Me tavoittelemme
ihmeitä,
synnynnäisiä lahjojamme,
jotta elämä
kantaisi merkityksiä
niin kuin elämää
katsellaan
halutessamme
totuuden
perinteen ja
opitun viisauden
avata pilviin aukkoja
nähdä
elämänhalun taistella
seuraavaan hetkeen
siivilöidä valoa varjoon
kunnes yö laskeutuu
ja hautaa aina niin
nopeasti
piilottamamme valheet
ja silti niissä
kytevä heijastus
halkoo sieluamme
erotellen rakkaita
mitäänsanomattomista
miten julmaa
sivellä
ja hyväillä toista
ulottuvuutta ja
toisen
hiljaista poljentoa
syrjitään,
rikotaan säie säikeeltä
ja siihen ne
tarttuvat
silmien pintoihin
ennen tuntemuksiaan
sielun perukoilla
--------------
paljastuminen
on osa ihmistä
osan viedä syvyyksiin,
osan tutkia pintaa
miten siinä
hukkumisen tilassa
tajuaa,
että vartalon kaatuminen
aurinko ja
kirkkaus
koko elämän
vääntyä sijoiltaan
ja silti tietää
mitä kohti
pyrkiä
että se
takertuminen
elämään ei
tarkoita kahleita
vapauden menoa
vaan se
yhdistää,
tekee vieraasta
ystävän
outoudesta
onnen tunteen
se tuoksuttaa
ikävänsä ja
muuttuu
rakkaudeksi
sulkee piiriinsä
kuten minä
suljen rakkautesi
sormeni ympärille
---------------
suljen silmäni
nauttiakseni
yhteen tarkoitetusta
sormen koskea
parittelua ja
rakkautta samassa
supistuksessa
pelkän pinnistyksen
etäisyydellä
tehdä nimi
lapselle
kiintymyksen kahleen
synnyttämä
ajatus vapaudesta
kulkea tiensä
ja koskettaa
niin, että
voisi todistaa
sen puolesta
-------------
ilon,
jonka sormi
tuntee naisessaan
juuri sen vuoksi
tulla onnellisemmaksi,
juurtua
lujemmin nykyhetkeen
ja kuinka siitä
leveästä hymystä
heti tietää,
että
se kuuluu minulle
tämän todellisuuden
ja ajan
verhota yhteydet
elämän tarkoitukseen
---------------
todellisuutemme
on paljastunut,
olen tehnyt
unelmani ja
mietin
miten
noin hieno sielu
on kiivennyt
sormeni ympärille
tehnyt paremman
maailman tarinalleni
minuakin
sirpaleista
ihan vähän
vain rikki
reunoista
--------
minua,
joka olen
aina matkalla
äänesi ja
hiljaisuuden välillä
kulkea ovesta,
joka pitää sinua
pikkurillini ympärillä
ja kaikki se on
nyt käsissäni
kietoutua ja
kieltäytyä koskaan
irrottautumasta
https://www.youtube.com/watch?v=E2Ni_xoDPnw
ihmeitä,
synnynnäisiä lahjojamme,
jotta elämä
kantaisi merkityksiä
niin kuin elämää
katsellaan
halutessamme
totuuden
perinteen ja
opitun viisauden
avata pilviin aukkoja
nähdä
elämänhalun taistella
seuraavaan hetkeen
siivilöidä valoa varjoon
kunnes yö laskeutuu
ja hautaa aina niin
nopeasti
piilottamamme valheet
ja silti niissä
kytevä heijastus
halkoo sieluamme
erotellen rakkaita
mitäänsanomattomista
miten julmaa
sivellä
ja hyväillä toista
ulottuvuutta ja
toisen
hiljaista poljentoa
syrjitään,
rikotaan säie säikeeltä
ja siihen ne
tarttuvat
silmien pintoihin
ennen tuntemuksiaan
sielun perukoilla
--------------
paljastuminen
on osa ihmistä
osan viedä syvyyksiin,
osan tutkia pintaa
miten siinä
hukkumisen tilassa
tajuaa,
että vartalon kaatuminen
aurinko ja
kirkkaus
koko elämän
vääntyä sijoiltaan
ja silti tietää
mitä kohti
pyrkiä
että se
takertuminen
elämään ei
tarkoita kahleita
vapauden menoa
vaan se
yhdistää,
tekee vieraasta
ystävän
outoudesta
onnen tunteen
se tuoksuttaa
ikävänsä ja
muuttuu
rakkaudeksi
sulkee piiriinsä
kuten minä
suljen rakkautesi
sormeni ympärille
---------------
suljen silmäni
nauttiakseni
yhteen tarkoitetusta
sormen koskea
parittelua ja
rakkautta samassa
supistuksessa
pelkän pinnistyksen
etäisyydellä
tehdä nimi
lapselle
kiintymyksen kahleen
synnyttämä
ajatus vapaudesta
kulkea tiensä
ja koskettaa
niin, että
voisi todistaa
sen puolesta
-------------
ilon,
jonka sormi
tuntee naisessaan
juuri sen vuoksi
tulla onnellisemmaksi,
juurtua
lujemmin nykyhetkeen
ja kuinka siitä
leveästä hymystä
heti tietää,
että
se kuuluu minulle
tämän todellisuuden
ja ajan
verhota yhteydet
elämän tarkoitukseen
---------------
todellisuutemme
on paljastunut,
olen tehnyt
unelmani ja
mietin
miten
noin hieno sielu
on kiivennyt
sormeni ympärille
tehnyt paremman
maailman tarinalleni
minuakin
sirpaleista
ihan vähän
vain rikki
reunoista
--------
minua,
joka olen
aina matkalla
äänesi ja
hiljaisuuden välillä
kulkea ovesta,
joka pitää sinua
pikkurillini ympärillä
ja kaikki se on
nyt käsissäni
kietoutua ja
kieltäytyä koskaan
irrottautumasta
https://www.youtube.com/watch?v=E2Ni_xoDPnw
Vastaukset 4
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=AVnNA9kDi-w
Aika rankkaa olla irrottautumatta, voimat ehtyy jossain vaiheessa ;)
Kiitän!
Mikäpä ei olisi ;)
Kiitos sinulle, joka olet!
Ollappa runoilijan rakkauden kohde! Valitettavan usein nämä tämmöiset eivät kuitenkaan saavuta niitä(kin) silmiä jotka pitäisi. Kaunista jokatapauksessa!
Hyvää huomenta.
Jos noin ajattelee, ei kannattaisi kenenkään kirjoittaa ja luoda koskaan mitään. Mitäpä jos tekstin voisi ottaa yleihyödykkeenä. Minä saan purkaa tuntojani, lukija saa mahdollisia elämyksiä ja mikäli rakkaus ja kauneus saavuttaa vielä jotain konkreettista niin silloin se on saavuttanut enemmän kuin kukaan osasi odottaa. Jokainen rakkauden työ poikii lisää rakkautta ja siihen meidän kaikkien tulisi pyrkiä riippumatta siitä onko sillä vastakaikua. Rakkautta ei voi omia, se on ja sitä tulvii niin halutessamme. Jokaisesta on siihen, kun sitä vaan miettii ja miettiessään muokkaa ajatustaan. Kaikki lähtee omasta mielestä, omasta hyvästä olosta.Mikään ei ole suurempaa tuhlausta kuin jokainen rakkaudeton tunti, päivä tai kokonainnen elämä ilman rakkautta. Niin...ja kyllä sinä olit osaltasi tämän tekstin kohde ja toivottavasti se saa sinunkin silmäsi osaksi rakkautta, elämää jota me kaikki loppupeleissä haluamme.
Kiitos paljon kommentistasi.