Lämmön tuottaminen asuntoon ja lämmön tehokas käyttö ovat kaksi eri asiaa.
Asunnon vuotoilma lisää aina lämmityskustannuksia. Miksi tämä asia on niin vaikea ymmärtää?
Lisäksi asunnon lämpötilan mittaustapa on vanhanaikainen, eikä sillä huomioida vuotoilman (vedon, ikkunan korvausilmaventtiilin ilmavirtaus, ikkunoiden vuotavat tiivistykset jne) viilentävää vaikutusta huoneen lämpötilaan.
Asunnon vuotoilma lisää aina lämmityskustannuksia. Miksi tämä asia on niin vaikea ymmärtää?
Lisäksi asunnon lämpötilan mittaustapa on vanhanaikainen, eikä sillä huomioida vuotoilman (vedon, ikkunan korvausilmaventtiilin ilmavirtaus, ikkunoiden vuotavat tiivistykset jne) viilentävää vaikutusta huoneen lämpötilaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asuntojen+vuotoilama+tapahtuu+pääosiltaan,+ilmaa+vuotavien+ikkuna-ovi+tiivisteiden+ja+ikkunan-oven+lämpöeristeiden+kautta.+Melkein+kaikki+yli+10+vuotta+vanhat+ikkunat+vuotavat+kylmää+ilmaa+sisätiloihin,+koska+tiivisteilläkin+on+rajattu+toimintakautensa.+Tämä+lisää+poikkeuksetta+rakennuksen+asumis/+lämmityskustannuksia+10-15%.+Lisäksi+vuotoilma+estää+hallitun+ja+suunnitelmien+mukaisen+ilmanvaihdon.+Täten+asukkaat+altistetaan+tahallisesti+hengitystiesairauksille.
Asuntoon virtaava ulkoilma aiheuttaa lämmityskustannuksia silloin kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää. Ilmavirtoja arvioitaessa tulee miettiä ilman liikkeeseen vaikuttavia tekijöitä.
Yleisin tekijä ilmavirroille on ilmanpaineen erot sisä ja ulkoilman välillä. Koneellisen poiston taloissa (moottorilla tuotettu alipaine rakennuksen sisään) tämä on suunnitelmallista ja mikäli ilmaa "vuotaa" väärästä paikasta tulee miettiä miksi se ei tule oikeasta paikasta, ja korjata asia ? Koneellisen tulo-poisto ilmanvaihdon rakennuksissa ei tulisi olla paine-eroa vaipan (ulkokuoren kuoren) yli, eli sisään tuodaan ilmaa saman verran kuin poistetaan, näin ei vaipan yli synny alipainetta ja vuotoilmoja.
Ilmaa on aina pakko vaihtaa niin että ilman epäpuhtaudet voidaan poistaa tuomalla tilaan puhdasta/suodatettua ulkoilmaa joko koneellisesti, tai suunnitelmallisesti vaipan läpi korvausilmareittien kautta. Kaikki ilmanvaihto ei siis ole energiahukkaa vaan osa suunnitelmallista ja tavoiteltua toimintaa.
Muita tekijöitä ilmavirralle voi olla mm. rakennuksen julkisivuun kohdistuva tuuli ja sen aiheutama ilmanpaine-ero rakennuksen eri puolilla ja suhteessa sisäilmaan. Tätä voidaan torjua tiiviillä rakennuksella mutta vain koneellisen tulo-poisto ilmanvaihdon talossa.
Mikäli haluaa eliminoida kaiken ilmanvaihdon ja säästää maksimaalisesti energiaa kannattaa laittaa muovipussi tiukasti päähän, ei tule vuotoilmoja.
Melkein kaikissa rakennuksissa olevien saumakohtien (liitos) ilmantiiveydet heikkenevät elinkaaren ja liitoskohdissa käytettyjen eristeiden, tiivisteiden mukaan. Rakenneliitosten ja etenkin valoaukkojen (ikkunat,ovet) liitoskohdat menettävät ilmantiiveytensä 10-15 vuoden välein. Tiivistykseen käytettyjen massojen ja tiivisteiden elikaari on n 10-15 vuotta.
Miksi tätä asiaa ei ymmärretä?
Missä liitoskohdassa liikkuu vapaasti ilma, siellä liikkuu myös kosteus. Rakenneliitoksessa kosteus aiheuttaa poikkeuksetta kosteusongelmia.
Rakenneliitoksistaa tiiviissä talossa, voi ilmanvaihtokin toimia säätöjen mukaisesti.