Teatteri evakossa

Höh, eipä taida olla järkevämpää käyttöä.

Pitäisikö kaupungin mahdollisesti rakentaa uusi teatteritalo?
keskuspuistoonko?

Kyläteatterit ovat aikansaeläneet.Teatteri iltatähti tuottaa mielenkiintoista ohjelmistoa,eivätkä rasita kaupungin taloutta.

Paskaa. Menisivät nuo yhteiskunnan elätit oikeisiin töihin. Muka teatteria, hah. Kuka tuota hulluutta kaipaa. Vartiolinna on palautettava alkuperäiseen käyttöönsä. Suomen puolustuksen aluetoimistoksi. Vapaaehtoisjärjestöjen tukikohdaksi. Sotilaskotisisarten "kulma (tai vesitorni-) kahvilaksi", josta tulisi Kokkolan suosituin "sotilaskoti" herkullisine munkkipossuineen, korvapuusteineen ja kaikkea sitä mitä sotilaskotisisaret tarjoavat varuskunnissa, ja mm Lohtajan ampuma-alueen leirisotilaskodissa. Tarjolla voisi olla torstaisin "sopivaan hintaan" herkullista hernekeittoa pannareineen - tai lättyineen Lohtajan ampuma-alueelta kerätyn mustikka-/puolukkahillon kera. Kyllä rakkaat "sotilaskotisisareni" tajuavat tarkoitukseni... Vai mitä Eija, Anni ynnä muut...
Tiedän nämä(kin) systeemit tarkkaan. Olinhan vuosikaudet Sotilaskodin "Vihreä Veli", eli upseerikunnan edustaja Sotilaskotiliiton Hyrylän, Vaasan ja Kokkolan osaston paikallisyhdistyksessä. Teimme yhteistoiminnassa jopa kriisiajan suunnitelmat siitä, miten sotatilanteessa "sotilaskotitoiminta" järjestetään. Päädyimme erinomaisiin ratkaisuihin kautta entisen Vaasan läänin alueen.
Niitä en voi paljastaa, sillä sodanajan suunnitelmat ovat salaisia, ja osa niistä ovat erittäin salaisia. Esimerkkinä ja mainoksena tulevalle kahvilatoiminnalle ovat Lotta- patsas, kenttätykki, suojeluskunnan tunnukset etuseinässä, sekä suunnittelemani järeät kiviset muistolaatat Kokkolassa toimineiden sotilasjoukkojen kunniaksi ja muistoksi...

Käyn teatterissa seinäjoella ja vaasassa.Laadukasta.Kokkolassa oli kyllä hyvää ohjelmaa teatterissa,mutta se oli Poikosen aikaan.

Olin varusmies aikana sotkun autokuskina. Anni, Eija, Riitta ym. muistelen aikoja lämmöllä. Hauskaa oli ja yhdessä naurettiin tälle turhan tärkeälle "koiraslotta" kapteenille josta myöhemmin tuli uransa huipulla majuri. Kerroitte hänen "kriisiaikaisesta suunnitelmista" vedet silmissä nauraen ja nyt ne ovat sotasalaisuuksia. Käytitte hänestä myös lempinimeä "lammio" Väinö linnan romaani hahmon mukaan. Muistan aina sen "tuoltahan se kuovi lammio taas tulee".