Kaiken kuullun ja luetun jälkeen olen saanut sellaisen käsityksen, että silmäleikkauksen jälkeen näkökyky ääriolosuhteissa olisi useimmiten muuttunut huonommaksi kuin ennen leikkausta silmälasien kanssa. Muodostavatko leikkauksessa käyneet riskitekijän liikenteessä pimeään aikaan?
Liikenteessä syntyy kiusahäikäisyä vastaantulevista tai perässä seuraavista valoista. Kulunut tai märkä tuulilasi saattaa lisätä häikäistymisen tunnetta. Jos olosuhteet saattavat joskus muodostua vaikeiksi jopa normaalinäköiselle, voisivatko olosuhteet muuttua liian vaikeaksi leikkauksessa käyneelle (riippumatta siitä kuinka kauan leikkauksesta on) ja näin kasvattaa onnettomuusriskiä?
Jos leikatut muodostavat potentiaalisen onnettomuusriskin liikenteen ääriolosuhteissa, kuka kantaa vastuun siitä, kun joku sivullinen menettää henkensä silmäleikatun aiheuttamassa onnettomuudessa? Pitäisikö poliisin tai muun viranomaisen valvoa leikattujen näkökykyä?
Liikenteessä syntyy kiusahäikäisyä vastaantulevista tai perässä seuraavista valoista. Kulunut tai märkä tuulilasi saattaa lisätä häikäistymisen tunnetta. Jos olosuhteet saattavat joskus muodostua vaikeiksi jopa normaalinäköiselle, voisivatko olosuhteet muuttua liian vaikeaksi leikkauksessa käyneelle (riippumatta siitä kuinka kauan leikkauksesta on) ja näin kasvattaa onnettomuusriskiä?
Jos leikatut muodostavat potentiaalisen onnettomuusriskin liikenteen ääriolosuhteissa, kuka kantaa vastuun siitä, kun joku sivullinen menettää henkensä silmäleikatun aiheuttamassa onnettomuudessa? Pitäisikö poliisin tai muun viranomaisen valvoa leikattujen näkökykyä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viime kädessä jokainen vastaa itse ajamisistaan ja aiheuttamistaan onnettomuuksista. Jos tietää näön olevan riittämätön ajamiseen, ei saa ajaa, vaikka ajokortissa lukee mitä. Sekään, että kukaan lääkäri ei ole huomauttanut asiasta ei auta. Sama periaate on nopeusrajoituksessa, jota ei ole noudattanut kun ei ole esim. rajoituskylttiä "nähnyt" - sakot rapsahtavat kuitenkin.
Kun esim. voimakkaasti likinäköinen saa ajokortin, tulee korttiin merkintä lasien/piilolasien käytön pakollisuudesta. Jos leikkauksia tms. tehdään, täytyisi kortti uusia, jos haluaa "lasipakosta" eroon ja tähän taas tarvitaan näöntarkastus.
Mutta eivät nämä lasikin tms. läpikäyneet suinkaan ole ainut "riskiryhmä" - pahempi riski näön kannalta saattaa olla esim. potilas, jolla on harmaakaihi kehittymässä - näöntarkkuus voi olla tipahtanut nuoren ihmisen 1,25:stä esim. yhden silmän 0,5:een ja toisen silmän 0,2:een ja hämärässä tämä vielä korostuu huomattavasti. Tai potilaat, joilla on makuladegeneraatiota tai diabeettista retinopatiaa.
Säännöksillähän on asetettu vähimmäiskriteerit, joilla autoa saa vielä kuljettaa. Huonommallakin näöllä varmasti voi vielä ajaa turvallisesti autoa, mutta johonkin se raja on aina vedettävä, milloin riskit ovat vielä hyväksyttävissä...
Onko olemassa joku luotettava testi, jolla tutkitaan minkälainen hämäränäkö/liikennenäkö ihmisellä on?
Minulla on leikattu molemmat silmät lasik-leikkauksella muutama vuosi sitten. Näkökyky on hyvä päivänvalossa. Ajelen päivittäin autoa 50-100 kilometriä, talvisin pääasiassa pimeällä. En osaa itse arvioida näenkö pimeässä yhtä hyvin kuin silmälaseilla ennen leikkausta. Sen tiedän että vastaantulevien autojen valot näyttävät olevan todellista lähempänä, koska ne näkyvät "isompina" valokehäilmiön takia. Muuten näen liikennemerkit ym hyvin, kun omat valot niihin osuvat. Hirvien ja muiden eläimien havaitseminen voi olla vaikeampaa, koska mielestäni metsät näyttävät ajaessa aivan umpimustilta. Pystyykö terveillä silmillä erottamaan jotain yksityiskohtia pimeästä metsästä, auton ratin takaa tihrustaen?
Hämäränäköön on testilaitteita olemassa, Suomessa niitä ei kylläkään taida olla paljoa käytössä. Niissä testataan näköä hämärässä ja lisäksi voidaan valolla samalla häikäistä eli vaikeuttaa näkemistä (esim. nyktometri tai mesoptometri).
"Pimeä metsä" on myös varsin suhteellinen käsite - sateisella säällä yöllä ja kirkkaalla taivaalla kuutamossa on jo huomattava ero valaistuksessa pimeässä. Lisäksi silmän adaptoituminen pimeään/hämärään kestää melko pitkään. Keskeisen verkkokalvon adaptaatiomaksimi (sauvasolut) saavutetaan noin 10 minuutin sisällä ja parhaimmillaan hämäränäkö on 30-40 minuutin kuluttua. Jos välillä häikäistään tai käy valoisassa, voidaan joutua taas alusta...
sen perusteella taidan nähdä "normaalisti" pimeässä. Marraskuun sateisena iltana ei todellakaan näe sieltä metsästä mitään. Vähän kyllä pelottaa kun joutuu päivittäin ajelemaan hirvi- ja peura-alueilla. Sinne pimeään on vaan sukellettava ja toivottava parasta. Jos alkaa ajelemaan hitaasti ja sivuilleen pälyillen, niin jo on rekka niskassa, viiden metrin päässä puskurista. Vastaantulijoiden ajovalot tietenkin ehkäisevät sen että silmät pääsisivät tottumaan pimeään, ja erottamaan jotain ääriviivoja.