Sano että me vielä joskus kohdataan <3
Oletha totta mulle vielä?
enhaluaisiluopua
652972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Vastaus on kyllä jos tunnen sinut kymmenien vuosien takaa. Kaikille muille sanon aina kiitos ei.
Näinhän se on ollutkin.
tainoehkäjoo? Hän odotti sinua mutta sä et häntä?
tai tunnettiinko kymmenien vuosien takaa? (/näinhän se on ollutkin).
Tottakai me kohdataan jos kohtalo suo....👍😀👅🐇🐇💌
Ei taida pelkkä kohtalo riittää. Kannattaa laittaa viesti tai muuten voi käydä niin, että kohdataan vasta monen vuoden päästä, eikä tässä enää nuorennuta. Odotan tämän vuoden loppuun. Ei enää jaksa kauaa sellaista "puolitiessä" olemista, mieluummin teen päätöksen olla aina yksin. Kevät ei ole "vihreä", muuten kuin kasvillisuuden osalta.
Kuka sä oot..
Jos mies...eti munt...
Mut muista...en tykkää kuin yhdestä miljoonasta...
Mut olen kiltti...ja puhun kauniisti...
No jos salamat ei iske pääs..😀🤔🍂🍃👅
Hitto mää en edes tunne niin mont ihmistä!
Kyllä villin seksin merkeissä 👍 oksat pois
Pillurinkiläinen!
Tottakai kohdataan. Älä luovuta. En mäkään. Molemmat tuntee toisen tunteet ja ne on vahvat,ei ne mihinkään katoa.
Sanon että marraskuun loppupuolella kohdataan.
ai missä? :)
Tässä lähellä, oikea tietää kyllä missä :)
kohdataan kyllä, jos ja kun kohtalo on sen kannalla. en tällä hetkellä usko, että minä ja hän pääsemme toisistamme eroon ;)
Joo, olisi kiva kohdata ihminen, joka on jättänyt minuun jälkensä. Mutta aina kun vaellan yksin kaupungin katuja, alan epäilemään asiaa. Vain sateessa uskallan itkeä, ettei kyyneleeni näy maailmalle.
Tähän me kaikki voinemme samaistua.
Olen totta sinulle. Olen ollut jo pitkään ja tiedän, että sinäkin tiedät sen. Kun mietit sitä hetken niin ymmärrät kyllä, että murehdit aivan turhaan. Ajattelen sinua jatkuvasti ja kaipaan näkemistäsi joka hetki enemmän ja enemmän. Me näemme vielä ja uskon sen tapahtuvan hyvin pian. <3
K-naista kaipaan, ja sen tyhmiä juttuja.
Jopa sun pienillä aivoillasi tää tulis helposti ratkaistua.
Pitää itseään liian fiksuna pelkäksi pilluksi?? :'D
Rapsuta rauhasias pässi
Rapsutan ilomielin... ja rohkeesti. On jokunen muukin tykännyt rapsutella niitä ilomielin... ja joku joskus hymähtänyt kun on ensikertaa päässyt rapsuttamaan... wonder why!? Oh well... it's something you will never find out.
Hyvä niin.
Hilse pistää yskittämään kun tarpeeks raapii
Tyhmät spämmääjät pilasi, K-naiseni kaipaus viestin :(
Aloittajalle. Kuinka kauan olet tuntenut hänet?
Reilun vuoden verran.
Ei pysty lupaamaan. Sä oot ollu mykkä niin kauan ja mä oon juossu karkuun niin kauan niin eiköhän jatketa tällä linjalla kunnes hiipuu pois.
Voi johtua monesta asiasta... vaikka siitä että toista askarruttaa jokin asia sinussa eikä osaa kysyä sitä... tai vaikka siitä että toinen osapuoli kokee asian niin ettette ole samalla aaltopituudella niinsanotusti. Tai sitten vaikka ihan yksinkertaisesti siitä ettei toista voisi vähempää kiinnostaa.
Suora yhteys, suora yhteys.... suoraan keskusteleminen toiselle eikä palstan kautta. Saattaisi ehkä jopa selkiyttää asiaa?? No mut... toi on ihan hyvä suunta. Itse aion ainakin pitää tuon suunnan.
Tahtoisin hänet vielä nähdä. Mutta aika näyttää miten käy.
Sen kun vaan kävelee sinne missä tietää toisen olevan, hyvin yksinkertaista. Voi vaiks sanoa et Kohtalo potkaisi perseeseen.
Ai niinku katsoo korteista että missä se paikka on, joo just.
Kyllä oli taas typerästi väärinymmärretty selkeästä kirjoituksesta.
Hän tarkoittaa, ettei tiedä, missä toinen on.
Silloin hän ei ole se jota on tarkoitettu!
Arvaatko, taistelen itseni kanssa, etten satuttaisi kumpaakaan. Muuten tulisin ovesi taa.
Ehkä arvaankin. Toisaalta hyvä että epäröit, se kertoo ettei kyse ole sinulle yhdentekevästä asiasta. Minä uskon, ettei se satuttaisi meitä, mutta tuo taistelu sinun on käytävä yksin. En tahdo myötävaikuttaa. Haluan että itse päädyt näkemään minut niin että huomaat seisovasi oveni takana. Minä näen jo sinut niin.
Kirjoitan kuin eräälle naiselle jota kaipaan.
Nainen olen. Se, että et halua myötävaikuttaa, on todennäköisesti se asia, jonka vuoksi olen liian epävarma tekemään siirtoja.
Toivon sydämestäni, että kohdataan.
Jos on tarkoitettu, mikään inhimillinen tekijä ei voi sitä estää.
Tekisi mieli kirjoittaa jotain myönteistä.
On vain niin tyhjä olo.
Toit kuitenkin iloa ja rakkautta elämääni.
Kaikesta huolimatta. Ehkä enemmän kuin surua. Levollista yötä.
<3
En ole Ap, mutta taidan omia tämänkin vastauksen itselleni.
Kaikkea hyvää Sinulle. :)
Minä omin sinun vastauksesi. Onko pakko odottaa.
Onhan se, jos molemmat eivät ole samaa mieltä siitä, että tässä elämässä olisi johonkin mahdollisuuksia etc.
Onko kyse varatuista vai onko molemmat noin kykenemättömiä kompromisseihin?
Toki kohdataan, sanoinhan että nyt on tärkein.. Se mitä teet nyt, se määrittää mitä huomenna on. Eli ei ole mennyttä, eikä tulevaa. On vain nyt ja se merkitsee. Sano hänelle välittäväsi, jos hän vastaa sinulle siihen myönteisesti, niin hänkin pitää sinusta.
Kaipaamalleni olen totta jos hän niin haluaa. Minä olen paikallani edelleen.
kyllä me vielä kohtaamme :) minä haluan uskoa niin <3
Ohimennen ehkä. Irvistää voidaan toki toisillemme jos niikseen on.
Ei meillä ole mitään syytä irvistellä toisillemme :D Itse kyllä hymyillen moikkaan jos näen tai huudahdan että HEI!!! ;)
Jos sä tahdot niin.
Kunpa uskaltaisinkin :/
Mikä siitä toisesta tekee niin pelottavan?
Tuntemattomille ei tarvitse antaa mitään lupauksia!
Toivottavasti kohdataan, ja voitaisiin olla kahden kesken riittävän pitkän aikaa. Niin kauan että kummallekin on selvää missä mennään.
Toivotaan <3
Haluan suoristaa kaikki solmut välillämme, jos sellaisia löytyy? Olet mielessäni paljon, Lähes aina, kun olen ajatuksissani pohtimassa omaa tilannettani ja tulevaa.
Samoin täällä. Aina jos on vain rauhallista aikaa ajatella asioita, ajattelen kaipaamaani naista. Aina.
Minä olen niin väsynyt tähän kaikkeen.
En silti halua luovuttaa, minulle rakkaiden ihmisten tähden!
Minä tarvitsen aikaa, paljon vielä aikaa eheytymiseen - ihmiset ovat vaikuttaneet elämääni liikaa.
En tarvitse perässä roikkujaa, roikkujia enkä keskenkasvuisia miehiä - joilla on käytöstavat heikoilla
heitä joita vastaan koen että, minun on pakko puolustautua henkeni edestä!
Ehkä joskus tulee toisenlainen aika, parempi aika elämässä - jonkun ihmisen rinnalla täällä kylmässä maailmassa. Nyt ei ole oikea aika tutustua kehenkään väärinkäsityksiä:
Siitä mitä pystyisin tai mitä tahtoisin antaa täysin vieraalle ihmiselle.
Ovat näitä hyvin isoja väärinkäsityksiä, joita on syntynyt ajatuksiin väkisin ja vain mielikuvien muodossa ihmisestä, joka ei pysty rakastamaan ketä tahansa eikä tahdo elämäänsä miestä jonka kanssa pitää taistella. Ainoa vapauttava, helpottava ajatus on päästä pois etäälle ja uusiin ympyröihin ja uusien ihmisten pariin. Se on ollut keino numero 1 selvitä täällä elämässä eteenpäin.
Loput julkistan myöhemmin, jotta oikean ja arvoiseni ihmisen löydän rinnalleni kulkemaan.
Luovuttaminen ja keskittyminen omaan elämääsi, on siis ainoa keino tässä elämässä sinun puoleltasi!
Pidätkö minua kesken kasvuisena? Tai perässä roikkujana, ihmettelen kovasti mistä moinen johtuu. Omasta mielestäni olen kyllä näyttänyt että en pyytele apua, selviän itse tarvittavista asioista ja pystyn tekemään isojakin kompromisseja. En ole koskaan ollut toisten perässä roikkujana ja aina olen elättänyt itseni työnteolla.
No ethän sä tiedä että, kuka mä oon enkä mä tiedä että kuka vastasi mulle!
En tarkoittanut kirjoituksella, millään tavalla työntekoa ja selviytymistä omassa elämässä.
Tarkoitin että, kun ei ole mitään aitoa välittämistä ihmiseltä toiselle ihmiselle tässä elämässä, näissä ympyröissä eikä ole ollut aikoihin muissakaan ympyröissä yhtään mitään juttua kenenkään kanssa, niin tällöin tämä asia on menettänyt tavallaan merkityksensä minulle!
On ollut vain vastamäkeä ja vaikeuksia, joihin kukaan ei ole ottanut kantaa oikein mitenkään.
On ollut tämä oma elämä, jota ei osa oikein määritellä enään.
Vaatii siis paljon työtä, että pystyy kiinnostumaan toisesta ihmisestä aidosti.
Siis paljon mielummin olen / elän lähes yksinäni, rakentaen palapelin osia hiljalleen omille paikoilleen. Menneisyys on aina kulkenut mukanani enemmän ja vähemmän ja olen yrittänyt huolehtia ja välittää vain niistä ihmisistä, jotka merkitsevät minulle jotain.
Tulevaisuudessa ei ole tilaa epäonnistumiselle, eikä minua kiinnosta mitkään yhden illan jutut -
ei satunnaiset tapaamiset, jonkun tuntemattoman kanssa - jota en koskaa oppinut tuntemaan.
En ole jäänyt liioin roikkumaan, niin sanotusti kehenkään ihmiseen - selittäen sitä.
Tunteilla, kiinnostuksella tuohon ihmiseen.
Joten en salli sitä enään että minussa roikutaan, koska ei ole olemassa mitään todellisia tunteita eikä liioin halua tutustua millään tavalla.
Olen totta ja kyl me kohdataan vielä.
No joo joo. Kuinka monta kertaa se pittä sanooooo?
Osallistunpa minäkin: Aloituksesta tulee mieleen joiku, josta en lainkaan pidä. Joitakin vuosia sitten sitä pakkosyötettiin radiosta. Kyseisessä laulussa, josta en siis pidä lauletaan: "Ketä sinä odotat oikeasti? Miksen sulle totta olla saa?"
Yleisesti: Ihminen kohtaa ne henkilöt, jotka on tarkoitus kohdata. Esteitä kasautuu "kohtaamisten" tielle, jos henkilöt tai ajankohta ei ole oikea.
Yksityisemmin: Etköhän sinä pitkähiuksinen, 1970-luvulla syntynyt mies toimi taas jossakin asiakirjassamme oikeaksi todistajana(?) Kaikkea hyvää kaikissa tapauksissa Sinulle; olet mitä hyväkäytöksisin, empaattisin, älykkäin ja rauhallisin mies. (Sinusta todella huomaa, että sinulla on ainoana sisaruksena sisar, johon sinulla on hyvät välit.)
Ajattelen sinusta pelkkää hyvää!
Tiedän ettei kohdata. Ei enää, koska hän ei halua.
Syytä vain arvailen. Luultavasti kiinnostus ei riittänyt.
Olla totta tai ei... Ei se totta ollutkaan, missään vaiheessa.