Eräs ikiaikainen, totuusarvoltaa varsin kyseenalainen , perustelu nykyisen kaltaisille EUn korkeimmille "jokaiselle jotakin" - maataloustuille on huoltovarmuus.
Toimialaa lähellä oleva taho PTT sekä asiasta vastaava Huoltovarmuuskeskus toteavat ettei tähän ole tarvetta.
"Huoltovarmuutta palvelisi, jos maataloussektori olisi pienempi, mutta toimisi paremmin ja kannattavammin", Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo.
Huoltovarmuuden takia koko Suomessa ei tarvitse viljellä maata, eikä maatilojen määrän tarvitse säilyä nykyisellä tasolla.
Pienten ja syrjäisten maatilojen säilyttämistä tukevia maataloustukia pitäisi siis perustella myös muilla syillä, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.
Arovuori jakaa Hakolan näkemyksen, ettei huoltovarmuuden näkökulmasta maataloutta tarvitsisi harjoittaa koko maassa.
"Suomen konsensuspolitiikassa koko maa on asuttuna, mutta ei sillä maatalouden kanssa tarvitsisi olla tekemistä", Arovuori sanoo.
"Jos maataloutta voi harjoittaa koko Suomessa, se on hieno juttu,
mutta sillä ylläpidetään korkeita kokonaiskustannuksia ja kilpailuhaittaa", Arovuori jatkaa.
Toimialaa lähellä oleva taho PTT sekä asiasta vastaava Huoltovarmuuskeskus toteavat ettei tähän ole tarvetta.
"Huoltovarmuutta palvelisi, jos maataloussektori olisi pienempi, mutta toimisi paremmin ja kannattavammin", Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo.
Huoltovarmuuden takia koko Suomessa ei tarvitse viljellä maata, eikä maatilojen määrän tarvitse säilyä nykyisellä tasolla.
Pienten ja syrjäisten maatilojen säilyttämistä tukevia maataloustukia pitäisi siis perustella myös muilla syillä, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.
Arovuori jakaa Hakolan näkemyksen, ettei huoltovarmuuden näkökulmasta maataloutta tarvitsisi harjoittaa koko maassa.
"Suomen konsensuspolitiikassa koko maa on asuttuna, mutta ei sillä maatalouden kanssa tarvitsisi olla tekemistä", Arovuori sanoo.
"Jos maataloutta voi harjoittaa koko Suomessa, se on hieno juttu,
mutta sillä ylläpidetään korkeita kokonaiskustannuksia ja kilpailuhaittaa", Arovuori jatkaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Puretaan ensin SUOMEN SAK- TES MONOPOLI JA PALKKAT kilpailuun.
Pitkäkestoisen kriisin aikana vain muutama tuhat tilallista on ns. huoltovarmuusviljelijöitä.
Siis noin yhdellä kymmenesosalla nykyviljelijöiden määrästä hoidetaan tarvittava huoltovarmuus.
Muut EUn korkeimpia nykytukia nauttivat maanviljelijät ovat ulkona ko. järjestelyiden sisällöstä.
Tärkeintähän huoltovarmuudessa on nimenomaan pienet tilat ympäri maata joista tarvittava ruoka saadaan riskittömästi. Isot yksiköt on iskujen kohteena.
Näkemyksesi on päinvastainen kuin Huoltovarmuuskeskuksen :-)
Huoltovarmuuden takia koko Suomessa ei tarvitse viljellä maata, eikä maatilojen määrän tarvitse säilyä nykyisellä tasolla.
Pienten ja syrjäisten maatilojen säilyttämistä tukevia maataloustukia pitäisi siis perustella myös muilla syillä, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.
Juu, Hakola on ihan pihalla!
ja mihin se sun substanssiosaaminen liittyikään?
promillelle vittuiluun, hähähähähhäää
niin se substanssiosaaminen?
Vastaus:
Asiaosaamista.
Esimerkki: Palkataan kaupunkiin sivistysjohtaja, jollaisella usein on opettajakelpoisuus ja opettajakokemusta tai sitten ei. Usein tällöin kuulee puhuttavan, että stj:n substanssiosaamista on opettajaosaaminen. Stj ei kuitenkaan opeta yleensä lainkaan, vaan hänet on palkattu toimimasn kunnan opetushallinnossa sivistystoimen esimiehenä ja hallinnonalan osastopäällikkönä. Onko siis hänen substanssiosaamisensa hallinnon osaaminen vai opetustaito - opetustahan hän pääasiassa hallinnoi?
Vai on sulla asiaosaamista? Miltä alalta?