Halpisinsinööri

Ylemmiltä toimihenkilöiltä on puuttunut edunvalvonta. Lakkoilun on hoitanut lähinnä vain SAK:n jäsenliitot. Paperiliitto on hoitanut työnsä sillä tavalla, että työstä, joka ei vaadi minkäänlaista pohjakoulutusta (työnantaja kouluttaa), maksetaan sama tai jopa parempi palkka kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Väärinhän tietenkin on maksaa sellu-Köpille enemmän kuin esim. kirjastonhoitajalle tai luokanopettajalle.

Ylempien toimihenkilöiden lukumäärä on liikakoulutuksen vuoksi moninkertaistunut. Uusia tulijoita riittää, jos yksi lähtee. Suuren aloituspaikkamäärän vuoksi opiskelija-aineksen taso korkeakouluissa (lähinnä sähköosastolla) on laskenut alas ja tenttivaatimuksia on jouduttu löysäämään, jotta nämä tumpelot valmistuisivat edes joskus ja pääsisivät työhön mihinpä muuhun kuin Nokiaan. Nokia on kerännyt suuren lauman näitä tumpeloita, jotka eivät osaa tehdä juuri mitään ja joista nyt täytyy päästä eroon tulosta huonontamasta.

Insinööri oli vielä ennen vanhaan herra, joka toimi arvostetussa ammatissa. Muutos taisi alkaa vuonna 1986, jolloin teknillisten opistojen pääsymenetelyä muutettiin ja samalla aloituspaikkojen lukumäärää lisättiin. Vuodesta 1986 alkaen opistoon pääsi ammattikoulun ensimmäisen luokan suorittamisen jälkeen, mikä näkyi heti vuonna 1990 valmistuneiden opistoinsinöörien tasossa. ”Kiitos” tästä lankeaa Kaarina Suoniolle, joka toimi tuolloin opetusministerinä.

Suuntaus tulee myös tulevaisuudessa jatkumaan samana tai jopa pahenemaan. Mitään ei ole tehtävissä.

Kun kyseessä on 90-luvulla nusu-aatteesta innostunut sukupolvi.

"Se on vain itsestä kiinni."
"Tarvitaan joustoa molemmin puolin."