Ahdistaa olla bi

Vaihtoehdotonko

Ikää kohta 40 ja pitäisi olla selvää mitä elämältään haluaa. Ystävät ja tuttavat ovat pariutuneet ja tehneet lapsia ympärillä jo monta vuotta, elävät täyttä elämää puolisoidensa ja perheidensä kanssa. Heteroita yhtä tuttua lukuunottamatta kaikki ja se ainoa poikkeuskin on ollut jo muutaman vuoden suhteessa.

Mitä teen minä, biseksuaali? Lyhyitä seurustelusuhteita vastakkaisen sukupuolen kanssa, sitten alkaa tuntua vetoa omaan sukupuoleen. Säätöä ja tapailua, sen jälkeen kiinnostus laimenee ja päätän, että nyt saa riittää, haluan pysyvän suhteen ja perheen. Suuntaan päättäväisenä etsimään uutta kumppania ja vielä toistaiseksi sellaisen olen löytänytkin.

Mutta kun nyt taas ties monettako kertaa sama kierros on menossa alkaa väkisin tulla mieleen mitä järkeä tässä on, eihän kukaan voi elää elämäänsä näin! Vai voiko, mitä ovat vaihtoehdot, jos vietit vievät vastustamattomasti tässä kuussa yhteen suuntaan, ensi kuussa ihan toisaalle. Tiedän itsekin, että kuulostan kauhealta kumppanikandidaatilta ja joskus kieltäydyn jatkosta pelkästään siitä syystä että tiedän mikä lopputulos kuitenkin tulisi olemaan.

Haluaisin kovasti kuulla, miten muut elävät oman biseksuaalisuutensa kanssa. Tukahdutatteko toisen puolenne tai hiipuuko se itsestään ajan kanssa jos sitä ei ruoki. Miten vähän keski-ikäisillä ja vanhemmilla kestää pää sellaista, että pitäisi saada kahta mutta parisuhteessa saa vain yhtä. Rauhoittuuko mieli joskus vai tätä myrskyä ja rauhattomuuttako tämä tulee olemaan vielä toisen 40 vuotta.

22

634

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EiOleHelppoa78

      Ei todellakaan ole helppoa, itse olen niukasti yli 40v, avioliitoa miehen kanssa takana jo mooooonta vuotta., lähes puolet elämästä. Alkuun ei bi-puoleni nostanut päätään, mutta tässä vuosien saatossa olen kovastikin alkanut haikaileen naisen perään, kun ei vaan halua rikkoa sitä kaikkea mitä ollaan yhdessä koettu ja saatu aikaiseksi.. mutta välillä vaan ahdistaa niin paljon, koska en saa tavallaan tyydytettyä sitä halua naisen kanssa mistä jään paitsi. Aikoinaan vuosia sitten olen saanut kokea rakkautta naisen kanssa, siis todellakin tiedän että sitä haluaisin lisää, ai se kutkuttava tunne, mihin en valitettavasti pääse miehen kanssa. Ehkä joskus saan rohkeutta muuttaa elämäni.

      • Miehesionvainvaralla

        Juupas juu. Itsekästä! Päästä miehesi vapaaksi, jotta hänelläkin on mahdollisuus onnelliseen mahd. elinikäiseen kumppanuuteen.


      • EiOleHelppoa78

        No ei se nyt ihan noinkaan mene, meillä on kyllä hyvä suhde, rakastan häntä, omataan samat elämänarvot, Yhteiset lapset jne. Mutta sille en voi mitään että haikailen ajoittain naisen perään, se on puoli mitä en voi itsessäni muuttaa.


      • Voivoivoi

        Samaa mieltä kuin Miehesionvain... Kirjoitit: Ehkä joskus saan rohkeutta muuttaa elämäni. Eli haikaillet pois ja se on epäreilua toiselle.


    • Myöhäisherännäiset

      Varsinaisesti minä eläkeläisäijä suhtaudun omaan bi-myönteisyyteni mahdollisuutena löytää uudenlaisia tuttavuussuhteita ja likeistä ystävyyttäkin. Saman tunne-elämän rikastuttamisen hyväksyn totta kai myös vaimolleni, eläkeläinen Hänkin. Tämä bi-juttu on selkiintynty meille vasta varsin myöhäisessä ikävaiheessa. Kieltämättä jo varhemminkin olisi pitänyt ryhtyä asennoitumaan aiheeseen vakavissaan, mutta emme saaneet ajateltua toiveitten tekemistä todeksi. Nyt sitten eläkeläisinä olemme lopultakin kunnolla keskenämme keskustelleet tästä bi-ulottuvuudesta ja jos löytäisimme sopivaa hengenheimolaisseuraa, niin katsoisimme ja kokeilisimme, jotta päteekö tälläkin elämän alueella menettely, jonka mukaan käytäntö on teorian mitta. Parhaimpana kuviona pitäisimme tuttavuusseuraa, jonka kanssa saattaisimme viettää yhteistä aikaa vaikkapa kolmistaan tai neljästään.

    • Uusiosinkku

      Mä olen kohta 50 v nainen ja vasta viime vuosina olen huomannut kiinnostuvani myös naisista. Eli minulla ikä on vasta nostanut ne tunteet pintaan. Kokemusta naisista ei ole, enkä oikein tiedä, mitä haluan. Tai no, haluan ihanan itseäni nuoremman Nooran, mutta en osaa enkä uskalla häntä lähestyä. Joten vaikka bi ajatukset ei ahdista, niin aloitteen teko on aivan mahdottoman vaikeaa.

      • Anonyymi

        On ihan pakko kysyä, missä päin Suomea tämä tapahtuu. Minulla on myös samankaltainen tilanne, olen tosin ihastunut itseäni vanhempaan naiseen, mutta aloitteen teko on lievästi sanottuna haastavaa, kun kokemusta naisista ei ole. Rehellisesti sanottuna rohkeus puuttuu...

        Nimimerkillä "Se nuorempi Noora" ;D


      • Anonyymi

        Helsingissähän tämä. Niin ihanaa ja kamalaa. Joskus yhteys toimii ja tuntuu että voisi tehdä aloitteen, sitten hän tuntuu välttelevän ja minä päätän antaa asian olla. Kunnes hän taas onnistuu sotkemaan tunteeni ja hyvät päätökset hänen unohtamisesta ja (työ)kaverina pitämisestä vesittyy hetkessä. Nimimerkillä uusiosinkku ja haluaa Nooran


      • Anonyymi

        Koita rohkaistua. Ensin vaikka kaverina ja sitten kertoa tai edes sivuta aihetta. Onnea myös sinulle matkaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koita rohkaistua. Ensin vaikka kaverina ja sitten kertoa tai edes sivuta aihetta. Onnea myös sinulle matkaan!

        Miten itse sivuaisit aihetta? Vai pitäisi vain kertoa suoraan?
        Olen itsekin vuoden päivät haavellut eräästä ihanasta naisesta. Jollain tasolla olemme tänä aikana lähentyneet (työ)kavereina. Se on tietenkin erittäin ihanaa, mutta tietenkin pelkään että pilaan tämänkin jos menen tunteistani kertomaan.


      • Anonyymi

        Voi jos osaisin sinua neuvoa, koska itse olen aivan yhtä epävarma ja arka. Tiedän, että pitäisi sanoa jotain, että tulisi selvyys, mutta pelkään järkytyäväni toista ja saavani hänet aivan lukkoon. Jos hän ei olisi koskaan ajatellut minua romanttisessa mielessä, olisi varmaan järkytys, jos tunteet kertoisin. Mutta itse toivon, ettei hän samoin pähkäile vaan olisi rohkea, jos tuntee jotain. Jos voitte puhua kaikkea, niin sitten voisit jotenkin ottaa asia puheeksi, vaikka mainita, että etsit oikeaa ihmistä, et miestä. Tai jotain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi jos osaisin sinua neuvoa, koska itse olen aivan yhtä epävarma ja arka. Tiedän, että pitäisi sanoa jotain, että tulisi selvyys, mutta pelkään järkytyäväni toista ja saavani hänet aivan lukkoon. Jos hän ei olisi koskaan ajatellut minua romanttisessa mielessä, olisi varmaan järkytys, jos tunteet kertoisin. Mutta itse toivon, ettei hän samoin pähkäile vaan olisi rohkea, jos tuntee jotain. Jos voitte puhua kaikkea, niin sitten voisit jotenkin ottaa asia puheeksi, vaikka mainita, että etsit oikeaa ihmistä, et miestä. Tai jotain.

        Hänellä saattaa olla aavistus että olen naisiin päin, jos on yhtään asiaa ajatellut, mutta ei tietenkään varmuutta. Ja kyllä hän tietää, että pidän hänestä, jos on yhtään asiaa ajatellut. Romanttisesta tykkäämisestä ei tietenkään voi tietää, ainakaan varmasti. Mutta jos hän ei näitä ole ollenkaan ajatellut, niin voisihan se tunteista kertominen järkyttää...


      • Anonyymi

        Ei ole pakko heti julkituoda toiselle ihastumistaan, kaikkia tunteitaan. Pyydä häntä jonnekin, mihin hyvänsä paitsi sänkyysi. Jos hän haluaa kanssasi viettää aikaan, yhdessäolo tuntuu hyvältä, aistit sen kyllä hänestä, Sitten asia etenee, jos on edetäkseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole pakko heti julkituoda toiselle ihastumistaan, kaikkia tunteitaan. Pyydä häntä jonnekin, mihin hyvänsä paitsi sänkyysi. Jos hän haluaa kanssasi viettää aikaan, yhdessäolo tuntuu hyvältä, aistit sen kyllä hänestä, Sitten asia etenee, jos on edetäkseen.

        Olen ollut häneen ihastunut n. vuoden eli ei ole ihan heti kyseessä. Mutta hyvä neuvo tuo, että pyytää viettämään aikaa jonnekin. Jos kieltäytyy niin tuskin mistään tunteistakaan tahtoo kuulla. Meillä on tässä tiet hieman erkanemassa, ei täysin, mutta kuitenkin niin, että emme tule jatkossa näkemään säännöllisesti. Että melkein jokin avaus se olisi nyt tehtävä, jos meinaa...


    • Ajattele sitä kun mä olen Abi. Siinä sitä onkin selittämistä.

    • Samismyös

      Itse olin miehen kanssa yhdessä 10 vuotta. Muutama lapsikin tuli. Tuona aikana en haikaillut naisten perään juurikaan. Ihastuin kyllä yhteen ihanaan, enkä tehnyt asialle mitään. Nautin vaan tunteesta, kunnes ihastus hälveni. Liitto alkoi rakoilla ja silloin aloin tosissani kaipaamaan taas naista. Koin vahvaa fyysistä tarvetta koskettaa ja kaipuuta henkiseen yhteyteen naisen kanssa. Ihastuin perä jälkeen, kunnes en halunnut enää edes yrittää parantaa suhdetta. Harrastin seksiä muutaman naisen kanssa ja se viimeistään johti eroon. Olin jo luovuttanut aikoja sitten. Olen nyt myöskin ymmälläni. Pystynkö koskaan pitkään suhteeseen vai alkaako heti ongelmien alettua kaipuu toiseen sukupuoleen? Onko täällä bi:tä joka olisi onnellisesti pitkässä liitossa ilman kaipuuta toiseen sukupuoleen?

      Hyvin mahdollisesti ostan asunnon ja tapailen ketä tapailen, mutta ehkä minulle kaiken jakaminen ei sovi. Aika näyttää. En halua vaan aiheuttaa harmia ihmisten elämään. Kaikkea muuta.

    • Bityttönaissuhteessa

      Mulle itselle se jos kumppanini ei koskaan voisi todella tyydyttää minua, olisi syy olla seurustelematta kenenkään kanssa vakavasti. Koettakaa nyt välillä kuvitella itsenne sen ihmisen kenkiin, joka joutuu jatkuvasti kokemaan ettei ole tarpeeksi. En itse kestäisi sellaista oloa, joten miten voisin vaatia sitä toiselta?
      Olen itse selkeästi enemmän kiinnostunut naisista ja vaikka miehet viehättääkin välillä, ei ole ikinä sellaista oloa että jäisin jostain paitsi. Naiseni hyväksyy biseksuaalisuuteni ja sen että voin pitää miehiä viehättävinä, mutta on selkeästi ilmaissut ettei halua rikkoa itseään ja sydäntään rakastumalla ihmiseen, jolle ei tule koskaan täysin riittämään. Kerroin hänelle rehellisesti ettei se tule koskaan olemaan ongelma. Olen seurustellut vain naisten kanssa ja ajatus oikeasti miehen kanssa olemisesta tuntuu tarpeettomalta. Jos kuitenkin olisi ollut mitään riskiä että mulle tulisi joskus jokin miehen kaipuu, olisin kertonut senkin rehellisesti ja päästänyt naiseni vapaaksi. Ei kenenkään kuulu elää valheissa ja riittämättömyyden tunteissa. Varmaan moni täälläkin on valehdellut kumppanilleen voivansa olla onnellinen vain yhden sukupuolen kanssa? Itse en pystyisi valehtelemaan rakkaalle!
      Jos yksi sukupuoli ei riitä, niin onhan niitä moraalisesti hyväksyttäviä vaihtoehtojakin, kuten sinkkuna pysyminen tai polysuhde. Silloinkin vaan pitäisi kertoa asiat toiselle rehdisti alusta asti, eikä sitten kun on jo huijannut toisen monogaamiseen suhteeseen.

      • gsgg

        Jos sulla tulee joskus miehen kaipuu muuten onnellisessa suhteessasi naisen kanssa niin kannattaako se heittää pois jonkun hetken mieliteon takia? Yhtä hyvin voisi olla että tulisi mieliteko johonkin toiseen naiseen. En usko että miehen tai naisen tai samansukupuolisen parin välinen rakkaus on mitenkään toisistaan eroavaa.


    • Mitä jos vaan hyppäisit suosiolla suhteeseen samaa sukupuolta olevan kanss, kun heterosuhteita et saa toimimaan? Ei se heteronormatiivinen suhde ole mikään pakollinen tai ainoa vaihtoehto. Jos kerran nuo suhteet eivät toimi, on aikalailla selvää, ettei ne tule myöskään toimimaan. Jos kerran asia on noin selvä, miksi edes yrität rakentaa heterosuhdetta kun se ei tule toimimaan? Oletko harkinnut, mahdatko sittenkään olla bi?

    • KalleKoo

      Olen tyyppi joka ihastuu helposti oli kyseessä sitten mies tai nainen. Naisen kanssa olen ollut avoliitossa kohta kolme vuotta. yhteiselo sujuu kotona ja kohtuu hyvin sängyssäkin. Ainut mikä on saanut itseäni mietityttämään on se, että kesken sänkypuuhia tulee mieleen joku miesjuttu. Välillä joudun kuvittelemaan olevani miehen kanssa puuhissa. Olen omasta mielestä bi.
      Asiasta ei ole puhuttu avovaimon kanssa, mikä on tyhmää. Luulen, että avovaimoni jättäisi minut saman tien, jos tietäisi. Lapsia en ala tekemään, ennen kuin olen itsestäni varma. Koska? En tiedä.

      Jos, olisin miehen kanssa samassa tilanteessa, tiedä sitten miten pitkään sitä kestäisi, jos alkaa tehdä naista mieli. Tästä kun ei ole kokemusta, niin ei tiedä.
      Yksittäiset mies seikkailut olen jättänyt, sen jälkeen kun tapasin nykyisen naiseni. Tein silloin selväksi sen myös silloisille sälleille kun satunnaisesti tavattiin, milloin missäkin.
      Mutta välillä ne hyvät jutut ja sällit tulevat mieleeni. Minkäs teet, kun päätä ei pysty vaihtamaan.
      Ikää mulle on mittariin kertynyt 28.

      • Anonyymi

        Toi on varmaan juuri sitä mitä on olla bisse. Olen kanssa jonkunasteinen bi ja miehet tulevat kanssa joskus mieleen naisen kanssa sängyssä. Ehkä kannattaa miettiä miltä tuntuu seksin jälkeen. Tuntuuko susta oikealta että olet naisen vieressä. Ehkä musta voisi tuntua samalta oikean miehenkin kanssa mene ja tiedä mutta kun olen ollut naisen kanssa se on tuntunut silloin juuri oikealta.


    • Kannattaa vain hyväksyä se mitä milloinkin tuntee ja antaa tunteiden tulla ja mennä niin kuin ne tulevat ja menevät. Itse välillä ajattelen miehiä ja välillä naisia . Ei ole mitään tiettyjä kausia milloin ajattelen miehiä ja milloin naisia ja eikä niitä voi ennalta määrätä. Joskus voin jopa saman päivän aikana ajatella sekä miehiä että naisia ja joskus ajattelen pitempään pelkkiä miehiä tai pelkkiä naisia ja joskus en ajattele pitempään kumpaakaan sukupuolta ja joskus vain vähän jompaa kumpaa. Ei elämä muutenkaan ole ennalta määrättävää.

    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      194
      10057
    2. 604
      2717
    3. Haittaako se, että olen sua nuorempi?

      Mulle ikäerolla ei ole mitään väliä, mutta voiko naista se haitata, jos on vanhempi miestä?
      Ikävä
      133
      1684
    4. Hoosiannaa samban tahdissa

      Tallensin tänä aamuna klo 10 Helsingin Paavalin kirkosta (Hermannissa) tulleen Adventti-jumalanpalveluksen. Aloitus, eli kirkkoherra Kari Kanalan ja
      Luterilaisuus
      96
      1124
    5. Kaikkea hyvää

      Emme enää tapaa.
      Ikävä
      86
      1042
    6. Kysymys haavemaihin

      Hei haaveileva mukava nainen, miten meni viikonloppu?
      Ikävä
      226
      948
    7. Sanna Marin: Suomessa romahtaa nyt kaikki!

      - Pisatutkimus kertoo koulutuksen tason romahduksesta. - Olkiluoto 3 kertoo suomalaisen teollisuusosaamisen tason. - Vanhusten hoito retuperällä. - So
      Maailman menoa
      250
      796
    8. Näin sinuakin kytätään - näyttöihin upotetut kamerat

      On tultu uuteen vaiheeseen , jota monet eivät vieläkään ymmärrä. Uusimpiin puhelimiin sekä tietokoneisiin on ilmeisesti häivytetty/piilotettu kamerat
      Maailman menoa
      206
      771
    9. Haittaako mies

      Että mulla on seksuaalisia haluja sua kohtaan? Onko se sun mielestä outoa? Oot vaan niin kuuma mies. 🤤
      Ikävä
      39
      754
    10. Zelensky ei halua neuvottelupöytään.

      Lukasenkan ehdotus ei käy. Kokeilisi edes, olisihan se sitten nähty saako keskustelu mitään aikaan. Eikö nyt kannattaisi kokeilla kaikki mahdollinen s
      Maailman menoa
      358
      675
    Aihe