aloha.
suunnitteilla olis kehitellä iltapäivätoimintaa nuorille/lapsille ja tähän anoa valtiolta tukea. toiminta olis vahvasti media ynnä tietsikkakeskeistä esim. lehdenteko ja julkaisu ynnä digi/videokameran käyttö. Pienenä sivujuonteena olis tarkotus ujuttaa linuksi mukaan projektiin. mikä pingviinituote läppärin alle? ja vielä toimis ihan jees. ei siinä mitää jos tämä kaikki tapahtuis omassa koneessa niin olis ainakin aikaa kikkailla ja säätää mutta jos/kun kerhotoiminta alkaa niin ei sais olla ongelmia verkon/tulostuksen/skandien/äänien/ja ties minkä kanssa.
tietsikasta ei ole vielä mitään tietoa mutta kyseessä ei ole varmaankaan mikään huippu-uutuus (riippuu valtionavustuksen määrästä).
ja taittoohjelmaksi tottakai scribus.
suunnitteilla olis kehitellä iltapäivätoimintaa nuorille/lapsille ja tähän anoa valtiolta tukea. toiminta olis vahvasti media ynnä tietsikkakeskeistä esim. lehdenteko ja julkaisu ynnä digi/videokameran käyttö. Pienenä sivujuonteena olis tarkotus ujuttaa linuksi mukaan projektiin. mikä pingviinituote läppärin alle? ja vielä toimis ihan jees. ei siinä mitää jos tämä kaikki tapahtuis omassa koneessa niin olis ainakin aikaa kikkailla ja säätää mutta jos/kun kerhotoiminta alkaa niin ei sais olla ongelmia verkon/tulostuksen/skandien/äänien/ja ties minkä kanssa.
tietsikasta ei ole vielä mitään tietoa mutta kyseessä ei ole varmaankaan mikään huippu-uutuus (riippuu valtionavustuksen määrästä).
ja taittoohjelmaksi tottakai scribus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riippuu toki täysin kannettavasta, mikä olisi "paras" jakelu tarkoituksiin.
http://www.linux-laptop.net/
http://www.linux.org/hardware/laptop.html
jne. jne. jne.
PS."...ei sais olla ongelmia verkon/tulostuksen/skandien/äänien/ja ties minkä kanssa."
Eikös kaikki jakelut (periaatteessa) hanskaa nuo jo asennuksesta, tai yksinkertaisesti asentamalle tarpeelliset ajurit/modulit asennuksen jälkeen.
Kannattaisi ennen kerhon alkua hankkia se läppäri käsiisi ja katsoa, mikä distro siinä toimisi parhaiten. Kerhossa tuskin Linuxin asenusta käydään läpi?:)
Joku suht. kevyt sen tulisi ilmeisesti olla, eli Gnome tai KDE luultavasti jäisivät pois. Kokeile vaikkapa Mepistä aluksi, jos verkko, tulostin ym toimii heittämällä, asenna se, päivitä ja hae aptilla BlackBox tai IceWM esimerkiksi KDE:n tilalle. Toinen vaihtoehto on tietenkin Debian, mutta siinä on hieman enemän säätämistä Mepikseen verrattuna- Mepis on hyvin pitkälle automatisoitu, että siinä mielessä hyvä kerhotoimintaan. Tosin tuo kuvankäsittely voi olla Mepiksessä niin ja näin? Yksi vaihtoehto olisi tutustua MediainLinuxiin ja katsoa onko sen ohjelmista mihinkään. Aptilla luultavasti saa lisättyä ne ohjelmat, jos toimivat hyvin. Toki mediaInLinuxinkin voi asentaa.
http://www.mepis.org/
http://www.mediainlinux.org/
vois tietyst koklata eri livecd:tä mutta tuo mepis kuulostais ihan hyvältä. Mediainlinuxiin vaikutti ok ja sitä pitää kyllä kokeilla ihan omiin tarpeisiinkin. kde olis tarpeellinen vintoosan tärvelemille nassikolle, mutta tietysti vois laittaa flux/blacboxin/icewm jos resurssit ei anna myöten muuhun.
Masiina menee myös yleiseen tekstinkäsittelyyn joten openoffice on pakko installointi.
ensviikolla pitäis tehdä toimintasuunnitelmat ja talousarviot ko. toiminnalle joten sitten näkee mitä muut sanoo ja missä budjetissa liikutaan.
en usko että mitään ikivanhaa konetta tulee olemaan, etsitään muita lisärahoittajia jos ei valtio avaa isoa arkkuaan.
mielummin käyttää koko rahan rautaan ja hommaan ilmaset ohjelmat/käyttiksen kuin huonomman koneen vintoosalla ynnä officepaketilla.
Suosittelen Mepistä. Se on hyvin pitkälle valmis asennuksen jälkeen: verkko/tulostus/skandit ja äänet toimivat suurella todennäköisyydellä ainakin muihin distroihin verratessa, Samba on valmiina Windows-jakoihin. KDE:hen aptilla vain suomennospaketti ja Scribuskin on suomeksi. Rautatuki on hyvä ja parille läppärille löytyy spesifisiä säätöjä. OpenOffice on tietty englanniksi, mutta niin taitaa olla kaikissa uudemmissa distroissa l. sen vaihtaminen saattaa olla tarpen riippuen käyttäjistä. Firefoxiin saa suomennospaketin myös aptilla tai graafisella Kpackagella. Lisäksi Mepis on mielestäni erittäin tyylikkään näköinen.
Omien kokemusten mukaan linuxin asentaminen läppärille on yhtä helppoa kuin pöytäkoneeseen. Ongelmakohtia voivat olla näytön/näytönohjaimen tunnistaminen, jolloin ne pitää manuaalisesti määritellä mieluiten jo asennuksessa, että graafinen ympäristö käynnistyisi. Virransäästöominaisuudet ja vastaavat eivät toimi kuin tietyissä koneissa ja ACPIn kanssa voi olla vaikeuksia, silloin buuttioptioita pitää muuttaa. Verkko toimii varmasti normaalilla ethernetillä, läppärin 56K:n modeemeista Lucentille löytyy ilmainen ajuri, Conexantille 2.4 kernelille ilmainen ja 2.6 kernelille maksullinen. Mepiksessä on myös yksi tämän hetken parhaista wlan- ja wi-fi -tuesta distrojen kesken.
Onhan nitä muitakin hyviä distroja ja Debianiin se Mepiskin perustuu, mutta Mepis on ennen kaikkea valmis ja vaivaton kokonaisuus ja myös debianmaisen luotettava. Mandrakehan olisi tietty valmiiksi suomenkielinen ja sinänsä ihan pätevä, mutta sitä näyttää vaivaavan aina joku harmittava bugi johtuen melkoisesta kehitystahdista.
KDE:n sujuva pyöriminen vaatii 256Mt muistia, 128Mt:lla se kyllä toimii myös, mutta ajoittainen swappaaminen hidastaa konetta. Kevyempi, mutta vielä varsin mukava työpöytä on Xfce4 - se on aika salama 128Mt:lla. Mm. Xfld ja Morphix lite-GUI sisältävät sen valmiiksi.
Itsellä on HP Pavilion ze4400-läppärissä Debian sarge 2.6.7 kernelillä. Toimii kaikki tarvittava; netti, firewire, acpi, pcmcia-läpyskät... Kernelin jouduin itse kääntämään, mutta itse asennus onnistui hienosti kolmella disketillä ja parilla apt-komennolla. Hyvät linkit tulikin tuossa jo.
Ja jos ei läppäri mitään antiikkia ole, kannattaa varmaankin mietiskellä 3-sarjan KDE:ta. Perusasetuksilla huomattavasti helppokäyttöisempi kuin edellä mainittu blackbox, siis penskoille.
tuokin kuulostais hyvältä. ehkäpä liinuksi taipuu läppäriin yhtä helposti kuin pöytäkoneeseenkin, taitaa rohkeuden puute ja epäluulo vaivaa.
kernelin kääntäminen vielä vois mennäkin jos palkintona olis täysin yhteistyökykyinen datamasiina.
kde on toivelistalla.
"kernelin kääntäminen vielä vois mennäkin jos palkintona olis täysin yhteistyökykyinen datamasiina."
On erittäin harvinaista, että nykyisin tarvitsisi (välttämättä) kerneliä alkaa kääntelemään.
Lähinnä kernelin käännöksen hyöty on jonkin sortin optimointi. Erityistilanteissa jotkin ajurit on tungettava kernelin sisään, yleensä riittää, että ne asentuvat moduleina koneen käynnistyessä. (Ja joissakin tapauksissa ne voidaan ladata vaikkapa ihan käsipelillä.)
"kde on toivelistalla."
KDE on vakiokamaa kaikkien jakelun mukana. Ja se toimii mainiosti, jos koneessa on edes hieman nykypäivän konevaatimukset täyttävä laitteisto.