Ahdistaa olla bi

Ei todellakaan ole helppoa, itse olen niukasti yli 40v, avioliitoa miehen kanssa takana jo mooooonta vuotta., lähes puolet elämästä. Alkuun ei bi-puoleni nostanut päätään, mutta tässä vuosien saatossa olen kovastikin alkanut haikaileen naisen perään, kun ei vaan halua rikkoa sitä kaikkea mitä ollaan yhdessä koettu ja saatu aikaiseksi.. mutta välillä vaan ahdistaa niin paljon, koska en saa tavallaan tyydytettyä sitä halua naisen kanssa mistä jään paitsi. Aikoinaan vuosia sitten olen saanut kokea rakkautta naisen kanssa, siis todellakin tiedän että sitä haluaisin lisää, ai se kutkuttava tunne, mihin en valitettavasti pääse miehen kanssa. Ehkä joskus saan rohkeutta muuttaa elämäni.

Varsinaisesti minä eläkeläisäijä suhtaudun omaan bi-myönteisyyteni mahdollisuutena löytää uudenlaisia tuttavuussuhteita ja likeistä ystävyyttäkin. Saman tunne-elämän rikastuttamisen hyväksyn totta kai myös vaimolleni, eläkeläinen Hänkin. Tämä bi-juttu on selkiintynty meille vasta varsin myöhäisessä ikävaiheessa. Kieltämättä jo varhemminkin olisi pitänyt ryhtyä asennoitumaan aiheeseen vakavissaan, mutta emme saaneet ajateltua toiveitten tekemistä todeksi. Nyt sitten eläkeläisinä olemme lopultakin kunnolla keskenämme keskustelleet tästä bi-ulottuvuudesta ja jos löytäisimme sopivaa hengenheimolaisseuraa, niin katsoisimme ja kokeilisimme, jotta päteekö tälläkin elämän alueella menettely, jonka mukaan käytäntö on teorian mitta. Parhaimpana kuviona pitäisimme tuttavuusseuraa, jonka kanssa saattaisimme viettää yhteistä aikaa vaikkapa kolmistaan tai neljästään.

Mä olen kohta 50 v nainen ja vasta viime vuosina olen huomannut kiinnostuvani myös naisista. Eli minulla ikä on vasta nostanut ne tunteet pintaan. Kokemusta naisista ei ole, enkä oikein tiedä, mitä haluan. Tai no, haluan ihanan itseäni nuoremman Nooran, mutta en osaa enkä uskalla häntä lähestyä. Joten vaikka bi ajatukset ei ahdista, niin aloitteen teko on aivan mahdottoman vaikeaa.

Ajattele sitä kun mä olen Abi. Siinä sitä onkin selittämistä.

Itse olin miehen kanssa yhdessä 10 vuotta. Muutama lapsikin tuli. Tuona aikana en haikaillut naisten perään juurikaan. Ihastuin kyllä yhteen ihanaan, enkä tehnyt asialle mitään. Nautin vaan tunteesta, kunnes ihastus hälveni. Liitto alkoi rakoilla ja silloin aloin tosissani kaipaamaan taas naista. Koin vahvaa fyysistä tarvetta koskettaa ja kaipuuta henkiseen yhteyteen naisen kanssa. Ihastuin perä jälkeen, kunnes en halunnut enää edes yrittää parantaa suhdetta. Harrastin seksiä muutaman naisen kanssa ja se viimeistään johti eroon. Olin jo luovuttanut aikoja sitten. Olen nyt myöskin ymmälläni. Pystynkö koskaan pitkään suhteeseen vai alkaako heti ongelmien alettua kaipuu toiseen sukupuoleen? Onko täällä bi:tä joka olisi onnellisesti pitkässä liitossa ilman kaipuuta toiseen sukupuoleen?

Hyvin mahdollisesti ostan asunnon ja tapailen ketä tapailen, mutta ehkä minulle kaiken jakaminen ei sovi. Aika näyttää. En halua vaan aiheuttaa harmia ihmisten elämään. Kaikkea muuta.

Mulle itselle se jos kumppanini ei koskaan voisi todella tyydyttää minua, olisi syy olla seurustelematta kenenkään kanssa vakavasti. Koettakaa nyt välillä kuvitella itsenne sen ihmisen kenkiin, joka joutuu jatkuvasti kokemaan ettei ole tarpeeksi. En itse kestäisi sellaista oloa, joten miten voisin vaatia sitä toiselta?
Olen itse selkeästi enemmän kiinnostunut naisista ja vaikka miehet viehättääkin välillä, ei ole ikinä sellaista oloa että jäisin jostain paitsi. Naiseni hyväksyy biseksuaalisuuteni ja sen että voin pitää miehiä viehättävinä, mutta on selkeästi ilmaissut ettei halua rikkoa itseään ja sydäntään rakastumalla ihmiseen, jolle ei tule koskaan täysin riittämään. Kerroin hänelle rehellisesti ettei se tule koskaan olemaan ongelma. Olen seurustellut vain naisten kanssa ja ajatus oikeasti miehen kanssa olemisesta tuntuu tarpeettomalta. Jos kuitenkin olisi ollut mitään riskiä että mulle tulisi joskus jokin miehen kaipuu, olisin kertonut senkin rehellisesti ja päästänyt naiseni vapaaksi. Ei kenenkään kuulu elää valheissa ja riittämättömyyden tunteissa. Varmaan moni täälläkin on valehdellut kumppanilleen voivansa olla onnellinen vain yhden sukupuolen kanssa? Itse en pystyisi valehtelemaan rakkaalle!
Jos yksi sukupuoli ei riitä, niin onhan niitä moraalisesti hyväksyttäviä vaihtoehtojakin, kuten sinkkuna pysyminen tai polysuhde. Silloinkin vaan pitäisi kertoa asiat toiselle rehdisti alusta asti, eikä sitten kun on jo huijannut toisen monogaamiseen suhteeseen.

Mitä jos vaan hyppäisit suosiolla suhteeseen samaa sukupuolta olevan kanss, kun heterosuhteita et saa toimimaan? Ei se heteronormatiivinen suhde ole mikään pakollinen tai ainoa vaihtoehto. Jos kerran nuo suhteet eivät toimi, on aikalailla selvää, ettei ne tule myöskään toimimaan. Jos kerran asia on noin selvä, miksi edes yrität rakentaa heterosuhdetta kun se ei tule toimimaan? Oletko harkinnut, mahdatko sittenkään olla bi?

Olen tyyppi joka ihastuu helposti oli kyseessä sitten mies tai nainen. Naisen kanssa olen ollut avoliitossa kohta kolme vuotta. yhteiselo sujuu kotona ja kohtuu hyvin sängyssäkin. Ainut mikä on saanut itseäni mietityttämään on se, että kesken sänkypuuhia tulee mieleen joku miesjuttu. Välillä joudun kuvittelemaan olevani miehen kanssa puuhissa. Olen omasta mielestä bi.
Asiasta ei ole puhuttu avovaimon kanssa, mikä on tyhmää. Luulen, että avovaimoni jättäisi minut saman tien, jos tietäisi. Lapsia en ala tekemään, ennen kuin olen itsestäni varma. Koska? En tiedä.

Jos, olisin miehen kanssa samassa tilanteessa, tiedä sitten miten pitkään sitä kestäisi, jos alkaa tehdä naista mieli. Tästä kun ei ole kokemusta, niin ei tiedä.
Yksittäiset mies seikkailut olen jättänyt, sen jälkeen kun tapasin nykyisen naiseni. Tein silloin selväksi sen myös silloisille sälleille kun satunnaisesti tavattiin, milloin missäkin.
Mutta välillä ne hyvät jutut ja sällit tulevat mieleeni. Minkäs teet, kun päätä ei pysty vaihtamaan.
Ikää mulle on mittariin kertynyt 28.

Kannattaa vain hyväksyä se mitä milloinkin tuntee ja antaa tunteiden tulla ja mennä niin kuin ne tulevat ja menevät. Itse välillä ajattelen miehiä ja välillä naisia . Ei ole mitään tiettyjä kausia milloin ajattelen miehiä ja milloin naisia ja eikä niitä voi ennalta määrätä. Joskus voin jopa saman päivän aikana ajatella sekä miehiä että naisia ja joskus ajattelen pitempään pelkkiä miehiä tai pelkkiä naisia ja joskus en ajattele pitempään kumpaakaan sukupuolta ja joskus vain vähän jompaa kumpaa. Ei elämä muutenkaan ole ennalta määrättävää.

Kyllä se selviää vielä, mitä elämältä haluat. Ikävä kyllä biseksuaali mies kokee syrjintää joka puolelta, kpaitsi muilta biseksuaaleilta. Mitä lyhyisiin suhteisiin tulee, pitkät ovat harvinaisia nykyään, etenkin homosuhteet. Onneksi osa löytää sen oikean ja pystyy sitoutumaan suhteeseen.

mikä horoskooppi sinulla
mikä yhteiskunta statuksesi - keski, matala, korkea?
koulutuksesi

Kuvaava esimerkki tuuliviiribissestä. Syytäkin varoa ja pysytellä kaukana.