisen kanssakäymisen tyystin.
Omaishoitajalla ei ole mitään "omaa" ja kun hoidettava poistuu rinnalta tulee yksinäisyys.
Itse pääsin oman elämän alkuun spr:n omaishoitajien tukitoiminnan kautta. Sain paljon ystäviä ja tunnen joka kerta vapaaehtoistyöhön mennessäni, että olen tervetullut porukkaan. Suosittelen. Ryhmässä on paljon saman kohtalon läpikäyntiä.
Ystäviä saat myös SPR:n ystävätoiminnan kautta . Jossain on joku vielä yksinäiseksi joka odottaa sinun yhteydenottoasi.

Lue lisää

Olen tavannut muita omaishoitajia joiden työ myös on ohitse. Auttaviin puhelimiin olen joutunut soittamaan, löysin todella apua.

T:minä vaan

Anonyymi kirjoitti:

Olen tavannut muita omaishoitajia joiden työ myös on ohitse. Auttaviin puhelimiin olen joutunut soittamaan, löysin todella apua.

T:minä vaan

Se yksinäisyys on todella pelottavaa, ihan yksin tässä pahassakin maailmassa. Lohtua saan nk. tuonpuoleisen tutkimisessa ja teologiasta.

Henkimaailma on olemassa, yhteydeottoja tulee unissa sekä muinakin muotoina. Teologia on antanut paljon, todella.

Anonyymi kirjoitti:

Hei vain sinulle.
Tämä on raskasta. Olen henkisesti niin väsynyt että on tuskaa laahustaa päivästä toiseen.
Omaishoitajalomat koronan vuoksi shopissa ha hoidettavalle mielenterveysongelmia. Hän oli katkaissut hoitosuhteen hoitolaitoksen ja taas alkaa neljän vuoden putki, että saan hänet hetkeksi hoitolaitoksen, jos saan .
Koko kesältä kaikki talouden työt tekemättä kun en vain jaksa.

Niin toivon, että tulisi se päivä, että saisin jatkaa omaa elämääni, elää itselleni, juoda aamukahviini rauhassa, nukkua muutakin kuin parin tunnin pätkiä puolen yön jälkeen, käydä lenkillä ja parturissa, käyttää omat rahani itseeni, eikä niin kuin nyt hoidettavan.
Omaishoidon tukea korotettiin keväällä josta ei ollut mitään hyötyä. Verottaja kiskaisee 30% ja nyt todellisuudessa saan vähemmän käteen kuin sillä pienemmällä omaushoidontuella.

Talvi tulee ja elämässäni on 30 vuotinen kaamosaika. 30 vuotinen sillä sen olen kärsinyt hoidettavan rinnalla. Ilman yhtään hyvää päivää ja tunnetta, että minäkin olen ihminen vaikka olen omaishoitaja.

Teille jotka elätte suussanne, otan osaa siihen.
Toivon kuitenkin, että jatkatte omaa elämäänne ja nautitte siitä. Muistakaa hyvät hetket hoidettavan kanssa mutta älkää jääkö niihin elämään. Se on mennyttä.
Tulevaisuus odottaa ja sillä on teille vielä paljon annettavaa.

Katse eteenpäin!

Lue lisää

Sinä, joka olet hoitanut 30 vuotta omaistasi, tilanteesi kuulostaa aivan liian raskaalta ja vaikealta. Voisitko ottaa yhteyttä kunnan palveluohjaajaan ja kertoa ahdingostasi. Voisitko ajatella päästää irti omaishoitajuudesta? Ei kenenkään elämä saisi olla tuollaista ainaista kärsimystä, päivästä, kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Mietin vain omalle kohdalleni, että jos oma omaishoitajuuteni ei enää syystä tai toisesta onnistu, otan heti yhteyden palveluohjaajaan, hän järjestää läheisellesi hoitopaikan. Näin on sovittu.

Pitkään olet omaistasi hoitanut, paljon jaksanut. Olisiko nyt vihdoin aikasi elää omaa ainutkertaista elämääsi?

Anonyymi kirjoitti:

Sinä, joka olet hoitanut 30 vuotta omaistasi, tilanteesi kuulostaa aivan liian raskaalta ja vaikealta. Voisitko ottaa yhteyttä kunnan palveluohjaajaan ja kertoa ahdingostasi. Voisitko ajatella päästää irti omaishoitajuudesta? Ei kenenkään elämä saisi olla tuollaista ainaista kärsimystä, päivästä, kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Mietin vain omalle kohdalleni, että jos oma omaishoitajuuteni ei enää syystä tai toisesta onnistu, otan heti yhteyden palveluohjaajaan, hän järjestää läheisellesi hoitopaikan. Näin on sovittu.

Pitkään olet omaistasi hoitanut, paljon jaksanut. Olisiko nyt vihdoin aikasi elää omaa ainutkertaista elämääsi?

Lue lisää

En voi muuta kommentoida kuin sen, että omaishoidettavilla on todella vahva itsemääräämisoikeus. Mitään ei ole pakko jos ei itse halua.
Tämän olen omakohtaisesti kokenut.

Anonyymi kirjoitti:

En voi muuta kommentoida kuin sen, että omaishoidettavilla on todella vahva itsemääräämisoikeus. Mitään ei ole pakko jos ei itse halua.
Tämän olen omakohtaisesti kokenut.

Lue lisää

Vallitseva ympäristö suhtautui minun omaishoitajuuteen kielteisesti. Jäi ikäviä kokemuksia, tälläinen tämä maailma on.

Anonyymi kirjoitti:

Vallitseva ympäristö suhtautui minun omaishoitajuuteen kielteisesti. Jäi ikäviä kokemuksia, tälläinen tämä maailma on.

Jostain kumman syystä monia tuntuu ärsyttävän jos joku ryhtyy omaishoitajaksi. Onneksi on kuitenkin olemassa niitäkin ihmisiä, jotka suhtautuvat omaishoitajiin ymmärryksellä ja empatialla. Tällaisille ihmisille tuleekin avauduttua omaishoitajuuden arjesta ja haasteista. He kuuntelevat ja ymmärtävät. Jyvät oppii erottamaan akanoista.

Anonyymi kirjoitti:

Jostain kumman syystä monia tuntuu ärsyttävän jos joku ryhtyy omaishoitajaksi. Onneksi on kuitenkin olemassa niitäkin ihmisiä, jotka suhtautuvat omaishoitajiin ymmärryksellä ja empatialla. Tällaisille ihmisille tuleekin avauduttua omaishoitajuuden arjesta ja haasteista. He kuuntelevat ja ymmärtävät. Jyvät oppii erottamaan akanoista.

Lue lisää

Ei ole ihmekään, että omaishoitajiin suhtaudutaan ynseästi.
Julkisuudessa annetaan kuva miten omaishoitajat luottavat hoidettavan kustannuksella rahaa yhteiskunnasta.
Todellisesta omaishoudontuen määrästä ei puhuta julkisesti.
Kerrotaan vain miten omaishoitajan "palkka" on 1600 e ja lomat pyörii.
Kukaan ei kerro sitä, että miten moni omaishoitajista tekee työtä 300 euron kuukausitulolla ja tästä maksetaan vielä vero 30%, työeläke ym. maksut.
Eikä lomat pyöri niin kuin annetaan ymmärtää. Syrjäseuduilla ollaan aivan ala-arvoisessa asemassa.
Kateiden mielestä omaishoitoa pitää tehdä rakkaudesta ja ilman palkkaa. Mutta kun tuo rakkaus ei elätä. Sillä ei makseta kauppalaskua eikä sähköä.

Minä en ymmärrä miksi omaishoitajuudesta ei puhuta sellaisena kun se todellisuudessa on
Miksi kukaan ei anna kasvoja omaishoitajille ja kerro miten tärkeä tuo muutaman sadan omaishoidontuki on sellaiselle jolla muuta tuloa ei ole?Ja myös takuueläkeläisille, joka joutuu elämään muutoinkin EU:n köyhyysrajan alapuolella.
Miksi ei puhuta siitä, että omaishoidontuen saaminen ei ole itsestään selvä asia. Vaikka kriteerit täyttyisivät?
Miksi siitä ei puhuta miten säästämme kymmeniä tuhansia yhteiskunnan varoja hoitamalla vammaista lasta, puolisoa, vanhempaamme tai muuta lähteistämme kotonamme niin kauan kuin se on mahdollista?
Myös niitä ihmisiä rakastetaan jotka ovat laitoshoidossa. Mutta emme voi velvoittaa ketään hoitamaan läheistään kotona jos siihen ei ole hyviä resursseja.
Miksi kukaan ei kerro, että olemme hoidettavamme kanssa 24/7 ilman omaa elämää ja omaa aikaa ?

Vastaus näihin kysymyksiin on, että jos omaishoidosta tiedettäisiin sen todellisuus ja miten paljon korvaus työstä on, niin harva siihen lähtisi ...tuskin juuri kukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ihmekään, että omaishoitajiin suhtaudutaan ynseästi.
Julkisuudessa annetaan kuva miten omaishoitajat luottavat hoidettavan kustannuksella rahaa yhteiskunnasta.
Todellisesta omaishoudontuen määrästä ei puhuta julkisesti.
Kerrotaan vain miten omaishoitajan "palkka" on 1600 e ja lomat pyörii.
Kukaan ei kerro sitä, että miten moni omaishoitajista tekee työtä 300 euron kuukausitulolla ja tästä maksetaan vielä vero 30%, työeläke ym. maksut.
Eikä lomat pyöri niin kuin annetaan ymmärtää. Syrjäseuduilla ollaan aivan ala-arvoisessa asemassa.
Kateiden mielestä omaishoitoa pitää tehdä rakkaudesta ja ilman palkkaa. Mutta kun tuo rakkaus ei elätä. Sillä ei makseta kauppalaskua eikä sähköä.

Minä en ymmärrä miksi omaishoitajuudesta ei puhuta sellaisena kun se todellisuudessa on
Miksi kukaan ei anna kasvoja omaishoitajille ja kerro miten tärkeä tuo muutaman sadan omaishoidontuki on sellaiselle jolla muuta tuloa ei ole?Ja myös takuueläkeläisille, joka joutuu elämään muutoinkin EU:n köyhyysrajan alapuolella.
Miksi ei puhuta siitä, että omaishoidontuen saaminen ei ole itsestään selvä asia. Vaikka kriteerit täyttyisivät?
Miksi siitä ei puhuta miten säästämme kymmeniä tuhansia yhteiskunnan varoja hoitamalla vammaista lasta, puolisoa, vanhempaamme tai muuta lähteistämme kotonamme niin kauan kuin se on mahdollista?
Myös niitä ihmisiä rakastetaan jotka ovat laitoshoidossa. Mutta emme voi velvoittaa ketään hoitamaan läheistään kotona jos siihen ei ole hyviä resursseja.
Miksi kukaan ei kerro, että olemme hoidettavamme kanssa 24/7 ilman omaa elämää ja omaa aikaa ?

Vastaus näihin kysymyksiin on, että jos omaishoidosta tiedettäisiin sen todellisuus ja miten paljon korvaus työstä on, niin harva siihen lähtisi ...tuskin juuri kukaan.

Lue lisää

Pääasia että saisi tehdä työnsä ilman ylimääräistä stressiä. Näin ei vain käynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Pääasia että saisi tehdä työnsä ilman ylimääräistä stressiä. Näin ei vain käynyt.

Voi tätä elämän tuskaa, päivät seuraa toistansa ja murheet vain seurana.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ihmekään, että omaishoitajiin suhtaudutaan ynseästi.
Julkisuudessa annetaan kuva miten omaishoitajat luottavat hoidettavan kustannuksella rahaa yhteiskunnasta.
Todellisesta omaishoudontuen määrästä ei puhuta julkisesti.
Kerrotaan vain miten omaishoitajan "palkka" on 1600 e ja lomat pyörii.
Kukaan ei kerro sitä, että miten moni omaishoitajista tekee työtä 300 euron kuukausitulolla ja tästä maksetaan vielä vero 30%, työeläke ym. maksut.
Eikä lomat pyöri niin kuin annetaan ymmärtää. Syrjäseuduilla ollaan aivan ala-arvoisessa asemassa.
Kateiden mielestä omaishoitoa pitää tehdä rakkaudesta ja ilman palkkaa. Mutta kun tuo rakkaus ei elätä. Sillä ei makseta kauppalaskua eikä sähköä.

Minä en ymmärrä miksi omaishoitajuudesta ei puhuta sellaisena kun se todellisuudessa on
Miksi kukaan ei anna kasvoja omaishoitajille ja kerro miten tärkeä tuo muutaman sadan omaishoidontuki on sellaiselle jolla muuta tuloa ei ole?Ja myös takuueläkeläisille, joka joutuu elämään muutoinkin EU:n köyhyysrajan alapuolella.
Miksi ei puhuta siitä, että omaishoidontuen saaminen ei ole itsestään selvä asia. Vaikka kriteerit täyttyisivät?
Miksi siitä ei puhuta miten säästämme kymmeniä tuhansia yhteiskunnan varoja hoitamalla vammaista lasta, puolisoa, vanhempaamme tai muuta lähteistämme kotonamme niin kauan kuin se on mahdollista?
Myös niitä ihmisiä rakastetaan jotka ovat laitoshoidossa. Mutta emme voi velvoittaa ketään hoitamaan läheistään kotona jos siihen ei ole hyviä resursseja.
Miksi kukaan ei kerro, että olemme hoidettavamme kanssa 24/7 ilman omaa elämää ja omaa aikaa ?

Vastaus näihin kysymyksiin on, että jos omaishoidosta tiedettäisiin sen todellisuus ja miten paljon korvaus työstä on, niin harva siihen lähtisi ...tuskin juuri kukaan.

Lue lisää

Ei julkisuudessa kerrota koskaan monien kohdalla raadollisesta arjesta, ei fyysisestä eikä henkisestä väkivallasta mitä monet omaishoitajat joutuvan päivittäin kohtaamaan, ei puhuta raskaasta ympärivuorokautisesta hoitotyöstä, moniko omaishoita saa nukkua normaalin yön?
Omaishoidon ympärillä pyörii jos minkälaista hyväksikäyttäjää, joilla ei todellisuudesta ole minkäänlaista tietoa, eikö ilmeisesti halutakkaan tietää mitä arkitodellisuus on.
Kaunistellaan ja romantisoidaan omaishoitojan elämää, esiinnytään asiantuntijoina vaikka ei mitään omaishoidosta oikeasti tiedetä.

Anteeksi sekava teksti, ei vaan jaksa edes kirjoittamiseen syventyä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei julkisuudessa kerrota koskaan monien kohdalla raadollisesta arjesta, ei fyysisestä eikä henkisestä väkivallasta mitä monet omaishoitajat joutuvan päivittäin kohtaamaan, ei puhuta raskaasta ympärivuorokautisesta hoitotyöstä, moniko omaishoita saa nukkua normaalin yön?
Omaishoidon ympärillä pyörii jos minkälaista hyväksikäyttäjää, joilla ei todellisuudesta ole minkäänlaista tietoa, eikö ilmeisesti halutakkaan tietää mitä arkitodellisuus on.
Kaunistellaan ja romantisoidaan omaishoitojan elämää, esiinnytään asiantuntijoina vaikka ei mitään omaishoidosta oikeasti tiedetä.

Anteeksi sekava teksti, ei vaan jaksa edes kirjoittamiseen syventyä.

Lue lisää

Oletteko katsoneet omaishoitajaliiton facebook-sivuja?
Meistä omaishoitajusta tehdään ilmeisesti alkoholisteja ja väkivaltaisia liiton hankkeissa.
On kuppinurin ym. hanketta.

Anonyymi kirjoitti:

Oletteko katsoneet omaishoitajaliiton facebook-sivuja?
Meistä omaishoitajusta tehdään ilmeisesti alkoholisteja ja väkivaltaisia liiton hankkeissa.
On kuppinurin ym. hanketta.

Lue lisää

Minä en viitsi mielenrauhani säilyttääkseni lukea liiton sivuja, eikä kiinnostakaan, ei siellä mitään tärkeää asiaa ole, samaa tyhjää jorinaa vuodesta toiseen.
Sitä vaan ihmetten millä ammattitaidolla ja osaamisella liitto itseää kutsuu ja mainostaa omaishoitajien etujen ajajana ja valvojana, ovat keskittyneet ainoastaan rahan saalistamiseen henkilökunnan tarpeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en viitsi mielenrauhani säilyttääkseni lukea liiton sivuja, eikä kiinnostakaan, ei siellä mitään tärkeää asiaa ole, samaa tyhjää jorinaa vuodesta toiseen.
Sitä vaan ihmetten millä ammattitaidolla ja osaamisella liitto itseää kutsuu ja mainostaa omaishoitajien etujen ajajana ja valvojana, ovat keskittyneet ainoastaan rahan saalistamiseen henkilökunnan tarpeisiin.

Lue lisää

Tämän saman huomasin myös minä, eivät välitä itse hoitajista mitään. Minä olin "esteenä" näille todellakin kiusaajille joka pitä saada pois olemasta haittana.

Anonyymi kirjoitti:

Tämän saman huomasin myös minä, eivät välitä itse hoitajista mitään. Minä olin "esteenä" näille todellakin kiusaajille joka pitä saada pois olemasta haittana.

Tänäänkin koetut asiat tulevat muistoista esiin, elämän kovuus kaikkine traumoineen. Eletty elämä on ollut vain kärsimystä.

Anonyymi kirjoitti:

Tänäänkin koetut asiat tulevat muistoista esiin, elämän kovuus kaikkine traumoineen. Eletty elämä on ollut vain kärsimystä.

Kyllä aamut ovat raskaista, kuvittelee olevansa kotona omaishoitajana, sitten huomaakin oman yksinäisyydensä joka on musertavaa.

Päivät kuluvat murheellisena, muistot tulvii mieleen. Elämän muutos on todella iso kun omaishoito loppuu.

Itku tulee usein silmään, ei voi muuta kuin hiljentyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä aamut ovat raskaista, kuvittelee olevansa kotona omaishoitajana, sitten huomaakin oman yksinäisyydensä joka on musertavaa.

Päivät kuluvat murheellisena, muistot tulvii mieleen. Elämän muutos on todella iso kun omaishoito loppuu.

Itku tulee usein silmään, ei voi muuta kuin hiljentyä.

Lue lisää

Voi Luoja, tuota minäkin niin pelkään! Omaishoitajana miehelle 24h, meillä on niin hyvä olla yhdessä, etenevä sairaus, ja kaikki toiminta menetetty jo kaulasta alaspäin, mutta järki toimii kuin partaveitsi. Välillä kaipaisin vaikka siivousapua, mutta vaikea löytää, kun ne mitä olen yrittänyt, niin lähinnä on lian levittelyä eestaa. Toinen asia jonka vähän koen ongelmaksi, on omituinen pikkutarkkuus toisen voinnista. Pienikin näppy iholla saa katastrofiolon aikaiseksi, ja ruoka ja vitamiini, että varmasti kaikki on kohdallaan, ja nesteet. Välillä koitan muistaa, että ei jukolavita kukaan syö päivässä aina kolman ruokalajin menuta. Voisin vähän hellittääkin. Sitten toisinpäin - entä jos minulle tapahtuu jotakin, saan sydänkohtauksen yönaikana, eikä kukaan tiedä. No varmasti samoja mietteitä kuin muillakin. En tosiaan päivääkään vaihtaisi pois, mutta on se varmasti todella eri asia toimia omaishoitajana omalle rakkaalle puolisolle kuin jos hoitaisi kärttyisiä vanhempiaan ja tai kyse olisi vaikeasta muistisairaudesta. En kadehdi kyllä heidän osaansa.