Piti asentaa Windows uudelleen (samalla levyllä mutta toisella osiolla Xubuntu) ja se winkun uudelleenasennus tietysti hukkasi grubin, miten asennan grubin levylle uudelleen niin että pääsen taas Xubuntun puolelle? Xubuntun live-/asennuslevy löytyy ja sillä kokeilin jo "sudo update-grub /dev/sda1" sekä "sudo grub-install /dev/sda1" mutta tuloksetta (antaa virheilmoituksia). Siispä mitä teen väärin?
Grubin uudelleenasennus
Xubuntuisti
33907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Eikös grub pitäisi asentaa paikkaan:
/dev/sda
siis sda ilman mitään numeroita perässä, jos käytössä vain yksi levy?
Nimen omaan noin kun kyseessä on GRUB, mutta GRUB2 toi mukanaan mahdollisuuden asentaa sen myös osioille.
Ainakin 3 vaihtoehtoa. bios ja mbr levy. bios ja gpt levy ja UEFI ja gpt levy.
UEFI systeemissä suunnilleen näin grub-install --target=x86_64-efi --efi-directory=/boot
Itse tekisin ensin chroottauksen. Liittäisin levyt oikein /boot/efi tärkeä! Sitten chrootin alla grub-install --target=x86_64-efi --efi-directory=/boot
Sitten vielä grub-mkconfig -o /boot/grub/grub.cfg
os-prober ohjelma pitää löytyä, jotta Windows ja muut systeemit löytyy. Tämä siis UEFI bios ja gpt levylle mikä nykyaikaa. Vanhemmissa koneissa menee hieman toisin.
Ei ole kyseessä uefi eikä gpt vaan ihan bios ja mbr!
Tämä saattaa olla helpoin tapa äkkinäiselle — Käynnistä järjestelmä siltä livetikulta
ja asenna tuo alla oleva
sudo apt-add-repository ppa:yannubuntu/boot-repair
sudo apt-get update
sudo apt-get install -y boot-repair
boot-repair
TÄRKEÄÄ
USB tikku on käynnistettävä UEFI -tilassa, Legacy tilassa GRUBin asennus ei onnistu.
Kuten sanoin, kyse ei ole uefi-koneesta. Tavallinen bios siinä on.
Tuollaisen tein aikanaan ja vuosi/pari takaperin vielä toimi
https://sourceforge.net/projects/boot-repair-cd/
Tuolta löytyy myös tikulle.
Asenna uudestaan.
Teinpä havainnon:
Vilkaiseppa miten kevyttäkin kevyempi järjestelmä on riisuttu. Yli puolet valitsimista puuttuu. Tälläkö tavalla tämä Xubuntu on saatu kevyeksi.
apt --help
Törmäsin tuohon kun yritin käyttää komentoa:
sudo apt reinstall
pois oli nyyssitty, mitänhän muuta yllätyksiä näiden ubujen kanssa tulee.
Kun kerran olet Windowsin asentanut uudelleen niin eiköhän ole helpointa että asennat sen Xubuntunkin kokonaan uudelleen.
Niin ainakin itse tekisin. Tai oikeastaan asentaisin Lubuntun. Lubuntu on jotenkin vähän kultivoituneemman oloinen kuin Xubuntu.
Itse käynnistäisin asennusmedialla. Tekisin chrootin asennettuun systeemiin ja sitten sudo grub-install /dev/sda.
Aina ollaan kyselemmässä bootlooderien asennuksesta opetelkaa ny ittu käyttään niitä asentakaa 10 0000 kertaa aina vaan uudestaan (väliin voi muitakin loodereita kokeilla)
Boot sekctorille kirjoitellaan kuitenkin niin vähän ettei 100 000 kokeiluu sitä viellä mitenkään kuluta.
Opettele sinä käytöstapoja!
Anteeksi tarkoitus oli vaan lopettaa "turha" varovaisuus asian tiimoilta (sillai rento ote tyyliin)
On totta, että boot sektorille kirjoitetaan vähän. Muistaakseni 444 tavua... loppu lataajasta muualla. MBR alkaa olla jo muinaisuutta. Sen käyttöön ei juuri syitä ole. Paitsi jos käyttis ja kone niin muinainen, että tukea gpt levylle ei ole.
Eikös tämä FAT32:sen MBR tai toisin sanoen FAT32 BOOT -sektori ole 512 tavua kooltaan, ihan samoin kuin muutkin sektorit, ja jokainen tavu siitä on käytössä, ei vain 444 tavua.
Ensimmäinen sektori on 512 tavua ja ensimmäiset tavut sisältävät lataajan (oikeammin tiedon siitä missä se on) ja loput tavut osiotaulun. Osioita voi olla 4 kpl joista yksi käynnistyvä. Tuollainen ei toimi isoilla nykylevyillä. Jos MBR vioittuu niin ollaan ongelmissa. Monet asennusohjelmat kirjoittavat sen yli.
"Ensimmäinen sektori on 512 tavua"
Vain ensimmäinenkö ? Eikö muut ole saman kokoisia ?
Ensiöosioita 4kpl "Extended eli jatketulle osiolle voidaan tehdä "lukematon" määrä loogisia osioita"
Eli yhden levyn voi pilkkoo vaikka kuinka pieniksi osioiksi?
joten mistä väite "Osioita voi olla 4 kpl joista yksi käynnistyvä. Tuollainen ei toimi isoilla nykylevyillä." mikä hyöty saavutettas jos käynnistyviä osioita vois olla esimerkiksi 1 000 000 kpl?
Tai "ensiöosioita" 1000 kpl?
Vastaan itselleni,
Kaikki sektorit on saman kokoisia, eikä vain ensimäinen.
-
"kyllä-toimis"
Kiintolevyllä voi olla 4 kpl ensisijaisia (Primary) osioita tai vaihtoehtoisesti Kiintolevyllä voi olla 3 kpl ensisijaisia (Primary) osioita ja 1 kpl laajennettuja (Extended) osioita, ja laajennettu (Extended) osio voi sisältää 15 kpl loogisia (Logical) osioita. Eli ei sitä kovin piniin palasiin voi pilkkoa.
Jaa ja mikä olemassa oleva käyttis taikka bootti tapa sen sitten vois viellä pienemmiksi pilkkoo?
Tuohon en osaa vastata.
Joo, MBR boot sektori on 512 tavua. Tämä siitä syystä, että sen lukee sisään bios:n assembler-ohjelma ilman mitään tietoa, millä tavalla levy on osioitu. Se pitää siis olla valmis suoritettava paketti ja koko ei voi ylittää 512 tavua juurikin tuon osioinnin takia. Data on siis levyn 0-sektorilla ja 1-sektorilta alkaa varsinainen levyn osioitu osio. Vuonna miekka ja kypärä muistan, kun lilo meni rikki(gcc kääntäjävirheen takia) ja syy oli, että yritti kirjoittaa hitusen yli boot-sektorille, eli jäi puuttumaan muistaakseni assemblerin "jmp xxx" tai "ret" komento - en nyt muista kumpi, mutta tämän jälkeen on aina jätetty reilusti tilaa boot-sektorille, jotta loaderin alkulataaja varmasti mahtuu mukaan vaikka kääntäjä tekisi mitä.. olisiko jättänyt symbolitaulun mukaan, jolloin koodin koko kasvoi hetkessä yli.. Hauskinta tässä lienee, että osassa koneista tuo meni täysin läpi(tuhoten levyn alusta osiotaulun). Toisissa taas 0-sektori oli vain levyn alussa oleva sekvenssilista, jonka koko saattoi olla mitä tahansa: Osoitus 0-sektorille toimitti aina uutta dataa ja kirjoitus taas kirjoitti - eli kaikki toimi kuten pitikin, vaikka 9-bittinen osoite pyörähti ympäri, kunhan se pyörähti tasan oikealla kellojaksolla ympäri ilman c/h/s lukeman muuttumista! ;) Yleensä kai kävi niin, että riitti asentaa 0-sektori uudestaan. Mutta toteutuksissa tosiaan oli eroja jo tuolloin.
Hyvä kommentti. MBR kehitetty aikana jolloin levyt olivat pieniä. 512 tavua vähän lataajalle ja osiotaululle. Joutaa jo historiaan. UEFI on kyllä monimutkainen, mutta parempaakaan korvaajaa ei ole. FAT tiedostojärjestelmä joutaisi myös pois käytöstä.
Vai niin. No entä jos UEFI-osiolla varustettu levy rikkontuu? Mitäs sitten teet?
Eli vanha hyvä sanonta "Vanhassa vara parempi"
Itse osion aikoinaan mbr-levyt niin, että alussa käynnistyvä osio ja toinen jatkettu osio. Jatketulle osiolle sitten muut osiot. Ei tarvinnut miettiä tuleeko raja vastaan. Ja Windows tykkäsi. Toimii hyvin kunhan levyn koko on alle 2 teraa. Nykyisin on kuitenkin 4 teran ja isompiakin levyjä. Itse osioin 4 teran ulkoisen yhdeksi osioksi ja tiedostojärjestelmäksi varma xfs.
Muistaakseni grubilla edelleen raja jossain 1,5 teran tienoilla. Jos grubin tiedostot "kauempana" bios ei pysty lukemaan niitä. Eli isoilla levyllä kannattaa /boot ja /boot/efi pistää edelleen levyn alkuun. Jos vaikka 8 Teran levy niin bios tuskin kykenee lukemaan lataajaa levyn lopusta.
Lukemattomien osioiden teko turhaa. Jokaiselle osiolle tuppaa jäämään tyhjää tilaa. Toki systeemi tarvitsee omansa. Miksi osioida levy moneksi palaseksi kun yhtä helpompi käsitellä.
"Nykyisin on kuitenkin 4 teran ja isompiakin levyjä."
sekä windowsin että linuxin tiedostojärjestelmät haldaa noin "pienet" levyt (se ei syy vaihtaa bootti tapaa.)
Itse kikkailin aikoinaan kaiken maailman gruppien ja lilojen kanssa, yksinkertaisin ja paras tapa nykyään on kun vaihtaa SSD levyn piuhan toiseen.
Silloin kun asiat pitää hoitaa varman päälle, tuo on erittäin hyvä keino välttyä yllätyksiltä.
Eikö noi SSD levyt oo niitä "usb tikkuja" käyttöjärjestelmät käsittelee niitä ikäänkuin niissä ois pyörivät levyt? urat/sektorit. no jaa jotenkinhan niitä pitää pystyy käsittelemään. Älä ny kuitenkaan boottaavaa levyy irrota.
Boottaavan voi vaihtaa toiseen boottaavaan. Tietysti jos on vain yksi käyttöjärjestelmä niin sitten ei.
Turha piuhoja vaihdella. Bios tarjoaa tavan, millä valita käynnistyvä levy.
Vielä MBR levyjen osioinnista. Ne voivat sisältää myös ns. piilotettuja osioita. levyjen tyyppejä on melko paljon Wikistä voi lukea kaikki eri ID arvot. Laajennettu osio voi pitää sisällään enemmän kuin mainittu 15 osiota. On kuitenkin käyttöjärjestelmäkohtainen. Windows ei tykkää siitä jos niitä on 100.
MBR levyn määritelmässä on mitä ensimmäisen sektorin 512 merkkiä pitää sisällään. pienten levyjen sektorikoko on 512. Isojen levyjen sektorikoko on isompi. Esim. fdisk tulosteesta
Sector size (logical/physical): 512 bytes / 4096 bytes
Muitakin kokoja on.
"Turha piuhoja vaihdella. Bios tarjoaa tavan, millä valita käynnistyvä levy."
aslakille on kertynyt enemmän levyjä kun läppäriin sopii kerralla ja niin edelleen-
Jos kun ei mikään auta, niin livellä kopio tarvittavat tiedostostot ulkoiselle medialle ja asenna uusiksi. Jos kun win on mahdollisesti tuhonnut osiot, niin livellä kun palauttelet testdisk/photorec niin eip hättää https://askubuntu.com/questions/676242/how-to-recover-deleted-files-in-ubuntu-using-live-usb-based-on-filetype#676247
(ps. kannattaa vahvasti ylikirjoitella ne mediat ;-) )